Tilannekuvaan kootaan keskeisiä tietoja MAL-kaupunkiseutujen liikenneinfrastruktuurista. Tilannekuva päivitetään noin kahden vuoden välein. Tiedon koostamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tilannekuva on osa MAL-kaupunkiseutujen tilannekuvan kokonaisuutta. MAL-kaupunkiseutujen kehitystä on kuvattu myös ympäristöministeriön julkaisemassa valtakunnallisessa seurantaraportissa.
Yhteenveto
- Sekä valtion maantieverkolla että kuntien katuverkolla on tuhansia kilometrejä erillisiä kävely- ja pyöräilyväyliä ja verkkoa tavoitellaan laajennettavaksi vielä huomattavasti nykyisestä. Väylien laatua ja talvihoitoa tulisi myös merkittävästi kehittää ja poistaa väylien epäjatkuvuuskohtia.
- Pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla on kehitetty viime vuosina raitiotieverkkoa ja laajennushankkeita on myös käynnissä ja suunnitteilla. Myös joukkoliikenteen kulkutapaosuudet ovat Helsingin ja Tampereen seuduista MAL-alueiden suurimmat.
- Lisää ratakapasiteettia tarvitaan sekä pääradalle että Helsingistä länteen suuntautuvalle rantaradalle, jotta myös lähijunaliikennettä voidaan lisätä vastaamaan kasvavaan kysyntään.
- MAL kaupunkiseutujen keskuskaupungeissa ruuhkautuminen haittaa ajoittain sekä kaupunkiseudun sisäistä, että valtakunnallista liikennettä. MAL-alueilla on useita valtakunnallisia satamia, joihin vievän TEN-T liikenneverkon ja katuverkon sujuvuudesta tulee huolehtia. Lisäksi tulee saada lisää raskaan liikenteen tarvitsemia taukopaikkoja.
MAL kaupunkiseuduilla tarkoitetaan niitä seitsemää kaupunkiseutua, jotka ovat valtion ja kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusmenettelyn piirissä. MAL alueet muodostuvat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Lahden ja Jyväskylän kaupungeista ja niiden lähikunnista. MAL-sopimusmenettelystä lisää ympäristöministeriön sivulla. (Ulkoinen linkki)
MAL-sopimusten tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Voimassa olevat sopimukset on laadittu vuosille 2024–2035 ja niissä on määritelty toimenpiteet vuosille 2024–2027. MAL-kaupunkiseutuja koskee myös TEN-T asetuksen velvoite laatia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Ulkoinen linkki) (SUMP) ja tuottaa EU:n edellyttämää seurantaindikaattoritietoa vuodesta 2027 lähtien.
Kävelyn ja pyöräilyn väylät
Valtion maantieverkolla on erillisiä kävely- ja pyöräilyväyliä noin 6100 km, joista kolmannes sijatisee MAL kaupunkiseutujen kunnissa. Vuonna 2021 valmistuneessa valtakunnallisessa selvityksessä tavoiteltavan pyöräliikenteen valtion verkon laajuudeksi määriteltiin n. 10 000 km.
Kuntien katuverkolla on tuhansia kilometrejä erillisiä pyöräily- ja kävelyväyliä, mutta tarkkaa tietoa väylien määrästä ei ole saatavilla. MAL-seutujen pyöräliikenteen tavoiteverkkojen laajuutta ja kehittämistarpeita katuverkolla kuvataan kaupunkiseutujen ja niiden keskuskunnissa laadituissa tavoiteverkkoselvityksissä. Tavoiteverkkotietoa on saatavissa kaikilta MAL-seuduilta, mutta väylien laatutason määrittelyt ovat epäyhtenäisiä.
MAL-seutujen pyöräliikenteen tavoiteverkko katuverkolla kattaa kokonaisuutena noin 4 000 kilometriä korkealaatuista pyörätietä, jossa on mukana sekä kokonaan uusia, että merkittävästi parannettavia pyöräily-yhteyksiä. Merkittävimpiä palvelutason parannustarpeita katuverkolla on kaikkiaan noin 1 600 kilometriä, joista puolet on Helsingin seudulla. Näistä on vuoden 2023 aikana tehdyn kartoituksen mukaan toteutunut vain pieni osa.
Kävely- ja pyöräily-yhteyksien lisäämisen ohella kehitettävää on väylien laatutasossa, epäjatkuvuuskohtien poistamisessa sekä ympärivuotisen pyöräilyn mahdollistamassa väylien talvihoidossa. Kävelyn lisäämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota esteettömyyteen ja ympäristön viihtyvyyden lisäämiseen.
Lisätietoja kävely- ja pyöräilyväylistä valtion verkolla löytyy tilannekuvasta.
Kaupunkiraiteet ja radat
Kaupunkiraideliikennettä ovat metro- ja raitiotieliikenne. Metrolla liikennöidään Helsingissä ja Espoossa, raitiotieliikennettä on Helsingin ja Espoon lisäksi Tampereella. Metroverkon pituus Helsingin ja Espoon alueilla on yhteensä 43 km. Raitiotietä on Helsingin ja Espoon alueilla 94 km, josta suurin osa on Helsingissä. Tampereen raitiotieverkon pituus on vuoden 2025 alussa 21,6 km.
Sekä Helsingin että Tampereen seuduilla suunnitellaan nykyisen raitiotieverkon laajennuksia ja osa töistä on jo käynnissä. Vantaalla on tehty päätös kaupungin ensimmäisen raitiotien rakentamisesta Helsingin puolelta Mellunkylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle, raitiotie on valmistuttuaan 19 km pitkä. Tampereen seudulla raitioverkon suunnitellaan laajentuvan myös Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Myös Turun seudulla on suunniteltu raitiotietä, mutta päätöksiä rakentamisesta ei ole.
Valtion rataverkolla kulkee lähijunaliikennettä Helsingin seudun lisäksi muutamalle Tampereen seudun asemalle. Helsingin seudulla lähijunaliikenne on merkittävässä roolissa kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Lisää ratakapasiteettia tarvitaan sekä pääradalle että Helsingistä länteen suuntautuvalle rantaradalle. Rantaradalle on rakenteilla lisäraiteita Leppävaarasta Kauklahteen, joka mahdollistaa vuorotarjonnan lisäämisen arviolta vuonna 2028. Kaupunkiseutujen lähijunaliikenteen uusia asemia suunnitellaan otettavaksi käyttöön Tampereen seudulla ja suunnitelmia uusista lähi- ja kaukojunaliikenteen asemista on tehty myös Turun ja Oulun seudulla.
Kaupunkiraideliikenteestä on lisää tilannekuvassa.
Kadut ja maantiet
Suurin osa Suomen kaduista sijaitsee MAL kaupunkiseuduilla, etenkin niiden suurimmissa kaupungeissa. Kaduilla on monenlaisia käyttäjiä, eri ikäisistä jalankulkijoista valtakunnalliseen tavaraliikenteeseen.
Katuverkon välityskyvyn täyttyminen aiheuttaa ongelmia etenkin suurimpien kaupunkien henkilö- ja tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteen haasteena ovat myös raskaan liikenteen reittien toimivuus sekä kaupunkilogistiikan lastaus- ja purkujärjestelyt ja informaatiojärjestelmät. Kaupunkiseutujen sisäisessä ja valtakunnallisessa linja-autoliikenteessä ruuhkat vaikeuttavat aikataulussa pysymistä.
Katuja ja niiden kehittämistarpeita on kuvattu yleisesti tilannekuvassa.
Valtion maantiet palvelevat valtakunnallisen liikenteen lisäksi MAL seutujen sisäistä liikkumista. Maantiet yhdistyvät katuverkkoon ja katuverkon kautta edelleen mm. valtakunnallisiin terminaaleihin. TEN-T asetuksessa on korostettu tarvetta kehittää ns. ensimmäisen ja viimeisen kilometrin yhteyksiä suurimmilla kaupunkiseuduilla valtakunnallisen liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi TEN-T liikenneverkolla. Päätieverkon palvelutasotavoitteet tulee toisaalta sovittaa yhteen myös paikallisen maankäytön kanssa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa etenkin liikenteen melu, estevaikutukset ja päästöt edellyttävät toimenpiteitä haittojen lieventämiseksi.
Maanteiden pääväylien ja muun päätieverkon palvelutasopuutteita ja investointitarpeita on tarkasteltu erillisillä sivuilla.
Maanteiden pääväylien palvelutaso ja palvelutasopuutteet
Muun päätieverkon palvelutaso ja palvelutasopuutteet
Maantieverkkoon liittyvät myös tavaraliikenteen tarvitsemat palvelut. Raskaan liikenteen taukopaikkojen kysyntä on suurinta suurten kaupunkien, satamien ja terminaalien läheisyydessä sekä useiden pääteiden solmupisteissä. MAL-seuduista erityisesti Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Kuopion seudun taukopaikoille on suuri kysyntä. Samalla tulee kehittää paikkoja vaihtoehtoisten käyttövoimien (mm. sähkö, vety) lataus- ja tankkausinfrastruktuurille EU:n AFIR asetuksen mukaisesti.
Raskaan liikenteen asioita on käsitelty tarkemmin tilannekuvassa.
Henkilö- ja tavaraliikenteen pysäkit ja terminaalit
Maantieverkolla on myös joukkoliikennettä ja sen tarvitsemaa pysäkki-infraa sekä liityntäpysäköintialueita. Solmupysäkit ovat vilkkaasti käytettyjä pysäkkejä, joilla on kaupungeissa sijaitsevien terminaalien ohella keskeinen merkitys joukkoliikenteen matkaketjujen kannalta. Väylävirasto on laatinut selvityksen maantieverkon solmupysäkeistä (Väyläviraston julkaisuja 70/2021). Työssä tarkasteltiin yhteensä 457 solmupysäkkiä, joista 184 sijaitsi MAL-kaupunkiseuduilla.
Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen asemien kehittämistarpeita on tarkasteltu yleisellä tasolla sivulla.
Joukkoliikenteeseen liittyvään infrastruktuuriin kuuluvat myös liikenteen operoinnin edellyttämät linja-autojen ja raideliikenteen varikot. Varikkoja tarvitaan sekä kaupunkiseutujen, että valtakunnallisen liikenteen kalustolle. Lähijunaliikenteen varikkokapasiteettia tarvitaan lisää etenkin pääkaupunkiseudulla, jotta vuorotarjontaa voidaan lisätä vastaamaan kasvavaa kysyntää.
Joukkoliikenteen saavutettavuutta voidaan parantaa tarjoamalla liityntäpysäköintialueita polkupyörille ja henkilöautoille. MAL-kaupunkiseuduilla liityntäpysäköintiä on etenkin rautateiden ja kaupunkiraideliikenteen asemilla, mutta yhä enemmän myös linja-autopysäkkien yhteydessä. Pyöräpysäköinti paikkamäärien lisäksi tarjolla pitäisi olla enemmän katettuja ja runkolukituksen mahdollistavia pyörätelineitä.
Liityntäpysäköinnin nykytilaa MAL kaupunkiseuduilla on kuvattu tilannekuvassa.
MAL kaupunkiseuduilla sijaitsee useita valtakunnallisesti merkittäviä satamia, joihin kuljetaan kaupunkiseutujen tie- ja katuverkon kautta. TEN-T verkkoon kuuluvia satamia MAL seuduilla ovat Helsinki, Turku, Naantali ja Oulu, jotka kaikki kuuluvat ydinverkkoon. Satamayhteyksien ajoittaiset ruuhkat ovat haasteena satamien sisääntuloväylillä mm. Helsingin ja Turun alueen satamiin kuljettaessa. Velvoitteet huolehtia TEN-T verkon sujuvuudesta koskevat TEN-T asetuksen mukaan Suomessa erityisesti MAL-kaupunkiseutuja.
Satamista lisää tilannekuvassa.