Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinnin tilakuvassa kuvataan liityntäpysäköinnin valtion rahoitusta ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita valtakunnallisella tasolla, sekä kehittämisen tilaa MAL-kaupunkiseuduilla. Tilakuvaa päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.

Liityntäpysäköinnin kehittämistä tehdään seudullisena yhteistyönä

Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan julkista liikennettä välittömästi palvelevaa autojen ja pyörien pysäköintiä. Liityntäpysäköinnin järjestävänä tahona toimii usein julkinen taho, tyypillisimmin kunta. Yritykset toimivat liityntäpysäköinnin operaattoreina, mutta eivät tällöin päätä esimerkiksi hinnoista tai käyttöehdoista. Liityntäpysäköintialueet sijoittuvat asemille ja pysäkkien yhteyteen ja siten lähinnä kuntien tai valtion omistamille kiinteistöille, mutta myös yksityisten maille erillisillä sopimuksilla kuten kauppakeskusten pysäköintialueille.

Liityntäpysäköintialueiden kehittäminen pohjautuu seudulliseen suunnitteluun ja yhteistyöhön, mutta yksittäisiä kehittämistarpeita voi nousta myös maankäyttö- ja liikennehankkeiden myötä:

  • Liityntäpysäköinnin kehittämisen tarpeita tunnistetaan osana alueellista liikennejärjestelmätyötä, kuten kaupunkiseutujen tai maakuntien liikennejärjestelmätyön osana (solmupysäkki- ja liityntäpysäköintiselvitykset). 
  • MAL seuduilla liityntäpysäköinnin kehittäminen on usein kirjattu valtion ja kaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen. 
  • Valtion maantieverkon solmupysäkkien liityntäpysäköintitarpeiden määrittämisessä ELY-keskuksilla on keskeinen rooli. 
  • Lisäksi asemanseutujen kehittämisen yhteydessä voi myös nousta esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita. 

MAL-kaupunkiseudut ovat hyvin eri vaiheessa liityntäpysäköinnin seudullisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. HSL alue ja Tampereen seutu (Pirkanmaa) ovat seudullisessa kehittämisessä pisimmällä.

MAL-kaupunkiseudut ja liityntäpysäköinnin seudullisen suunnittelun tilanne

Helsingin seutu

Toimenpideohjelma vuodelta 2017, joka alustavan suunnitelman mukaan päivitetään keväällä 2022, kohteita tunnistettu myös MAL-suunnittelussa, ohjaava taho HSL alueen liityntäpysäköinnin yhteistyöryhmä.

Tampereen seutu

Tampereen kaupungin liityntäpysäköinnin tavoitetila 2040-työ ja sitä täydentävä seudullinen autoliityntäpysäköinnin toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma valmistunut 2021. Ohjaava taho kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä ja maakuntatasoinen liityntäpysäköinnin yhteistyöryhmä.

Turun Seutu

Liityntäpysäköintialueita käsitelty 2021 valmistuneessa TUSEPY-hankkeessa (Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikat, liityntä- ja solmupysäkit, sekä liikennevaloetuudet). Turun seudulla kehittämistä tehdään yhdessä liiton ja ELY:n kanssa Turun seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Oulun seutu

Ei ole tehty erillistä liityntäpysäköintiselvitystä, mutta asiaa käsitelty Oulun seudun pääpysäkkiselvityksessä. Näiden osalta tunnistettu etenkin pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisen kohteita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa.

Lahden seutu

Alueet kartoitettu maakunnan sisäisen bussiliikenteen osalta 2021, loput uudet liityntäpysäköintitarpeet kartoitettu työssä, joka valmistuu 2022 vuoden alussa (MAL toimenpide). Liityntäpysäköintiteemaa käsitellään seudun joukkoliikenteen yhteistyöryhmässä ja Päijät-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Jyväskylän seutu

Jyväskylän seudun liityntäpysäköinnin seudullinen suunnittelu toteutettu osana Keski-Suomen liityntäpysäköinnin strategia-julkaisua, joka valmistui vuonna 2021. Selvityksen tekeminen oli myös MAL-toimenpide. Lisäksi vuonna 2019 tehty Jyväskylän ydinkaupunkiseudulle (Jyväskylä, Laukaa ja Muurame) polkupyöräliityntäpysäköinnin selvitys. Liityntäpysäköintiaihetta käsitellään MAL yhteistyöryhmässä ja Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Kuopion seutuEi seudullista suunnitelmaa, tunnistettu yksittäisiä alueita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa.

Liityntäpysäköinnin valtion rahoitus

Väylävirasto vastaa valtion väyläverkolla liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta. ELY-keskukset kehittävät ja rahoittavat valtion maantieverkon liityntäpysäköintikohteita yhdessä kuntien kanssa. Asemien liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta vastaa puolestaan Väylävirasto yhdessä kuntien kanssa. 
Traficom voi osallistua kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeiden rahoittamiseen, mikäli kunnat hakevat avustusta kävelyn ja pyöräilyn investointi-ohjelman valtionavustushaussa. Haku on järjestetty vuodesta 2018 eteenpäin vuosittain.

Kuvassa esitetty prosessi liityntäpysäköinnin valtion rahoituksesta

Liikenne12-suunnitelman mukaisesti valtion roolia liityntäpysäköinnin rahoittamisessa kasvatetaan osana kestävän liikenteen edistämistä, mikä toteutuessaan toisi liityntäpysäköinnin kehittämiseen ensimmäistä kertaa korvamerkittyä valtionrahoitusta. 

  • Valtio (Väylävirasto) varaa vuodesta 2022 eteenpäin kuntien kanssa tehtäviin liityntäpysäköinnin kehittämishankkeisiin perusväylänpidon rahoitusta 2-5 milj. € vuodessa valtion väyläverkkoon liittyvän liityntäpysäköinnin rahoittamiseksi.
  • Valtio (Liikenne- ja viestintävirasto) suuntaa avustusta katuverkon liityntäpysäköintialueiden kehittämiseen vuosina 2025-2027 10 miljoonaa euroa vuodessa (yhteensä 30 milj. €). Osa avustuksesta kohdennetaan suurimmille kaupunkiseuduille ja uusille MAL-seuduille. Valtionavustuksen ehtona olisi kuntien omarahoitusosuus. 

Valtio osallistuu kuntien liityntäpysäköintihankkeisiin vuosittaisen budjettirahoituksen puitteissa, minkä vuoksi valtion osallistuminen hankkeisiin on vaihdellut vuosittain. 

Etenkin Traficomin jakaman investointiohjelman valtionavustusten ja avustushakuun osallistuneiden liityntäpysäköintihankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain. 

  • Vuoden 2020 hakukierroksella Traficomin rahoitusta sai kaikkiaan 9 hanketta, joissa oli liityntäpysäköinnin kehittämistä mukana. Valtionavustusta jaettiin ainakin yli puoli miljoonaa euroa pyöräliityntäpysäköinnin kehittämiseen, mutta kaikkia liityntäpysäköintiin kohdistuneita kustannuksia ei ole kyetty erittelemään. Vuoden 2018 ja 2019 hakukierroksilla molempina vuosina rahoitusta sai kolme hanketta, joissa oli mukana pyöräliityntäpysäköinnin kehittämistä.
  • Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman vuoden 2021 hakukierroksella myönnetään valtionavustusta kunnille enintään 28,5 M euroa. Määrärahasta 3 M euroa on varattu MAL-sopimusten mukaisesti Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutujen kuntien haettavaksi. Päätöksiä ei ole vielä laadittu. 

Väylävirasto rahoittaa kolmen eri kanavan kautta liityntäpysäköintiä. Liikenne 12:sta esitetty rahoitus on uusi. Suunnitteluvalmiutta ELY-keskusten maantiekohteissa pyritään nostamaan ja sitä kautta hankkeita edistämään. Asemien liityntäpysäköintiä toteutetaan kehittämishankkeiden yhteydessä ja yhteishankkeina kuntien kanssa. Vuonna 2022 on arvioitu käytettäväksi maantie- ja rataverkon liityntäpysäköintikohteisiin yhteensä 1,5-2 M€. 

Liityntäpysäköinnin keskeiset kehittämistarpeet

Liityntäpysäköinnin suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat kaupunkiseuduille ja kaukoliikenteen keskeisille juna-asemille. 

  • Paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköinti (kaupunkilinja-autoliikenteen, kaupunki- ja lähiraideliikenteen ja metron liityntäpysäköinti). Suurin paine lisätä liityntäpysäköintiä on pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. Muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköintijärjestelmä on vasta kehittymässä.
  • Kaukoliikenteen raideliikennettä tukeva liityntäpysäköinti. Suurin paine on lisätä matkustajamääriltään suurimpien asemien/matkakeskusten ja risteysasemien (K1 luokka) liityntäpysäköintiä sekä niiden pienempien asemien liityntäpysäköintiä, jotka keräävät liityntäliikennettä laajalta alueelta ja jonne on hyvät maantieyhteydet. Suurimmilla asemilla asemanseudun maankäytön kehittämisen johdosta liityntäpysäköintiä muutetaan rakenteelliseksi. Pitkänmatkaista bussiliikennettä tuetaan pienimuotoisilla liityntäpysäköintialueilla, jotka sijoittuvat päätieverkon varteen.
  • Liityntäpysäköinnin kehittäminen seudullisena yhteistyönä on vasta käynnistymässä monella kaupunkiseuduilla. HSL alueella on tähän pitkät perinteet ja tiivis yhteistyö. Tampereen ja Turun seuduilla seututason suunnittelu ja toteutus on parhaillaan käynnissä. Lahdessa ja Jyväskylässä selvitystarve on tunnistettu MAL-sopimuksissa. Seudullinen suunnittelu on perusta yhteiselle tahtotilalle, selkeille vastuille ja kustannustenjakoperiaatteille. 
  • Suurimmilla kaupunkiseuduilla liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste on pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisessä. Paikkojen riittävyys sekä laatutaso eivät useimmilla liityntäpysäköintialueilla vastaa enää kysyntään.
  • Liityntäpysäköinnin palvelutasoa tulisi kasvattaa, esim. näkyvyys, turvallisuus, sujuvuus, sähkönlatauspisteet. Asemanseuduilla maankäytön kehittymisen myötä maantasopysäköinti tulee vähenemään, mikä lisää tarvetta kustannuksiltaan kalliimmille pysäköintilaitoksille. 
  • Liityntäpysäköintitietojen kokoaminen digitaaliseen muotoon (sijainti, paikkamäärät, rajoitteet) ja tarjoaminen matkustajille. HSL:n ja Tampereen seudun liityntäpysäköintipaikoista tarjotaan tietoa joukkoliikenteen reittioppaissa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna liityntäpysäköintiä koskeva tieto on heikosti saatavilla ja tarjolla olevaan informaatioon liittyy paljon epävarmuutta, mm. maksukäytäntöjä koskien. Liityntäpysäköintitiedot tulisi saada valtakunnallisesti yhtenäisessä muodossa digitaalisesti hyödynnettäväksi. Digitaalinen tieto on edellytys sille, että liityntäpysäköinti voidaan kytkeä osaksi muita palveluita.
  • Liikenne12 suunnitelman mukainen valtiolta tuleva katuverkon liityntäpysäköintiavustus vuodesta 2025 eteenpäin on erittäin toivottu MAL-seutujen näkökulmasta. Kaupunkiseuduilla on autoliityntäpysäköinnin kohteita etenkin ratikan ja runkobussiliikenteen varrella, joihin ei voi saada valtiolta rahoitusta Väyläviraston/ELY:jen kautta.