Liityntäpysäköinnin tilakuvassa kuvataan liityntäpysäköinnin valtion rahoitusta ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita valtakunnallisella tasolla, sekä kehittämisen tilaa MAL-kaupunkiseuduilla. Tilakuvaa päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.
Liityntäpysäköinnin kehittämistä tehdään seudullisena yhteistyönä
Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan julkista liikennettä välittömästi palvelevaa autojen ja pyörien pysäköintiä. Liityntäpysäköinnin järjestävänä tahona toimii usein julkinen taho, tyypillisimmin kunta. Yritykset toimivat liityntäpysäköinnin operaattoreina, mutta eivät tällöin päätä esimerkiksi hinnoista tai käyttöehdoista. Liityntäpysäköintialueet sijoittuvat asemille ja pysäkkien yhteyteen ja siten lähinnä kuntien tai valtion omistamille kiinteistöille, mutta myös yksityisten maille erillisillä sopimuksilla kuten kauppakeskusten pysäköintialueille.
Liityntäpysäköintialueiden kehittäminen pohjautuu seudulliseen suunnitteluun ja yhteistyöhön, mutta yksittäisiä kehittämistarpeita voi nousta myös maankäyttö- ja liikennehankkeiden myötä:
- Liityntäpysäköinnin kehittämisen tarpeita tunnistetaan osana alueellista liikennejärjestelmätyötä, kuten kaupunkiseutujen tai maakuntien liikennejärjestelmätyön osana (solmupysäkki- ja liityntäpysäköintiselvitykset).
- MAL seuduilla liityntäpysäköinnin kehittäminen on usein kirjattu valtion ja kaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen.
- Valtion maantieverkon solmupysäkkien liityntäpysäköintitarpeiden määrittämisessä ELY-keskuksilla on keskeinen rooli.
- Lisäksi asemanseutujen kehittämisen yhteydessä voi myös nousta esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita.
MAL-kaupunkiseudut ovat hyvin eri vaiheessa liityntäpysäköinnin seudullisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. HSL alue ja Tampereen seutu (Pirkanmaa) ovat seudullisessa kehittämisessä pisimmällä.
MAL-kaupunkiseudut ja liityntäpysäköinnin seudullisen suunnittelun tilanne
| Helsingin seutu | Helsingin seudun liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma päivitettiin vuonna 2023. Päivityksessä on huomioitu mm. liityntäpysäköintialueiden kehitys ja toimintaympäristön muutokset liityntäpysäköinnin kysyntään. Toimenpideohjelman sisältö huomioitiin syyskuussa 2023 hyväksytyssä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL 2023) suunnitelmassa. Liityntäpysäköinnin kehitystä seurataan Helsingin seudun liityntäpysäköinnin seuranta- ja yhteistyöryhmässä. Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman päivityksessä on selvitetty Helsingin seudun liityntäpysäköinnin nykytilaa, tulevaisuuden kehittämistarpeita sekä arvioitu vuonna 2017 laaditun toimenpideohjelman toteutusta. Työssä tarkasteltiin autojen ja pyörien liityntäpysäköintiä Helsingin seudulla yhteensä 15 kunnan alueella. Vuonna 2022 Helsingin seudulla oli yhteensä 13260 autojen ja 19096 pyörien liityntäpysäköintipaikkaa. Vuonna 2022 autopaikkojen keskimääräinen kuormitusaste oli 48 % ja pyöräpaikkojen 25 %. Kuormitus vaihtelee kuitenkin merkittävästi alueiden välillä. HSL seudulla on yhteinen liityntäpysäköinnin tietojärjestelmä (LIIPI) ja liityntäpysäköintipaikoista tarjotaan myös reaaliaikaista tietoa. |
| Tampereen seutu | Tampereen kaupungin liityntäpysäköinnin tavoitetila 2040-työ ja sitä täydentävä seudullinen autoliityntäpysäköinnin toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma valmistunut 2021. Vuonna 2021 täydennetty seudullisia pysäköinnin kehittämisperiaatteita. Tampereen kaupunkiseudulle vuonna 2023 laadittu rakennesuunnitelma ja suuntaviivat korostavat tehokkaan joukkoliikenteen kehittämistä seudullisesti merkittävien keskusten välillä. Joukkoliikenteeseen päästään seudun harvempaan asutuista osista liityntäpysäköinnin ja liityntäyhteyksien avulla. Joukkoliikenteeseen solmupisteitä kehitetään Lempäälän keskustaan, Ideaparkille, Sääksjärvelle, Suuppaan, Kangasalan keskustaan, Nokian Keskustaan, Ylöjärven keskustaan, Lentävän niemeen ja Oriveden keskustaan. Liityntä toteutetaan tilatehokkaasti. Pyöräliityntää ja pienimuotoisempaa autoliityntää täydennetään keskusten välisten yhteyksien varsilla tarpeen mukaan. |
| Turun Seutu | Liityntäpysäköintialueita käsitelty 2021 valmistuneessa TUSEPY-hankkeessa (Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikat, liityntä- ja solmupysäkit, sekä liikennevaloetuudet). Varsinais-Suomen ELY laatii tarkempaa suunnittelua kesällä 2022 maantieverkon liityntäpysäkkien kehittämistarpeista. Turun seudulla kehittämistä tehdään yhdessä liiton ja ELY:n kanssa Turun seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä. Turussa ei ole varsinaisia liityntäpysäköintipaikkoja autoille. Linja-autoasemalla on vajaa 100 maksullista pysäköintipaikkaa, mutta ne ovat aivan yleisessä käytössä. Kupittaan aseman ja päärautatieaseman p-paikat eivät ole kaupungin maalla tai hallinnassa ja molemmilla asemilla on ratapihan uusimistyön aikana poikkeusjärjestelyjä. Liityntäpysäköintipaikkoja pyörille on Fölin linjaston varrella noin kymmenessä kohteessa 10–20 kpl kussakin. Linja-autoasemalla on n. 140 liityntäpysäköintipaikkaa pyörille, Kupittaan asemalla n. 180 ja päärautatieasemalla n. 70. |
| Oulun seutu | Ei ole tehty erillistä liityntäpysäköintiselvitystä, mutta asiaa käsitelty Oulun seudun pääpysäkkiselvityksessä. Näiden osalta tunnistettu etenkin pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisen kohteita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa. |
| Lahden seutu | Liityntäpysäköintikohteet tunnistettu Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä -työssä (2022) ja aiemmin maakunnan sisäisen bussiliikenteen osalta 2021 Lahden seudun liityntäpysäköintiselvityksessä (2021). Päijät-Hämeen liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelmaa laaditaan vuonna 2023, työ valmistuu syksyllä ja kattaa hieman Lahden seutua laajemman alueen. Liityntäpysäköintiteemaa käsitellään seudun joukkoliikenteen yhteistyöryhmässä ja Päijät-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä. |
| Jyväskylän seutu | Jyväskylän seudun liityntäpysäköinnin seudullinen suunnittelu toteutettu osana Keski-Suomen liityntäpysäköinnin strategia-julkaisua, joka valmistui vuonna 2021. Selvityksen tekeminen oli MAL-toimenpide. Lisäksi vuonna 2019 tehty Jyväskylän ydinkaupunkiseudulle (Jyväskylä, Laukaa ja Muurame) polkupyöräliityntäpysäköinnin selvitys. Liityntäpysäköintiaihetta käsitellään MAL yhteistyöryhmässä ja Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmässä. |
| Kuopion seutu | Ei seudullista suunnitelmaa, tunnistettu yksittäisiä alueita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa. |
MAL-seuduilla liityntäpysäköinnin rooli osana joukkoliikennejärjestelmää kasvaa kaupunkiseudun koon mukaisesti. Etenkin Helsingin ja Tampereen kaupunkiseuduilla liityntäpysäköintiä kehitetään muun joukkoliikennejärjestelmän kanssa yhtenä palvelukokonaisuutena (brändi, palvelukokemus, käyttöoikeudet, digitaaliset tiedot) ja myös rakenteellisena (hallit). Kaikilla seuduilla näkyy merkittävä panostus pyöräliityntäpysäköinnin kehittämiseen. Uusia liityntäpysäköintialueita kehitetään monella seudulla yhteistyössä kauppakeskusten kanssa (yksityisten maille).
Liityntäpysäköinnin valtion rahoitus
Väylävirasto vastaa valtion väyläverkolla liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta. ELY-keskukset kehittävät ja rahoittavat valtion maantieverkon liityntäpysäköintikohteita yhdessä kuntien kanssa. Asemien liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta vastaa puolestaan Väylävirasto yhdessä kuntien kanssa.
Traficom voi osallistua kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeiden avustamiseen, mikäli kunnat hakevat avustusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustushaussa. Avustettavat kohteet voivat olla kuntien katuverkkoon kytkeytyviä asemia tai joukkoliikenteen pysäkkejä. Haku on järjestetty vuodesta 2018 eteenpäin vuosittain.
Valtio osallistuu kuntien liityntäpysäköintihankkeisiin vuosittaisen budjettirahoituksen puitteissa, minkä vuoksi valtion osallistuminen hankkeisiin on vaihdellut vuosittain. Valtion liityntäpysäköinnin rahoituksen ohjaaminen etukäteen tietyille hankkeille onnistuu nykytilanteessa vain Väyläviraston ja ELY-keskusten kautta valtion verkkoon kytkeytyville kohteille. Traficom myöntää avustusta pyöräliityntäpysäköintiin vuosittaisen hakumenettelyyn perustuen. Traficom ei voi ennakolta sitoutua tai ohjata rahoitusta suoraan tietylle seudulle ja hankkeiden on täytettävä aina tietyt laatukriteerit.
Liikenne12 -suunnitelmassa on esitetty tavoitteeksi, että valtio (Väylävirasto) varaa vuodesta 2022 eteenpäin kuntien kanssa tehtäviin liityntäpysäköinnin kehittämishankkeisiin perusväylänpidon rahoitusta 2-5 milj. € vuodessa valtion väyläverkkoon liittyvän liityntäpysäköinnin rahoittamiseksi.
Väylävirasto rahoittaa useiden kanavien kautta liityntäpysäköintiä. Asemanseutujen liityntäpysäköintihankkeita Väylävirasto toteuttaa kehittämishankkeiden yhteydessä tai erillisinä yhteishankkeina kuntien kanssa. Maantieverkon liityntäpysäköintien kehittämiseen Väylävirasto taas allokoi rahoitusta ELY-keskuksille, jotka voivat rahoittaa liityntäpysäköintihankkeita varsinaisen liityntäpysäköintirahan lisäksi myös muilla määrärahoilla. Maantieverkon liityntäpysäköintiä voidaan niin ikään toteuttaa myös Väyläviraston kehittämishankkeiden yhteydessä.
Vuonna 2023 on arvioitu käytettäväksi maantie- ja rataverkon liityntäpysäköintikohteisiin yhteensä 1,5-2 M€ .
Traficomin avustus kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeisiin
Traficomin jakaman investointiohjelman valtionavustusten ja avustushakuun osallistuneiden liityntäpysäköintihankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain.
1) Avustusta saaneiden hankkeiden määrä, joissa liityntäpysäköintiä mukana
2) Avustuksen määrä euroina
3) Kävelyn ja pyöräilyn investointiavustuksen kokonaismäärä kyseisellä hakukierroksella (M/euroa)
| 2022 | 7 | 2 440 160 | 15,4 |
| 2021 | 7 | 295 000 | 28,5 |
| 2020 | 9 | 558 737 | 31,5 |
| 2019 | 3 | Ei eritelty liityntäpysäköinnin kustannuksia | 3,5 |
| 2018 | 3 | Ei eritelty liityntäpysäköinnin kustannuksia | 3,5 |
Liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet kaukoliikenteen juna-asemilla
Väylävirasto kartoitti 2022 Kauko 1 ja Kauko 2 -asemien sekä suurten terminaalien liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita kohdekuntiin suunnatulla kyselyllä (mukana kaikki kaukoliikenteen asemat, joissa yli 50 000 matkustajaa/vuosi). Kyselyn avulla pystyttään muodostamaan kokonaiskuva siitä, kuinka paljon ja millaisia liityntäpysäköintitarpeita alueilla on tunnistettu asemilla. On tärkeää, että kohdekunnissa on näkemys liityntäpysäköinnin kehittämistarpeista.
Liityntäpysäköinnin keskeiset kehittämistarpeet
Liityntäpysäköinnin suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat kaupunkiseuduille ja kaukoliikenteen keskeisille juna-asemille.
- Liityntäpysäköinnin kehittäminen seudullisena yhteistyönä on käynnissä monella kaupunkiseudulla. Seudullinen suunnittelu on perusta selkeille vastuille ja kustannustenjakoperiaatteille. Hallinnonalan sisällä on hyvä kehittää yhteistyömalleja ja selkeyttää vastuunjakoa.
- Paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköinti (kaupunkilinja-autoliikenteen, kaupunki- ja lähiraideliikenteen ja metron liityntäpysäköinti). Suurin paine lisätä liityntäpysäköintiä on pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. Muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköintiä on viime vuosina kehitetty järjestelmällisesti: Turussa on paikallisliikennettä tukevaa liityntäpysäköintiä, Kuopiossa on testattu erilaisia käytäntöjä liityntäpysäköinnin järjestämiseen, ja alueellisissa strategioissa on tunnistettu eri alueilta maakunnallisen tason tarpeita, jotka tukevat myös paikallisliikennettä. Kaukoliikenteen raideliikennettä tukeva liityntäpysäköinti. Suurin paine on lisätä matkustajamääriltään suurimpien asemien/matkakeskusten ja risteysasemien (K1 luokka) liityntäpysäköintiä sekä niiden pienempien asemien liityntäpysäköintiä, jotka keräävät liityntäliikennettä laajalta alueelta ja jonne on hyvät maantieyhteydet. Suurimmilla asemilla asemanseudun maankäytön kehittämisen johdosta liityntäpysäköintiä muutetaan rakenteelliseksi. Pitkänmatkaista bussiliikennettä tuetaan pienimuotoisilla liityntäpysäköintialueilla, jotka sijoittuvat päätieverkon varteen.
- Liityntäpysäköinnin kehittäminen seudullisena yhteistyönä on vasta käynnistymässä monella kaupunkiseuduilla. HSL alueella on tähän pitkät perinteet ja tiivis yhteistyö. Tampereen ja Turun seuduilla seututason suunnittelu ja toteutus on parhaillaan käynnissä. Lahdessa ja Jyväskylässä selvitykset on toteutettu MAL-toimenpiteinä vuosina 2021-2022. Seudullinen suunnittelu on perusta yhteiselle tahtotilalle, selkeille vastuille ja kustannustenjakoperiaatteille.
- Suurimmilla kaupunkiseuduilla liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste on pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisessä. Paikkojen riittävyys sekä laatutaso eivät useimmilla liityntäpysäköintialueilla vastaa enää kysyntään.
- Liityntäpysäköinnin palvelutasoa tulisi parantaa: esimerkiksi sijainti, näkyvyys, turvallisuus, sujuvuus, paikkamäärät, sähkönlatauspisteet. Asemanseuduilla maankäytön kehittymisen myötä maantasopysäköinti tulee vähenemään, mikä lisää tarvetta kustannuksiltaan kalliimmille pysäköintilaitoksille.
- Liityntäpysäköintitietojen kokoaminen digitaaliseen muotoon (sijainti, paikkamäärät, inva-paikat, rajoitteet ja maksutiedot) ja tarjoaminen matkustajille.
- Valtakunnallisesti tarkasteltuna liityntäpysäköintiä koskeva tieto on heikosti saatavilla ja tarjolla olevaan informaatioon liittyy paljon epävarmuutta, mm. maksukäytäntöjä koskien. Liityntäpysäköintitiedot tulisi saada valtakunnallisesti yhtenäisessä muodossa digitaalisesti hyödynnettäväksi. Digitaalinen tieto on edellytys sille, että liityntäpysäköinti voidaan kytkeä osaksi muita palveluita. Liityntäpysäköintitiedoista on säädelty osana EU:n multimodaalisia tietopalveluja koskevaa lainsäädäntöä (nk. MMTIS-asetus). Kansallinen liityntäpysäköintitiedon alusta on rakenteilla (Fintraffic).
- Liityntäpysäköintialueita kehitetään merkittävästi myös yksityisen maille (tyypillisesti kauppakeskusten kanssa yhteistyössä). Valtion rahoitusmekanismit toimivat näihin huonosti. Seudut myös tuoneet esiin tarpeen rahoittaa ja kehittää väliaikaisia ratkaisuja.
- Pandemian aikana liityntäpysäköintialueiden käyttöasteet laskivat. Alueet ovat kehittyneet eri tavalla etätyön ja monipaikkaisuuden näkökulmista, jotka myös voivat vaikuttaa liityntäpysäköinnin kysyntään. Haasteena on arvioida, millaiseksi kysyntä pitkällä aikavälillä muotoutuu ja miten tämä vaikuttaa liityntäpysäköinnin kehittämistarpeisiin.