Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Raskaan liikenteen erityisasiat

Tilannekuvassa on tarkasteltu raskaan liikenteen massoja ja mittoja, erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa sekä raskaan liikenteen taukopaikkoja ja niiden palveluita. Raskaan liikenteen erityisasioiden tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Raskaan liikenteen kuljetusten toimivuus ja turvallisuus ovat pääosin hyvällä tasolla

Raskaan liikenteen kuljetusten toimivuus ja turvallisuus ovat nykytilanteessa pääosin hyvällä tasolla. Yhtenä puutteena nähdään esimerkiksi raskaan liikenteen palvelualueiden vähäisyys suhteessa kysyntään.

Raskaan liikenteen massat ja mitat

Ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja on muutettu viime vuosina seuraavasti: Vuonna 2013 ajoneuvoyhdistelmän maksimimassa nousi 60 tonnista 76 tonniin ja korkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Vuonna 2019 ajoneuvoyhdistelmän maksimipituus nousi 25,25 metristä 34,5 metriin ja puoliperävaunuyhdistelmän pituus 16,5 metristä 22,5 metriin. Pituusmuutos on tärkeää huomioida mm. liittymien, levähdys- ja pysäköintialueiden, poliisin valvontapaikkojen sekä tietyömaiden liikennejärjestelyiden suunnittelussa. Elinkeinoelämän yritysten kannalta pituusmuutos koetaan edelleen hyvänä ja pitkien yhdistelmien määrä on kasvussa.

Lain mukaiset maksimimassat ja -mitat ovat käytössä koko tieverkolla, mukaan lukien kunnat ja yksityistiet, mikäli niitä ei ole erikseen rajoitettu. Yleisellä tieverkolla painorajoitettuja siltoja on noin 390 kpl (3 %), jotka ovat kaikki päätieverkon ulkopuolella. Pitkien yhdistelmien liikennettä käytännössä haittaavia liittymiä on valtion tieverkolla noin 50 kpl. 

Valtion tieverkolla on noin 1500 kpl matalan alikulkukorkeutensa vuoksi rajoitettua siltaa, joista noin 90 kpl sijaitsee päätieverkolla. Huomioitavaa kuitenkin on, että läheskään kaikki alikulkua rajoittavat sillat eivät ole Väyläviraston omistuksessa ja iso osa niistäkin on rataverkon siltoja. Monet maantien ylittävistä silloista kuuluvat kaupungeille ja kunnille.

Mittojen ja massojen nostolla on saavutettu noin 5–20 % säästöt kuljetusalasta riippuen.

Sallittua pitempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia on kokeiltu vuodesta 2013 lähtien poikkeusluvilla. Mittojen kasvattamisesta on merkittävää hyötyä erityisesti merikonttien kuljetuksessa, metsäteollisuuden kuljetuksissa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Aiempaa suurempien kuljetusten yleistyminen maantieverkolla tulee aiheuttamaan jonkin verran muutostarpeita liikenneverkolle. Raskaiden kuljetusten mittojen kasvattaminen aiheuttaa tarpeita esimerkiksi liittymien laajentamiselle.

Massojen edelleen korottamista 84/90 tonniin rajoitetulla tieverkolla suunniteltiin vuosina 2016–2018, mutta asiassa ei ole edetty aktiivisesti sen jälkeen. Monet yritykset ovat korostaneet rajatun HCT-massaverkon tarvetta kustannustehokkuuden ja päästövähennysten kannalta.

Suurten erikoiskuljetusten tieverkko

Erikoiskuljetus on kuljetus, jonka mitat ja/tai massat ylittävät normaaliliikenteen rajat. Liikennevirasto teki vuonna 2013 päätöksen valtakunnallisesta suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkosta (SEKV), joka valmistuttuaan mahdollistaa 7x7x40 metrin (korkeus x leveys x pituus) kokoisten kuljetusten suorittamisen. Yhteysvälitasoisessa päätöksessä varsinaista SEKV:a on 7 130 km ja lisäksi kaide-SEKV-reittejä 1 740 km. Myöhemmin ELY-keskukset ovat täsmentäneet verkkoa omalla alueellaan, mistä on aiheutunut joitakin epäjatkuvuuskohtia alueiden rajoille. Toistaiseksi missään ei ole yhtenäistä tietoa, miten hyvin tavoitemitat ovat toteutuneet SEKV:n tiejaksoilla. Väylävirasto valmistelee SEKV-päätöksen päivitystä vuoden 2022 aikana.

Erikoiskuljetusten tarpeet on otettava huomioon työmaiden tilapäisratkaisuissa ja raitiotielinjoja suunniteltaessa. Tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyvien kuljetusten erityishaasteita pyritään ratkomaan toimijoiden yhteistyönä POPELY:n johdolla. 

Raskaan liikenteen taukopaikat ja niiden palvelut

Raskaan liikenteen taukopaikkoja tarvitaan kuljettajien lakisääteisten taukojen pitämiseen. Niiden kysyntä on suurinta suurten kaupunkien, satamien ja terminaalien läheisyydessä sekä useiden pääteiden solmupisteissä ja päällekkäisillä taukovyöhykkeillä. Helsingin seudun lisäksi Turun, Jyväskylän, Äänekosken ja Kuopion kohdilla sijaitsevilla taukovyöhykkeillä on suurin kysyntä ja suurimmat puutteet minimipalvelutason taukopaikoista. 

Asiakastyytyväisyystutkimuksissa yli kolmannes raskaan liikenteen kuljettajista oli tyytymätön lepoaikojen pitämisen mahdollisuuksiin, eniten ajavat kuljettajat olivat tyytymättömimpiä. Kun taukopaikkoja on vähän ja niiden pysäköintikapasiteetti pieni, on ison ajoneuvon kuljettajalle hankalaa pitää lakisääteiset tauot sopivaan aikaan, jos aiottuun taukopaikkaan ei mahdukaan.

Valtaosa taukopaikoista on markkinaehtoisesti toimivia huoltoasemia. Niitä täydentää yhdeksän valtion pääväylillä sijaitsevaa palvelualuetta, joilla on huoltoasema vuokralaisena. Vain jälkimmäisten minimipalvelutasoon valtio voi vaikuttaa. Usein huoltoaseman pitäjälle aiheutuu raskaalle liikenteelle tarjottavista palveluista enemmän kustannuksia kuin tuloja, varsinkin aamuyöllä.

EU:n komissio antoi huhtikuussa 2022 asetuksen, jossa määritellään turvallisen rekkaparkin minimipalvelut kuljettajille, turvallisuustasot ja sertifiointi. TEN-T -tieverkolle on ehdotettu vaatimusta turvallisista rekkaparkeista 100 km välein. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään sertifioitua turvallista rekkaparkkia.

Pääkaupunkiseudulla on hankittu rekkaparkkipalvelua kilpailuttamalla. Uudenmaan ELY-keskus, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tehneet keväällä 2022 viisivuotisen sopimuksen 61 ajoneuvoyhdistelmän yönyli-pysäköintipalvelusta Kehä III:n lähellä. Sen lisäksi pääkaupunkiseudulla on suunnitteilla kaksi uutta raskaan liikenteen pysäköintialuetta, valtateiden 3 ja 4 tuntumaan. Uusille alueille on suuri tarve myös Turun ja Jyväskylän seuduilla.

Liikenne12 -suunnitelman toimenpiteenä valmistellaan vuonna 2022 suunnitelma valtakunnallisen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkoston kehittämisestä.