Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui vuonna 2024 kuusi onnettomuutta, mikä on hieman alle viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon (8,4). Valitettavasti yksi onnettomuus johti kuolemaan, kun yleisilmailulentokone syöksyi maahan moottorin sammuttua nousun jälkeen. Molemmat koneessa olleet henkilöt menehtyivät.

Vakavia vaaratilanteita raportoitiin 22, mikä on jonkin verran enemmän kuin kymmenen vuoden keskiarvo (16,3). 

Viime vuonna tason 2 mittareissa – jotka kuvaavat onnettomuuksien yleisimpiä syytekijöitä – kirjattiin keskiarvoa enemmän kiitotieltä suistumisia (Ulkoinen linkki) sekä läheltä piti -tilanteita ilmassa (Ulkoinen linkki). Positiivista kuitenkin oli, että ilma-aluksen hallinnan menetyksiin (Ulkoinen linkki) liittyvien tilanteiden määrä pysyi edelleen alhaisena.

Suomalaisilla lentoasemilla yleis- ja harrasteilmailun, mukaan lukien lentotyö, operaatioiden määrä laski hieman, noin 0,5 %, edellisvuoteen verrattuna. Lasku ei kuitenkaan ollut yhtä merkittävä kuin vuonna 2023, jolloin operaatioiden määrä väheni noin 15 %.

Suuri osa yleis- ja harrasteilmailusta tapahtuu valvomattomilla lentopaikoilla. Tiedot tästä toiminnasta kerätään ilma-alusten omistajilta vuosittaisen lentotoimintailmoituksen kautta. Vuoden 2023 ja aiempien vuosien lentotuntitilastot ovat saatavilla täällä (Ulkoinen linkki). Vuoden 2023 tiedoista julkaistu kuvamuotoinen tiivistelmä on nähtävissä kevään 2024 turvallisuustiedotteessa (Ulkoinen linkki).

Tässä katsauksessa ei käsitellä riippu- ja varjoliidon tai laskuvarjourheilun tilannetta. Näihin liittyvät tiedot ovat saatavilla Suomen Ilmailuliiton verkkosivuilla.

Onnettomuudet 2024

Vuonna 2024 suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui kuusi onnettomuutta, mikä on selvästi alle vuosien 2014–2023 keskiarvon (8,4). Onnettomuuksien määrällä mitattuna vuosi sujui siis varsin hyvin, ja myös edeltävinä vuosina onnettomuuksia on ollut keskiarvoa vähemmän. Valitettavasti viime vuonna, kuten myös kolmena edellisenä vuonna, yksi onnettomuuksista johti kuolemaan.

Vuoden 2024 kuudesta onnettomuudesta viisi tapahtui yleisilmailussa ja yksi harrasteilmailussa. Onnettomuuksista kaksi sattui laskeutumisen aikana, mikä on aiempien vuosien tapaan ollut tyypillisin lennon vaihe onnettomuuksille. Lisäksi kaksi onnettomuutta tapahtui lentoonlähdössä, yksi reittivaiheessa ja yksi koneen ollessa asematasolla. 

Harrasteilmailun (ultrakevyet lentokoneet, purjelento) onnettomuuksien määrä oli viime vuonna poikkeuksellisen pieni. Viimeisen kymmenen vuoden aikana harrasteilmailussa on tapahtunut keskimäärin noin viisi onnettomuutta vuodessa, mutta viimeisen neljän vuoden aikana onnettomuusmäärässä on ollut selvä laskeva trendi. Vuoden ainoa harrasteilmailun onnettomuus tapahtui ultrakevyelle lentokoneelle, kun lennon aikana ilmenneen moottorihäiriön vuoksi lentäjä joutui tekemään pakkolaskun. Laskussa kone pyörähti nokan kautta ympäri ja vaurioitui merkittävästi, mutta koneessa olleet henkilöt selvisivät ilman vakavia loukkaantumisia.

Yleisilmailussa sen sijaan tapahtui viisi onnettomuutta, mikä oli huomattavasti yli kymmenen vuoden keskiarvon (2,9). Yksi näistä onnettomuuksista johti kuolemaan. Yleisilmailussa on perinteisesti tapahtunut vähemmän onnettomuuksia kuin harrasteilmailussa, mutta vuosina 2020 ja 2024 yleisilmailussa raportoitiin poikkeuksellisen paljon onnettomuuksia.

Kuolemaan johtanut onnettomuus kuvataan tarkemmin seuraavassa osiossa. Muista yleisilmailun onnettomuuksista kahdessa oli kyse kovasta laskusta, yhdessä moottorihäiriön vuoksi tehdystä pakkolaskusta ja yhdessä lentokoneen moottorin syttymisestä palamaan käynnistyksen yhteydessä.

Onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita suhteutetaan vuosittain suomalaisilta ilma-alusten omistajilta kerättävään lentotuntitietoon (Ulkoinen linkki). Vuoden 2024 lentotuntitiedot kerätään keväällä 2025. Vuonna 2023 lentotuntien ilmoittamisaktiivisuus parani edellisvuoteen verrattuna, mikä pienensi tilastojen virhemarginaalia. Vuonna 2023 yleisilmailussa lennettiin ilmoitusten mukaan noin 43 000 lentotuntia ja harrasteilmailussa noin 18 000 lentotuntia.

Alustava arvio vuoden 2024 lentotunneista perustuu edellisvuoden tietoihin sekä lentoasemien operaatioihin. Näiden perusteella lentotuntimäärän arvioidaan pysyneen edellisvuoden tasolla. Tämän perusteella laskettuna yleisilmailussa tapahtui noin 11,6 onnettomuutta ja harrasteilmailussa noin 5,6 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Vuosien 2014–2023 keskiarvo oli yleisilmailussa 8 ja harrasteilmailussa 22,2 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Näin ollen harrasteilmailussa tapahtui viime vuonna poikkeuksellisen vähän onnettomuuksia, kun taas yleisilmailussa onnettomuusmäärät olivat selvästi koholla sekä pidemmän aikavälin keskiarvoon että suhteutettuihin lentotuntimääriin nähden.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 2024

Vuonna 2024 tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, jossa menehtyi kaksi henkilöä. Onnettomuus sattui lokakuussa Räyskälän lentopaikalla, kun SNJ-3-tyyppinen yleisilmailulentokone syöksyi maahan lentoonlähdön jälkeen moottorin sammuttua. Molemmat koneessa olleet henkilöt menehtyivät. Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) aloitti tapauksesta tutkinnan L2024-02. (Ulkoinen linkki)

Onnettomuudessa tuhoutunut ilma-alus oli toisen maailmansodan aikainen lentokone, jonka omistajuus oli juuri siirtynyt uusille omistajille. Aluksen oli tarkoitus siirtyä Suomesta Saksaan tarkistusten jälkeen. Menehtyneet henkilöt olivat molemmat Saksan kansalaisia.

Tapaus on alustavasti luokiteltu ilma-aluksen hallinnan menetykseksi ilmassa (LOC-I), mutta syytekijää tarkennetaan OTKESin tutkinnan valmistuttua. LOC-I-tyyppiset (Ulkoinen linkki) tilanteet ovat yleinen taustatekijä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. 
Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille tapahtuu keskimäärin 1,5 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuodessa (vuosien 2014–2023 keskiarvo), joten vuonna 2024 jäätiin hieman keskiarvon alapuolelle. Toisaalta kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa menehtyy keskimäärin 1,7 henkilöä vuodessa, joten viime vuonna uhrien määrä nousi hieman keskiarvon yläpuolelle.

Edellinen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui heinäkuussa 2023 Selänpään lentopaikalla. Näytöstaitolennolla ollut lentokone törmäsi maahan, ja lentäjä menehtyi. OTKESin tutkinta L2023-02 (Ulkoinen linkki) valmistui kesäkuussa 2024. Tutkinnan mukaan onnettomuuden syy oli taitolennon aikana suoritettu lattakierrekäännös, joka aloitettiin liian matalalta. Oikaisutoimenpiteet aloitettiin myös liian matalalla korkeudella, minkä seurauksena kone syöksyi jyrkässä kulmassa metsään. Kyseessä oli CFIT-tyyppinen tilanne (Ulkoinen linkki) (Controlled Flight Into Terrain), jossa ilma-alus oli lentäjän hallinnassa, mutta törmäys maahan johtui virheellisestä lentosuorituksesta.

OTKES antoi tapauksen tutkinnan perusteella kaksi suositusta, jotka koskivat näytöslentojen järjestämistä sekä näytöslentäjän hyväksymistodistuksen myöntämiskriteereitä.

Vaikka yksittäisiä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina, turvallisuustilanne on parantunut merkittävästi verrattuna vuosiin 2013–2014. Molempina vuosina sattui neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä 18 henkilöä. Edelleen on tärkeää pitää mielessä, että turvallisuuden kehittyminen ei tapahdu automaattisesti, vaan se vaatii jatkuvaa työtä kaikilta osallisilta.

Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä. (Ulkoinen linkki)

Listaus onnettomuuksista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Toukokuu 2024: Yleisilmailulentokone oli hinannut purjekoneen ilmaan ja palasi laskuun seuraavaa hinausta varten. Laskeutumisessa kone vajosi yllättävän nopeasti ja renkaat osuivat maahan n. 10 metriä ennen kiitotien alkua, jolloin yksi laskuteline irtosi. Kone pysähtyi kiitotielle. Mahdollisesti myötävaikuttavana tekijänä tuuliolosuhteet.
2. Toukokuu 2024: Yleisilmailulentokoneen moottori syttyi tuleen käynnistysyritysten aikana. Lentäjä yritti sammuttaa paloa mutta hiilidioksidisammutin ei riittänyt. Sähkön- ja polttoaineen syöttö saatiin katkaistua ja palo rauhoittui, kunnes palokunta pääsi sammuttamaan palon. Lentokone vaurioitui pahoin.
3. Kesäkuu 2024: Experimental-lentokoneen nokkapyörä taittui kovan laskun jälkeen ja kone vaurioitui.
4. Elokuu 2024: Yleisilmailulentokoneen moottorista hävisivät öljynpaineet lennon aikana ja lentäjä joutui tekemään pakkolaskun läheiselle pellolle. Laskussa kone meni nokan kautta katolleen ja vaurioitui merkittävästi. 
5. Syyskuu 2024: Ultrakevyt lentokone teki moottorihäiriön jälkeen pakkolaskun ja laskussa kone meni nokan kautta ympäri. Koneessa olleet henkilöt selvisivät ilman suurempia loukkaantumisia, mutta vahingot olivat merkittäviä.
6. Lokakuu 2024: Yleisilmailulentokone syöksyi lentoonlähdön jälkeen maahan ja koneessa olleet 2 henkilöä menehtyivät. OTKES tutkinta. Syytekijät selviävät tutkinnan valmistuttua.

Vakavat vaaratilanteet 2024

Vuonna 2024 suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui yhteensä 22 vakavaa vaaratilannetta. Määrä oli selvästi yli vuosien 2014–2023 keskiarvon (16,3). Tapauksista 14 tapahtui yleisilmailussa ja 8 harrasteilmailussa. Yhdessä tapauksessa oli osallisena sekä yleisilmailun että harrasteilmailun ilma-alus.

Vakavien vaaratilanteiden tyypit noudattivat aiempien vuosien trendejä. Kovat laskeutumiset (6), tekniset viat (5), kiitotieltä suistumiset (4) ja ilma-alusten väliset läheltä piti -tilanteet ilmassa (3) olivat yleisimmät vaaratilanteiden syyt.

Harrasteilmailussa vakavien vaaratilanteiden määrä (8) ylitti hieman vuosien 2014–2023 keskiarvon (6,6). Puolet tapauksista tapahtui laskeutumisen yhteydessä, mutta vaaratilanteiden kirjo oli laaja, sisältäen teknisiä vikoja, epänormaaleja laskeutumisia ja kiitotieltä suistumisia.

Yleisilmailussa vakavien vaaratilanteiden määrä (14) oli samoin yli kymmenen vuoden keskiarvon (10,7). Useimmat tapaukset sattuivat laskeutumisen yhteydessä. Esimerkkejä olivat normaalia kovemmat laskut, laskutelineiden jääminen ylös tai muu epänormaali kosketus kiitotiehen, joista osa johti kiitotieltä suistumiseen. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat erilaiset tekniset vikaantumiset.

Vuosi oli vakavien vaaratilanteiden osalta kokonaisuudessaan samankaltainen kuin aiemmat vuodet, mutta tapausten lukumäärä oli keskiarvoa korkeampi.

Tämänhetkisten vuoden 2024 lentotuntimääräarvioiden perusteella vuonna 2024 yleisilmailussa tapahtui laskennallisesti noin 32,6 ja harrasteilmailussa noin 44,4 vakavaa vaaratilannetta per 100 000 lentotuntia. Vuosien 2014–2023 keskiarvo oli yleisilmailussa 26 ja harrasteilmailussa 32,8 vakavaa vaaratilannetta per 100 000 lentotuntia. Vuonna 2024 vakavia vaaratilanteita tapahtui siis sekä yleis- että harrasteilmailussa myös liikennemääriin suhteutettuna keskiarvoa enemmän.

Voit tutustua vakava vaaratilanne-tilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä (Ulkoinen linkki).

Listaus vakavista vaaratilanteista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Tammikuu: Yleisilmailulentokoneen ohjaamoon alkoi tulla savua lentoonlähdön jälkeen. Lentäjä suoritti laskun takaisin kentälle. Mahdollisesti laskutelineiden toimintaan liittyvä häiriö aiheutti savua.
2. Tammikuu: Yleisilmailukoulukoneen moottorin lämpötila alkoi nousta reittivaiheen aikana. Tämän johdosta tehoa ei saanut enää lisättyä eikä lentokorkeutta säilytettyä, joten lentäjät päättivät tehdä pakkolaskun läheiselle rannalle. Pakkolasku tapahtui onnistuneesti.
3. Huhtikuu: Ultrakevyen lentokoneen moottorin käyntiäänessä havaittiin merkittävä muutos lennon aikana. Lentäjä päätti tehdä pakkolaskun ennen tilanteen mahdollista pahenemista. Laskussa koneelle pieniä vaurioita. 
4. Huhtikuu: Yleisilmailukoulukone suistui läpilaskussa kiitotien vasemmalle puolelle, mutta lentäjä onnistui pääsemään takaisin ilmaan ja laskeutui myöhemmin turvallisesti. Vaikuttavana tekijöinä laskeutuminen myötätuuliolosuhteissa ja tuulisiiri.
5. Huhtikuu: Yleisilmailukoulukone suistui laskussa kiitotieltä nurmikolle, jonne kone pysäytettiin. Myötävaikuttavana tekijänä laskun jääminen "hyllylle", jonka aikana vasemmanpuoleinen rengas koski kiitotiehen ja aiheutti koneen suunnan muuttumisen vasemmalle ja ulos kiitotieltä.
6. Toukokuu: Purjekone oli tulossa laskuun kiitotielle mutta edellisen laskeutuneen ollessa vielä kiitotiellä joutui vaihtamaan laskun nurmialueelle. Lentäjä ilmoitti vaihdon radiotaajuudella, mutta maassa liikkunut pakettiauto ei havainnut purjekonetta vaan ajoi sen eteen. Lentäjä sai väistettyä pakettiautoa ja tehtyä laskun nurmialueelle.
7. Toukokuu: Kahden purjekoneen välinen läheltä piti-tilanne loppuosalla. Toisena lähestyneen purjekoneen nopeus oli selvästi suurempi kuin ensimmäisenä lähestyneen, ja se joutui tekemään väistöliikkeen loppuosalla.
8. Toukokuu: Ultrakevyen lentokoneen moottori sammui lennon aikana. Lentäjä teki pakkolaskun pellolle, ja laskun lopussa nokkapyörä putosi ojaan ja taittui koneen alle. 
9. Toukokuu: Purjelentäjän kaartaessa myötätuulen loppuosalla n. 300 metrin korkeudessa purjekone yllättäen meni vasempaan nopeaan syöksykierteeseen. Lentäjä sai tehtyä tarvittavat korjaukset ja oikaistua koneen, loppuvaiheessa korkeutta oli n. 150 metriä. Lentäjä sai tehtyä onnistuneen laskun.
10. Toukokuu: Yleisilmailulentokoneen laturin hihna katkesi koneen reittilentovaiheen aikana, mistä seurasi jäähdyttimen vesipumpun pysähtyminen ja moottorin ylikuumeneminen. Lentäjä sai tehtyä tyhjäkäynnillä laskun lähellä olleen lentoaseman kiitotielle.
11. Kesäkuu: Laskuvarjohyppylentokoneen laskeutuminen epäonnistui, ja ensin koneen pyrstö osui kiitotiehen ja siitä seuranneen nokan alaspainumisen johdosta potkuri osui kiitotiehen. Sekä pyrstöön että potkuriin tuli pieniä vaurioita. Myötävaikuttavana tekijänä turbulenttinen sivutuuli.
12. Kesäkuu: Yleisilmailukoneen kaasutin syttyi palamaan koneen käynnistyksessä, mahdollisesti liian seoksen rikastuksen johdosta. Lentäjä havaitsi palon ja jatkoi käynnistystä, palo sammui, kun moottori käynnistyi. 
13. Kesäkuu: Yksinlennolla olleen lento-oppilaan ohjaama yleisilmailulentokone ajautui läpilaskun yhteydessä ulos kiitotieltä. Lentäjä sai jarrutettua, mutta koneen siipi osui kentän laidalla olleeseen asuntovaunuun. Pahemmilta vaurioilta vältyttiin.
14. Kesäkuu: Koululennolla olleen yleisilmailulentokoneen laskussa kone jäi "hyllylle" ja sakkasi, mistä aiheutui kova lasku ja vaurioita ilma-alukselle.
15. Heinäkuu: Experimental-lentokoneen lentäjä unohti ottaa ylösvedettävän nokkatelineen alas laskeutuessaan kiitotielle. Ilma-alus liukui nokan varassa lyhyen matkan, pysähtyen kiitotielle ja vaurioituen lievästi. Myötävaikuttavina tekijöinä kuormittava tilanne uudella konetyypillä ja puuskaiset tuuliolosuhteet, jotka vaikuttivat keskittymiseen. Lentäjä totesi ehkäisevänä toimenpiteenä, että kyseisen konetyypin lentonopeuden johdosta jatkossa lähestymisbriefauksen voisi tehdä huomattavasti aikaisemmin.
16. Heinäkuu: Yleisilmailulentokoneen moottorista katosivat tehot alkunousun aikana, moottori meni tyhjäkäynnille eikä kaasuvivun asento enää vaikuttanut kierrosnopeuteen. Lentokone oli vielä sen verran lähellä lähtökenttää, että lentäjä sai suoritettua onnistuneen tyhjäkäyntilaskun takaisin kiitotielle. Maassa lentäjä havaitsi tehovivun sähköliittimen olevan löysällä. Liitin laitettiin kunnolla paikoilleen ja sen jälkeen toiminta oli normaalia.
17. Heinäkuu: Purjekone oli loppuosalla, kun varjoliidin yllättäen lensi sen eteen. Purjekoneessa oli käynnissä opetuslento, ja opettaja väisti törmäyksen ohjaamalla konetta hieman alaspäin. Varjoliitotoiminta oli sovittu tapahtuvaksi toisella puolella kenttää, mutta tässä tapauksessa liidin päätyi pois alueelta.
18. Heinäkuu: Lääkärihelikopteri oli lennon reittivaiheessa valvomattomassa ilmatilassa Oulun lähistöllä, kun yllättäen kopterin takavasemmalta hieman sen yläpuolelta lensi pienkone hyvin läheltä. Kopterin lentäjä teki hätäväistön yhteentörmäysriskin pienentämiseksi. Lentäjän raportin mukaan riskiä olisi pienentänyt, mikäli toisella koneella olisi ollut transponderi päällä, jolloin se olisi näkynyt helikopterin ACAS-järjestelmässä. OTKES teki tilanteesta selvityksen.
19. Heinäkuu: Ultrakevyt ilma-alus oli koululennolla matkalla Kiikalasta Nummelaan. Lennon oppilas ilmoitti Nummelan taajuudella arvion Nummelan alueen rajalle. Kun ultrakevyt oli lähes alueen rajalla, miehistö huomasi yllättäen toisen koneen lähestyvän takaoikealta suuremmalla nopeudella. Toinen kone oli yleisilmailulentokone, myös koululennolla, ja koneen opettaja kertoi lennon jälkeen havainneensa ultrakevyen vasta hyvin läheltä ja tehneensä välittömän väistöliikkeen. Koneiden välille jäi n. 10-20 metriä etäisyyttä. Yleisilmailukoneen lentoreitti oli ollut hieman ultrakevyen yläpuolella, pienessä liu'ussa alaspäin. Mahdollisesti yleisilmailukoneen miehistö ei ollut kuullut ultrakevyen liikenneilmoitusta, koska kuuntelivat samaan aikaan Nummelan tiedotusta. Miehistöt keskustelivat lennon jälkeen tilanteesta, ja totesivat ilmatilan tarkkailun lisäämisen Nummelassa olevan tärkeintä vastaavien tilanteiden estämiseksi. 
20. Syyskuu: Todennäköisesti harrastelentokone (ilmoituksessa ei tarkemmin mainittu konemallia) teki pomppulaskun ja korjausliikkeen seurauksena ilma-alus päätyi kiitotien sivuun ruohikkoalueelle. Tilanteesta selvittiin ilman vahinkoja.
21. Syyskuu: Omalla moottorilla varustettu purjelentokone oli rullaamassa lentoonlähtöä varten kiitotien päähän. Rullauksen aikana tuuli painoi toista siipeä alaspäin, jolloin se osui kiitotien reunavalotolppaan. Tolppa katkesi ja koneen siipeen tuli murtuma.
22. Joulukuu: Yleisilmailulentokone laskeutui Ouluun, mutta laskeutumisen jälkeen kone alkoi kammeta voimakkaasti vasemmalle ja päätyi hieman kiitotien reunan yli nurmialueelle. Lentäjä sai tehoilla käännettyä koneen takaisin kiitotien puolelle. Kävi ilmi, että vasemman päätelineen rengas oli puhjenut kiitotiellä olleen, ilmeisestikin harjakoneesta irronneen harjapiikin takia.