Tilannekatsauksessa tarkastellaan suomalaisen yleis- ja harrasteilmailun turvallisuutta onnettomuuksien, niissä kuolleiden lukumäärän ja vakavien vaaratilanteiden näkökulmasta. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Yleiskatsaus 2025
Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui vuonna 2025 7 onnettomuutta. Määrä oli likimain viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon tasolla. Kukaan ei menehtynyt onnettomuuksissa.
Lisäksi Suomessa tapahtui yksi ulkomaisten yleisilmailuhelikopterien välinen yhteentörmäysonnettomuus, jossa menehtyi 5 henkeä.
Vakavia vaaratilanteita tapahtui 13, mikä oli jonkin verran kymmenen vuoden keskiarvoa vähemmän ja selvästi edellisvuotta vähemmän, jolloin tilanteita raportoitiin 22. Kuten aiempinakin vuosina, monet tilanteista kävivät laskeutumisen aikana, kun lasku syystä tai toisesta epäonnistui. Sääilmiöt ja tekniset vikaantumiset myös myötävaikuttivat monessa tapauksessa.
Tason 2 mittareilla (onnettomuuksien tyypillisimmät syytekijät) arvioituna viime vuonna mikään mittareista ei noussut pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Sen sijaan raportoitiin selvästi alle keskiarvon kiitotieltä suistumisia, CFIT-tapauksia (tilanteita jossa hallinnassa oleva ilma-alus osui esteeseen) sekä läheltä piti-tilanteita ilmassa.
Suomalaisilla lentoasemilla yleis- ja harrasteilmailun, mukaan lukien lentotyö, operaatioiden määrä oli edelleen laskussa, nyt n. 8% edellisvuoteen verrattuna.
Suuri osa yleis- ja harrasteilmailusta tapahtuu kuitenkin valvomattomilla lentopaikoilla. Tästä toiminnasta kerätään tiedot ilma-alusten omistajilta vuosittaisen lentotoimintailmoituksen kautta. Vuoden 2025 tiedot kerätään kevään 2026 aikana. Edellisenä vuonna 2024 lentotoiminnan määrät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Lentotuntitilastot ovat saatavilla Traficomin verkkosivuilla (Ulkoinen linkki).
Tässä katsauksessa ei käsitellä riippu- ja varjoliidon tai laskuvarjourheilun tilannetta. Näihin liittyvät tiedot ovat saatavilla Suomen Ilmailuliiton verkkosivuilla (Ulkoinen linkki).
Onnettomuudet 2025
Vuonna 2025 suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui 7 onnettomuutta, mikä oli hivenen vuosien 2014-2025 keskiarvon (7,8) alapuolella. Onnettomuusmäärä kasvoi yhdellä edellisvuodesta. Viime vuonna kuitenkaan yksikään onnettomuuksista ei johtanut kuolemaan. Vuosina 2021-2024 oli joka vuosi tapahtunut yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Suomessa tapahtui viime vuonna yksi tällainen tapaus, mutta siinä olivat osallisena ulkomaiset helikopterit ja siitä lisää alempana Menehtyneet-osiossa.
Suomalaisen ilmailun onnettomuuksista 4 tapahtui yleisilmailussa ja 3 harrasteilmailussa. Jakauma oli viime vuosien kaltainen. Tilanteet keskittyivät kesäkuukausille ja kuten usein aiemminkin, suurin osa onnettomuuksista tapahtui laskeutumisen aikana. Tapahtumapaikat vaihtelivat, mutta Hyvinkäällä ja Jyväskylän lähistöllä kävi 4 tapausta seitsemästä.
Harrasteilmailun (ultrakevyet lentokoneet, purjelento) kolme onnettomuutta oli keskiarvoa (4,7) pienempi määrä, mutta muutamaa edellistä vuotta suurempi.
Kahdessa tapauksessa oli kyse hallinnan menetyksestä lennon aikana. Vakavimmassa näistä ultrakevyen vesikoneen hallinta menetettiin lähdön jälkeen ja se osui jyrkässä kulmassa veteen. Tilanteessa oli ainekset hyvin vakavaan lopputulemaan, mutta lentäjä kuitenkin selvisi törmäyksestä ja pääsi koneesta ulos. Sekä hän että ilma-alus kärsivät pahoja vaurioita. Toisessa tapauksessa taas ultrakevyen moottori vikaantui ja laskussa hallinta menetettiin hetkellisesti, mistä seurasi hyvin kova lasku kiitotielle.
Yleisilmailussa onnettomuuksia tapahtui neljä, eli hieman vuosien 2015-2024 keskiarvoa (3,1) enemmän.
Vuoden ensimmäisen onnettomuus tapahtui toukokuussa Forssassa, kun yleisilmailulentokoneen moottori vikaantui lentoonlähdön jälkeen ja lentäjä teki pakkolaskun läheiselle parkkipaikalle. Kone vaurioitui pahoin mutta pahemmilta loukkaantumisilta vältyttiin. OTKES ei tehnyt tapahtumasta varsinaista tutkintaa, mutta julkaisi kirjoituksen (Ulkoinen linkki), jossa kuvattiin tapausta tarkemmin.
Kahdessa yleisilmailun onnettomuudessa oli kyse hallinnan menetyksestä. Toisessa tapauksessa laskuvarjohyppykoneen moottori vikaantui ja lentäjä joutui tekemään pakkolaskun järveen. Toisessa lento-oppilas menetti helikopterin hallinnan lentoonlähdön yhteydessä.
Neljännessä onnettomuudessa vesilentokone oli tulossa vesialueelle laskuun puuskaisissa tuuliolosuhteissa. Laskussa kone pomppasi vedessä ja päätyi lopuksi kärrynpyöränä nokan kautta selälleen. Kaikki koneen kyydissä olleet henkilöt pääsivät onneksi koneesta ulos.
Onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita suhteutetaan vuosittain suomalaisilta ilma-alusten omistajilta kerättävään lentotuntitietoon (Ulkoinen linkki). Vuoden 2025 tietojen keräys on kesken, mutta tämän hetken arvion mukaan määrät pysyisivät likimain vuoden 2024 tasolla. Mikäli arvio toteutuu, yleisilmailussa olisi tapahtunut vuonna 2025 n. 8,5 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia (keskiarvo 2015-2024 8,2) ja harrasteilmailussa 16,7 (keskiarvo 21,3). Molemmilla osa-alueilla oltaisiin siis likimain keskiarvossa tai sen alapuolella.
Suomessa on asetettu tavoitearvoksi, että yleis- ja harrasteilmailussa onnettomuuksien määrä per 100 000 lentotuntia viiden vuoden keskiarvona olisi alle 10. Mikäli viime vuoden arvio lentotunneista pitää kohtuullisesti paikkansa, oltaisiin viime vuonna päästy tämän tavoitearvon alle ensimmäistä kertaa seurantahistorian aikana.
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 2025
Vuonna 2025 suomalaisessa ilmailussa ei tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Vuosina 2021-2024 tapahtui joka vuosi yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, joten viime vuosi sujui tältä osin hyvin.
Ulkomaisessa, Suomessa tapahtuneessa yleis- ja harrasteilmailussa valitettavasti toukokuussa tapahtui kuolemaan johtanut onnettomuus Euran lentopaikalla. Virolaiset yleisilmailuhelikopterit törmäsivät toisiinsa ilmassa ja kaikki koptereissa olleet 5 henkilöä menehtyivät.
Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksesta tutkinnan L2025-01 (Ulkoinen linkki).
Vastaavat Suomessa tapahtuneet näin vakavat ulkomaisten yleis- tai harrasteilmailijoiden onnettomuudet ovat olleet harvinaisia. Edellinen kuolemaan johtanut ulkomaisen yleis- tai harrasteilmailun onnettomuus tapahtui vuonna 2018 Kilpisjärvellä, kun norjalainen gyrokopterin lentäjä menehtyi kopterin syöksyttyä maahan. Norjan Onnettomuustutkintakeskus teki tapauksesta tutkinnan. (Ulkoinen linkki)
Vuonna 2024 tapahtui Räyskälässä historiallisen lentokoneen onnettomuus, jossa menehtyivät molemmat koneessa olleet saksalaiset henkilöt. Heidän tarkoituksenaan oli ostaa kone ja siirtää se Saksaan ja Saksan ilma-alusrekisteriin, mutta onnettomuushetkellä ilma-alus oli kuitenkin vielä Suomen rekisterissä. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksesta tutkinnan L2024-02 (Ulkoinen linkki), joka julkaistaneen lähiaikoina.
Vaikka yksittäisiä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina, turvallisuustilanne on parantunut merkittävästi verrattuna vuosiin 2013–2014. Molempina vuosina sattui neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä 18 henkilöä.
Suomessa on asetettu tavoitteeksi alle 0,6 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100 000 lentotuntia tarkasteltuna 5 vuoden keskiarvona. Tähän tavoitteiseen ei toistaiseksi ole kuitenkaan päästy.
Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla täällä. (Ulkoinen linkki)
Listaus onnettomuuksista 2025(ml. ulkomaiset Suomessa)
- Toukokuu 2025: Yleisilmailulentokoneen moottori sammui alkunousun aikana Forssassa. Lentäjä sai tuotua koneen laskuun läheiselle parkkipaikalle, jossa se osui valotolppaan ja vaurioitui pahoin, mutta vakavammilta loukkaantumisilta vältyttiin. OTKES teki tapauksesta lyhyen selvityksen.
- Toukokuu 2025: Ulkomaiset yleisilmailuhelikopterit törmäsivät toisiinsa ilmassa ja syöksyivät maahan. Kaikki ilma-aluksissa olleet 5 henkilöä menehtyivät. OTKES tutkinta L2025-01.
- Kesäkuu 2025: Jyväskylässä laskuvarjohyppylennolta palaamassa olleen lentokoneen moottori ei tuottanut enää tehoa ja lentäjä joutui tekemään pakkolaskun, joka päätyi lentokentän läheiseen lampeen. Lentäjä pelastautui ulos uppoavasta koneesta ilman pahempia loukkaantumisia. Kone vaurioitui pahoin.
- Kesäkuu 2025: Ultrakevyt lentokone oli huollon jälkeisellä koelennolla Hyvinkäällä, kun moottoritehot menetettiin laskukierroksessa. Lentäjä palasi laskuun kiitotielle, mutta lasku oli kova minkä seurauksena lentäjä loukkaantui lyödessään päänsä mittaritauluun ja ilma-aluksen laskuteline, nokka ja potkuri vaurioituivat.
- Heinäkuu 2025: Yleisilmailuvesitaso oli laskeutumassa vesialueelle puuskaisissa tuuliolosuhteissa. Laskua suoritettaessa kone pomppasi vedessä ja viimeisessä pompussa kone heilahti ja oikean kellukkeen nokka osui aaltoon. Tämä aiheutti kärrynpyörän, jossa kone pyörähti vasemman siiven ympäri kääntyen nokka tulosuuntaan ja kaatuen nokan kautta selälleen. Kone upposi kellukkeiden varaan. Lentäjä auttoi toisen mukana olleen henkilön ulos koneesta. Lentokone vaurioitui pahoin.
- Elokuu 2025: Moottoripurjekone teki kovan laskun, minkä seurauksena laskuteline, potkuri ja koneen runko kärsivät huomattavia vaurioita mutta lentäjä selvisi ilman pahempia vammoja. Lentäjän arvion mukaan syynä kovaan laskuun oli ilmanopeuden puute. Myötävaikuttavina tekijöinä ohjaajan virhe ja/tai tuuliolosuhteiden yllättävä muutos. Lentojarrujen käyttöperiaatteiden uudelleenarviointia kyseisellä konetyypillä ehdotetaan.
- Lokakuu 2025: Ultrakevyt vesitaso joutui vesialueelta suoritetun lentoonlähdön jälkeen pilveen. Lentäjä vähensi korkeutta päästäkseen pilvestä pois. Päästyään ulos pilvestä laskukaarrossa loppuosalle nokka kaartui yllättäen jyrkästi kohti vedenpintaa. Lentäjä ei saanut konetta oikaistua vetämällä ja tehoa lisäämällä, vaan ultrakevyt osui vedenpintaan jyrkässä kulmassa. Lentäjä pääsi omin avuin ulos, mutta loukkaantui ja ilma-alus vaurioitui pahasti.
Vakavat vaaratilanteet 2025
Vuonna 2025 suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui yhteensä 13 vakavaa vaaratilannetta, eli selvästi edellisvuotta (22) vähemmän ja myös vuosien 2015-2024 keskiarvoa (17,0) vähemmän. 8 tapausta kävi yleisilmailussa ja 5 harrasteilmailussa. Suhde oli edellisten vuosien kaltainen.
Tilanteet keskittyivät kesäkuukausille. Useimmiten vakava vaaratilanne tapahtui laskeutumisen yhteydessä epäonnistuneen laskeutumisen takia. Tapaukset kävivät hyvin vaihtelevasti ympäri Suomea niin valvomattomilla kuin valvotuilla lentopaikoilla. Kokkolassa ja Nummelassa molemmissa tilanteita oli 2.
Harrasteilmailun vakavien vaaratilanteiden määrä (5) jäi alle aiempien vuosien keskiarvon. Pääosassa kyseessä oli kova lasku, jonka taustalla olivat joko tekniset viat tai tuuliolosuhteet.
Yleisilmailussa määrä jäi myös aiempien vuosien keskiarvoa pienemmäksi. Näissä tapauksissa oli enemmän vaihtelua niin lennon vaiheen kuin tapahtumatyypin suhteen. Yhdessä tapauksessa koneen moottoritilassa syttyi tulipalo käynnistyksen yhteydessä liiallisen ryypytyksen johdosta, mutta pahemmilta seurauksilta vältyttiin nopeiden sammutustoimenpiteiden ansiosta. Muut tilanteet liittyivät kiitotieltä lähtöön tai laskuun ilman lupaa eli kiitotiepoikkeamiin (Ulkoinen linkki)sekä koviin tai muuten poikkeaviin laskeutumisiin. (Ulkoinen linkki)
Onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita suhteutetaan vuosittain suomalaisilta ilma-alusten omistajilta kerättävään lentotuntitietoon (Ulkoinen linkki). Vuoden 2025 tietojen keräys on kesken, mutta tämän hetken arvion mukaan määrät pysyisivät likimain vuoden 2024 tasolla. Mikäli arvio toteutuu, yleisilmailussa olisi tapahtunut vuonna 2025 n. 17 vakavaa vaaratilannetta per 100 000 lentotuntia (keskiarvo 2015-2024 26,3) ja harrasteilmailussa 27,9 (keskiarvo 33,6). Molemmilla osa-alueilla oltaisiin siis selvästi alle pidemmän aikavälin keskiarvon.
Suomessa asetettu tavoite vakaville vaaratilanteille on vähenevä määrä suhteessa 100 000 lentotuntiin tarkasteltuna 5 vuoden keskiarvona. Mikäli arvio lentotuntien määrästä pitää kohtuullisesti paikkansa, tähän tavoitteeseen päästiin viime vuonna.
Listaus vakavista vaaratilanteista 2025 (ml. ulkomaiset Suomessa)
- Tammikuu: Yleisilmailulentokone teki lentoonlähdön samaan aikaan kun samalla kiitotiellä oli harja-ajoneuvo kunnostamassa kiitotietä. Yhteentörmäykseltä kuitenkin vältyttiin. Lentäjä oli ilmoittanut tekevänsä lentoonlähdön radiotaajuudella jota ajoneuvot kuuntelivat, mutta ne eivät ehtineet siirtyä pois kiitotieltä ennen lentoonlähtöä.
- Helmikuu: Yleisilmailukone lähti käynnistyksen jälkeen asematasolla yllättäen liikkeelle päällä olleesta pysäköintijarrusta huolimatta. Lentäjä veti käsijarrusta ja poisti tehot mutta kone jatkoi lumen peittämällä jäisellä ja alaspäin viettävällä asematasolla etenemistä ja lopuksi sen siivenkärki osui toiseen koneeseen vaurioittaen sitä. Lentäjä arvioi tapahtumaan vaikuttaneen sen, että konetta oli säilytetty lämpimässä hallissa ja kun se siirrettiin ulos myös renkaat olivat lämpimät ja lumella liukkaammat kuin kylmät, minkä johdosta jarrut eivät vaikuttaneet riittävästi.
- Maaliskuu: Yleisilmailulentokoneen laskutelineet eivät tulleet normaalisti alas sähkövian johdosta. Lentäjä teki telineiden hätälaskutoimenpiteet, mutta telineet tulivat vain osittain ulos. Sähkövika vaikutti myös koneen radioihin, joten lennonjohto ei saanut tiedotettua telineiden tilanteesta. Laskussa telineet antoivat periksi ja ilma-alus teki mahalaskun kiitotielle. Pahemmilta vaurioilta vältyttiin.
- Toukokuu: Ultrakevyen lentokoneen lentäjä oli unohtanut tehot täysille käynnistäessään konetta. Seurauksena ilma-alus lähti samantien liikkeelle ja päätyi rullaustien yli soiseen maastoon jonne pysähtyi nokkapyörän hajottua. Potkuri vaurioitui mutta muuten ei merkittäviä vaurioita tai loukkaantumisia.
- Kesäkuu: Koululennolla ollut ultrakevyt lentokone teki kovan laskun ja korjausliike aiheutti myös perän osumisen kiitotiehen. Myötävaikuttavana tekijänä oli takatuulenpuuska. Ilma-alus vaurioitui mutta pahemmilta seurauksilta vältyttiin.
- Heinäkuu: Yleisilmailukoneen lentäjä havaitsi hetken lennon jälkeen kojetaulun takaa tulevan savua. Lentäjä onnistui palaamaan laskuun lähtöpaikalle ja havaitsi kojetaulun takana hiiltyneitä johtoja.
- Heinäkuu: Ultrakevyen lentokoneen lentäjä kohtasi voimakkaita tuulenpuuskia laskeutumisen aikana, mitkä johtivat pomppulaskuun kiitotielle ja lopuksi kone pyörähti ulos kiitotieltä. Samalla myös nokkateline petti koneen alle.
- Heinäkuu: Koululennon alkuun tehtiin simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdössä. Tilanteesta palautuminen epäonnistui ja lasku tapahtui kovana, minkä johdosta telineet ja potkuri vaurioituivat.
- Heinäkuu: Yleisilmailukone teki laskun kiitotien suljetulle osiolle. Lentoasemalla tehtävien rakennustöiden johdosta kiitotien kynnystä oli siirretty ja sitä edeltävä alue oli suljettu. Vakavammilta seurauksilta kuitenkin vältyttiin.
- Elokuu: Ultrakevyen lentokoneen moottori alkoi käydä huonosti lennon aikana ja lentäjä päätti tehdä pakkolaskun läheiselle pellolle. Lasku onnistui muuten, mutta kone osui liikennemerkkiin laskun aikana.
- Elokuu: Purjekoneiden hinauslentokone teki kovan laskun, minkä johdosta koneen potkuri vaurioitui. Myötävaikuttavina tekijöinä turbulenttiset tuuliolosuhteet.
- Lokakuu: Ultrakevyen lentokoneen lentäjä havaitsi laskukierroslennon aikana, että moottorin kierrokset eivät laske, joten tehoa oli liikaa laskun suorittamiseksi. Lentäjä päätti sammuttaa moottorin, ja suoritti onnistuneen laskun moottori sammutettuna. Syyksi selvisi moottorin kaasutinvivun palautinjousen katkeaminen.
- Lokakuu: Yleisilmailulentokoneen moottori syttyi tuleen käynnistyksen aikana. Lentäjä sammutti palon käsisammuttimella. Myötävaikuttavana syynä liiallinen ryypytys käynnistyksessä. Myöhemmin havaittiin myös, että ryypytysputken liitoksessa oli vika, jonka seurauksena putkesta valui polttoainetta alamoottoripellille.