Liikkumisen verkot MAL-seuduilla

Jalankulun ja pyöräliikenteen kehittämistarpeet

Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus suomalaisten kotimaanmatkoista on yhteensä 30 %, minkä lisäksi jalankulku on osa lähes jokaista joukkoliikenteellä tehtyä matkaa. Jalankulun ja pyöräliikenteen rooli on suurin asuinalueiden liikenneympäristöissä, ja kävely- ja pyörämatkat tehdäänkin pitkälti kuntien katuverkolla ja muilla reiteillä. Kävelyn osuuden säilyttäminen korkealla tasolla ja osuuden nostaminen vaativat erilaisia kävely-ympäristöä parantavia toimenpiteitä liittyen niin toiminnallisuuteen, esteettömyyteen kuin viihtyisyyteenkin. Pyöräliikenteen infrastruktuurin kehittämistarpeet liittyvät mm. yhteyspuutteiden ja epäjatkuvuuskohtien korjaamiseen, liikkumisen turvallisuuteen sekä pyöräväylien laatutason nostoon. Kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämistarpeita katuverkolla on kuvattu yleisesti sivulla Katuverkko ja kaupunkiraideliikenne .

MAL-seutujen pyöräliikenteen tavoiteverkkojen laajuutta ja kehittämistarpeita katuverkolla kuvataan kaupunkiseutujen ja niiden keskuskunnissa laadituissa tavoiteverkkoselvityksissä. Tavoiteverkkotietoa on saatavissa kaikilta MAL-seuduilta, mutta väylien laatutason määrittelyt ovat epäyhtenäisiä. MAL-seutujen pyöräliikenteen tavoiteverkko katuverkolla kattaa kokonaisuutena noin 4 000 kilometriä korkealaatuista pyörätietä (pää- ja aluereittitasot). Merkittävimpiä (seutureitit, laatukäytävät, baanat) palvelutason parannustarpeita katuverkolla on kaikkiaan noin 1 600 kilometriä.

Väylävirasto on kartoittanut kaupunkiseutujen tavoiteverkkojen kehittämistarpeita valtion verkolla selvityksessään Pyöräteiden toiminnallisen luokittelun kartoitus Suomessa (Väyläviraston julkaisuja 24/2020) (Ulkoinen linkki). Vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan uusia, MAL-kaupunkiseutujen tavoiteverkolle sijoittuvia maantieverkon yhteystarpeita on reilut 200 km. Pyöräliikenteen verkoilla yhteysväli- ja parantamistarpeita nousee kuitenkin lisää eri selvitysten yhteydessä ja tilanne päivittyy myös toteutettavien hankkeiden myötä. Käyttäjämäärien lisääntyessä MAL-seuduilla korostuvat nykyisten pyöräteiden palvelutason parantamiseen liittyvät tarpeet.

Raideliikenteen kehittämistarpeet

Kaupunkiraideliikenteen kehittämistarpeita on kuvattu lyhyesti sivulla Katuverkko ja kaupunkiraideliikenne . Kaupunkiraideliikennettä ovat metro- ja raitioliikenne. Kaupunkiraideliikenteen hankkeilla tavoitellaan tehokasta joukkoliikennejärjestelmää, kestävän liikkumisen yleistymistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Kaupunkiraideliikennettä on nykyisin Helsingin ja Tampereen MAL-seuduilla, joilla on myös suunnitteilla useita uusia kaupunkiraideliikenteen kehittämishankkeita. Suunnitelmia on valmisteilla myös ainakin Turun seudulla.

Väylävirasto on laatinut investointiohjelman liitteeksi katsauksen MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin (Ulkoinen linkki). Liitteessä on esitetty junaliikenteen kehittämistarpeet kaupunkiseuduittain. Investointiohjelman liite päivitetään vuosittain. Helsingin seudulla on myös laadittu selvitys uusien lähijunaliikenteen varikkojen toteuttamisesta (Ulkoinen linkki). Lähijunaliikenteen varikot ovat edellytys lähijunaliikenteen investointien täysimittaiselle hyödyntämiselle ja korkean palvelutason joukkoliikenteen operoinnille.

Alueellisen junaliikenteen mahdollisuuksia MAL-kaupunkiseuduilla on käsitelty tarkemmin sivulla Liikkumisen palvelut MAL-seuduilla

Tieliikenteen kehittämistarpeet

Kuntien katuverkon tilaa ja kehittämistarpeita on arvioitu yleisesti sivulla Katuverkko ja kaupunkiraideliikenne . Katuverkon välityskyvyn täyttyminen aiheuttaa haasteita etenkin suurten kaupunkiseutujen henkilö- ja tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteen haasteena ovat myös raskaan liikenteen reittien toimivuus sekä kaupunkilogistiikan lastaus- ja purkujärjestelyt ja informaatiojärjestelmät. Haasteet ovat eri kaupunkiseuduilla samansuuntaisia. 

Maanteiden pääväylien  ja muun päätieverkon  palvelutasopuutteita ja investointitarpeita on tarkasteltu erillisillä sivuilla. Palvelutasopuutteiden arvioinnissa huomioidaan väylän nopeusrajoitustaso ja liikennevirran sujuvuus. MAL-kaupunkiseuduista erityisesti Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla esiintyy palvelutasopuutteita pääväylillä, lähinnä ruuhkautuneisuuden vuoksi. Myös muiden MAL-seutujen pääväylillä on palvelutasopuutteita. Pääväylien sujuvuusongelmien on arvioitu edelleen korostuvan vuoteen 2035 mennessä Muulla päätieverkolla palvelutasopuutteita esiintyy kaikilla MAL-seuduilla etenkin sisääntuloväylillä.

Maantieverkon lähivuosien kehittämistarpeiden osalta MAL-seutujen keskeisiä haasteita ovat kaupunkiseutujen paikallinen ruuhkautuminen sekä yleisesti maantieverkon kunnon ylläpito ja talvihoidon riittävyys. Henkilöliikenteessä korostuvat työmatkaliikenteen tarpeet, kaupunkiseutujen kehittämisen tukeminen, kestävän liikenteen houkuttelevuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä liikenteen haittojen vähentäminen, muun muassa pohjavesi- ja melusuojaustarpeet. Tavaraliikenteen haasteet liittyvät pistemäisiin parantamistarpeisiin, tieverkon mitoituspuutteisiin ja sisääntuloväylien ruuhkautumiseen. Maanteiden pääväylien palvelutasopuutteiden korjaamisen kustannuksiksi seuraavan noin 10 vuoden aikana on arvioitu yhteensä noin 6,25 mrd. euroa, josta merkittävä osa kohdistuu myös MAL-seutuja palveleville pääväylille. 

Väyläviraston investointiohjelman liitteenä on katsaus MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin (Ulkoinen linkki). Liitteessä on esitetty tiehankkeet, jotka ovat maankäytön kehittämisen tai joukkoliikenteen kannalta merkittäviä. Investointiohjelman liite päivitetään vuosittain. Investointiohjelmaan (Ulkoinen linkki) sisältyy myös muita merkittäviä MAL-seuduille kohdistuvia hankkeita.

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen asemien (yli 100 km yhteydet) kehittämistarpeita on tarkasteltu yleisellä tasolla sivulla Linja-autoliikenteen terminaalit ja pysäkit . Väylävirasto on myös laatinut esiselvityksen maantieverkon solmupysäkeistä (Väyläviraston julkaisuja 70/2021) (Ulkoinen linkki). Solmupysäkit ovat vilkkaasti käytettyjä pysäkkejä, joilla on terminaalien ohella keskeinen merkitys joukkoliikenteen matkaketjujen ja vaihtojen kannalta. Työssä tarkasteltiin yhteensä 457 solmupysäkkiä, joista 184 sijaitsi MAL-kaupunkiseuduilla. Solmupysäkkeihin liittyvillä toimilla voidaan parantaa erityisesti markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä. 

Raskaan liikenteen näkökulmasta kuljetusten toimivuus ja turvallisuus ovat nykytilanteessa pääosin hyvällä tasolla. Puutteena nähdään kuitenkin esimerkiksi raskaan liikenteen taukopaikkojen vähäisyys. Taukopaikkojen kysyntä on suurinta suurten kaupunkien, satamien ja terminaalien läheisyydessä sekä useiden pääteiden solmupisteissä. MAL-seuduista erityisesti Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla sijaitsevilla taukovyöhykkeillä on suuri kysyntä. Raskaan liikenteen erityisasioita on käsitelty tarkemmin omalla sivulla. Väylävirasto on myös laatinut Raskaan liikenteen taukopaikkaverkon kehittämissuunnitelman (Väyläviraston julkaisuja 74/2022) (Ulkoinen linkki). Selvityksessä on kartoitettu raskaan liikenteen taukopaikojen nykytilaa, niiden järjestämiseen liittyviä haasteita ja jatkoimenpiteitä. Selvityksessä esitetään mm. raskaan liikenteen taukopaikkoihin tarvittavien alueiden tarkastelua osana MAL-suunnitelmia. 

Liikenneturvallisuus

MAL-kaupunkiseutujen tieliikenteen turvallisuustilannetta on tarkasteltu erillisellä sivulla (Ulkoinen linkki). Lisäksi maanteiden pääväylien palvelutasotarkasteluissa (Ulkoinen linkki) on esitetty merkittävimmät liikenneturvallisuuspuutteet pääväyläverkolla. MAL-kaupunkiseuduilla liikenneturvallisuuspuitteita on yksittäisissä kohdissa sisääntuloväylillä ja kehäteillä.

Valtakunnallisessa Liikenneturvallisuusstrategiassa 2022-2026 on asetettu strategiaa ohjaavaksi tavoitteeksi nollavisio, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä liikennemuodosta riippumatta. Strategian mukaan alueellisessa liikenneturvallisuustyössä tulee huomioida valtakunnalliset liikenneturvallisuuteen liittyvät strategiat, suunnitelmat ja ohjeet. Strategiassa on esitetty kuntasektorin toimintaan liittyviä toimenpiteitä mm. kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuudesta ja reittien kunnosta huolehtimisesta, automaattisen liikennevalvonnan kehittämisestä ja lisäämisestä sekä Väyläviraston nopeusrajoitusohjeen päivittämisestä niin, että ohje taajamien osalta tukisi nykyistä laajempaa 30 km/h rajoituksen käyttöä.

MAL-kaupunkiseutujen kunnissa on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelmia. Suunnitelmia on laadittu erilaisille kuntaryhmille, eri aikoina ja eri sisältöisinä, minkä vuoksi suunnitelmien perusteella ei voida muodostaa MAL-seutukohtaisia liikenneturvallisuuden tilannekuvia. Suunnitelmissa on yleensä esitetty liikenneturvallisuustyön tavoitteet ja alueelliset toimenpiteet, joihin sisältyy sekä fyysisen ympäristön että asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisen toimia (viestintä, kampanjat). Erityisesti infrastruktuurin turvallisuuden parantamisesta aiheutuu merkittäviä kehittämistarpeita katu- ja maantieverkolle. Yksittäiset turvallisuuden parantamishankkeet vaihtelevat pienistä keskisuuriin, mutta ovat varsin kustannustehokkaita henkilövahinko-onnettomuuksien ja siten onnettomuuskustannusten vähenemän vuoksi. Tämä korostaa riittävän perusrahoituksen merkitystä tällaisille pienille, kustannustehokkaille hankkeille (ns. KUHA-rahoituskokonaisuudet). Kuntatoimijat voivat myös hakea Traficomilta valtionavustusta tavanomaisesta liikenneturvallisuustyöstä poikkeaviin, uudentyyppisiin liikenneturvallisuustoimiin. Avustuksia liikenneturvallisuustoimiin on myönnetty myös MAL-seuduille

MAL-kaupunkiseutujen tieliikenteen turvallisuustilannetta on tarkasteltu erillisellä sivulla.