Liityntäpysäköinnin tilakuvassa kuvataan liityntäpysäköinnin valtion rahoitusta ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita valtakunnallisella tasolla, sekä kehittämisen tilaa MAL-kaupunkiseuduilla. Tilakuvaa päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Liityntäpysäköintiä kehitetään seudullisena yhteistyönä monella kaupunkiseudulla. Seudullinen suunnittelu on perusta selkeille vastuille ja kustannustenjakoperiaatteille. HSL alueella on tähän pitkät perinteet ja tiivis yhteistyö. Tampereen, Turun, Lahden ja Jyväskylän kaupunkiseuduilla on myös tehty seututasoista liityntäpysäköinnin suunnittelua.
- Liityntäpysäköinnin kehittämisessä eri kaupunkiseuduilla korostuvat paikalliset tarpeet, mutta yhteisiä tavoitteita ovat liityntäpysäköinnin turvallisuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä tiedon saatavuuden parantaminen. Pääpaino on pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisessä.
- Valtio voi osallistua liityntäpysäköintikohteiden rahoitukseen Väyläviraston, alueellisten ELY-keskusten sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kautta.
Vuosina 2023 ja 2024 Traficom jakoi
Vuosina 2022 ja 2023 Väylävirasto ja ELY-keskukset osallistuivat yhteensä n.
Liityntäpysäköinnin kehittämistä tehdään seudullisena yhteistyönä
Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan julkista liikennettä välittömästi palvelevaa autojen ja pyörien pysäköintiä. Liityntäpysäköinnin järjestävänä tahona toimii usein julkinen taho, tyypillisimmin kunta. Yritykset toimivat liityntäpysäköinnin operaattoreina, mutta eivät tällöin päätä esimerkiksi hinnoista tai käyttöehdoista. Liityntäpysäköintialueet sijoittuvat asemille ja pysäkkien yhteyteen ja siten lähinnä kuntien tai valtion omistamille kiinteistöille. Erillisillä sopimuksilla liityntäpysäköintialueet voivat sijoittua myös yksityisten maille, kuten kauppakeskusten pysäköintialueille.
Liityntäpysäköintialueiden kehittäminen pohjautuu seudulliseen suunnitteluun ja yhteistyöhön. Ysittäisiä kehittämistarpeita voi nousta myös maankäyttö- ja liikennehankkeiden myötä
- Liityntäpysäköinnin kehittämisen tarpeita tunnistetaan osana alueellista liikennejärjestelmätyötä, kuten kaupunkiseutujen tai maakuntien liikennejärjestelmätyön osana (solmupysäkki- ja liityntäpysäköintiselvitykset).
- MAL seuduilla liityntäpysäköinnin kehittäminen on usein kirjattu valtion ja kaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen.
- Valtion maantieverkon solmupysäkkien liityntäpysäköintitarpeiden määrittämisessä ELY-keskuksilla on keskeinen rooli.
- Lisäksi asemanseutujen kehittämisen yhteydessä voi myös nousta esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita.
MAL-kaupunkiseudut ovat hyvin eri vaiheessa liityntäpysäköinnin seudullisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. HSL alue ja Tampereen ja Turun kaupunkiseudut ovat seudullisessa kehittämisessä pisimmällä.
MAL-kaupunkiseudut ja liityntäpysäköinnin seudullisen suunnittelun tilanne
| Helsingin seutu | Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimia strategisella tasolla ohjaa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL 2023) suunnitelma. MAL 2023 -suunnitelmassa on linjattu, että liityntäpysäköintiä toteutetaan seudulliset tarpeet huomioiden, ja että kestävien matkaketjujen toteutumista edistetään kehittämällä liityntäpysäköintiä erityisesti seudun kehysalueella, joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrella. Helsingin seudun liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma päivitettiin vuonna 2023. Päivityksessä huomioitiin mm. liityntäpysäköintialueiden kehitys ja toimintaympäristön muutosten (kuten etätyön lisääntyminen) vaikutukset liityntäpysäköinnin kysyntään. Liityntäpysäköinnin kehitystä seurataan Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöryhmän kautta. Sen alainen työryhmä päivittää liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman tilannekuvaa ja toimenpiteitä keväällä 2025. |
| Tampereen seutu | Tampereen kaupungin liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma ja tavoitetila 2040 -työ ja sitä täydentävä seudullinen autoliityntäpysäköinnin toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma valmistuivat vuonna 2021. Tällöin täydennettiin myös seudullisia pysäköinnin kehittämisperiaatteita. Vuonna 2024 valmistui selvitys Tampereen eteläisen tulosuunnan liityntäpysäköinnistä. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja suuntaviivat korostavat tehokkaan joukkoliikenteen kehittämistä seudullisesti merkittävien keskusten välillä. Joukkoliikenteeseen päästään seudun harvempaan asutuista osista liityntäpysäköinnin ja liityntäyhteyksien avulla. Solmupisteitä kehitetään Lempäälän keskustaan, Ideaparkille, Sääksjärvelle, Suuppaan, Kangasalan keskustaan, Nokian Keskustaan, Ylöjärven keskustaan, Lentävänniemeen ja Oriveden keskustaan. Liityntä toteutetaan tilatehokkaasti. Pyöräliityntää ja pienimuotoisempaa autoliityntää täydennetään keskusten välisten yhteyksien varsilla tarpeen mukaan. Liityntäpysäköinnin kehitystä seurataan Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmän kautta. |
| Turun seutu | Liityntäpysäköinnin linjauksia suunnitellaan seudullisissa yhteistyöryhmissä. Turun kaupunkiseudulla lähtökohtaisesti kaupungit ja kunnat vastaavat katuverkon ja ELY-keskus maantieverkon liityntäpysäköintihankkeiden toteutuksesta. MAL-alueella hankkeet ovat osin myös yhteisiä. Liityntäpysäköintialueita on käsitelty vuonna 2021 valmistuneessa TUSEPY-hankkeessa (Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikat, liityntä- ja solmupysäkit, sekä liikennevaloetuudet) sekä vuonna 2024 julkaistussa Joukkoliikenteen solmukohtavisio Turun seudulla raportissa. Lisäksi taajamajunaliikenteen uusien asemapaikkojen kehittämissuunnitelmissa on käsitelty liityntäpysäköintiä. Maantieverkon osalta on vuonna 2022 valmistunut pysäkkien ja liityntäpysäköintialueiden kehittämisselvitys, jossa on huomioitu MAL-alueen painotukset. ELY-keskus toteuttaa selvityksen linjauksia ja toimenpiteitä vuotuisen määrärahatilanteensa mukaan. Turun seudun maantieverkolla on tällä hetkellä useita autojen ja polkupyörien liityntäalueita. |
| Oulun seutu | Erillistä liityntäpysäköintiselvitystä ei ole tehty, mutta asiaa on käsitelty Oulun seudun pääpysäkkiselvityksessä. Näiden osalta on tunnistettu etenkin pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisen kohteita. Liityntäpysäköinti on teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa. |
| Lahden seutu | Liityntäpysäköintikohteet on tunnistettu Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä -työssä (2022) ja aiemmin maakunnan sisäisen bussiliikenteen osalta 2021 Lahden seudun liityntäpysäköintiselvityksessä (2021). Päijät-Hämeen liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma on valmistunut vuonna 2023 ja se kattaa hieman Lahden seutua laajemman alueen. Liityntäpysäköintiteemaa käsitellään seudun joukkoliikenteen yhteistyöryhmässä ja Päijät-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä. |
| Jyväskylän seutu | Jyväskylän seudun liityntäpysäköinnin seudullinen suunnittelu on toteutettu osana Keski-Suomen liityntäpysäköinnin strategia-julkaisua, joka valmistui vuonna 2021. Selvityksen tekeminen oli MAL-toimenpide. Lisäksi vuonna 2019 tehtiin Jyväskylän ydinkaupunkiseudulle (Jyväskylä, Laukaa ja Muurame) polkupyöräliityntäpysäköinnin selvitys. Liityntäpysäköintiaihetta käsitellään MAL yhteistyöryhmässä ja Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmässä. |
| Kuopion seutu | Ei seudullista suunnitelmaa, yksittäisiä alueita on tunnistettu. Liityntäpysäköinti on teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa. |
MAL-seuduilla liityntäpysäköinnin rooli osana joukkoliikennejärjestelmää kasvaa kaupunkiseudun koon mukaisesti. Etenkin Helsingin ja Tampereen kaupunkiseuduilla liityntäpysäköintiä kehitetään muun joukkoliikennejärjestelmän kanssa yhtenä palvelukokonaisuutena (brändi, palvelukokemus, käyttöoikeudet, digitaaliset tiedot) ja myös rakenteellisena (hallit). Kaikilla seuduilla näkyy merkittävä panostus pyöräliityntäpysäköinnin kehittämiseen. Uusia liityntäpysäköintialueita kehitetään monella seudulla yhteistyössä kauppakeskusten kanssa (yksityisten maille).
Liityntäpysäköinnin valtion rahoitus
Valtio voi osallistua liityntäpysäköintikohteiden rahoitukseen Väyläviraston, alueellisten ELY-keskusten sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kautta.
Väylävirasto vastaa valtion väyläverkolla liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta. ELY-keskukset kehittävät ja rahoittavat valtion maantieverkon liityntäpysäköintikohteita yhdessä kuntien kanssa. Väylävirasto puolestaan voi osallistua rautatieasemien liityntäpysäköinnin kehittämiseen ja rahoittamiseen yhdessä kuntien kanssa.
Vuosina 2024–2025 Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa on arvioitu käytettäväksi maantie- ja rataverkon liityntäpysäköintikohteisiin yhteensä 0,7 M€. Väylävirasto ja ELY-keskukset osallistuivat maantie- ja rataverkon liityntäpysäköintikohteiden toteuttamiseen vuosina 2022 ja 2023 yhteensä n. 1,55 milj. eurolla. Hankkeet painottuvat erityisesti asemanseuduilla pyöräpysäköinnin kehittämiseen. Maantieverkon liityntäpysäköintikohteissa on toteutettu mm. eritasoliittymien liityntäpysäköintijärjestelyjä sekä pysäkkikatoksia maantieverkolle.
Traficom voi osallistua kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeiden avustamiseen, mikäli kunnat hakevat avustusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustushaussa. Avustettavien kohteiden tulee olla kunnan omistamalla tai hallinnoimalla maa-alueella sijaitsevia asemia tai joukkoliikenteen pysäkkejä. Haku on järjestetty vuodesta 2018 eteenpäin vuosittain.
Valtio osallistuu kuntien liityntäpysäköintihankkeisiin vuosittaisen budjettirahoituksen puitteissa, minkä vuoksi valtion osallistuminen hankkeisiin on vaihdellut vuosittain. Valtion liityntäpysäköinnin rahoituksen ohjaaminen etukäteen tietyille hankkeille onnistuu nykytilanteessa vain Väyläviraston ja ELY-keskusten kautta valtion verkkoon kytkeytyville kohteille. Traficom voi myöntää avustusta pyöräliityntäpysäköintiin vuosittaisen hakumenettelyyn perustuen. Traficom ei voi ennakolta sitoutua tai ohjata rahoitusta suoraan tietylle seudulle ja hankkeiden on täytettävä aina tietyt laatukriteerit.
Traficomin avustus kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeisiin
Traficomin jakaman investointiohjelman valtionavustusten ja avustushakuun osallistuneiden liityntäpysäköintihankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain.
- Avustusta saaneiden hankkeiden määrä, joissa liityntäpysäköintiä mukana
- Avustuksen määrä euroina
- Kävelyn ja pyöräilyn investointiavustuksen kokonaismäärä kyseisellä hakukierroksella (M/euroa)
Traficomin avustus kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeisiin
Traficomin jakaman investointiohjelman valtionavustusten ja avustushakuun osallistuneiden liityntäpysäköintihankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain.
1) Avustusta saaneiden hankkeiden määrä, joissa liityntäpysäköintiä mukana
2) Avustuksen määrä euroina
3) Kävelyn ja pyöräilyn investointiavustuksen kokonaismäärä kyseisellä hakukierroksella (M/euroa)
| 2024 | 2 | 40 186 | 5, |
| 2023 | 9 | 1 060 250 | 8,3 |
| 2022 | 7 | 2 440 160 | 15,4 |
| 2021 | 7 | 295 000 | 28,5 |
| 2020 | 9 | 558 737 | 31,5 |
| 2019 | 3 | Ei eritelty liityntäpysäköinnin kustannuksia | 3,5 |
| 2018 | 3 | Ei eritelty liityntäpysäköinnin kustannuksia | 3,5 |
Liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet kaukoliikenteen juna-asemilla
Väylävirasto kartoitti vuonna 2024 merkittävimpien rautatieasemien sekä suurten terminaalien liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita kohdekuntiin suunnatulla kyselyllä. Mukana olivat kaikki kaukoliikenteen asemat, joissa on yli 50 000 matkustajaa/vuosi. Kyselyn avulla oli tarkoitus muodostaa kokonaiskuva siitä, kuinka paljon ja millaisia liityntäpysäköintitarpeita alueilla on tunnistettu asemilla ja kerätä tietoa liityntäpysäköintipaikkojen käyttöasteista. Valtion rahoituksen näkökulmasta on tärkeää, että kohdekunnissa on näkemys liityntäpysäköinnin kehittämistarpeista ja seutu- tai maakuntatasolla yhteinen näkemys priorisoiduista kohteista.
Kyselyn perusteella kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi autojen ja pyörien paikkamääriin, pyöräpysäköinnin laatutason parantamiseen (runkolukitus, katos, lukittava tila yms.), sähköautojen latauspisteisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Kyselyn mukaan K1-asemista 16:lla ja K2-asemista 13:lla on suunnitteilla tai parhaillaan käynnissä erilaisia liityntäpysäköinnin kehittämishankkeita.
Liityntäpysäköintiin liittyvien kehittämistarpeiden tilanne
| On kehittämistarpeita | Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Karjaa, Kokkola, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lempäälä, Leppävaara, Mikkeli, Oulu, Pieksämäki, Pori, Riihimäki, Rovaniemi, Tampere, Tikkurila, Toijala, Turku |
| Ei kehittämistarpeita | Helsinki, Kuopio, Pasila, Salo, Seinäjoki |
| Ei tietoa* | Vaasa, Ylivieska |
| On kehittämistarpeita | Hanko, Iisalmi. Imatra, Joutseno, Jämsä, Kemi, Kitee, Kolari, Kotka, Kupittaa**, Nokia, Orivesi, Parkano, Pännäinen (Pietarsaari-Pedersöre), Siilinjärvi, Tammisaari, Tervajoki, Turenki, Vammala, Viiala |
| Ei kehittämistarpeita | Harjavalta, Loimaa, Tesoma |
| Ei tietoa* | Parikkala, Suonenjoki |
* Vastausta ei ole saatu vuoden 2024 kyselyyn.
** Turku-Kupittaa rataosuus ollut pois käytöstä 2022–2024 ratatyön vuoksi, mikä on vaikuttanut Kupittaan aseman matkustajamääriin. Luokittelu perustuu tietoihin ennen poikkeustilannetta.
Liityntäpysäköinnin keskeiset kehittämistarpeet
- Liityntäpysäköinnin suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat kaupunkiseuduille ja kaukoliikenteen keskeisille juna-asemille.
- Suurimmilla kaupunkiseuduilla liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste on pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisessä. Paikkojen riittävyys sekä laatutaso eivät useimmilla liityntäpysäköintialueilla vastaa enää kysyntään vilkkaimmilla solmupysäkeillä ja asemilla.
- Suurimmilla rautatieasemilla liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi autojen ja pyörien paikkamääriin, pyöräpysäköinnin laatutason parantamiseen, sähköautojen latauspisteisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin.
- Pitkänmatkaista bussiliikennettä tuetaan pienimuotoisilla liityntäpysäköintialueilla, jotka sijoittuvat päätieverkon varteen.
- Liityntäpysäköinnin palvelutasoa tulisi parantaa. Kehityskohteita ovat esimerkiksi sijainti, näkyvyys, turvallisuus, sujuvuus, paikkamäärät, sähkönlatauspisteet, käytön sääntely, maksaminen ja vapaiden paikkojen osuuden reaaliaikainen esittäminen.
- Liityntäpysäköinnin käytön sääntelyä on toteutettu laajamittaisesti jo nykyisellään Helsingin seudulla (joukkoliikennelipun edellyttäminen, maksullisuus, aikarajoitukset). Myös Tampereen seudulla on pohdinnassa käytön sääntely väärinkäytösten rajoittamiseksi.
- Liityntäpysäköintitietojen kokoaminen digitaaliseen muotoon (sijainti, paikkamäärät, inva-paikat, rajoitteet ja maksutiedot) ja tarjoaminen matkustajille.
- Fintraffic operoi 20.5.2024 alkaen valtakunnallista liityntäpysäköinnin tietopalvelu LIIPI:ä (https://parking.fintraffic.fi), jonka tarkoituksena on tarjota kansallisesti koostettua tietoa liityntäpysäköinnistä. Järjestelmä sisältää tietoa pysäköintialueiden sijainnista, kapasiteetista, palveluista, hinnoittelusta ja operaattoreista. Tietojen ylläpidosta vastaavat pysäköintialueiden ylläpitäjät, mutta kaikkien osapuolten yhteistyötä tarvitaan, jotta tiedot ovat kattavia ja ajantasaisia.
- Digitaalinen tieto on edellytys sille, että liityntäpysäköinti voidaan kytkeä osaksi muita palveluita. Liityntäpysäköintitiedoista on säädelty osana EU:n multimodaalisia tietopalveluja koskevaa lainsäädäntöä (nk. MMTIS-asetus).
- Liityntäpysäköintikohteista saatavan datan kehittäminen muun muassa nykyisen kysynnän ja pitkäaikaisen kysynnän selvittämiseksi.
- Koronapandemian aikana liityntäpysäköintialueiden käyttöasteet laskivat. Pandemian jälkeen haasteena on ollut arvioida, millaiseksi kysyntä pitkällä aikavälillä muotoutuu ja miten tämä vaikuttaa liityntäpysäköinnin kehittämistarpeisiin. Tämän vuoksi muun muassa Lahdessa on laadittu vaiheittainen toteuttamisen malli, jossa auto- ja pyöräpaikkojen tarve on määritelty perusennusteen mukaisesti sekä madaltuneen ja voimakkaan kasvuennusteen tilanteessa.
- Liityntäpysäköintialueita kehitetään merkittävästi myös yksityisen maille (tyypillisesti kauppakeskusten kanssa yhteistyössä). Valtion rahoitusmekanismit toimivat näihin huonosti. Seudut ovat myös tuoneet esiin tarpeen rahoittaa ja kehittää väliaikaisia ratkaisuja.