Tilannekuvassa esitetään kooste pitkämatkaisen linja-autoliikenteen solmupisteistä ja niiden kehittämistarpeista. Tilannekuva päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Kampin kaukoliikenneterminaali on matkustajamääritään suurin linja-autoliikenteen terminaali Suomessa. Kun tarkastellaan yli 100 kilometriä pitkiä matkoja linja-autoliikenteessä vuorotarjonnan perusteella mallinnettuna, seuraavaksi suurimmat terminaalit ovat Tampereen ja Turun linja-autoasemat. Kun mukana ovat myös alle 100 kilometriä pitkät kaukoliikenteen matkat, Porvoon linja-autoterminaali nousee toiseksi suurimmaksi terminaaliksi Onnibusilta saadun matkustajamäärän perusteella.
- ELY-keskukset vastaavat lukumäärällisesti pääosasta joukkoliikenteen pysäkeistä. Kaupunkiseuduilla pysäkkien laatutaso on kuitenkin korkeampi (katokset, matkustajainformaatio) ja siten kunnilla on iso rooli pysäkki-infran ylläpitämisessä.
- Tärkeimmät solmu- ja vaihtopysäkit tulisi tunnistaa alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Nykytilanteessa solmupysäkit on tunnistettu valtakunnallisesti tarkasteltuna varsin hyvin, mutta infran kehittämisessä on korjausvelkaa.
- Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen sekä matkailuliikenteen toimintaedellytykset tulee varmistaa suurimpien kaupunkien keskusta-alueiden liikennejärjestelmää kehitettäessä sekä väliaikaisten liikennejärjestelyjen, kuten katutöiden aikana. Keskeiset haasteet liittyvät linja-autoille soveltuvien pysähtymis- ja pysäköintialueiden riittävyyteen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa sekä väliaikaisten liikennejärjestelyjen vaikutuksiin linja-autoliikenteen reitteihin ja täsmällisyyteen.
Linja-autoliikenteen solmukaupungit ja terminaalit
Linja-autoliikenteen pääterminaaleja hyödyntävät monipuolisesti pitkämatkainen markkinaehtoinen liikenne, ELY-keskusten järjestämä sopimusliikenne sekä paikallisjoukkoliikenne. Valtakunnallisesti tarkasteltuna linja-autoliikenteen terminaalijoukko on kattavin Etelä-Suomessa.
Kampin kaukoliikenneterminaali valtakunnallisesti merkittävin linja-autoliikenteen terminaali
Tässä tilakuvassa terminaalien kysyntää on tarkasteltu vuonna 2022 tehdyn liikenne-ennustemallitarkastelun pohjalta. Lisäksi Etelä-Suomen terminaalien kysyntää on tarkasteltu Onnibusilta saatujen toteutuneiden matkustajamäärätietojen perusteella. Pitkämatkaisesta linja-autoliikenteestä ei ole saatavilla valtakunnallisesti tarkkaa kokonaiskuvaa matkustajamääristä.
Vuonna 2022 Traficomin tilaamassa tarkastelussa linja-autojen kaukoliikenteen terminaalien kysyntää tarkasteltiin yli 100 kilometrin vuorotarjonnan perusteella. Tarkastelun perusteella kysyntä oli valtakunnallisesti suurinta Helsingissä Kampin kaukoliikenneterminaalissa sekä Tampereen ja Turun linja-autoasemilla (yli 1000 nousua vuorokaudessa) vuonna 2022. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen vuorotarjonta ja kysyntä eivät olleet tuolloin täysin palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Kampin kaukoliikenneterminaali osoittautuu merkittävimmäksi terminaaliksi myös Onnibusilta saadun vuoden 2024 matkustajamääräaineiston perusteella. Onnibusilta saadut matkustajamäärät kuvaavat keskimääräistä viikkoa maalis-huhtikuussa 2024. Tässä tarkastelussa mukana on myös alle 100 kilometriä pitkät matkat, jotka on tehty Onnibusin FLEX tai MEGA-reiteillä. Toiseksi Etelä-Suomen osalta nousee Porvoo, yli 10 000 matkustajalla per viikkoa. Tämän jälkeen suurimmat solmupisteet ovat Tampere ja Turku.
Datan perusteella voidaan tunnistaa suurimpia matkustajaterminaaleja ja pysäkkejä etenkin Etelä-Suomessa. Muualla Suomessa aineisto kattaa pienemmän osan nousuista (linja-automarkkinasta) eikä aineistoa siten voi yksinään pitää riittävän kattavana kuvaamaan terminaalien keskinäistä suhdetta.
Joukkoliikenteen pysäkit
Terminaalien lisäksi linja-autoliikennettä palvelee laaja pysäkkiverkosto kaupunkien katuverkolla ja valtion maantieverkolla.
ELY-keskusten ja kuntien vastuulla olevien pysäkkien osuudet:
- ELY 65 225 kpl, 76 %
- Kunnat 20 738 kpl, 24 %
Helsingin seudun liikenteen vastuulla on 8214 kpl pysäkkejä. HSL vastaa matkustajainformaatiosta myös maantieverkon pysäkeillä HSL:n toimialueella. Turun seudun joukkoliikenne Föli ja Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaavat Turun kaupunkiseudun katu- ja maantieverkolla matkustajainformaatiosta yhteentoimivin järjestelmin.
Joukkoliikenteen pysäkit maantieverkolla
Valtion tieverkolla joukkoliikenteen pysäkkiverkostosta vastaa 9 ELY-keskusta, jotka järjestävät joukkoliikennettä toimivalta-alueellaan. Maantieverkon pysäkkejä voivat käyttää ELY-keskusten hankkiman joukkoliikenteen lisäksi muiden joukkoliikenneviranomaisten, kuntien koululaisliikenteen sekä markkinaehtoisen liikenteen linja-autot.
Pysäkkien infran ja varustelutason kehittämisessä ensisijaisia ovat solmupysäkit, jotka ovat merkittäviä vaihtoyhteyksien, liityntäpysäköinnin tai nousijamäärien kannalta. Tärkeimmät maantieverkon solmupysäkit määritetään ELY-keskusten solmu-pysäkkiselvityksissä, jotka laaditaan yhteistyössä kuntien kanssa. Osa selvityksistä sisältää myös tärkeimmät katuverkolla olevat terminaalit ja solmut.
ELY-keskusten solmupysäkkiselvitykset ovat pääosin ajan tasalla. Lapin osalta päivityksen tarve on tunnistettu. Kestävät matkaketjut Itä- ja Länsi-Uudellamaalla -jatkoselvitys käynnistetty.
Alueelliset solmupysäkkiselvitykset toimivat lähtötietona valtakunnalliselle kokonaiskuvalle solmupysäkkien kehittämistarpeista. Väylävirasto kartoitti 2024 solmupysäkkien kehittämistarpeita kyselyllä ELY-keskuksiin. Solmupysäkkien kehittämistarpeissa korostuu liityntäpysäköintiin liittyvät kehittämis- ja parantamistarpeet, erityisesti pyöräpysäköinnissä.
Linja-autoliikenteen solmupisteiden kehittämistarpeita – pitkämatkaisen linja-autoliikenteen näkökulma
- Kaupunkien keskustat ovat linja-autoliikenteen keskeisiä solmuja. Tiivistyvä maankäyttö vähentää linja-autoliikenteen pysähtymis- ja pysäköintialueita. Samanaikaisesti matkailun kasvu sekä suuret tapahtumat lisäävät muun muassa matkailubussiliikenteen kysyntää. Tunnistettuja haasteita muun muassa Helsingin keskustassa.
- Matkakeskus- ja asemanseutuhankkeissa tulisi varmistaa riittävät tilavaraukset ja sujuvat liikenneyhteydet kaukobussiliikenteen sekä matkailu- ja tilausliikenteen tarpeisiin (mm. Turku, Tampere, Oulu, Helsinki, Rovaniemi). Vastaavasti satamissa ja lentoasemilla tulisi varmistaa riittävät tilavaraukset linja-autoliikenteen tarpeisiin. Tunnistettuja haasteita Helsingin satamissa.
- Kaukoliikenteen linja-autoyhteyksien käyttämien reittien, etenkin keskustojen sisääntuloväylien joukkoliikenne-etuuksia tulisi kehittää (linja-autokaistat, liittymien kaistajärjestelyt). Katutyömaajärjestelyistä ja muista poikkeusjärjestelyistä tiedottamista tulisi kehittää.
- Kaukoliikenteen tärkeimpien pysäkkien laatutasoa tulisi parantaa ja niiden saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen tulisi kehittää. Kehittämisen kärjessä erityisesti kuntien keskuspysäkit sekä solmupysäkit. Pysäkkien talvihoito on oleellista käytettävyyden ja esteettömyyden näkökulmasta. Tämä koskee myös tilapäisiä pysäkkijärjestelyitä.
- Pysäkkitietojen digitointi: Pysäkkien ja muiden liityntäpisteiden tietojen toimittamisesta vastaavat datan haltijat. Näitä ovat esimerkiksi infran omistajat, tienpitäjät, liikenteenharjoittajat sekä joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Tiedot toimitetaan Fintrafficin ohjeistuksen mukaisesti. Lisätietoja Fintrafficin sivuilta (Ulkoinen linkki).
- Tärkeimmät solmu- ja vaihtopysäkit tulisi tunnistaa alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Nykytilanteessa solmupysäkit on tunnistettu liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja maakuntakaavoissa vaihtelevasti, usein vähintään kehitettävänä teemana.
- Suurten ja keskisuurten kaupunkien pääterminaaleissa matkustajapalveluiden ja matkustajainformaation palvelutaso vaihtelee runsaasti. Heikoin tilanne tällä hetkellä Oulussa, Lappeenrannassa ja Kotkassa, jossa linja-autoliikenteen matkustajia palvelee pelkkä laiturialue.