Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne

Yleiskatsaus H1/2026

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6 onnettomuutta. Määrä oli viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella. 1 yleisilmailuonnettomuus johti lentäjän kuolemaan. 

Vakavia vaaratilanteita tapahtui 5, eli kymmenen vuoden keskiarvoa vähemmän ja saman verran kuin edellisenä vuonna. 

Tarkastelujakson jälkeen heinäkuussa 2026 tapahtui harrasteilmailussa toinen kuolemaan johtanut onnettomuus, kun sähkökäyttöinen ultrakevyt ilma-alus syöksyi maahan lähdön jälkeen Hyvinkäällä.

Suomalaisilla lentoasemilla yleis- ja harrasteilmailun, mukaan lukien lentotyö, operaatioiden määrä oli kasvoi vajaat 14% edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli likimain samalla tasolla kuin vuosina 2023 ja 2024.laskussa. Suuri osa yleis- ja harrasteilmailusta tapahtuu kuitenkin valvomattomilla lentopaikoilla. Tästä toiminnasta kerätään tiedot ilma-alusten omistajilta vuosittaisen lentotoimintailmoituksen kautta. Vuoden 2025 tiedot valmistuvat vuoden 2026 aikana ja ovat saatavilla Traficomin verkkosivuilla Ulkoinen verkkopalvelu.. 

Tässä katsauksessa ei käsitellä riippu- ja varjoliidon tai laskuvarjourheilun tilannetta. Näihin liittyvät tiedot ovat saatavilla Suomen Ilmailuliiton verkkosivuilla Ulkoinen verkkopalvelu..

Onnettomuudet H1/2026

Alkuvuonna suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa siis tapahtui 6 onnettomuutta, eli noin kaksinkertainen määrä vuosien 2016-2025 keskiarvoon verrattuna. 1 yleisilmailun onnettomuus johti kuolemaan. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tarkemmin seuraavassa osiossa. 

Alkuvuoden onnettomuuksista 2 tapahtui harrasteilmailussa ja 4 yleisilmailussa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtui laskeutumisen aikana, mikä on ollut myös aiempina vuosina yleisin lennon vaihe. 

Harrasteilmailun (ultrakevyet lentokoneet, purjelento) onnettomuusmäärä oli aiempien vuosien keskiarvon tasolla, joskin muutamaa edellistä vuotta suurempi. Ensimmäinen onnettomuus tapahtui huhtikuussa kun laskeutuva purjekone osui kiitotien vieressä olleisiin puihin. Toisessa tapauksessa ultrakevyen koelennolla tuli moottorihäiriö ja laskussa kone pyörähti katolleen. 

Yleisilmailussa tapahtui 4 onnettomuutta, joista 1 johti kuolemaan. Onnettomuuksien määrä oli kaksinkertainen 10 vuoden keskiarvoon verrattuna ja myös edellisiä vuosia suurempi. Sinänsä alkuvuoden onnettomuudet olivat varsin erityyppisiä, eikä niissä ole nähtävissä selkeää yhdistävää teemaa. 

Vuoden ensimmäisessä onnettomuudessa helikopteri kaatui laskeutuessaan lumiselle järven jäälle maaliskuussa. Toisessa taas järven jää petti suksilentokoneen alla laskeutumisen jälkeen huhtikuussa. Kesäkuussa tapahtui kaksi onnettomuutta, joista toisessa lentokone teki pomppulaskun puuskaisissa tuuliolosuhteissa ja siipi osui puuhun. Toinen onnettomuus johti kuolemaan, siitä tarkemmin seuraavassa osiossa. 

Onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita suhteutetaan vuosittain suomalaisilta ilma-alusten omistajilta kerättävään lentotuntitietoon Ulkoinen verkkopalvelu.. Vuoden 2025 lentotuntitiedot valmistuivat alkuvuoden aikana. Niiden mukaan yleisilmailussa lennettiin n. 45 000 lentotuntia ja harrasteilmailussa n. 19 000 lentotuntia. Tämän perusteella laskettuna yleisilmailussa tapahtui n. 8,9 onnettomuutta ja harrasteilmailussa n. 15,6 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. 
Vuosien 2015–2024 keskiarvo oli yleisilmailussa 8,2 ja harrasteilmailussa 21,3 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. 
Harrasteilmailussa siis vuosi 2025 oli lähellä 10 vuoden keskiarvoa, kun taas yleisilmailussa onnettomuuksia tapahtui jonkin verran keskiarvoa vähemmän. Suomessa on asetettu tavoitearvoksi, että yleis- ja harrasteilmailussa onnettomuuksien määrä per 100 000 lentotuntia viiden vuoden keskiarvona olisi alle 10. Viime vuonna tämän tavoitearvon alle päästiin ensimmäistä kertaa seurantahistorian aikana.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet H1/2026

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1 kuolemaan johtanut onnettomuus. Aiempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla onnettomuudet ovat olleet harvinaisia. Edellisen kerran H1-jaksolla näin tapahtui v. 2022 huhtikuussa Jyväskylässä, kun lentäjä menehtyi experimental-lentokoneen onnettomuudessa.

Kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui 4.6.2026 Kannonkoskella. Lentoonlähdön yhteydessä Piper Cherokee-yleisilmailulentokoneen hallinta menetettiin ja se syöksyi metsään. Lentäjä menehtyi vammoihinsa. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksesta tutkinnan L2026-02.  Ulkoinen verkkopalvelu.

Tarkastelujakson jälkeen 20.7.2026 tapahtui myös toinen kuolemaan johtanut onnettomuus, kun ultrakevyt sähkökäyttöinen lentokone syöksyi maahan Hyvinkäällä ja toinen koneessa ollut henkilö menehtyi. OTKESilla on vielä selvityksen alla, aloitetaanko tästä tapauksesta erillinen tutkinta.

Edellinen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui heinäkuussa 2023 Selänpään lentopaikalla. Näytöstaitolennolla ollut lentokone törmäsi maahan, ja lentäjä menehtyi. OTKESin tutkinta L2023-02 Ulkoinen verkkopalvelu. valmistui kesäkuussa 2024. Tutkinnan mukaan onnettomuuden syy oli taitolennon aikana suoritettu lattakierrekäännös, joka aloitettiin liian matalalta. Oikaisutoimenpiteet aloitettiin myös liian matalalla korkeudella, minkä seurauksena kone syöksyi jyrkässä kulmassa metsään. Kyseessä oli CFIT-tyyppinen tilanne Ulkoinen verkkopalvelu. (Controlled Flight Into Terrain), jossa ilma-alus oli lentäjän hallinnassa, mutta törmäys maahan johtui virheellisestä lentosuorituksesta. 
Useimmiten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa syytekijänä on ollut hallinnan menetys (LOC-I, Loss of Control In flight).

Vaikka yksittäisiä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina, turvallisuustilanne on parantunut merkittävästi verrattuna vuosiin 2013–2014. Molempina vuosina sattui neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä 18 henkilöä. 
Suomessa on asetettu tavoitteeksi alle 0,6 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100 000 lentotuntia tarkasteltuna 5 vuoden keskiarvona. Tähän tavoitteiseen ei toistaiseksi ole kuitenkaan päästy. 

Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä. Ulkoinen verkkopalvelu.

Listaus onnettomuuksista H1/2026(ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Maaliskuu 2026: Yleisilmailuhelikopterin jalas osui järven jäälle tehdyn laskeutumisen yhteydessä pehmeään lumeen ja kone kaatui. Helikopteri vaurioitui pahoin mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Myötävaikuttavina tekijöinä tuuliolosuhteet ja mahdollisesti "whiteout".
2. Huhtikuu 2026: Yleisilmailusuksikoneen joen jäälle tehdyn laskun jälkeen rullauksen aikana jää petti koneen alta ja se vajosi veteen. Kone vaurioitui pahoin mutta henkilövahingoilta vältyttiin. 
3. Huhtikuu 2026: Purjekoneen lähestymisen ja laskun aikana se osui kentän reunalla olleeseen koivikkoon ja vaurioitui pahoin. Lentäjä selvisi pienillä vammoilla. Myötävaikuttavana tekijänä oli virheellinen arvio vastatuulen voimakkuudesta. Lähtökorkeus loppuosalle oli liian matala. Loppuosalla ilmeni laskeva virtaus, mikä lisäsi koneen vajoamisnopeutta ja lentäjä ei saanut tilannetta enää hallittua. 
4. Toukokuu 2026: Ultrakevyen lentokoneen koelennolla moottorissa alkoi ilmetä käyntihäiriöitä. Lentäjä päätti tehdä laskun peltoalueelle, josta oli ennenkin operoinut. Laskussa koneen hallinta kuitenkin menetettiin ja se suistui reunaojaan kaatuen ympäri. 
5. Kesäkuu 2026: Yleisilmailulentokone syöksyi lentoonlähdön jälkeen metsään ja lentäjä menehtyi. Tarkemmat syyt onnettomuuteen eivät toistaiseksi ole selvillä. Päivitetään kun OTKES julkaisee aloittamansa tutkinnan L2026-02.
6. Kesäkuu 2026: Experimental-lentokone joutui Vuotson epävirallisella lentopaikalla laskeutumisen aikana yllättävään sadekuuroon, mikä haittasi näkyvyyttä. Vajoamisnopeus kasvoi huomattavasti juuri ennen kosketusta. Se aiheutti pomppulaskun ja suunnan muutoksen. Lentäjä aloitti ylösvedon mutta siipi osui kiitotien ulkopuolella oleviin puihin. Kone vaurioitui mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Vakavat vaaratilanteet H1/2026

Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa ilmailussa tapahtui 5, eli jonkin verran kymmenen vuoden keskiarvoa vähemmän ja saman verran kuin edellisenä vuonna. Tapauksista 4 kävi yleisilmailussa ja 1 harrasteilmailussa. Suhde oli vastaava kuin tyypillisesti aiempinakin vuosina. Lisäksi ulkomaisessa yleis- ja harrasteilmailussa Suomessa kävi 1 vakava vaaratilanne.

Alkuvuoden tilanteet liittyivät pääosin kiitotieltä suistumisiin sekä erilaisiin teknisiin vikatilanteisiin. 

Harrasteilmailun vakavien vaaratilanteiden määrä (1) jäi selvästi aiempien vuosien keskiarvon (3) alapuolelle. Tapauksessa kaksi purjekonetta oli pyörimässä nostavassa ilmavirtauksessa, ja toinen joutui tekemään väistöliikkeen törmäyksen estämiseksi. Tilanteessa oli siis kyse läheltä piti-tilanteesta ilmassa (MAC/AIRPROX). 

Yleisilmailussa tapahtui 4 vakavaa vaaratilannetta, ja tämä määrä oli myös hieman keskiarvon (5) alapuolella. Kahdessa tapauksessa ilma-alus suistui kiitotieltä, toisessa lentoonlähdön yhteydessä (kiitotien liukkaus myötävaikutti) ja toisessa laskussa (jarruvian johdosta konetta ei saatu pysäytettyä kiitotielle). 
Yhdessä tapauksessa ilma-aluksen kaasutin jäätyi ja moottori sammui ja toisessa ilma-aluksen ohjaamoon tuli vahvaa pakokaasun hajua lennon aikana.

Vuonna 2025 suhteutettuna lentotunteihin, yleisilmailussa tapahtui laskennallisesti n. 17,8 ja harrasteilmailussa n. 26 vakavaa vaaratilannetta per 100 000 lentotuntia. 
Vuosien 2015–2024 keskiarvo oli yleisilmailussa 26 ja harrasteilmailussa 35 vakavaa vaaratilannetta per 100 000 lentotuntia. 
Vuonna 2025 vakavia vaaratilanteita tapahtui siis sekä yleis- että harrasteilmailussa liikennemääriin suhteutettuna keskiarvoa vähemmän.
Suomessa asetettu tavoite vakaville vaaratilanteille on vähenevä määrä suhteessa 100 000 lentotuntiin tarkasteltuna 5 vuoden keskiarvona. Tähän tavoitteeseen päästiin viime vuonna.

Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla tieto.traficom-sivustolla.  Ulkoinen verkkopalvelu.

Listaus vakavista vaaratilanteista H1/2026 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Tammikuu 2026: Yleisilmailulentokoneen lentoonlähdön jälkeen moottori alkoi menettää kierroksiaan ja täristä. Noin 800 jalan korkeudessa moottori sammui. Lentäjä oli vielä lähellä kiitotietä ja onnistui kaartamaan takaisin kentälle onnistuneeseen laskuun. Laskun jälkeen lentäjä arvioi syynä olleen kaasuttimen jäätäminen. Etulämmitystä ei ollut käytetty rullauksen ja lentoonlähdön aikana. Rullauksen aikana lentäjä joutui käyttämään moottoria tavallista suuremmilla kierroksilla, jotta öljyn lämpötilan sai nostettua yli minimiarvon. 
2. Tammikuu 2026: Yleisilmailukoulukone oli lentämässä harjoituslähestymisiä, kun loppuosalla alkoi ohjaamoon tulla vahvaa ja voimistuvaa pakokaasun hajua. Lentäjä päätti tehdä loppulaskun, joka onnistui turvallisesti. Lentäjille tehtiin ambulanssissa häkämittaus ja happisaturaatio ja arvot todettiin normaaleiksi.
3. Maaliskuu 2026: Kannuspyörä-yleisilmailulentokone teki lentoonlähdön kiitotieltä, mutta heti kun lentäjä työnsi koneen perän irti maasta, koneen suunta muttui vasemmalle. Huolimatta korjaavista toimenpiteistä (oikea poljin ja jarru pohjaan), kone osui lumipenkkaan ja kävi nokillaan. Kone kärsi pieniä vaurioita ja vedettiin autolla pois hangesta. Myötävaikuttavana tekijänä oli todennäköisesti kiitotien liukkaus.
4. Kesäkuu 2026: Yleisilmailulentokoneen laskeutuminen meni pitkäksi ja kone ajautui ulos kiitotieltä. Nokkapyörä vaurioitui mutta henkilövahingoilta säästyttiin.. Lentäjä oli tehnyt puuskaisessa kelissä laskun normalia pidemmälle kovemmalla lähestymisnopeudella, mutta laskun jälkeen jarruissa ei ollut jarrutehoja ja lopulta jarrutus tapahtui epäsymmetrisesti johtaen ulos kiitotieltä.
5. Kesäkuu 2026: Purjekone oli koululennolla pyörimässä nostossa, kun ohjaaja sai FLARM-varoituksen ja huomasi toisen purjekoneen leikkaavalla linjalla n. 20 metrin päässä. Ohjaaja teki väistöliikkeen törmäyksen välttämiseksi. Toisen koneen ohjaaja oli lentänyt kohti aurinkoa ja havainnut kolmannen koneen kauempana, mikä oli vienyt huomiota. 
6. Kesäkuu 2026: Ulkomainen yleisilmailulentokone rullasi epähuomiossa asematasolta 3 ajoneuvoille tarkoitettua huoltotietä varsinaisen rullaustien sijaan. Huoltotiellä kone törmäsi STOP-kylttiin mikä aiheutti koneelle lieviä vaurioita.