Katuverkko ja kaupunkiraideliikenne
Katuverkon ja kaupunkiraideliikenteen tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tilannekuvassa on tarkasteltu katuverkon nykytilannetta ja tunnistettu kehitystarpeita. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Katuverkko valtakunnallisesti
Kadunpito eli kadun suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito on kuntien vastuulla. Katujen kehittäminen tapahtuu kuntavetoisesti. Kunnat käyttivät vuonna 2022 katujen ja yleisten alueiden investointeihin ja yllä- sekä kunnossapitoon noin 2,6 mrd. euroa. Edellisvuoteen verrattuna kadunpitoon käytettiin noin 12,5 % enemmän rahaa. Kustannuksista noin 60 % muodostuu katuverkon yllä- ja kunnossapidosta ja 40 % investoinneista. Katuverkon nykyisen tilan säilyttäminen on tällä hetkellä haaste monessa kunnassa. Katuverkon korjausajankohtaa määrittää usein kadun alla olevan vesihuoltoverkoston saneeraus eikä vuosittaisten investointien tasolla pystytä kattamaan katuverkon noin 2 mrd. euron korjausvelkaa.
Katuverkon kokonaispituus on Suomessa noin 31 000 km ilman jalankulun ja pyöräliikenteen erillisväyliä, joita on useampi tuhat kilometriä. Katuverkosta suuri osa kuuluu pienelle joukolle kuntia. Noin 1/3 koko Suomen katuverkosta sijaitsee 12 kunnan alueella.
Ominaista katutilalle on sen monikäyttöisyys ja monenlainen käyttäjäkunta
Kadut palvelevat niin jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä kuin autolla tehtäviä matkoja sekä eri kokoisella kalustolla tehtäviä kuljetuksia.
Liikenneturvallisuutta tarkasteltaessa katuverkolla sattuu hieman alle viidennes kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 40 % loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. Osa katuverkolla sattuneista onnettomuuksista ei kuitenkaan päädy viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Sairaalatietojen mukaan vuosittain loukkaantuneissa on selvästi enemmän mm. pyöräilijöitä. (lisää liikenneturvallisuudesta
Katujen nopeustaso on alhainen. Yleisin nopeusrajoitus katuverkolla on 40 km/h (48 % katuverkon pituudesta), seuraavaksi yleisin nopeusrajoitus on 30 km/h. Yli 50 km/h nopeusrajoitukset katuverkolla ovat harvinaisia. Alhaiset nopeusrajoitukset ja niitä tukeva infrastruktuuri ovat katuverkolla keskeinen liikenneturvallisuustoimenpide.
Kehittämistarpeet katuverkolla
Katuverkkoa on rakennettu paljon 1960-luvulla ja se kaipaa monin paikoin toiminnallista päivittämistä. Toiminnallinen päivittäminen parantaisi lähiliikkumisen olosuhteita, liikenneturvallisuutta, esteettömyyttä ja tarjoaisi parempia mahdollisuuksia liikenteen automaation tarpeisiin.
Henkilöliikenteen matkoista kävelyn ja pyöräliikenteen matkat painottuvat katuverkolle. Kävelyn osuuden säilyttäminen korkealla tasolla vaatii erilaisia kävely-ympäristöä parantavia toimenpiteitä liittyen niin toiminnallisuuteen, esteettömyyteen kuin viihtyisyyteen. Pyöräliikenteen infrastruktuurin kehittämistarpeet liittyvät mm. yhteyspuutteiden ja epäjatkuvuuskohtien korjaamiseen sekä pyöräväylien laatutason nostoon. Tärkeitä perustoja kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuurin parantamisen kannalta ovat jalankulku- ja pyöräliikenteen verkkosuunnitelmat, joiden perusteella verkkopuutteita voidaan tunnistaa, priorisoida ja poistaa määrätietoisesti pala kerrallaan mahdollisimman vaikuttavasti. Tarpeelliseksi on tunnistettu kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien ja pyöräliikenteen tavoiteverkon laatiminen niin kunnissa kuin kaupunkiseuduilla. Seudulliset ohjelmat ja tavoiteverkot sekä yllä- ja kunnossapidon yhteneväisyys ovat tarpeen pyöräliikenneverkon jatkuvuuden takaamiseksi niin naapurikuntien kuin kunta- ja ELY-alueiden rajapinnassa.
Katuverkon ennakoimaton ruuhkautuminen aiheuttaa haasteita etenkin suuremmilla kaupunkiseuduilla niin henkilö- kuin tavarakuljetusten järjestämisessä. Katuverkon välityskyky on paikoin täysin käytössä, mikä vaikeuttaa mm. niin joukkoliikenteen kulkua kuin valtakunnallisesti merkittävien solmupisteiden, kuten satamien ja terminaalien, liikenteen toimivuutta. Sujuvoittamiseen käytettyjä keinoja ovat olleet esim. joukkoliikenteen erottelu omille kaistoilleen, hyötyliikenteelle varatut kaistat ja älykkäät liikennevaloratkaisut. Katuverkon reaaliaikaisen liikenteen tilannekuva etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla mahdollistaisi osaltaan sujuvampia matka- ja kuljetusketjuja.
Tavaraliikenteen kehittämistarpeet katuverkolla liittyvät niin kaupunkilogistiikkaan kuin erilaisten isojen kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljetusreittien toimivuuteen. Kaupunkilogistiikan tarpeet liittyvät lastaus- ja purkumahdollisuuksiin sekä jakelun informaatiojärjestelmien kehittämiseen. Isojen ajoneuvojen haasteet katuverkolla liittyvät usein yksittäisiin risteyksiin mm. kaupan suuryksiköiden ja keskikokoisten teollisuuden kuljetusreiteillä. Isojen kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljetusreiteistä katuverkolla on tunnistettu selvitystarpeita kuljetusketjujen toimivuuden takaamiseksi.
Katuverkkoon liittyvä tietopohja vaatii kehittämistä. Kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä Digiroadissa ylläpidetään keskeisiä katuverkon ominaisuustietoja. Kuntien katuverkkotiedot ovat kuitenkin vielä puutteellisesti Digiroadissa saatavilla. Katuverkkotiedon toimittaminen Digiroadiin on jokaisen kunnan vastuulla. Tieliikenteen tietojen saaminen yhdestä paikasta tuo lisäarvoa suunnitteluun ja mahdollistaa osaltaan mm. liikenteen ja katuverkkoon liittyvien digitaalisten palveluiden kehittymisen. Katuverkon liikennesuoritteista ja -määristä ei ole olemassa kattavaa tietoa kuin parin kaupungin osalta. Valtakunnallisesti katuverkon suoritetiedon kehittäminen olisi tärkeää erityisesti tieliikenteen suoritelaskennan ja tieliikenteen päästölaskennan näkökulmasta.
Kaupunkiraideliikenne
Kaupunkiraideliikennettä ovat metro- ja raitioliikenne. Kaupunkiraideinfrastruktuuri on kuntapohjaisessa omistuksessa Suomessa. Metro liikennöi Helsingissä ja Espoossa ja raitioliikennettä on Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.
Kaupunkiraideliikennehankkeilla tavoitellaan tehokasta joukkoliikennejärjestelmää, kestävää liikkumista ja tuetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta. Nykyiset ja suunnitteilla olevat kaupunkiraideliikennehankkeet kytkeytyvät tiiviisti maankäytön kehittämiseen kussakin kaupunkiraidekäytävässä.
Metroliikenteen kehittämisen keskeisin kehittämistoimi liittyy kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseen, jonka yhteydessä on tarkoitus uusia junakulunvalvontajärjestelmä ja raidevirtapiit.
Raitioverkon laajennuksia rakennetaan niin Helsingissä kuin Tampereella. Rakentamisen lisäksi Helsingin ja Tampereen seudulla ja Turussa kaupunkiraideliikennehankkeiden suunnittelu on viime aikoina ollut hyvin aktiivista. Myös muilla kaupunkiseuduilla on tehty selvityksiä kaupunkiraideliikenteen mahdollisuuksista.