Siirry hakuun

Raskaan liikenteen erityisasiat

Tilannekuvassa on tarkasteltu raskaan liikenteen massoja ja mittoja, erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa sekä raskaan liikenteen taukopaikkoja ja niiden palveluita. Raskaan liikenteen erityisasioiden tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Raskaan liikenteen kuljetusten toimivuus ja turvallisuus ovat pääosin hyvällä tasolla

Raskaan liikenteen kuljetusten toimivuus ja turvallisuus ovat nykytilanteessa pääosin hyvällä tasolla. Yhtenä puutteena nähdään esimerkiksi raskaan liikenteen palvelualueiden vähäisyys suhteessa kysyntään.

Sallittua pitempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia on kokeiltu vuodesta 2013 lähtien poikkeusluvilla. Mittojen kasvattamisesta on merkittävää hyötyä erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Aiempaa suurempien kuljetusten yleistyminen maantieverkolla tulee aiheuttamaan jonkin verran muutostarpeita liikenneverkolle. Raskaiden kuljetusten mittojen kasvattaminen aiheuttaa tarpeita esimerkiksi liittymien laajentamiselle.

Raskaan liikenteen massat ja mitat

Ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja on muutettu viime vuosina seuraavasti: 10/2013 ajoneuvoyhdistelmän maksimimassa on noussut 60 t -> 76 t ja korkeus 4,2 m -> 4,4 m. 1/2019 ajoneuvoyhdistelmän maksimipituus on noussut 25,25 m -> 34,5 m ja puoliperävaunuyhdistelmä 16,5 m -> 22,5 m.

Massat ja mitat ovat käytössä koko tieverkolla, mukaan lukien kunnat ja yksityistiet, mikäli niitä ei ole erikseen rajoitettu. Yleisellä tieverkolla painorajoitettuja siltoja on noin 390 (3 %). Nämä yhtä siltaa lukuun ottamatta ovat päätieverkon ulkopuolella. Pitkien yhdistelmien liikennettä käytännössä haittaavia liittymiä tai muita sellaisia on valtion tieverkolla noin 50.

Sallittua pitempiä tai raskaampia kuljetuksia on testattu vuodesta 2013 lähtien poikkeusluvilla. Raskaampia yli 76 t massalla liikennöiviä yhdistelmiä on liikenteessä 21. Enintään 76 t massalla liikennöiviä luvanvaraisia yhdistelmiä on liikenteessä alle 10.

Massojen edelleen korottamista 84/90 tonniin rajoitetulla tieverkolla suunniteltiin vuosina 2016–2018, mutta asiassa ei ole edetty aktiivisesti sen jälkeen. Monet yritykset ovat korostaneet rajatun HCT-massaverkon tarvetta kustannustehokkuuden ja päästövähennysten kannalta.

Mittojen ja massojen nostolla voidaan saavuttaa noin 520 % säästöt kuljetusalasta riippuen.

Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV)

Erikoiskuljetus on kuljetus, jonka mitat ja/tai massat ylittävät normaaliliikenteen rajat. Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV) on valtakunnallinen verkko, jonka mitoitusperuste on 7x7x40 metrin (korkeus x leveys x pituus) kokoiset kuljetukset.

Suurten erikoiskuljetusten mahdollistamiseksi ja turvaamiseksi tieverkolle on määritelty suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko (SEKV), jolla toteutettavissa hankkeissa SEKV:lle asetetut mitoitusvaatimukset tulee ottaa huomioon. Tavoiteverkossa varsinaista SEKV:a, on 7 130 km ja lisäksi kaide-SEKV-reittejä 1 740 km. SEKV:oon sisältyy myös kaide-SEKV-osuuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa liikenneturvallisuustoimenpiteenä keskikaiteen lisääminen teille erikoiskuljetusreitin leveystavoitteesta tinkimällä välivaiheen aikana, esimerkiksi ennen lisäkaistojen rakentamista. Päätöksessä tavoiteverkosta vuonna 2013 todettiin, että tavoiteverkon toteutuminen edellyttää tuekseen reittien yksityiskohtaisen määrittelyn sekä SEKV:n että täydentävien reittien osalta. Tätä työtä on tehty ELY-keskusten L-vastuualueilla.

Päivitetyn tilannetiedon saamiseksi on tarpeen tarkistaa valtakunnallinen tavoiteverkko ja niihin liittyvät tarpeet ELY-keskuksissa tehtyjen tarkastelujen perusteella. SEKV-tiepituutta on tullut lisää arviolta noin 1 000 km vuonna 2013 määriteltyyn verkkoon. Suunnittelussa on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota erikoiskuljetusreittien sujuvuuteen riittävän aikaisessa vaiheessa, kun suunnitellaan esimerkiksi kaupungin tai kunnan maankäyttöä ja liikenneratkaisuja.

Raskaan liikenteen taukopaikat ja niiden palvelut

Yleisesti raskaan liikenteen taukopaikkojen kysyntä kohdistuu suurien kaupunkien, satamien ja terminaalien läheisyyteen, useiden pääteiden solmupisteisiin ja päällekkäisille taukovyöhykkeille. Helsingin seudun lisäksi Jyväskylän, Äänekosken ja Kuopion kohdilla sijaitsevilla taukovyöhykkeillä on suurin kysyntä ja suurimmat puutteet minimipalvelutason taukopaikoista.

Asiakastyytyväisyystutkimuksissa yli 1/3 raskaan liikenteen kuljettajista olivat tyytymättömiä lepoaikojen pitämisen mahdollisuuksiin, enemmän ajavat kuljettajat olivat tyytymättömimpiä.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on vuonna 2015 laadittu tarkempi selvitys. Tarvetta raskaan liikenteen pysäköintipaikkojen lisäämiseen on valtateillä 2, 3, 4, 7, 10, 12 ja 25 sekä kantatiellä 50 (Kehä III). Satamien synnyttämä uusien pysäköintipaikkojen tarve arvioitiin pysäköintialueiden yön käyttöasteiden ja luvattoman pysäköinnin määrän perusteella. Helsingin Länsisataman lisätarve yön yli pysäköinnille on noin 50 pysäköintipaikkaa ja Vuosaaren sataman noin 120 pysäköintipaikkaa. Länsisatamassa pysäköintiä ollaan kieltämässä, joten yhteensä Länsisataman tuoma lisätarve yön yli pysäköintipaikoille on samaa luokkaa kuin Vuosaaren sataman eli noin 120 pysäköintipaikkaa. Satamien pysäköintipaikkojen kysyntä kohdentuu Kehä III:n sisäpuolelle ja myös pääteiden suuntaan.

Tällä hetkellä puuttuu valtakunnallinen suunnitelma raskaan liikenteen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkon kehittämisestä, jossa huomioidaan muun muassa ajo- ja lepoaikasäädökset, terminaalien pysäköintipaikkojen rajallisuus ja kuljetusten aikaraamit.