Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne

Yleiskatsaus Q1/2024

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa ei tapahtunut onnettomuuksia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vakavia vaaratilanteita tapahtui 2, eli määrä oli likimain vuosien 2014-2023 keskiarvon tasalla. 

Suomalaisilla lentoasemilla yleis- ja harrasteilmailun (ml. lentotyö) operaatioiden määrä oli vajaat pari prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Operaatiomäärä oli kuitenkin selvästi alle puolet 10 vuoden keskiarvosta (n. 15200 operaatiota). 

Suuri osa yleis- ja harrasteilmailusta tapahtuu valvomattomilla lentopaikoilla. Tästä toiminnasta saadaan tarkemmat tiedot keväällä 2024, kun vuosittainen lentotuntitilasto valmistuu. Alustavan arvion perusteella määrät eivät merkittävästi poikkeaisi edellisvuodesta. Lentotuntitiedot perustuvat ilma-alusten omistajien ilmoitusaktiivisuuteen, joten niissä on aktiivisuudesta riippuen jonkin verran virhemarginaalia. Vuoden 2022 ja sitä aiempien vuosien lentotuntitilastotiedot ovat saatavilla täältä (Ulkoinen linkki). 

Huom. tässä katsauksessa ei käsitellä riippu- ja varjoliidon tai laskuvarjourheilun tilannetta. Niihin liittyvät tiedot löydät Suomen ilmailuliiton sivuilta.

Onnettomuudet Q1/2024

Ensimmäisellä neljänneksellä ei tapahtunut onnettomuuksia. Aiempina vuosina on tapahtunut yksittäisiä onnettomuuksia, mutta tyypillisesti yleis- ja harrasteilmailu on talvikuukausi hiljaista joten onnettomuudetkin ovat olleet harvinaisia. 

Tänä vuonna tuli täyteen 10 vuotta vuoden 2014 Jämijärven laskuvarjohyppykoneen onnettomuudesta, jossa menehtyi 8 henkilöä. Onnettomuuden jälkeen käynnistettiin laajamittainen harrasteilmailun turvallisuuden kehitysprojekti (Ulkoinen linkki), jossa kehitettiin erilaisia työkaluja ja tukitoimintoja kehittämään esimerkiksi lentokerhojen turvallisuudenhallintaa ja ilmailijoiden asenteita entistä turvallisuushakuisempaan suuntaan. 

Vaikka tilanne on aiempiin vuosiin verrattuna kokonaisuutena parantunut, niin on hyvä pitää mielessä, että saavutettuun turvallisuustasoon ei voi tuudittautua, vaan turvallisuus on tehtävä joka päivä uudestaan.
Yleis- ja harrasteilmailussa myös vakavan vaaratilanteen, onnettomuuden ja kuolemaan johtaneen onnettomuuden ero on usein hiuksenhieno.
Esimerkiksi vuosina 2019 & 2020 onnettomuuksia oli selvästi keskiarvoa enemmän kun taas vakavia vaaratilanteita oli vähemmän. Onnettomuuksista kuitenkin selvittiin ilman kuolonuhreja.
Vuosina 2021, 2022 ja 2023 taas onnettomuuksien määrä jäi selvästi keskiarvoa pienemmäksi ja vakavien vaaratilanteiden määrä suuremmaksi. Kuitenkin jokaisena vuonna yksi henkilö menehtyi onnettomuuksissa.

Onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita suhteutetaan vuosittain suomalaisten ilma-alusten omistajilta kerättävään lentotuntitietoon. Vuoden 2023 lentotuntitiedot lentotuntitilastot (Ulkoinen linkki) on kerätty ja ne julkaistaan kevään 2024 aikana. Vuonna 2022 ilmoitusaktiivisuus oli matalalla tasolla, minkä johdosta sen vuoden lentotuntitilastoissa on todennäköisesti merkittävää virhemarginaalia. Vuonna 2022 yleisilmailussa lennettiin tilastojen mukaan n. 33 000 lentotuntia ja harrasteilmailussa n. 12 000. Edellisenä vuonna kun ilmoitusaktiivisuus oli selvästi korkeampi, lukemat olivat 45 000 ja 22 000. 

Alustava arvio perustuu viime vuoden lukemiin sekä tietoihin operaatioista lentoasemilla. Sen perusteella yleis- ja harrasteilmailun lentotuntien määrä ei merkittävästi poikkeaisi vuodesta 2022. Arvioidut lukemat saattavat kuitenkin olla huomattavasti tilastoihin lopulta kirjattavista poikkeavat, riippuen ilmoitusaktiivisuudesta.
Tämän hetken arvioon perustuen v. 2023 yleisilmailussa tapahtui laskennallisesti n.6,3 ja harrasteilmailussa n.16,7 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia.
Vuosien 2013-2022 keskiarvo yleisilmailussa oli 8,9 onnettomuutta ja harrasteilmailussa 23,9 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Näin alustavasti arvioituna viime vuosi siis olisi sujunut keskiarvoa paremmin niin yleis- kuin harrasteilmailussa.

Menehtyneet Q1/2024

Ei onnettomuuksia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. 

Vuonna 2023 ilmailuonnettomuuksissa menehtyi 1 henkilö. Yleisilmailukone oli heinäkuussa näytöstaitolennolla Selänpään lentopaikalla, kun se törmäsi maahan ja lentäjä menehtyi. OTKES aloitti tapauksesta tutkinnan L2023-02 (Ulkoinen linkki). Tapaus on alustavasti luokiteltu CFIT-tyyppiseksi, mutta syytekijää tarkennetaan kun OTKESin tutkinta valmistuu. 
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuosina 2013-2022 tapahtunut keskimäärin 1,3 vuodessa. 

Edellinen kuolemaan johtanut tapahtui tapahtui v. 2022 huhtikuussa Tikkakoskella. Tuosta onnettomuudesta tehty OTKESin tutkinta (Ulkoinen linkki) julkaistiin kesäkuussa 2023. Tikkakosken onnettomuudessa oli kyse todennäköisesti moottorin sammumisesta kaasuttimeen tai imuputkistoon kertyneen jään tai kondensoituneen polttoaineen takia. Talvilentokaudella jäätäminen onkin yksi tärkeimpiä huomioitavia seikkoja. Traficom päivitti äskettäin talvitoimintatiedotteet (Ulkoinen linkki)huomioimaan OTKESin tutkinnassa annetut suositukset. 

Yksittäisiä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia siis vuosittain tapahtuu, mutta tilanne on selvästi parantunut vuosista 2013-2014 jolloin molempina vuosina tapahtui 4 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 18 henkeä. Vuosina 2013-2022 ilmailuonnettomuuksissa kuoli keskimäärin 2,4 henkilöä vuodessa.

Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä. (Ulkoinen linkki)

Listaus onnettomuuksista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Ei onnettomuuksia 

Vakavat vaaratilanteet

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tapahtui 2 vakavaa vaaratilannetta. Määrä oli likimain vuosien 2014-2023 keskiarvon tasalla.

Harrasteilmailun (ultrakevyet, purjekoneet) vakavia vaaratilanteita tapahtunut. Tyypillisesti tällä ajanjaksolla on tapahtunut yksittäisiä vakavia vaaratilanteita.

Yleisilmailussa tapahtuivat molemmat vuosineljänneksen vakavat vaaratilanteet. Määrä oli hivenen 2014-2023 keskiarvon yläpuolella. Molemmat tilanteet tapahtuivat koululennoilla yleisilmailulentokoneilla. 
Ensimmäisessä tapauksessa lentokoneen ohjaamoon alkoi tulla savua lentoonlähdön jälkeen. Lentäjä suoritti onnistuneen laskun takaisin kentälle. Mahdollisesti savu liittyi laskutelineiden toiminnan häiriöön. 
Toisessa tapauksessa lentokoneen moottorin lämpötila alkoi lennon reittivaiheen aikana nousta, ja tehoa ei saanut enää lisättyä eikä lentokorkeutta ylläpidettyä. Tämän johdosta lentäjät päättivät tehdä pakkolaskun läheiselle rannalle. Lasku tapahtui onnistuneesti. 

Talvikuukausien vakavat vaaratilanteet ja onnettomuudet ovat usein liittyneet talviolosuhteisiin kuten liukkauteen ja siitä aiheutuneisiin ongelmiin kiitotiellä laskun yhteydessä. Tämän vuoden tapaukset siis poikkeavat hieman näistä ollen molemmat teknisiin vikoihin liittyviä tilanteita. 

Voit tutustua vakava vaaratilanne-tilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä (Ulkoinen linkki).

Listaus vakavista vaaratilanteista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Tammikuu: Yleisilmailulentokoneen ohjaamoon alkoi tulla savua lentoonlähdön jälkeen. Lentäjä suoritti laskun takaisin kentälle. Mahdollisesti laskutelineiden toimintaan liittyvä häiriö aiheutti savua.
2. Tammikuu: Yleisilmailukoulukoneen moottorin lämpötila alkoi nousta reittivaiheen aikana. Tämän johdosta tehoa ei saanut enää lisättyä eikä lentokorkeutta säilytettyä, joten lentäjät päättivät tehdä pakkolaskun läheiselle rannalle. Pakkolasku tapahtui onnistuneesti.