Tilannekuvassa on tarkasteltu pääväyläverkon palvelutasoa ja palvelutasopuutteita yhteysväleittäin. Siihen liittyvää tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Maanteiden pääväyläverkko on laajuudeltaan 5 513 km. Palvelutasoluokalla I (3 557 km) turvataan pitkämatkaisen liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus. Palvelutasoluokalla II (1 956 km) turvataan alueelliset olosuhteet huomioon ottaen pitkämatkaiselle liikenteelle mahdollisimman tasainen matkanopeus.
- Palvelutasoanalyysin mukaan maanteiden pääväylistä noin 4 000 km on pääväyläasetuksen mukaisessa hyvässä palvelutasossa. Tunnistettuja palvelutasopuutteita on yhteensä noin 1 500 tiekilometrillä. Näistä puutteista kaikkein merkittävimpiä on noin 200 tiekilometrillä palvelutasossa sujuvuuden, turvallisuuden tai ympäristöhaittojen kannalta.
- Pääväylillä on 241 km tiejaksoja, joiden palvelutaso on puutteellinen alle 80 km/h nopeusrajoituksen takia. Sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista esiintyy 81 km:llä. Liikenneturvallisuuden merkittäviä ongelmakohtia on yhteensä noin 130 km.
Vuoteen 2040 mennessä sujuvuusongelmia esiintyy noin 326 km:llä. Alle 80 km/h nopeusrajoituksien yhteenlaskettu tiepituus on pienentynyt noin 234 km:iin. - Koko maanteiden pääväyläverkkoa ajatellen liikenteen sujuvuus ei muodostu merkittäväksi ongelmaksi, mutta muutamilla pääväylien yhteysväleillä sujuvuuspuutteet voivat kuitenkin kasvaa melko jyrkästi liikenteen kasvun myötä.
Pääväyläverkon laajuus ja merkitys
Maanteiden ja rautateiden valtakunnallisesti merkittävät pääväylät on määritetty Liikenne- ja viestintäministeriön 1.1.2019 voimaan tulleella asetuksella.
Maanteiden pääväyläverkko on laajuudeltaan 5 513 km. Maanteiden pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat, ja ne palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä sekä elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Asetuksella on säädetty myös pääväylien palvelutaso.
Pääväylien merkitystä korostaa Suomen etäisyys Euroopan ydinalueista ja maan sisäiset etäisyydet. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi.
Asetus maanteiden pääväylien palvelutasoluokista
Palvelutasoluokalla I (3 557 km) turvataan pitkämatkaisen liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus. Nopeusrajoitus on pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä 120 km/h. Turvallisia ohitusmahdollisuuksia säännöllisin välein ja liittymien määrää on rajoitettu.
Palvelutasoluokalla II (1 956 km) turvataan alueelliset olosuhteet huomioon ottaen pitkämatkaiselle liikenteelle mahdollisimman tasainen matkanopeus. Nopeusrajoitus pääosin on vähintään 80 km/h. Alueelliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon ohitusmahdollisuuksien määrässä sekä liittymien määrässä ja tyyppivalinnassa. Huomioitavaa on, että kaupunkeihin päättyvillä sisääntulojaksoilla sekä läpi- ja ohikulkuteillä, on maanteiden pääväylien palvelutaso sovitettava vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi.
Maanteiden pääväylien pituudet ja liikennemäärät verrattuna muihin pääteihin vuonna 2024
| Pituus, km | 3 557 | 1 956 | 3 156 | 4 795 | 13 465 |
| Liikenteen määrä (KVL) | 11 356 | 2 933 | 2 679 | 2 352 | 4 892 |
| Raskaan liikenteen määrä (KVLRAS) | 1 020 | 313 | 253 | 197 | 455 |
Pääväyläasetuksen palvelutasotarkastelu pähkinänkuoressa
Maanteiden pääväyläasetuksen palvelutasovaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti liikenteen sujuvuuden palvelutasotekijöihin. Asetuksen mukaista maanteiden pääväylien palvelutasoa tarkastellaan seuraavien tierekisteritietojen ja vaikutusmalleilla laskettujen tunnuslukujen perusteella:
- Palvelutasopuute: Nopeusrajoitus on alle 80 km/h ja/tai pääsuunnan liikenteen HCM-palvelutaso on E tai F (liikennevirta on pahoin jonoutunut ja hidasteleva vähintään kahdesti viikossa).
- Turvallisuuspuute: Tiejaksolla on merkittävä turvallisuuspuute, jos se kuuluu pahimpaan 20 % pääteistä onnettomuusriskin ja onnettomuusasteen perusteella: Onnettomuuskustannus suoritetta kohden ylittää 2,9 senttiä/ajoneuvokilometri ja onnettomuuskustannus tiepituutta kohden ylittää 34 000 euroa/tiekilometri.
- Standardipuute: Yksiajoratainen tie, jonka ajorataleveys < 7,0 m tai KVL ≥ 4000 ja nopeusrajoitus 100 km/h ja 7,0 m ≤ ajorataleveys < 7,5 m tai KVL > 9000 ja vähemmän kuin 4 kaistaa.
Maanteiden palvelutasoa arvioitaessa on aiheellista huomata, että pääväyläasetus täsmentää muutamia keskeisiä palvelutasotavoitteita, mutta ei kata maantien parantamistarpeiden perusteita kattavasti. Maantielain mukaan maantietä parannetaan yleisen liikenteen tarpeen vaatiessa tai liikenteestä aiheutuvien haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi tai maankäytön sitä edellyttäessä. Pääväyläasetuksen palvelutasovaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti liikenteen tarpeeseen. Maankäytön tarpeet, liikenneturvallisuus sekä liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen sen sijaan eivät ole esillä.
Pääväylien palvelutaso 2024
Maanteiden pääväylien (5 513 km) palvelutasoa koskevat tarkastelut perustuvat Tievelhon mukaisiin nykyliikennemääriin vuodelta 2024.
Palvelutasoanalyysin mukaan puutteita on seuraavasti:
- Liikenteellinen palvelutaso (PT) on 309 km tiejaksoja, joissa pitkämatkaisen liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus tai nopeusrajoitustavoite ei toteudu ja lisäksi liittymät voivat merkittävästi haitata pääsuunnan liikennettä.
- Liikenneturvallisuus (TU) on 130 km tiejaksoja, joilla on kohonnut todennäköisyys joutua henkilövahinkoon johtavaan onnettomuuteen ja lisäksi onnettomuuksien määrä tiekilometriä kohden on suuri. Turvallisten ohitusmahdollisuuksien puuttuminen on yksi mahdollinen liikenneturvallisuusongelman syy.
- Standardi (ST) on noin 1043 km tiejaksoja, joissa ajoradan leveys on liikennemäärään ja nopeusrajoitukseen suhteutettuna alle sen tason, jota sujuva ja turvallinen pitkämatkainen liikenne tarvitsee. Ohitusmahdollisuudet ovat puutteelliset.
Pääväyläasetuksen palvelutasovaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti liikenteen sujuvuuden palvelutasotekijöihin. Maankäytön tarpeet, liikenneturvallisuus sekä liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen sen sijaan eivät ole asetuksessa esillä.
Palvelutasoanalyysin mukaan maanteiden pääväylistä noin 4 000 km on pääväyläasetuksen mukaisessa hyvässä palvelutasossa. Tunnistettuja palvelutasopuutteita on yhteensä noin 1 500 tiekilometrillä. Näistä puutteista kaikkein merkittävimpiä on noin 200 tiekilometrillä palvelutasossa sujuvuuden, turvallisuuden tai ympäristöhaittojen kannalta. Erityisesti näiden tieosuuksien palvelutaso tulisi nostaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia sekä nykyisiä liikennemääriä ja kuljetustarpeita. Lisäksi noin 1 300 tiekilometrillä tarvittaisiin pieniä toimenpiteitä riittävän palvelutason turvaamiseen.
Pääväylien ruuhkautuvat tiejaksot painottuvat vahvasti suurille kaupunkiseuduille, joista korostuvat erityisesti pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seudut. Kauempana suurimmista kaupunkiseuduista ruuhkautuvia tiejaksoa ei juurikaan ole.
Pääväylien merkittävimmät palvelutasopuutteet 2024
Pääväylillä on 241 km tiejaksoja, joiden palvelutaso on puutteellinen alle 80 km/h nopeusrajoituksen takia. Pienempiä nopeusrajoituksia on erityisesti kaupunkiseuduilla sekä taajamissa, tienvarsiasutuksen kohdilla ja liittymissä. Pienempien nopeusrajoitusten syyt ovat pääosin liikenneturvallisuuteen perustuvia. Myös taajamien kohdalla on usein laskettu nopeusrajoitusta esim. liittymätiheyden tai ympäristösyiden vuoksi. Kaupunkijaksoilla alle 80 km/h nopeusrajoituksia ei monissa kohdissa ole syytäkään poistaa.
Sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista esiintyy 81 km:llä. Ruuhkautuvat tiejaksot ovat yleisimmin kaupunkien sisääntuloteitä tai kehäväyliä. Eniten ruuhkautuvaa tiepituutta on valtatiellä 12 Tampereen ja Kangasalan välillä, kantatiellä 50 (Kehä III) sekä valtatiellä 9 Tampereen ja Oriveden sekä Muuramen ja Jyväskylän välillä. Sijaintia kaupunkiympäristössä voidaan pitää asetuksen mukaisena poikkeamisena ja pysyväisluonteisina.
Sujuvuusongelma mitataan vuoden 100:nneksi vilkkaimman huipputunnin HCM-palvelutasona. HCM-luokka E (huono) tai F (erittäin huono) tarkoittaa pahoin jonoutunutta ja hidastelevaa liikennevirtaa. Sadas huipputunti tarkoittaa sitä, että ongelma toistuu noin kahdesti viikossa.
Eniten pääväylien palvelutasopuutteita vuonna 2024 on seuraavilla yhteysväleillä
| Vt 21 Tornio - Kilpisjärvi | 0 | 32 | 0 | 32 |
| Vt 4 Rovaniemi - Inari | 0 | 17 | 0 | 17 |
| Vt 25 Hanko - Mäntsälä | 0 | 15 | 4 | 18 |
| Vt 8 Kokkola - Oulu | 3 | 16 | 3 | 16 |
| Vt 12 Rauma - Tampere (Länsi) | 1 | 12 | 3 | 14 |
| Vt 12 Tampere (Itä) - Lahti | 0 | 2 | 12 | 14 |
| Vt 2 Helsinki - Pori | 2 | 8 | 6 | 11 |
| Vt 9 Tampere - Jyväskylä | 0 | 4 | 8 | 12 |
| Vt 12 Tampereen kohdalla | 0 | 11 | 0 | 11 |
| vt 4/29 Oulu - Kemi - Tornio | 0 | 11 | 1 | 12 |
| Kt 50 Kehä III | 0 | 1 | 11 | 12 |
| Muut yhteysvälit | 6 | 113 | 33 | 139 |
| Pääväylät yhteensä | 13 | 241 | 81 | 309 |
Pääväylien merkittävimmät turvallisuuspuutteet 2024
Maanteiden pääväylien turvallisuuspuutteita koskevat tarkastelut perustuvat vuonna 2025 poimittuun Tievelho-aineistoon.
Pääväylillä on yhteensä noin 130 km merkittäviä liikenneturvallisuuden ongelmakohtia, joissa on kohonnut todennäköisyys joutua henkilövahinkoon johtavaan onnettomuuteen ja lisäksi henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu paljon tiekilometriä kohden. Eniten turvallisuuspuutetta on valtatiellä 4 Jyväskylän ja Oulun välillä, valtatiellä 4 Keminmaan ja Rovaniemen välillä sekä valtatiellä 2 Helsingin ja Porin välillä.
Merkittävä liikenneturvallisuuspuute on määritelty siten, että tiejakso kuuluu pahimpaan 20 % pääteistä onnettomuusriskin ja onnettomuusasteen perusteella: Onnettomuuskustannus suoritetta kohden ylittää 2,9 senttiä/ajoneuvokilometri ja onnettomuuskustannus tiepituutta kohden ylittää 34 000 euroa/tiekilometri.
Onnettomuuskustannus liikennesuoritetta kohden kuvaa onnettomuuden todennäköisyyttä yksittäisen auton kannalta, mikä on tyypillisesti pieni esim. moottoriteillä. Suuren liikennemäärän takia myös moottoriteillä voi sattua paljon onnettomuuksia tiepituutta kohden.
Korkean riskin kohteet ovat tyypillisesti lyhyitä jaksoja. Koska onnettomuusriski lasketaan suhteutettuna liikennesuoritteeseen, vaarallisimmat kohteet ovat pääosin muualla kuin suurten kaupunkien välittömässä läheisyydessä.
Turvallisuutta parantavat tieinvestoinnit kannattaa suunnata enimmäkseen suuriliikenteisille (KVL yli 4 000) pääteille. Näillä teillä kuolemia on tiepituutta kohden moninkertainen vähäliikenteisiin pääteihin verrattuna.
Eniten pääväylien merkittäviä turvallisuuspuutteita vuonna 2024 on seuraavilla yhteysväleillä
| vt 4 Jyväskylä - Oulu | 337 | 65,1 | 19,3 % |
| Vt 4 Keminmaa - Rovaniemi | 106 | 19,0 | 18,0 % |
| Vt 2 Helsinki - Pori | 223 | 9,6 | 4,3 % |
| Vt 12 Rauma - Tampere (Länsi) | 128 | 7,3 | 5,7 % |
| Vt 9 Turku - Tampere | 122 | 5,5 | 4,5 % |
| Vt 4 Lusi - Jyväskylä | 121 | 5,2 | 4,3 % |
| Vt 25 Hanko - Mäntsälä | 159 | 4,2 | 2,7 % |
| Vt 6 Kouvola - Imatra | 131 | 2,5 | 1,9 % |
| Yt 8 Kokkola - Oulu | 165 | 2,2 | 1,4 % |
| Vt 6 Koskenkylä - Kouvola | 65 | 2,2 | 3,4 % |
| Muut yhteysvälit | 3 955 | 7 | 0,2 % |
| Pääväylät yhteensä | 5 513 | 130 | 2,4 % |
Pääväylien merkittävimmät palvelutasopuutteet 2040
Maanteiden pääväylien palvelutasopuutteita koskevat tarkastelut perustuvat vuonna 2025 poimittuun Tievelho-aineistoon. Vuoden 2040 ennustetilanne on muodostettu valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia kertoimia käyttäen.
Vuoteen 2040 mennessä pääväylien liikennemäärät ovat suuremmat ja sen myötä sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista esiintyy 326 km:llä. Eniten ruuhkautuvaa tiepituutta on valtatiellä 9 Tampere-Jyväskylä, valtatiellä 8 Turku-Pori, valtatiellä 12 Tampere-Lahti, valtatiellä 2 Helsinki-Pori ja kantatiellä 50 (Kehä III). Arviossa on huomioitu jo päätetyt investoinnit, mutta ei uusia kehittämisinvestointeja. Alle 80 km/h nopeusrajoituksien yhteenlaskettu tiepituus on pienentynyt hieman ollen 234 km.
Koko maanteiden pääväyläverkkoa ajatellen liikenteen sujuvuus ei muodostu merkittäväksi ongelmaksi. Muutamilla pääväylien yhteysväleillä sujuvuuspuutteet voivat kuitenkin kasvaa melko jyrkästi liikenteen kasvun myötä. Sujuvuusongelmia esiintyy erityisesti Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän kaupunkiseuduilla.
Eniten pääväylien palvelutasopuutteita vuonna 2040 on seuraavilla yhteysväleillä
| Vt 9 Tampere - Jyväskylä | 1 | 4 | 44 | 46 |
| Vt 8 Turku - Pori | 4 | 5 | 35 | 36 |
| Vt 21 Tornio - Kilpisjärvi | 0 | 31 | 0 | 31 |
| Vt 2 Helsinki - Pori | 2 | 8 | 23 | 28 |
| vt 4 Jyväskylä - Oulu | 1 | 9 | 20 | 28 |
| Vt 12 Tampere (Itä) - Lahti | 1 | 2 | 24 | 25 |
| Vt 25 Hanko - Mäntsälä | 1 | 15 | 11 | 25 |
| Kt 50 Kehä III | 1 | 1 | 24 | 24 |
| Vt 12 Rauma - Tampere (Länsi) | 3 | 12 | 12 | 22 |
| Vt 3 Helsinki - Tampere | 0 | 0 | 20 | 20 |
| Muut yhteysvälit | 19 | 147 | 114 | 242 |
| Pääväylät yhteensä | 33 | 234 | 326 | 527 |
