Katuverkko ja kaupunkiraideliikenne

Katuverkon ja kaupunkiraideliikenteen tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tilannekuvassa on tarkasteltu katuverkon nykytilannetta ja tunnistettu kehitystarpeita. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Katuverkko valtakunnallisesti

Kadunpito eli kadun suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito on kuntien vastuulla. Katujen kehittäminen tapahtuu kuntavetoisesti. Kunnat käyttivät vuonna 2020 liikenneväylien investointeihin ja yllä- sekä kunnossapitoon noin 1,50 mrd. euroa, joista valtaosa kohdistui katuverkkoon. Edellisvuoteen verrattuna kadunpitoon käytettiin noin 5 % vähemmän rahaa. Kustannuksista noin 2/5 muodostuu katuverkon yllä- ja kunnossapidosta ja 3/5 investoinneista. Katuverkon nykyisen tilan säilyttäminen on tällä hetkellä haaste monessa kunnassa. Katuverkon saneerauksen määrittää usein kadun alla olevan vesihuoltoverkoston saneeraus eikä vuosittaisten investointien tasolla pystytä kattamaan katuverkon noin 2 mrd. euron korjausvelkaa. 

Katuverkon kokonaispituus Manner-Suomessa on noin 31 000 km ilman jalankulun ja pyöräliikenteen erillisväyliä, joita on useampi tuhat kilometriä. Katuverkosta suuri osa kuuluu kuitenkin pienelle joukolle kuntia. Noin 1/3 koko Suomen katuverkosta sijaitsee 13 kunnan alueella.

Ominaista katutilalle on sen monikäyttöisyys ja monenlainen käyttäjäkunta. Kadut palvelevat niin jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä kuin autolla tehtäviä matkoja sekä eri kokoisella kalustolla tehtäviä kuljetuksia. 

Liikenneturvallisuutta tarkasteltaessa katuverkolla sattuu hieman alle viidennes kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 40 % loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. Osa katuverkolla sattuneista onnettomuuksista ei kuitenkaan päädy viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Sairaalatietojen mukaan vuosittain loukkaantuneissa on selvästi enemmän mm. pyöräilijöitä. 

Katujen nopeustaso on alhainen. Yleisin nopeusrajoitus katuverkolla on 40 km/h (57 % katuverkon pituudesta), seuraavaksi yleisin nopeusrajoitus on 30 km/h. Yli 50 km/h nopeusrajoitukset katuverkolla ovat harvinaisia. Alhaiset nopeusrajoitukset ja niitä tukeva infrastruktuuri ovat katuverkolla keskeinen liikenneturvallisuustoimenpide.

Taulukossa katuverkon ja kaupunkiraideliikenteen katuverkon pituus ja prosenttiosuus maakunnittain ja kunnittain.
Kuva: Katuverkon pituus maakunnittain sekä kuntien osalta, joissa eniten katuverkkoa, lähde Digiroad.

Kehittämistarpeet katuverkolla

Katuverkkoa on rakennettu paljon 1960-luvulla ja se kaipaa toiminnallista päivittämistä. Toiminnallinen päivittäminen parantaisi lähiliikkumisen olosuhteita, liikenneturvallisuutta, esteettömyyttä ja tarjoaisi parempia mahdollisuuksia liikenteen automaation tarpeisiin. 

Henkilöliikenteen matkoista kävelyn ja pyöräliikenteen matkat painottuvat katuverkolle. Kävelyn osuuden säilyttäminen korkealla tasolla vaatii erilaisia kävely-ympäristöä parantavia toimenpiteitä liittyen niin toiminnallisuuteen, esteettömyyteen kuin viihtyisyyteen. Pyöräliikenteen infrastruktuurin kehittämistarpeet liittyvät mm. yhteyspuutteiden ja epäjatkuvuuskohtien korjaamiseen sekä pyöräväylien laatutason nostoon. Tärkeitä perustoja kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuurin parantamisen kannalta ovat jalankulku- ja pyöräliikenteen verkkosuunnitelmat, joiden perusteella verkkopuutteita voidaan tunnistaa, priorisoida ja poistaa määrätietoisesti pala kerrallaan mahdollisimman vaikuttavasti. Tarpeelliseksi on tunnistettu kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien ja pyöräliikenteen tavoiteverkon laatiminen niin kunnissa kuin kaupunkiseuduilla. Seudulliset ohjelmat ja tavoiteverkot ovat tarpeen pyöräliikenneverkon jatkuvuuden takaamiseksi niin naapurikuntien kuin kunta- ja ELY-alueiden rajapinnassa. 

Katuverkon ennakoimaton ruuhkautuminen aiheuttaa haasteita etenkin suuremmilla kaupunkiseuduilla niin henkilö- kuin tavarakuljetusten järjestämisessä. Katuverkon välityskyky on paikoin täysin käytössä, mikä vaikeuttaa mm. niin joukkoliikenteen kulkua kuin valtakunnallisesti merkittävien solmupisteiden, kuten satamien ja terminaalien, liikenteen toimivuutta. Sujuvoittamiseen käytettyjä keinoja ovat olleet mm. joukkoliikenteen erottelu omille kaistoilleen ja älykkäät liikennevaloratkaisut. Katuverkon reaaliaikaisen liikenteen tilannekuva etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla mahdollistaisi osaltaan sujuvampia matka- ja kuljetusketjuja. 

Tavaraliikenteen kehittämistarpeet katuverkolla liittyvät niin citylogistiikkaan kuin erilaisten isojen kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljetusreittien toimivuuteen. Citylogistiikan tarpeet liittyvät lastaus- ja purkumahdollisuuksiin sekä jakelun informaatiojärjestelmien kehittämiseen. Isojen ajoneuvojen haasteet katuverkolla liittyvät usein yksittäisiin risteyksiin mm. kaupan suuryksiköiden ja keskikokoisten teollisuuden kuljetusreiteillä. Isojen kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljetusreiteistä katuverkolla on tunnistettu selvitystarpeita kuljetusketjujen toimivuuden takaamiseksi.

Katuverkkoon liittyvä tietopohja vaatii kehittämistä. Kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä Digiroadissa ylläpidetään keskeisiä katuverkon ominaisuustietoja. Kuntien katuverkkotiedot ovat kuitenkin vielä puutteellisesti Digiroadissa saatavilla. Katuverkkotiedon toimittaminen Digiroadiin on jokaisen kunnan vastuulla. Tieliikenteen tietojen saaminen yhdestä paikasta tuo lisäarvoa suunnitteluun ja mahdollistaa osaltaan mm. liikenteen ja katuverkkoon liittyvien digitaalisten palveluiden kehittymisen. 

Kaupunkiraideliikenne

Kaupunkiraideliikennettä ovat metro- ja raitioliikenne. Kaupunkiraideinfrastruktuuri on kuntapohjaisessa omistuksessa Suomessa. Metro liikennöi nykyisin Helsingissä ja Espoossa. Länsimetron jatkeen liikennöinti Kivenlahteen alkaa arviolta vuonna 2023. Metron kapasiteetin nostohanke on käynnissä. Raitioliikennettä liikennöidään Helsingissä ja Tampereella. Molemmissa kaupungeissa ja Raide-Jokerin myötä myös Espoossa rakennetaan raitiotieverkon laajennuksia. Rakentamisen lisäksi nykyisillä suurilla MAL-kaupunkiseuduilla Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla suunnitellaan aktiivisesti kaupunkiraideliikennehankkeita.

Kaupunkiraideliikennehankkeilla tavoitellaan tehokasta joukkoliikennejärjestelmää, kestävää liikkumista ja tuetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta. Nykyiset ja suunnitteilla olevat kaupunkiraideliikennehankkeet kytkeytyvät tiiviisti maankäytön kehittämiseen kussakin kaupunkiraidekäytävässä. Myös muilla kaupunkiseuduilla on tehty selvityksiä kaupunkiraideliikenteen mahdollisuuksista.

Ladattavat liitetiedostot