Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Linja-autoliikenteen terminaalit ja pysäkit

Tilannekuvassa esitetään kooste pitkämatkaisen linja-autoliikenteen solmupisteistä. Tilannekuva päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Linja-autoliikenteen solmukaupungit ja terminaalit

Linja-autojen kaukoliikenteen terminaalien kysyntää on mallinnettu valtakunnallisella liikennemallilla vuosien 2022 ja 2018 vuorotarjonnan perusteella. Mallin perusteella kysyntä on ollut valtakunnallisesti suurinta vuonna 2022 Helsingissä Kampin kaukoliikenneterminaalissa sekä Tampereen ja Turun linja-autoasemilla (yli 1000 nousua vuorokaudessa). Ennen pandemiaa vuonna 2018 yli 1000 nousua vuorokaudessa tehtiin edellä mainittujen terminaalien lisäksi Jyväskylän ja Lahden matkakeskuksessa ja kauppatorilla sekä Oulun ja Kuopion linja-autoasemilla. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen vuorotarjonta ja kysyntä eivät ole täysin palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle. 

Linja-autoliikenteen pääterminaaleja hyödyntävät monipuolisesti pitkämatkainen markkinaehtoinen liikenne, ELY-keskusten järjestämä sopimusliikenne sekä paikallisjoukkoliikenne. Tässä mallinnuksessa kysyntää tarkasteltiin yli 100 kilometrin vuorotarjonnan perusteella. 

Kuva: Tärkeimmät pitkämaisen linja-autoliikenteen solmukaupungit vuoden 2022 linjastolla
Kuva: Tärkeimmät pitkämaisen linja-autoliikenteen solmukaupungit vuoden 2022 linjastolla
Suomen kartalla tärkeimmät pitkämaisen linja-autoliikenteen solmukaupungit vuoden 2018 linjastolla
Kuva: Tärkeimmät pitkämaisen linja-autoliikenteen solmukaupungit vuoden 2018 linjastolla
Linja-autoliikenteen terminaalit. Lähde: Digiroad, Matkahuolto
Kuva: Digiroadin ja Matkahuollon pysäkkitietoihin perustuva linja-autoliikenteen terminaaliverkosto.

Kuvassa esitettyjen terminaalien lisäksi linja-autoliikennettä palvelee laaja pysäkkiverkosto kaupunkien katuverkolla ja valtion maantieverkolla.

ELY-keskusten ja kuntien vastuulla olevien pysäkkien osuudet:

  • ELY-keskukset, 63 446 kpl, 73%
  • Kunnat, 23 593 kpl, 27 %.

HSL vastaa matkustajainformaatiosta myös maantieverkon pysäkeillä HSL:n toimialueella.

Joukkoliikenteen pysäkit maantieverkolla

Valtion tieverkolla joukkoliikenteen pysäkkiverkostosta vastaa 9 ELY-keskusta, jotka järjestävät joukkoliikennettä toimivalta-alueellaan.

Pysäkkien infran ja varustelutason kehittämisessä ensisijaisia ovat solmupysäkit, jotka ovat merkittäviä vaihtoyhteyksien, liityntäpysäköinnin tai nousijamäärien kannalta. Tärkeimmät maantieverkon solmupysäkit määritetään ELY-keskusten solmu-pysäkkiselvityksissä, jotka laaditaan yhteistyössä kuntien kanssa. Osa selvityksistä sisältää myös tärkeimmät katuverkolla olevat terminaalit ja solmut.

Kuvassa Suomen kartassa ELY-keskusten solmupysäkkiselvityksen tila maakunnittain.
Kuva: ELY-keskusten solmupysäkkiselvitysten tila maakunnittain

Alueellisten solmupysäkkiselvityksen toimivat lähtötietona valtakunnalliselle kokonaiskuvalle solmupysäkkien kehittämistarpeita. Väylävirasto kartoitti 2021 solmupysäkkien kehittämistarpeita kyselyllä ELY-keskuksiin. Solmupysäkkien kehittämistarpeissa korostuu liityntäpysäköintiin liittyvät kehittämis- ja parantamistarpeet, erityisesti pyöräpysäköinnin osalta.

Linja-autoliikenteen solmupisteiden kehittämistarpeita - pitkämatkaisen linja-autoliikenteen näkökulma

  • Kaupunkien keskustat ovat linja-autoliikenteen keskeisiä solmuja. Tiivistyvä maankäyttö vähentää linja-autoliikenteen pysähtymis- ja pysäköintialueita. Samanaikaisesti matkailun kasvu lisää muun muassa matkailubussiliikenteen kysyntää. Tunnistettuja haasteita muun muassa Helsingin keskustassa.
  • Matkakeskus- ja asemanseutuhankkeissa tulisi varmistaa riittävät tilavaraukset ja sujuvat liikenneyhteydet kaukobussiliikenteen sekä matkailu- ja tilausliikenteen tarpeisiin (mm. Turku, Tampere, Oulu, Helsinki, Rovaniemi). Vastaavasti satamissa ja lentoasemilla tulisi varmistaa riittävät tilavaraukset linja-autoliikenteen tarpeisiin. Tunnistettuja haasteita Helsingin satamissa.
  • Kaukoliikenteen linja-autoyhteyksien käyttämien reittien, etenkin keskustojen sisääntuloväylien joukkoliikenne-etuuksia tulisi kehittää (linja-autokaistat, liittymien kaistajärjestelyt). Katutyömaajärjestelyistä ja muista poikkeusjärjestelyistä tiedottamista tulisi kehittää.
  • Kaukoliikenteen tärkeimpien pysäkkien laatutasoa tulisi parantaa ja niiden saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen tulisi kehittää. Kehittämisen kärjessä erityisesti kuntien keskuspysäkit sekä solmu-pysäkit.
  • Tärkeimmät solmu- ja vaihtopysäkit tulisi tunnistaa alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Nykytilanteessa solmupysäkit on tunnistettu liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja maakuntakaavoissa vaihtelevasti, usein vähintään kehitettävänä teemana.
  • Suurten ja keskisuurten kaupunkien pääterminaaleissa matkustajapalveluiden ja matkustajainformaation palvelutaso vaihtelee runsaasti. Heikoin tilanne tällä hetkellä Oulussa ja Kotkassa, jossa linja-autoliikenteen matkustajia palvelee pelkkä laiturialue.