Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinnin kehittämistä tehdään seudullisena yhteistyönä

Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan julkista liikennettä välittömästi palvelevaa autojen ja pyörien pysäköintiä. Liityntäpysäköinnin järjestävänä tahona toimii usein julkinen taho, tyypillisimmin kunta. Yritykset toimivat liityntäpysäköinnin operaattoreina, mutta eivät tällöin päätä esimerkiksi hinnoista tai käyttöehdoista. Liityntäpysäköintialueet sijoittuvat asemille ja pysäkkien yhteyteen ja siten lähinnä kuntien tai valtion omistamille kiinteistöille. Erillisillä sopimuksilla liityntäpysäköintialueet voivat sijoittua myös yksityisten maille, kuten kauppakeskusten pysäköintialueille.

Liityntäpysäköintialueiden kehittäminen pohjautuu seudulliseen suunnitteluun ja yhteistyöhön. Ysittäisiä kehittämistarpeita voi nousta myös maankäyttö- ja liikennehankkeiden myötä

• Liityntäpysäköinnin kehittämisen tarpeita tunnistetaan osana alueellista liikennejärjestelmätyötä, kuten kaupunkiseutujen tai maakuntien liikennejärjestelmätyön osana (solmupysäkki- ja liityntäpysäköintiselvitykset). 
• MAL seuduilla liityntäpysäköinnin kehittäminen on usein kirjattu valtion ja kaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen. 
• Valtion maantieverkon solmupysäkkien liityntäpysäköintitarpeiden määrittämisessä ELY-keskuksilla on keskeinen rooli.
• Lisäksi asemanseutujen kehittämisen yhteydessä voi myös nousta esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita. 

MAL-kaupunkiseudut ovat hyvin eri vaiheessa liityntäpysäköinnin seudullisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. HSL alue ja Tampereen ja Turun kaupunkiseudut ovat seudullisessa kehittämisessä pisimmällä.

MAL-seuduilla liityntäpysäköinnin rooli osana joukkoliikennejärjestelmää kasvaa kaupunkiseudun koon mukaisesti. Etenkin Helsingin ja Tampereen kaupunkiseuduilla liityntäpysäköintiä kehitetään muun joukkoliikennejärjestelmän kanssa yhtenä palvelukokonaisuutena (brändi, palvelukokemus, käyttöoikeudet, digitaaliset tiedot) ja myös rakenteellisena (hallit). Kaikilla seuduilla näkyy merkittävä panostus pyöräliityntäpysäköinnin kehittämiseen. Uusia liityntäpysäköintialueita kehitetään monella seudulla yhteistyössä kauppakeskusten kanssa (yksityisten maille).

Liityntäpysäköinnin valtion rahoitus

Valtio voi osallistua liityntäpysäköintikohteiden rahoitukseen Väyläviraston, Elinvoimakeskusten sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kautta. 

Väylävirasto vastaa valtion väyläverkolla liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta. Elinvoimakeskukset kehittävät ja rahoittavat valtion maantieverkon liityntäpysäköintikohteita yhdessä kuntien kanssa. Väylävirasto puolestaan voi osallistua rautatieasemien liityntäpysäköinnin kehittämiseen ja rahoittamiseen yhdessä kuntien kanssa. 

Vuonna 2026 Väylävirastossa ja Elinvoimakeskuksissa on arvioitu käytettäväksi maantie- ja rataverkon erillisiin liityntäpysäköintikohteisiin yhteensä 0,2 M€. Liityntäpysäköintiä kehitetään myös MAL-sopimusten kautta ja ratahankkeiden yhteydessä.

Väylävirasto ja ELY-keskukset osallistuivat maantie- ja rataverkon erillisten liityntäpysäköintikohteiden toteuttamiseen vuonna 2024 ja 2025 yhteensä n. 0,5 milj. eurolla.  Hankkeet painottuvat erityisesti asemanseuduilla pyöräpysäköinnin kehittämiseen. Maantieverkon liityntäpysäköintikohteissa on toteutettu mm. eritasoliittymien liityntäpysäköintijärjestelyjä sekä pysäkkikatoksia maantieverkolle. 

Traficom voi osallistua kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeiden avustamiseen, mikäli kunnat hakevat avustusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustushaussa. Avustettavien kohteiden tulee olla kunnan omistamalla tai hallinnoimalla maa-alueella sijaitsevia asemia tai joukkoliikenteen pysäkkejä. Haku on järjestetty vuodesta 2018 eteenpäin vuosittain.

Valtio osallistuu kuntien liityntäpysäköintihankkeisiin vuosittaisen budjettirahoituksen puitteissa, minkä vuoksi valtion osallistuminen hankkeisiin on vaihdellut vuosittain. Valtion liityntäpysäköinnin rahoituksen ohjaaminen etukäteen tietyille hankkeille onnistuu nykytilanteessa vain Väyläviraston ja Elinvoimakeskusten kautta valtion verkkoon kytkeytyville kohteille. Traficom voi myöntää avustusta pyöräliityntäpysäköintiin vuosittaisen hakumenettelyyn perustuen. Traficom ei voi ennakolta sitoutua tai ohjata rahoitusta suoraan tietylle seudulle ja hankkeiden on täytettävä aina tietyt laatukriteerit.

Traficomin avustus kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeisiin

Traficomin jakaman investointiohjelman valtionavustusten ja avustushakuun osallistuneiden liityntäpysäköintihankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain.

1. Avustusta saaneiden hankkeiden määrä, joissa liityntäpysäköintiä mukana
2. Avustuksen määrä euroina
3. Kävelyn ja pyöräilyn investointiavustuksen kokonaismäärä kyseisellä hakukierroksella (M/euroa)

Liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet kaukoliikenteen juna-asemilla

Väylävirasto ylläpitää tilannekuvaa juna-asemien liityntäpysäköinnin nykytilasta ja kehittämistarpeista selvitysten, kartoitusten ja kyselytutkimusten avulla. Kaukoliikenteen asemille suunnattu kyselytutkimus on toteutettu vuosina 2018, 2022 ja 2024. Mukana olivat kaikki kaukoliikenteen asemat, joissa on yli 50 000 matkustajaa/vuosi. Kyselyn avulla oli tarkoitus muodostaa kokonaiskuva siitä, kuinka paljon ja millaisia liityntäpysäköintitarpeita alueilla on tunnistettu asemilla ja kerätä tietoa liityntäpysäköintipaikkojen käyttöasteista. Valtion rahoituksen näkökulmasta on tärkeää, että kohdekunnissa on näkemys liityntäpysäköinnin kehittämistarpeista ja seutu- tai maakuntatasolla yhteinen näkemys priorisoiduista kohteista. 

Väylävirasto kartoitti vuonna 2024 merkittävimpien rautatieasemien sekä suurten terminaalien liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita kohdekuntiin suunnatulla kyselyllä. Kyselyn perusteella kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi autojen ja pyörien paikkamääriin, pyöräpysäköinnin laatutason parantamiseen (runkolukitus, katos, lukittava tila yms.), sähköautojen latauspisteisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin.

Liityntäpysäköinnin keskeiset kehittämistarpeet

Liityntäpysäköinnin suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat kaupunkiseuduille ja kaukoliikenteen keskeisille juna-asemille. 

• Liityntäpysäköintitietojen kokoaminen digitaaliseen muotoon (sijainti, paikkamäärät, inva-paikat, rajoitteet ja maksutiedot) ja tarjoaminen matkustajille.
  • Fintraffic operoi 20.5.2024 alkaen valtakunnallista liityntäpysäköinnin tietopalvelu LIIPI:ä (https://parking.fintraffic.fi), jonka tarkoituksena on tarjota kansallisesti koostettua tietoa liityntäpysäköinnistä. Järjestelmä sisältää tietoa pysäköintialueiden sijainnista, kapasiteetista, palveluista, hinnoittelusta ja operaattoreista. Tietojen ylläpidosta vastaavat pysäköintialueiden ylläpitäjät, mutta kaikkien osapuolten yhteistyötä tarvitaan, jotta tiedot ovat kattavia ja ajantasaisia.
  • Digitaalinen tieto on edellytys sille, että liityntäpysäköinti voidaan kytkeä osaksi muita palveluita. Liityntäpysäköintitiedoista on säädelty osana EU:n multimodaalisia tietopalveluja koskevaa lainsäädäntöä (nk. MMTIS-asetus).  
• Liityntäpysäköintikohteista saatavan datan kehittäminen muun muassa nykyisen kysynnän ja pitkäaikaisen kysynnän selvittämiseksi.
  • Pandemian aikana liityntäpysäköintialueiden käyttöasteet laskivat. Pandemian jälkeen haasteena on ollut arvioida, millaiseksi kysyntä pitkällä aikavälillä muotoutuu ja miten tämä vaikuttaa liityntäpysäköinnin kehittämistarpeisiin. Tämän vuoksi muun muassa Lahdessa on laadittu vaiheittainen toteuttamisen malli, jossa auto- ja pyöräpaikkojen tarve on määritelty perusennusteen mukaisesti sekä madaltuneen ja voimakkaan kasvuennusteen tilanteessa. 
• Liityntäpysäköinnin palvelutason parantaminen
  • Liityntäpysäköinnin sijainti, näkyvyys, turvallisuus ja sujuvuus. 
  • Autopaikkojen määrä, sähköautojen latauspisteet, vapaiden paikkojen osuuden reaaliaikainen esittäminen, saattoliikenne, opastus, maksukäytännöt.
  • Pyöräpaikkojen määrä ja laatutaso (runkolukittavat ja katetut paikat), pitkäaikainen/lyhytaikainen pysäköinti, lukittavat säältä suojatut säilytystilat (esim. pyöräkatosjärjestelmät, -kaapit tai hallipaikat), latausmahdollisuudet, hylättyjen pyörien poisto, opastus.
  • Käytön sääntely: tunnistautuminen matkalipulla, maksullisuus, aikarajoitukset.
• Liityntäpysäköintialueita kehitetään merkittävästi myös yksityisen maille (tyypillisesti kauppakeskusten kanssa yhteistyössä). Valtion rahoitusmekanismit toimivat näihin huonosti. Seudut ovat myös tuoneet esiin tarpeen rahoittaa ja kehittää väliaikaisia ratkaisuja.