Tilannekatsauksessa tarkastellaan suomalaisen yleis- ja harrasteilmailun turvallisuutta onnettomuuksien, niissä kuolleiden lukumäärän ja vakavien vaaratilanteiden näkökulmasta. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Yleiskatsaus H1/2025
Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3 onnettomuutta. Määrä oli viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon tasolla. Kukaan ei menehtynyt onnettomuuksissa.
Lisäksi Suomessa tapahtui yksi ulkomaisten yleisilmailuhelikopterien välinen yhteentörmäysonnettomuus, jossa menehtyi 5 henkeä.
Vakavia vaaratilanteita tapahtui 5, jonkin verran kymmenen vuoden keskiarvoa vähemmän ja selvästi edellisvuotta vähemmän, jolloin tilanteita raportoitiin 14. Alkuvuoden tilanteet liittyivät pääosin epäonnistuneisiin laskeutumisiin sekä ilma-alusten törmäyksiin asematasolla.
Vuoden 2024 lentotuntitilastot valmistuivat keväällä. Yleis- ja harrasteilmailun määrä kasvoi jälleen hieman edellisvuodesta.
Tässä katsauksessa ei käsitellä riippu- ja varjoliidon tai laskuvarjourheilun tilannetta. Näihin liittyvät tiedot ovat saatavilla Suomen Ilmailuliiton verkkosivuilla.
Onnettomuudet H1/2025
Alkuvuonna suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa siis tapahtui 3 onnettomuutta, eli saman verran kuin vuosina 2015-2024 keskimäärin. Kukaan ei menehtynyt onnettomuuksissa.
Alkuvuoden onnettomuuksista 1 tapahtui harrasteilmailussa ja 2 yleisilmailussa. Onnettomuuksia tapahtui niin lentoonlähdön kuin laskeutumisen aikana. Aiempina vuosina yleisin lennon vaihe on ollut laskeutuminen.
Harrasteilmailun (ultrakevyet lentokoneet, purjelento) onnettomuusmäärä oli pienempi kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan, jolloin harrasteilmailussa tyypillisesti on tapahtunut keskimäärin 2 onnettomuutta. Määrät ovat olleet laskusuunnassa viime vuosina.
Alkuvuoden onnettomuudessa ultrakevyt lentokone oli huollon jälkeisellä koelennolla, kun moottoritehot menetettiin laskukierroksessa. Lentäjä palasi laskuun kiitotielle, mutta lasku oli kova minkä seurauksena lentäjä loukkaantui lyödessään päänsä mittaritauluun ja ilma-aluksen laskuteline, nokka ja potkuri vaurioituivat.
Yleisilmailussa tapahtui 2 onnettomuutta. Määrä oli hivenen 10 vuoden keskiarvon yläpuolella, mutta edellisvuotta pienempi.
Vuoden ensimmäisessä onnettomuudessa yleisilmailulentokoneen moottori vikaantui lentoonlähdön jälkeen ja lentäjä teki pakkolaskun läheiselle parkkipaikalle. Kone vaurioitui pahoin mutta pahemmilta loukkaantumisilta vältyttiin. OTKES ei tehnyt tapahtumasta varsinaista tutkintaa, mutta julkaisi kirjoituksen (Ulkoinen linkki), jossa kuvattiin tapausta tarkemmin.
Toisessa onnettomuudessa laskuvarjohyppylennolta palaamassa olleen lentokoneen moottori vikaantui ja lentäjä joutui tekemään pakkolaskun joka päätyi kentän läheiseen lampeen. Lentäjä selvisi ilman pahempia loukkaantumisia mutta lentokone vaurioitui pahoin.
Ulkomaisen yleis- ja harrasteilmailun kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta lisätietoa seuraavassa osiossa.
Onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita suhteutetaan vuosittain suomalaisilta ilma-alusten omistajilta kerättävään lentotuntitietoon (Ulkoinen linkki). Vuoden 2024 lentotuntitiedot valmistuivat keväällä 2025. Niiden mukaan yleisilmailussa lennettiin n. 47 000 lentotuntia ja harrasteilmailussa n. 19 000 lentotuntia.
Tämän perusteella laskettuna yleisilmailussa tapahtui n. 10,6 onnettomuutta ja harrasteilmailussa n. 5,3 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Vuosien 2014–2023 keskiarvo oli yleisilmailussa 8 ja harrasteilmailussa 22,2 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Näin ollen harrasteilmailussa tapahtui viime vuonna poikkeuksellisen vähän onnettomuuksia, kun taas yleisilmailussa onnettomuusmäärät olivat jonkin verran koholla suhteutettuihin lentotuntimääriin nähden.
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet H1/2025
Suomalaisessa ilmailussa ei ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Aiempinakaan vuosina ei vastaavalla ajanjaksolla ole juuri tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Edellisen kerran näin tapahtui v. 2022 huhtikuussa Jyväskylässä, kun experimental-lentokoneen onnettomuudessa lentäjä menehtyi.
Ulkomaisessa, Suomessa tapahtuneessa yleis- ja harrasteilmailussa valitettavasti tämän vuoden toukokuussa tapahtui kuolemaan johtanut onnettomuus Euran lentopaikalla, kun ulkomaiset yleisilmailuhelikopterit törmäsivät toisiinsa ilmassa ja kaikki koptereissa olleet 5 henkilöä menehtyivät.
Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksesta tutkinnan L2025-01 (Ulkoinen linkki).
Vastaavat Suomessa tapahtuneet näin vakavat ulkomaisten yleis- tai harrasteilmailijoiden onnettomuudet ovat olleet hyvin harvinaisia. Edellinen kuolemaan johtanut ulkomaisen yleis- tai harrasteilmailun onnettomuus tapahtui vuonna 2018 Kilpisjärvellä, kun norjalainen gyrokopterin lentäjä menehtyi kopterin syöksyttyä maahan. Norjan Onnettomuustutkintakeskus teki tapauksesta tutkinnan (Ulkoinen linkki).
Onnettomuustutkintakeskuksella on edelleen tutkinnassa L2024-02 (Ulkoinen linkki) 16.10.2024 Räyskälässä tapahtunut, 2 hengen kuolemaan johtanut onnettomuus.
Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä. (Ulkoinen linkki)
Listaus onnettomuuksista H1&2025(ml. ulkomaiset Suomessa)
- Toukokuu 2025: Ulkomaiset yleisilmailuhelikopterit törmäsivät toisiinsa ilmassa ja syöksyivät maahan. Kaikki ilma-aluksissa olleet 5 henkilöä menehtyivät. OTKES tutkinta.
- Toukokuu 2025: Yleisilmailulentokoneen moottori sammui alkunousun aikana Forssassa. Lentäjä sai tuotua koneen laskuun läheiselle parkkipaikalle, jossa se osui valotolppaan ja vaurioitui pahoin, mutta vakavammilta loukkaantumisilta vältyttiin. OTKES tekee tapauksesta lyhyen selvityksen.
- Kesäkuu 2025: Jyväskylässä laskuvarjohyppylennolta palaamassa olleen lentokoneen moottori ei tuottanut enää tehoa ja lentäjä joutui tekemään pakkolaskun, joka päätyi lentokentän läheiseen lampeen. Lentäjä pelastautui ulos uppoavasta koneesta ilman pahempia loukkaantumisia. Kone vaurioitui pahoin.
- Kesäkuu 2025: Ultrakevyt lentokone oli huollon jälkeisellä koelennolla Hyvinkäällä, kun moottoritehot menetettiin laskukierroksessa. Lentäjä palasi laskuun kiitotielle, mutta lasku oli kova minkä seurauksena lentäjä loukkaantui lyödessään päänsä mittaritauluun ja ilma-aluksen laskuteline, nokka ja potkuri vaurioituivat.
Vakavat vaaratilanteet H1/2025
Vakavia vaaratilanteita tapahtui 5, eli jonkin verran kymmenen vuoden keskiarvoa vähemmän ja selvästi edellisvuotta vähemmän, jolloin tilanteita raportoitiin 14. Tapauksista 3 tapahtui yleisilmailussa ja 2 harrasteilmailussa. Suhde oli vastaava kuin tyypillisesti aiempinakin vuosina.
Alkuvuoden tilanteet liittyivät pääosin epäonnistuneisiin laskeutumisiin sekä ilma-alusten törmäyksiin asematasolla. Laskeutumisten yhteydessä tapahtuneet vaaratilanteet ovat olleet hyvin tyypillisiä tapaustyyppejä, mutta asematasolla käyneet tilanteet ovat poikkeuksellisempia.
Harrasteilmailun vakavien vaaratilanteiden määrä (2) jäi aiempien vuosien keskiarvon alapuolelle. Toisessa tapauksessa ultrakevyen lentokoneen oppilaslennolla tapahtui kova lasku. Toisessa ultrakevyen tehovipu oli jäänyt täydelle asetukselle ja käynnistyksen yhteydessä ilma-alus lähti vauhdilla liikkeelle päätyen asematason ulkopuolelle ojaan.
Yleisilmailussa tapahtui 3 vakavaa vaaratilannetta, ja tämä määrä oli myös keskiarvoa pienempi. Myös yleisilmailussa tapahtui yksi tapaus, jossa ilma-alus ei ollut täysin hallinnassa käynnistyksen jälkeen, mutta tässä tapauksessa syynä oli jäinen liukas asemataso. Muissa tapauksissa oli kyseessä telineiden toimintahäiriö minkä johdosta yleisilmailulentokone teki mahalaskun sekä kiitotiepoikkeama yleisilmailulentokoneen ja maa-ajoneuvon välillä.
Vuonna 2024 suhteutettuna lentotunteihin, yleisilmailussa tapahtui laskennallisesti n. 29,6 ja harrasteilmailussa n. 42,3 vakavaa vaaratilannetta per 100 000 lentotuntia. Vuosien 2014–2023 keskiarvo oli yleisilmailussa 26 ja harrasteilmailussa 32,8 vakavaa vaaratilannetta per 100 000 lentotuntia. Vuonna 2024 vakavia vaaratilanteita tapahtui siis sekä yleis- että harrasteilmailussa myös liikennemääriin suhteutettuna keskiarvoa enemmän.
Voit tutustua vakava vaaratilanne-tilastoihin tarkemmin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä (Ulkoinen linkki).
Listaus vakavista vaaratilanteista H1/2025 (ml. ulkomaiset Suomessa)
- Tammikuu: Yleisilmailulentokone teki lentoonlähdön samaan aikaan kun samalla kiitotiellä oli harja-ajoneuvo kunnostamassa kiitotietä. Yhteentörmäykseltä kuitenkin vältyttiin. Lentäjä oli ilmoittanut tekevänsä lentoonlähdön radiotaajuudella jota ajoneuvot kuuntelivat, mutta ne eivät ehtineet siirtyä pois kiitotieltä ennen lentoonlähtöä.
- Helmikuu: Yleisilmailukone lähti käynnistyksen jälkeen asematasolla yllättäen liikkeelle päällä olleesta pysäköintijarrusta huolimatta. Lentäjä veti käsijarrusta ja poisti tehot mutta kone jatkoi lumen peittämällä jäisellä ja alaspäin viettävällä asematasolla etenemistä ja lopuksi sen siivenkärki osui toiseen koneeseen vaurioittaen sitä. Lentäjä arvioi tapahtumaan vaikuttaneen sen, että konetta oli säilytetty lämpimässä hallissa ja kun se siirrettiin ulos myös renkaat olivat lämpimät ja lumella liukkaammat kuin kylmät, minkä johdosta jarrut eivät vaikuttaneet riittävästi.
- Maaliskuu: Yleisilmailulentokoneen laskutelineet eivät tulleet normaalisti alas sähkövian johdosta. Lentäjä teki telineiden hätälaskutoimenpiteet, mutta telineet tulivat vain osittain ulos. Sähkövika vaikutti myös koneen radioihin, joten lennonjohto ei saanut tiedotettua telineiden tilanteesta. Laskussa telineet antoivat periksi ja ilma-alus teki mahalaskun kiitotielle. Pahemmilta vaurioilta vältyttiin.
- Toukokuu: Ultrakevyen lentokoneen lentäjä oli unohtanut tehot täysille käynnistäessään konetta. Seurauksena ilma-alus lähti samantien liikkeelle ja päätyi rullaustien yli soiseen maastoon jonne pysähtyi nokkapyörän hajottua. Potkuri vaurioitui mutta muuten ei merkittäviä vaurioita tai loukkaantumisia.
- Kesäkuu: Koululennolla ollut ultrakevyt lentokone teki kovan laskun ja korjausliike aiheutti myös perän osumisen kiitotiehen. Myötävaikuttavana tekijänä oli takatuulenpuuska. Ilma-alus vaurioitui mutta pahemmilta seurauksilta vältyttiin.