Siirry hakuun

Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinnin tilannekuvassa kuvataan liityntäpysäköinnin kehittämisen tilaa MAL-kaupunkiseuduilla ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita. Tilannekuvaa päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.

Liityntäpysäköinnin seudullinen suunnittelu

Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan julkista liikennettä välittömästi palvelevaa pysäköintiä. Liityntäpysäköinnin järjestävänä tahona toimii usein julkinen taho, tyypillisimmin kunta. Yritykset toimivat liityntäpysäköinnin operaattoreina, mutta eivät tällöin päätä esimerkiksi hinnoista tai käyttöehdoista.

Liityntäpysäköinnin kehittämistä tehdään seudullisena yhteistyönä.

  • Liityntäpysäköinnin kehittäminen on kytketty alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun (kaupunkiseutu- ja maakuntataso).
  • MAL-seuduilla (maankäyttö, asuminen ja liikenne) liityntäpysäköinnin kehittäminen on usein kirjattu myös valtion ja kaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen.
  • MAL-kaupunkiseudut ovat hyvin eri vaiheessa liityntäpysäköinnin seudullisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. HSL-alue ja Pirkanmaa ovat seudullisessa kehittämisessä pisimmällä.

MAL-kaupunkiseudut ja liityntäpysäköinnin seudullisen suunnittelun tilanne

Helsingin seutu

Toimenpideohjelma 2017, ohjaava taho HSL-alueen liityntäpysäköinnin yhteistyöryhmä.

Tampereen seutu

Seudullinen liityntäpysäköinnin toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma valmisteilla 2021, ohjaava taho kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä ja maakuntatasoinen liityntäpysäköinnin yhteistyöryhmä.

Turun Seutu

Liityntäpysäköintialueita käsitelty 2021 valmistuneessa TUSEPY-hankkeessa (Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikat, liityntä- ja solmupysäkit, sekä liikennevaloetuudet). Turun seudulla kehittämistä tehdään yhdessä liiton ja ELY:n kanssa Turun seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Oulun seutu

Ei ole tehty erillistä liityntäpysäköintiselvitystä, mutta asiaa käsitelty Oulun seudun pääpysäkkiselvityksessä. Näiden osalta tunnistettu etenkin pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisen kohteita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa.

Lahden seutu

Alueet kartoitettu maakunnan sisäisen bussiliikenteen osalta 2021, loput valmisteilla 2021 (MAL-toimenpide). Liityntäpysäköintiteemaa käsitellään seudun joukkoliikenteen yhteistyöryhmässä ja Päijät-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Jyväskylän seutu

Liityntäpysäköintipaikkojen kartoitus MAL-toimenpide. Liityntäpysäköintiaihetta käsitellään MAL-yhteistyöryhmässä.

Kuopion seutuEi seudullista suunnitelmaa, tunnistettu yksittäisiä alueita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa.

Liityntäpysäköinnin valtion rahoitus

Valtion rataverkon ja maantieverkon liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta vastaa Väylävirasto. Käytännössä ELY-keskukset kehittävät valtion maantieverkon liityntäpysäköintikohteita yhdessä kuntien kanssa ja Väylävirasto kehittää ja rahoittaa asemien liityntäpysäköintiä.

Valtio on rahoittanut liityntäpysäköintiä pääasiallisesti perusväylänpidonrahoista ELY-keskusten ja Väyläviraston kautta. Liikenne- ja viestintäviraston jakamasta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustuksesta on myös rahoitettu pyöräliityntäpysäköintiä.

Valtion roolia liityntäpysäköinnin rahoittamisessa kasvatetaan Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti osana kestävän liikenteen edistämistä.

  • Valtio (Väylävirasto) varaa kuntien kanssa tehtäviin liityntäpysäköinnin kehittämishankkeisiin perusväylänpidon rahoitusta 2–5 milj. € vuodessa valtion väyläverkkoon liittyvän liityntäpysäköinnin rahoittamiseksi.
  • Valtio (Liikenne- ja viestintävirasto) suuntaa vuosina 2025–2027 avustusta katuverkon liityntäpysäköintialueiden kehittämiseen 10 milj. € vuodessa (yhteensä 30 milj. €). Osa avustuksesta kohdennetaan suurimmille kaupunkiseuduille ja uusille MAL-seuduille. Valtionavustuksen ehtona olisi kuntien omarahoitusosuus.

Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti jatkossa Traficom koordinoi liityntäpysäköintiin liittyvää valtion rahoitusta osana joukkoliikenteen yhteistyön ja henkilöliikenteen solmupisteiden palvelutason kehittämistä siten, että liityntäpysäköintiä kehitetään tarpeiden mukaan ja johdonmukaisesti.

Traficom selvittää syksyn 2021 aikana liityntäpysäköinnin valtion rahoituksen kokonaisuutta yhdessä Väyläviraston kanssa.

Liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet

Liityntäpysäköinnin suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat kaupunkiseuduille ja kaukoliikenteen keskeisille juna-asemille.

  • Paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköinti (kaupunkilinja-autoliikenteen, kaupunki- ja lähiraideliikenteen ja metron liityntäpysäköinti). Suurin paine lisätä liityntäpysäköintiä on pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. Muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköintijärjestelmä on vasta kehittymässä.
  • Kaukoliikenteen raideliikennettä tukeva liityntäpysäköinti. Suurin paine on lisätä matkustajamääriltään suurimpien asemien/matkakeskusten ja risteysasemien (K1 luokka) liityntäpysäköintiä sekä niiden pienempien asemien liityntäpysäköintiä, jotka keräävät liityntäliikennettä laajalta alueelta ja jonne on hyvät maantieyhteydet. Suurimmilla asemilla asemanseudun maankäytön kehittämisen johdosta liityntäpysäköintiä muutetaan rakenteelliseksi. Pitkänmatkan bussiliikennettä tuetaan pienimuotoisilla liityntäpysäköintialueilla, jotka sijoittuvat päätieverkon varteen.
  • Suurimmilla kaupunkiseuduilla liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste on pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisessä. Paikkojen riittävyys sekä laatutaso eivät useimmilla liityntäpysäköintialueilla vastaa enää kysyntään.
  • Liityntäpysäköinnin palvelutasoa tulisi kasvattaa, esimerkiksi näkyvyys, turvallisuus, sujuvuus, sähkönlatauspisteet. Asemanseuduilla maankäytön kehittymisen myötä maantasopysäköinti tulee vähenemään, mikä lisää tarvetta kustannuksiltaan kalliimmille pysäköintilaitoksille.
  • Liityntäpysäköinnin kehittäminen seudullisena yhteistyönä on vasta käynnistymässä monella kaupunkiseuduilla. HSL-alueella on tähän pitkät perinteet ja tiivis yhteistyö. Tampereen ja Turun seuduilla seututason suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Lahdessa ja Jyväskylässä selvitystarve on tunnistettu MAL-sopimuksissa. Seudullinen suunnittelu on perusta yhteiselle tahtotilalle, selkeille vastuille ja kustannustenjakoperiaatteille.
  • Liityntäpysäköintitietojen kokoaminen digitaaliseen muotoon (sijainti, paikkamäärät, rajoitteet) ja tarjoaminen matkustajille. HSL:n ja Tampereen seudun liityntäpysäköintipaikoista tarjotaan tietoa joukkoliikenteen reittioppaissa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna liityntäpysäköintiä koskeva tieto on heikosti saatavilla ja tarjolla olevaan informaatioon liittyy paljon epävarmuutta, muun muassa maksukäytäntöjä koskien. Digitaalinen tieto on edellytys sille, että liityntäpysäköinti voidaan kytkeä osaksi muita palveluita.