Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinnin tilakuvassa kuvataan liityntäpysäköinnin valtion rahoitusta ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita valtakunnallisella tasolla, sekä kehittämisen tilaa MAL-kaupunkiseuduilla. Tilakuvaa päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.

Liityntäpysäköinnin kehittämistä tehdään seudullisena yhteistyönä

Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan julkista liikennettä välittömästi palvelevaa autojen ja pyörien pysäköintiä. Liityntäpysäköinnin järjestävänä tahona toimii usein julkinen taho, tyypillisimmin kunta. Yritykset toimivat liityntäpysäköinnin operaattoreina, mutta eivät tällöin päätä esimerkiksi hinnoista tai käyttöehdoista. Liityntäpysäköintialueet sijoittuvat asemille ja pysäkkien yhteyteen ja siten lähinnä kuntien tai valtion omistamille kiinteistöille, mutta myös yksityisten maille erillisillä sopimuksilla kuten kauppakeskusten pysäköintialueille.

Liityntäpysäköintialueiden kehittäminen pohjautuu seudulliseen suunnitteluun ja yhteistyöhön, mutta yksittäisiä kehittämistarpeita voi nousta myös maankäyttö- ja liikennehankkeiden myötä:

  • Liityntäpysäköinnin kehittämisen tarpeita tunnistetaan osana alueellista liikennejärjestelmätyötä, kuten kaupunkiseutujen tai maakuntien liikennejärjestelmätyön osana (solmupysäkki- ja liityntäpysäköintiselvitykset). 
  • MAL seuduilla liityntäpysäköinnin kehittäminen on usein kirjattu valtion ja kaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen. 
  • Valtion maantieverkon solmupysäkkien liityntäpysäköintitarpeiden määrittämisessä ELY-keskuksilla on keskeinen rooli. 
  • Lisäksi asemanseutujen kehittämisen yhteydessä voi myös nousta esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita. 

MAL-kaupunkiseudut ovat hyvin eri vaiheessa liityntäpysäköinnin seudullisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. HSL alue ja Tampereen seutu (Pirkanmaa) ovat seudullisessa kehittämisessä pisimmällä.

MAL-kaupunkiseudut ja liityntäpysäköinnin seudullisen suunnittelun tilanne

Helsingin seutu

Toimenpideohjelma vuodelta 2017, joka päivitetään syksyllä 2022, kohteita tunnistettu myös MAL-suunnittelussa, ohjaava taho HSL alueen liityntäpysäköinnin yhteistyöryhmä

Tampereen seutu

Tampereen kaupungin liityntäpysäköinnin tavoitetila 2040-työ ja sitä täydentävä seudullinen autoliityntäpysäköinnin toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma valmistunut 2021. Vuonna 2021 täydennetty seudullisia pysäköinnin kehittämisperiaatteita. Liityntäpysäköinnin ja seudun joukkoliikennejärjestelmän yhteenkytkentää tullaan tarkastelemaan vuoden 2022 syksyllä käynnistyvässä joukkoliikenteen kehityskuvatyössä.

Ohjaava taho kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä ja maakuntatasoinen liityntäpysäköinnin yhteistyöryhmä.

Turun Seutu

Liityntäpysäköintialueita käsitelty 2021 valmistuneessa TUSEPY-hankkeessa (Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikat, liityntä- ja solmupysäkit, sekä liikennevaloetuudet). Varsinais-Suomen ELY laatii tarkempaa suunnittelua kesällä 2022 maantieverkon liityntäpysäkkien kehittämistarpeista. Turun seudulla kehittämistä tehdään yhdessä liiton ja ELY:n kanssa Turun seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Oulun seutu

Ei ole tehty erillistä liityntäpysäköintiselvitystä, mutta asiaa käsitelty Oulun seudun pääpysäkkiselvityksessä. Näiden osalta tunnistettu etenkin pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisen kohteita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa.

Lahden seutu

Liityntäpysäköintikohteet tunnistettu Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä työssä (2022) ja aiemmin maakunnan sisäisen bussiliikenteen osalta 2021 Lahden seudun liityntäpysäköintiselvityksessä (2021). Seudullinen suunnittelu oli MAL toimenpide. Liityntäpysäköintiteemaa käsitellään seudun joukkoliikenteen yhteistyöryhmässä ja Päijät-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Jyväskylän seutu

Jyväskylän seudun liityntäpysäköinnin seudullinen suunnittelu toteutettu osana Keski-Suomen liityntäpysäköinnin strategia-julkaisua, joka valmistui vuonna 2021. Selvityksen tekeminen oli MAL-toimenpide. Lisäksi vuonna 2019 tehty Jyväskylän ydinkaupunkiseudulle (Jyväskylä, Laukaa ja Muurame) polkupyöräliityntäpysäköinnin selvitys. Liityntäpysäköintiaihetta käsitellään MAL yhteistyöryhmässä ja Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmässä.

Kuopion seutuEi seudullista suunnitelmaa, tunnistettu yksittäisiä alueita. Liityntäpysäköinti teemana mukana useammassa ryhmässä/hankkeessa.

MAL-seuduilla liityntäpysäköinnin rooli osana joukkoliikennejärjestelmää kasvaa kaupunkiseudun koon mukaisesti. Etenkin Helsingin ja Tampereen kaupunkiseuduilla liityntäpysäköintiä kehitetään muun joukkoliikennejärjestelmän kanssa yhtenä palvelukokonaisuutena (brändi, palvelukokemus, käyttöoikeudet, digitaaliset tiedot) ja myös rakenteellisena (hallit). Kaikilla seuduilla näkyy merkittävä panostus pyöräliityntäpysäköinnin kehittämiseen. Uusia liityntäpysäköintialueita kehitetään monella seudulla yhteistyössä kauppakeskusten kanssa (yksityisten maille).

Liityntäpysäköinnin valtion rahoitus

Väylävirasto vastaa valtion väyläverkolla liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta. ELY-keskukset kehittävät ja rahoittavat valtion maantieverkon liityntäpysäköintikohteita yhdessä kuntien kanssa. Asemien liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja rahoittamisesta vastaa puolestaan Väylävirasto yhdessä kuntien kanssa. 

Traficom voi osallistua kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeiden avustamiseen, mikäli kunnat hakevat avustusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustushaussa. Avustettavat kohteet voivat olla kuntien katuverkkoon kytkeytyviä asemia tai joukkoliikenteen pysäkkejä. Haku on järjestetty vuodesta 2018 eteenpäin vuosittain.

Taulukko, jossa kuvattu valtion osallistumista liityntäpysäköintihankkeisiin.

Valtio osallistuu kuntien liityntäpysäköintihankkeisiin vuosittaisen budjettirahoituksen puitteissa, minkä vuoksi valtion osallistuminen hankkeisiin on vaihdellut vuosittain. 
Valtion liityntäpysäköinnin rahoituksen ohjaaminen etukäteen tietyille hankkeille onnistuu nykytilanteessa vain Väyläviraston ja ELY-keskusten kautta valtion verkkoon kytkeytyville kohteille. Traficom myöntää avustusta pyöräliityntäpysäköintiin vuosittaisen hakumenettelyyn perustuen. Traficom ei voi ennakolta sitoutua tai ohjata rahoitusta suoraan tietylle seudulle ja hankkeiden on täytettävä aina tietyt laatukriteerit.

Väyläviraston ja ELY-keskusten käyttämä rahoitus liityntäpysäköintihankkeisiin
Liikenne12-suunnitelman mukaisesti valtion roolia liityntäpysäköinnin rahoittamisessa kasvatetaan osana kestävän liikenteen edistämistä. Suunnitelmassa on esitetty tavoitteeksi, että valtio (Väylävirasto) varaa vuodesta 2022 eteenpäin kuntien kanssa tehtäviin liityntäpysäköinnin kehittämishankkeisiin perusväylänpidon rahoitusta 2-5 milj. € vuodessa valtion väyläverkkoon liittyvän liityntäpysäköinnin rahoittamiseksi.
Väylävirasto rahoittaa useiden kanavien kautta liityntäpysäköintiä. Asemanseutujen liityntäpysäköintihankkeita Väylävirasto toteuttaa kehittämishankkeiden yhteydessä tai erillisinä yhteishankkeina kuntien kanssa. Maantieverkon liityntäpysäköintien kehittämiseen Väylävirasto taas allokoi rahoitusta ELY-keskuksille, jotka voivat rahoittaa liityntäpysäköintihankkeita varsinaisen liityntäpysäköintirahan lisäksi myös muilla määrärahoilla. Maantieverkon liityntäpysäköintiä voidaan niin ikään toteuttaa myös Väyläviraston kehittämishankkeiden yhteydessä. 

Liikenne 12:sta esitetty rahoitus on uusi, joten hankkeiden suunnitteluvalmiutta ja priorisointia niin maantie- kuin asemakohteissa kehitetään voimakkaasti.

Vuonna 2022 on arvioitu käytettäväksi maantie- ja rataverkon liityntäpysäköintikohteisiin yhteensä 1,5-2 M€. 

Traficomin avustus kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeisiin

Traficomin jakaman investointiohjelman valtionavustusten ja avustushakuun osallistuneiden liityntäpysäköintihankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain.

Traficomin avustus kuntien pyöräliityntäpysäköintihankkeisiin

Traficomin jakaman investointiohjelman valtionavustusten ja avustushakuun osallistuneiden liityntäpysäköintihankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain.

1) Avustusta saaneiden hankkeiden määrä, joissa liityntäpysäköintiä mukana

2) Avustuksen määrä euroina

3) Kävelyn ja pyöräilyn investointiavustuksen kokonaismäärä kyseisellä hakukierroksella (M/euroa)

2021

7

295 000

28,5

2020

9

558 737

31,5

2019

3

Ei eritelty liityntäpysäköinnin kustannuksia

3,5

2018

3

Ei eritelty liityntäpysäköinnin kustannuksia

3,5

Liikenne12 suunnitelmassa on kirjattu toimenpiteeksi, että valtio (Liikenne- ja viestintävirasto) suuntaa avustusta katuverkon liityntäpysäköintialueiden kehittämiseen vuosina 2025-2027 10 miljoonaa euroa vuodessa (yhteensä 30 milj. €). Osa avustuksesta kohdennettaisiin suurimmille kaupunkiseuduille ja uusille MAL-seuduille. Valtionavustuksen ehtona olisi kuntien omarahoitusosuus. Kyseessä olisi täysin uusi valtionavustus. 

Liityntäpysäköinnin keskeiset kehittämistarpeet

Liityntäpysäköinnin suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat kaupunkiseuduille ja kaukoliikenteen keskeisille juna-asemille. 

  • Paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköinti (kaupunkilinja-autoliikenteen, kaupunki- ja lähiraideliikenteen ja metron liityntäpysäköinti). Suurin paine lisätä liityntäpysäköintiä on pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. Muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla paikallisliikennettä tukeva liityntäpysäköintijärjestelmä on vasta kehittymässä.
  • Kaukoliikenteen raideliikennettä tukeva liityntäpysäköinti. Suurin paine on lisätä matkustajamääriltään suurimpien asemien/matkakeskusten ja risteysasemien (K1 luokka) liityntäpysäköintiä sekä niiden pienempien asemien liityntäpysäköintiä, jotka keräävät liityntäliikennettä laajalta alueelta ja jonne on hyvät maantieyhteydet. Suurimmilla asemilla asemanseudun maankäytön kehittämisen johdosta liityntäpysäköintiä muutetaan rakenteelliseksi. Pitkänmatkaista bussiliikennettä tuetaan pienimuotoisilla liityntäpysäköintialueilla, jotka sijoittuvat päätieverkon varteen.
  • Liityntäpysäköinnin kehittäminen seudullisena yhteistyönä on vasta käynnistymässä monella kaupunkiseuduilla. HSL alueella on tähän pitkät perinteet ja tiivis yhteistyö. Tampereen ja Turun seuduilla seututason suunnittelu ja toteutus on parhaillaan käynnissä. Lahdessa ja Jyväskylässä selvitykset on toteutettu MAL-toimenpiteinä vuosina 2021-2022. Seudullinen suunnittelu on perusta yhteiselle tahtotilalle, selkeille vastuille ja kustannustenjakoperiaatteille. 
  • Suurimmilla kaupunkiseuduilla liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste on pyöräliityntäpysäköinnin kehittämisessä. Paikkojen riittävyys sekä laatutaso eivät useimmilla liityntäpysäköintialueilla vastaa enää kysyntään.
  • Liityntäpysäköinnin palvelutasoa tulisi kasvattaa, esim. näkyvyys, turvallisuus, sujuvuus, sähkönlatauspisteet. Asemanseuduilla maankäytön kehittymisen myötä maantasopysäköinti tulee vähenemään, mikä lisää tarvetta kustannuksiltaan kalliimmille pysäköintilaitoksille. 
  • Liityntäpysäköintitietojen kokoaminen digitaaliseen muotoon (sijainti, paikkamäärät, rajoitteet) ja tarjoaminen matkustajille. HSL:n ja Tampereen seudun liityntäpysäköintipaikoista tarjotaan tietoa joukkoliikenteen reittioppaissa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna liityntäpysäköintiä koskeva tieto on heikosti saatavilla ja tarjolla olevaan informaatioon liittyy paljon epävarmuutta, mm. maksukäytäntöjä koskien. Liityntäpysäköintitiedot tulisi saada valtakunnallisesti yhtenäisessä muodossa digitaalisesti hyödynnettäväksi. Digitaalinen tieto on edellytys sille, että liityntäpysäköinti voidaan kytkeä osaksi muita palveluita.
  • Liikenne12 suunnitelman mukainen valtiolta tuleva katuverkon liityntäpysäköintiavustus vuodesta 2025 eteenpäin on erittäin toivottu MAL-seutujen näkökulmasta. Kaupunkiseuduilla on autoliityntäpysäköinnin kohteita etenkin ratikan ja runkobussiliikenteen varrella, joihin ei voi saada valtiolta rahoitusta Väyläviraston/ELY:jen kautta. 
  • Liityntäpysäköintialueita kehitetään merkittävästi myös yksityisen maille (tyypillisesti kauppakeskusten kanssa yhteistyössä). Valtion rahoitusmekanismit toimivat näihin huonosti. Seudut myös tuoneet esiin tarpeen rahoittaa ja kehittää väliaikaisia ratkaisuja. 
  • Pandemian aikana liityntäpysäköintialueiden käyttöasteet laskivat. Haasteena arvioida, millaiseksi kysyntä pitkällä aikavälillä muotoutuu ja miten tämä vaikuttaa kehittämistarpeisiin.