Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui toisella vuosineljänneksellä 3 onnettomuutta. Kukaan ei menehtynyt onnettomuuksissa. Määrät olivat aiempien vuosien keskiarvon tasalla.  Vakavia vaaratilanteita tapahtui 9, eli vuosien 2014-2023 keskiarvoa (6) enemmän. 

Koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla onnettomuuksia tapahtui yhteensä 3 ja vakavia vaaratilanteita 11. Onnettomuuksien määrä oli edellisvuosien tasolla ja vakavien vaaratilanteiden määrä oli edellisvuosia korkeampi. 

Suomalaisilla lentoasemilla yleis- ja harrasteilmailun (ml. lentotyö) operaatioiden määrä toisella neljänneksellä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon operaatiomäärä (n. 22 000) oli myös edellisen vuoden tasolla. Operaatiomäärä oli kuitenkin selvästi alle puolet 10 vuoden keskiarvosta. 

Suuri osa yleis- ja harrasteilmailusta tapahtuu valvomattomilla lentopaikoilla. Tästä toiminnasta saatiin tarkemmat tiedot keväällä 2024, kun vuosittainen lentotuntitilasto valmistui. Lentotuntitiedot perustuvat ilma-alusten omistajien ilmoitusaktiivisuuteen, ja edellisenä vuonna aktiivisuus oli matala. Viime vuonna päästiin kuitenkin jälleen hyvälle tasolle aktiivisuudessa, joten tilastot ovat vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Yleis- ja harrasteilmailun lentotunteja ilmoitettiin n. 60700 eli selvästi edellistä vuotta enemmän ja likimain 10 vuoden keskiarvon verran. Lentotuntitilastotiedot ovat saatavilla täältä (Ulkoinen linkki). 

Huom. tässä katsauksessa ei käsitellä riippu- ja varjoliidon tai laskuvarjourheilun tilannetta. Niihin liittyvät tiedot löydät Suomen ilmailuliiton sivuilta.

Onnettomuudet Q2/2024

Toisella neljänneksellä tapahtui 3 onnettomuutta, ja ne olivat myös koko ensimmäisen vuosipuoliskon onnettomuudet. Määrä oli kymmenen vuoden keskiarvon tasolla. Kukaan ei menehtynyt onnettomuuksissa. 

Kaikki onnettomuudet tapahtuivat yleisilmailussa valvomattomilla lentopaikoilla. Kaksi tapauksista kävi laskeutumisen yhteydessä. Molemmissa oli kyseessä kovahko lasku, jonka seurauksena koneen laskutelineet vaurioituivat. Kolmannessa onnettomuudessa taas yleisilmailukoneen moottori syttyi tuleen käynnistysyritysten yhteydessä. Kone vaurioitui pahoin mutta henkilövahingoilta vältyttiin. 

Onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita suhteutetaan vuosittain suomalaisten ilma-alusten omistajilta kerättävään lentotuntitietoon. Vuoden 2023 lentotuntitiedot lentotuntitilastot (Ulkoinen linkki) on kerätty ja ne julkaistiin aiemmin keväällä. Lentotunteihin suhteutettuna v. 2023 yleisilmailussa tapahtui n. 4,7 ja harrasteilmailussa n. 11,2 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Vuosien 2013-2022 keskiarvo yleisilmailussa oli n. 8,9 onnettomuutta ja harrasteilmailussa 23,9 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Näin arvioituna viime vuosi siis sujui selvästi keskiarvoa paremmin niin yleis- kuin harrasteilmailussa. 

Menehtyneet Q2/2024

Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia toisella vuosineljänneksellä eikä koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuosina 2014-2023 tapahtunut keskimäärin 1 vuodessa. 

Vuonna 2023 ilmailuonnettomuuksissa menehtyi 1 henkilö. Onnettomuudessa yleisilmailukone oli heinäkuussa näytöstaitolennolla Selänpään lentopaikalla, kun se törmäsi maahan ja lentäjä menehtyi. OTKES sai valmiiksi tapauksesta aloitetun tutkinnan L2023-02 (Ulkoinen linkki) kesäkuussa 2024. 
Tutkinnassa onnettomuuden syyksi todettiin, että taitolennon aikana tehty lattakierreliike aloitettiin liian matalalta ja oikaisutoimenpiteet aloitettiin myös liian matalalla korkeudella ja kone syöksyi jyrkässä kulmassa metsään. Kyseessä oli siis CFIT-tyyppinen tilanne, jossa ilma-alus oli lentäjän hallinnassa mutta oikaisu aloitettiin liian matalalla. OTKES antoi tutkinnan perusteella 2 suositusta, jotka koskivat tapahtumien järjestämistä sekä näytöslentäjän hyväksymistodistuksen myöntämiskriteereitä.

Yksittäisiä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia siis vuosittain tapahtuu, mutta tilanne on selvästi parantunut vuosista 2013-2014 jolloin molempina vuosina tapahtui 4 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 18 henkeä. Vuosina 2014-2023 ilmailuonnettomuuksissa kuoli keskimäärin 1,7 henkilöä vuodessa.

Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä. (Ulkoinen linkki)

Listaus onnettomuuksista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Toukokuu 2024: Yleisilmailulentokone oli hinannut purjekoneen ilmaan ja palasi laskuun seuraavaa hinausta varten. Laskeutumisessa kone vajosi yllättävän nopeasti ja renkaat osuivat maahan n. 10 metriä ennen kiitotien alkua, jolloin yksi laskuteline irtosi. Kone pysähtyi kiitotielle. Mahdollisesti myötävaikuttavana tekijänä tuuliolosuhteet.
2. Toukokuu 2024: Yleisilmailulentokoneen moottori syttyi tuleen käynnistysyritysten aikana. Lentäjä yritti sammuttaa paloa mutta hiilidioksidisammutin ei riittänyt. Sähkön- ja polttoaineen syöttö saatiin katkaistua ja palo rauhoittui kunnes palokunta pääsi sammuttamaan palon. Lentokone vaurioitui pahoin.
3. Kesäkuu 2024: Experimental-lentokoneen nokkapyörä taittui kovan laskun jälkeen ja kone vauroitui.

Vakavat vaaratilanteet Q2/2024

Toisella vuosineljänneksellä tapahtui 9 vakavaa vaaratilannetta. Vuosina 2014-2023 vastaavaan aikaan tapahtui keskimäärin n. 6 vakavaa vaaratilannetta, joten tämä vuosi sujui hieman aiempia vuosia heikommin. 
Koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla tapahtui 11 vakavaa vaaratilannetta, myös tämä lukema oli 10 vuoden keskiarvon (7,7) yläpuolella. 

Harrasteilmailussa (ultrakevyet, purjekoneet) vakavia vaaratilanteita tapahtui 5, eli hieman 10 vuoden keskiarvoa enemmän. Toisella vuosineljänneksellä tapahtuivat kaikki ensimmäisen vuosipuoliskon vakavat vaaratilanteen. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon määrä oli hieman 10 vuoden keskiarvon (3,6) yläpuolella. 
3 tapausta kävi purjelennossa (likimain saman verran kuin aiempinakin vuosina). Kahdessa näistä tapauksista oli kyseessä läheltä piti-tilanne toisen purjekoneen tai maa-ajoneuvon välillä, ja yhdessä purjekoneen syöksykierre matalahkolla korkeudella.
2 muussa tapauksessa ultrakevyiden lentokoneiden moottori vikaantui ja pakkolaskussa koneet vaurioituivat.

Yleisilmailussa toisella vuosineljänneksellä tapahtui 4 vakavaa vaaratilannetta. Määrä oli 10 vuoden keskiarvon tasalla. Koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla tapahtui 6 vakavaa vaaratilannetta, ja tämä määrä oli hivenen keskiarvon yläpuolella. 
Toisen vuosineljänneksen tilanteista 3 kävi laskeutumisen yhteydessä, kun koneet suistuivat ulos kiitotieltä tyypillisesti kovan laskeutumisen seurauksena. Tuuliolosuhteet olivat ainakin kahdessa tapauksessa myötävaikuttavana. 
Neljännessä tapauksessa lentokoneen kaasutin syttyi palamaan käynnistyksessä, mutta palo sammui moottorin käynnistyessä. 

Kesällä vakavissa vaaratilanteissa varsin tyypillistä on, että tuuliolosuhteet myötävaikuttavat niiden syntyyn. 

Voit tutustua vakava vaaratilanne-tilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä (Ulkoinen linkki).

Listaus vakavista vaaratilanteista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Tammikuu: Yleisilmailulentokoneen ohjaamoon alkoi tulla savua lentoonlähdön jälkeen. Lentäjä suoritti laskun takaisin kentälle. Mahdollisesti laskutelineiden toimintaan liittyvä häiriö aiheutti savua.
2. Tammikuu: Yleisilmailukoulukoneen moottorin lämpötila alkoi nousta reittivaiheen aikana. Tämän johdosta tehoa ei saanut enää lisättyä eikä lentokorkeutta säilytettyä, joten lentäjät päättivät tehdä pakkolaskun läheiselle rannalle. Pakkolasku tapahtui onnistuneesti.
3. Huhtikuu: Ultrakevyen lentokoneen moottorin käyntiäänessä havaittiin merkittävä muutos lennon aikana. Lentäjä päätti tehdä pakkolaskun ennen tilanteen mahdollista pahenemista. Laskussa koneelle pieniä vaurioita. 
4. Huhtikuu: Yleisilmailukoulukone suistui läpilaskussa kiitotien vasemmalle puolelle, mutta lentäjä onnistui pääsemään takaisin ilmaan ja laskeutui myöhemmin turvallisesti. Vaikuttavana tekijöinä laskeutuminen myötätuuliolosuhteissa ja tuulisiiri.
5. Toukokuu: Purjekone oli tulossa laskuun kiitotielle mutta edellisen laskeutuneen ollessa vielä kiitotiellä joutui vaihtamaan laskun nurmialueelle. Lentäjä ilmoitti vaihdon radiotaajuudella, mutta maassa liikkunut pakettiauto ei havainnut purjekonetta vaan ajoi sen eteen. Lentäjä sai väistettyä pakettiautoa ja tehtyä laskun nurmialueelle.
6. Toukokuu: Kahden purjekoneen välinen läheltä piti-tilanne loppuosalla. Toisena lähestyneen purjekoneen nopeus oli selvästi suurempi kuin ensimmäisenä lähestyneen, ja se joutui tekemään väistöliikkeen loppuosalla.
7. Toukokuu: Ultrakevyen lentokoneen moottori sammui lennon aikana. Lentäjä teki pakkolaskun pellolle, ja laskun lopussa nokkapyörä putosi ojaan ja taittui koneen alle. 
8. Toukokuu: Purjelentäjän kaartaessa myötätuulen loppuosalla n. 300 metrin korkeudessa purjekone yllättäen meni vasempaan nopeaan syöksykierteeseen. Lentäjä sai tehtyä tarvittavat korjaukset ja oikaistua koneen, loppuvaiheessa korkeutta oli n. 150 metriä. Lentäjä sai tehtyä onnistuneen laskun.
9. Kesäkuu: Laskuvarjohyppylentokoneen laskeutuminen epäonnistui, ja ensin koneen pyrstö osui kiitotiehen ja siitä seuranneen nokan alaspainumisen johdosta potkuri osui kiitotiehen. Sekä pyrstöön että potkuriin tuli pieniä vaurioita. Myötävaikuttavana tekijänä turbulenttinen sivutuuli.
10. Kesäkuu: Yleisilmailukoneen kaasutin syttyi palamaan koneen käynnistyksessä, mahdollisesti liian seoksen rikastuksen johdosta. Lentäjä havaitsi palon ja jatkoi käynnistystä, palo sammui kun moottori käynnistyi. 
11. Kesäkuu: Yksinlennolla olleen lento-oppilaan ohjaama yleisilmailulentokone ajautui läpilaskun yhteydessä ulos kiitotieltä. Lentäjä sai jarrutettua, mutta koneen siipi osui kentän laidalla olleeseen asuntovaunuun. Pahemmilta vaurioilta vältyttiin.