Tilannekuvassa esitetään kooste pitkämatkaisen linja-autoliikenteen solmupisteistä ja niiden kehittämistarpeista. Tilannekuva päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Matkustajamääriltään suurimmat terminaalit löytyvät Helsingistä ja Turusta, kun tarkastellaan yli 100 kilometriä pitkiä matkoja linja-autoliikenteessä vuorotarjonnan perusteella mallinnettuna.
- ELY-keskukset vastaavat lukumäärällisesti pääosasta joukkoliikenteen pysäkeistä. Kaupunkiseuduilla pysäkkien laatutaso on kuitenkin korkeampi (katokset, matkustajainformaatio) ja siten kunnilla on iso rooli pysäkki-infran ylläpitämisessä.
- Tärkeimmät solmu- ja vaihtopysäkit tulisi tunnistaa alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Nykytilanteessa solmupysäkit on tunnistettu valtakunnallisesti tarkasteltuna varsin hyvin, mutta infran kehittämisessä on korjausvelkaa.
- Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen sekä matkailuliikenteen toimintaedellytykset tulee varmistaa suurimpien kaupunkien keskusta-alueiden liikennejärjestelmää kehitettäessä sekä väliaikaisten liikennejärjestelyjen, kuten katutöiden aikana. Keskeiset haasteet liittyvät linja-autoille soveltuvien pysähtymis- ja pysäköintialueiden riittävyyteen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa sekä väliaikaisten liikennejärjestelyjen vaikutuksiin linja-autoliikenteen reitteihin ja täsmällisyyteen.
Linja-autoliikenteen solmukaupungit ja terminaalit
Linja-autojen kaukoliikenteen terminaalien kysyntää on mallinnettu valtakunnallisella liikennemallilla vuosien 2022 ja 2018 vuorotarjonnan perusteella. Mallin perusteella kysyntä on ollut valtakunnallisesti suurinta vuonna 2022 Helsingissä Kampin kaukoliikenneterminaalissa sekä Tampereen ja Turun linja-autoasemilla (yli 1000 nousua vuorokaudessa). Ennen pandemiaa vuonna 2018 yli 1000 nousua vuorokaudessa tehtiin edellä mainittujen terminaalien lisäksi Kuopion ja Jyväskylän matkakeskuksissa, Lahden matkakeskuksessa ja kauppatorilla sekä Oulun linja-autoasemalla. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen vuorotarjonta ja kysyntä eivät ole täysin palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Linja-autoliikenteen pääterminaaleja hyödyntävät monipuolisesti pitkämatkainen markkinaehtoinen liikenne, ELY-keskusten järjestämä sopimusliikenne sekä paikallisjoukkoliikenne. Tässä mallinnuksessa kysyntää tarkasteltiin yli 100 kilometrin vuorotarjonnan perusteella.
Kuvassa esitettyjen terminaalien lisäksi linja-autoliikennettä palvelee laaja pysäkkiverkosto kaupunkien katuverkolla ja valtion maantieverkolla.
ELY-keskusten ja kuntien vastuulla olevien pysäkkien osuudet:
- ELY-keskukset, 65 362 kpl, 76 %
- Kunnat, 20 448 kpl, 24 %
Helsingin seudun liikenteen vastuulla on 8154 kpl pysäkkejä. HSL vastaa matkustajainformaatiosta myös maantieverkon pysäkeillä HSL:n toimialueella. Turun seudun joukkoliikenne Föli ja Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaavat Turun kaupunkiseudun katu- ja maantieverkolla matkustajainformaatiosta yhteentoimivin järjestelmin.
Joukkoliikenteen pysäkit maantieverkolla
Valtion tieverkolla joukkoliikenteen pysäkkiverkostosta vastaa 9 ELY-keskusta, jotka järjestävät joukkoliikennettä toimivalta-alueellaan. Maantieverkon pysäkkejä voivat käyttää ELY-keskusten hankkiman joukkoliikenteen lisäksi muiden joukkoliikenneviranomaisten, kuntien koululaisliikenteen sekä markkinaehtoisen liikenteen linja-autot.
Pysäkkien infran ja varustelutason kehittämisessä ensisijaisia ovat solmupysäkit, jotka ovat merkittäviä vaihtoyhteyksien, liityntäpysäköinnin tai nousijamäärien kannalta. Tärkeimmät maantieverkon solmupysäkit määritetään ELY-keskusten solmu-pysäkkiselvityksissä, jotka laaditaan yhteistyössä kuntien kanssa. Osa selvityksistä sisältää myös tärkeimmät katuverkolla olevat terminaalit ja solmut.
Alueelliset solmupysäkkiselvitykset toimivat lähtötietona valtakunnalliselle kokonaiskuvalle solmupysäkkien kehittämistarpeista. Väylävirasto kartoitti 2024 solmupysäkkien kehittämistarpeita kyselyllä ELY-keskuksiin. Solmupysäkkien kehittämistarpeissa korostuu liityntäpysäköintiin liittyvät kehittämis- ja parantamistarpeet, erityisesti pyöräpysäköinnissä.
Linja-autoliikenteen solmupisteiden kehittämistarpeita – pitkämatkaisen linja-autoliikenteen näkökulma
- Kaupunkien keskustat ovat linja-autoliikenteen keskeisiä solmuja. Tiivistyvä maankäyttö vähentää linja-autoliikenteen pysähtymis- ja pysäköintialueita. Samanaikaisesti matkailun kasvu lisää muun muassa matkailubussiliikenteen kysyntää. Tunnistettuja haasteita muun muassa Helsingin keskustassa.
- Suurimmilla kaupunkiseuduilla matkailuliikenteen toimintaedellytykset, kuten pysähtymis- ja pysäköintialueiden riittävyys tulisi selvittää kaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja katujärjestelyitä kehitettäessä.
- Matkakeskus- ja asemanseutuhankkeissa tulisi varmistaa riittävät tilavaraukset ja sujuvat liikenneyhteydet kaukobussiliikenteen sekä matkailu- ja tilausliikenteen tarpeisiin (mm. Turku, Tampere, Oulu, Helsinki, Rovaniemi). Vastaavasti satamissa ja lentoasemilla tulisi varmistaa riittävät tilavaraukset linja-autoliikenteen tarpeisiin. Tunnistettuja haasteita Helsingin satamissa.
- Kaukoliikenteen linja-autoyhteyksien käyttämien reittien, etenkin keskustojen sisääntuloväylien joukkoliikenne-etuuksia tulisi kehittää (linja-autokaistat, liittymien kaistajärjestelyt).
- Isojen liikennehankkeiden aikaiset väliaikaisjärjestelyt vaikuttavat merkittävästi kaukoliikenteen linja-autojen täsmällisyyteen ja reitteihin. Vaikutukset linja-autoliikenteeseen tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Katutyömaajärjestelyistä ja muista poikkeusjärjestelyistä tiedottamista tulisi kehittää.
- Kaukoliikenteen tärkeimpien pysäkkien laatutasoa tulisi parantaa ja niiden saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen tulisi kehittää. Kehittämisen kärjessä erityisesti kuntien keskuspysäkit sekä solmupysäkit.
- Tärkeimmät solmu- ja vaihtopysäkit tulisi tunnistaa alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Nykytilanteessa solmupysäkit on tunnistettu valtakunnallisesti tarkasteltuna varsin hyvin, mutta infran kehittämisessä on korjausvelkaa.
- Suurten ja keskisuurten kaupunkien pääterminaaleissa matkustajapalveluiden ja matkustajainformaation palvelutaso vaihtelee runsaasti. Heikoin tilanne on ollut Oulussa, Kokkolassa ja Kotkassa, jossa linja-autoliikenteen matkustajia palvelee pelkkä laiturialue. Myös muualla Suomessa pitkämatkaisen linja-autoliikenteen terminaalien matkustajapalvelut ovat pidemmällä aikavälillä heikentyneet verrattuna mm. junaliikenteeseen. Linja-autoterminaalien tilojen ja matkustajainformaation kehittäminen on pääasiassa kuntien vastuulla.