Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Kävely- ja pyörätiet valtion verkolla

Tilannekuvassa on tarkasteltu kävely- ja pyöräteitä valtion verkolla. Siihen liittyvää tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Koronapandemian aikana liikkumisessa on ollut muutoksia myös kävelyn ja pyöräliikenteen osalta, mutta muutokset vaihtelevat eri seuduilla. Pyöräliikenteen määrissä on ollut notkahduksia, mutta jalankulun määrissä on ollut joillakin seuduilla myös varovaisen positiivista kehitystä. Vaikutus on kuitenkin ollut merkittävää, eivätkä vapaa-ajan matkat pysty suoraan paikkaamaan päivittäisen työmatkaliikenteen muutoksia. Määrien muutoksia on kuitenkin vaikeaa ennakoida laajemmin, koska tarkempaa laskentatietoa maantieverkolta ei ole juurikaan käytettävissä. Tämä on merkittävä haaste, koska määrien kehittymistä ei pystytä seuraamaan. Tarkempi tieto liikennemääristä olisi tärkeää seurannan, verkon kehittämisen sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta.

Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuototavoitteet ovat kunnianhimoisia ja tavoitteiden toteutuminen vaatii merkittävää kehittämistä myös infran ja kunnossapidon osalta.

Valtion verkolla kävelyn ja pyöräliikenteen väyliä on 6 100 km

Kävelyn ja pyöräliikenteen väyliä on valtion verkolla noin 6 100 km. Erilliset väylät sijaitsevat usein kaupunkiseuduilla ja muodostavat yhdessä kuntien katuverkon kanssa seudullisen kävelyn ja pyöräliikenteen verkon.

Erityisesti kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmän kehittämisessä korostuu kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen. Tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta ja turvallisuutta. Kävely- ja pyöräteiden kunnossapidolla pyritään takaamaan teiden ympärivuotinen käytettävyys.

Pyöräpysäköinnin merkittävä tarve on tunnistettu solmupysäkeillä. Joukkoliikenteen matkaketjujen kehittämisessä tulee yhä enemmän huomioida sujuvan ja turvallisen liityntäliikenteen tarpeet myös pyöräpysäköinnin osalta.

Kävelyn ja pyöräliikenteen yhteydet valtion verkolla jakautuvat autoliikenteestä eroteltuihin kävelyn ja pyöräliikenteen väyliin sekä maanteiden pientareella kulkeviin osuuksiin. Erillisiä kävelyn ja pyöräliikenteen väyliä on valtion verkolla noin 6 100 km. Erilliset väylät sijaitsevat usein kaupunkiseuduilla ja muodostavat yhdessä katuverkon kanssa seudullisen kävelyn ja pyöräliikenteen verkon. Lisäksi erillisiä väyliä on muun muassa kuntakeskuksissa ja muissa kohteissa, joissa liikenneturvallisuus tai käyttäjämäärät ovat edellyttäneet erillisen väylän rakentamista.

Kävely- ja pyöräteistä noin 730 km on huonokuntoisia (12 %). Kävely- ja pyöräteiden kunnossapidolla pyritään takaamaan teiden ympärivuotinen käytettävyys. Kävely- ja pyöräteiden korjausvelan kasvu pysähtyi vuosina 2020-2021 merkittävien lisäpanostusten ansiosta. Jotta käyttäjämäärät lisääntyisivät, väylien kunnon parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Korjausvelan poistaminen luo edellytykset myös onnistuneelle talvihoidolle. Huonokuntoinen päällyste on turvallisuusriski.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa kävelyn ja pyöräilyn vuoden 2030 tavoitteeksi asetettiin 30 % matkamäärien kasvu. Valtion verkon osalta infrastruktuurin ja sen kunnossapidon kehittäminen ovat tärkeässä osassa tavoitteen saavuttamista. Myös liikenneturvallisuuden tulee parantua.

Kunnossapito mahdollistaa kävely- ja pyöräteiden ympärivuotisen käytön. Kaupunkiseuduilla pyritään kehittämään laatukäytävien osalta reittikohtaista hoitoa. Tarvetta uusille hoidon laatukäytäville on tunnistettu noin 250 kilometrillä valtion kävelyn ja pyöräliikenteen verkkoa. Korotuksien kustannusvaikutus on noin 1,5 milj. euroa vuodessa. Syksyllä 2021 hoidon laatukäytäviä on valtion verkolla noin 65 km ja syksyllä 2022 arvioitu määrä on 115 km.

Käyttäjäpotentiaali on suurin seudullisilla pyörätieverkoilla ja laatukäytävillä, joten niitä kehittämällä saadaan yleensä eniten vaikuttavuutta. Pyörämatkailun lisääntyminen tuo tarpeita kehittää infraa ja viitoitusta myös seudullisten reittien ulkopuolella.

Seudullisiin tavoiteverkkoihin on tunnistettu uusia yhteystarpeita noin 500 km valtion verkolla. Lisäksi nykyisten väylien palvelutason korottamisille laatukäytävätasoisiksi on tarvetta erityisesti seudullisilla pääpyöräilyreiteillä. 

Vuonna 2021 valmistui Valtakunnallisen pyöräliikenteen verkon esiselvitys, jossa tavoiteverkon laajuudeksi on tunnistettu noin 10 000 km.  Verkko yhdistää maakuntakeskuksia ja merkittäviä matkailukohteita. Työn yhteydessä tuotettiin palvelutasotavoitteet, joihin liittyviä palvelutasopuutteita poistetaan pääosin muiden kehittämishankkeiden yhteydessä. Palvelutasopuutteita on tunnistettu mm. piennarleveyden osalta.

Vuonna 2022 tehdyssä Pyöräliikenteen kehittämishankkeet maantieverkolla- selvityksessä on tunnistettu pidemmän yhteysvälin pyöräliikenteen kehittämishankkeita. Tässä selvityksessä tunnistettiin noin 60 km uusia pyöräliikenteen yhteyksiä, noin 100 km parannettavia pyöräteitä ja noin 50 km matkailua palvelevia pyöräteitä. 

Kävelyn ja pyöräliikenteen määrien seuranta on tärkeä osa kävelyn ja pyöräliikenteen väyläverkon kehittämistä. Väyläverkon kävelyn ja pyöräliikenteen laskentajärjestelmän toteuttamislaajuudeksi on arvioitu 77 jatkuvaa laskentapistettä ja 46 vaihtuvaa otoslaskentapistettä. 

Käyttäjän näkökulmasta on oleellista, että kävelyn ja pyöräilyn verkot ovat jatkuvia ja selkeitä kokonaisuuksia ja myös työmaiden aikaiset järjestelyt ovat sujuvia ja turvallisia. Tärkeää on muodostaa seudullisesti yhteinen toiminnallisesti luokiteltu verkko. Yhtenäisen ja jatkuvan verkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito vaativat nykyistä enemmän yhteistyötä kuntien ja valtion välillä, jotta verkon palvelutaso näyttäytyy käyttäjälle yhtenä kokonaisuutena.