Kiitotieltä suistumiset (RE)
Tilannekatsauksessa tarkastellaan kiitotieltä suistumisia absoluuttisesti ja ilmailulajeittain, sekä näihin liittyviä tapahtumatyyppejä. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Kiitotieltä suistumiset H1/2026
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille raportoitiin tapahtuneen 3 kiitotieltä suistumista. Määrä jäi alle vuosien 2016-2025 keskiarvon (4,2). 2 tapausta luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi ja 1 onnettomuudeksi. Tämä suhde vastaa aiempien vuosien tilannetta.
Kiitotieltä suistumiset tapahtuivat yleis- ja harrasteilmailussa. Aiempina vuosina yksittäisiä kiitotieltä suistumisia on tapahtunut myös lentoasemilla, mutta tänä vuonna kaikki toistaiseksi kävivät valvomattomilla lentopaikoilla.
Kiitotieltä suistumisiin myötävaikuttavia tapaustyyppejä
Kiitotieltä suistumiseen mahdollisesti myötävaikuttavia seurattavia tapahtumia ovat esimerkiksi epästabiilit lähestymiset, laskuteline- ja reverssiviat, suuresta nopeudesta keskeytetyt lentoonlähdöt, kovat laskeutumiset tai muuten epänormaalit kosketukset kiitotiehen sekä tapaukset, joissa kiitotien kunnosta tiedottaminen on ollut puutteellista.
Tapaustyyppien tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä kerran vuodessa. Allaolevat katsaukset koskevat vuotta 2025.
Epästabiilit lähestymiset olivat vuonna 2025 likimain pidemmän aikavälin keskiarvon tasolla, mutta edellisvuoteen verrattuna niitä oli vähemmän.
Epästabiili lähestyminen tarkoittaa, että ilma-alus ei noudata lähestymisen aikana määriteltyjä arvoja, esimerkiksi nopeuden, korkeuden tai laskeutumiskulman osalta. Esimerkiksi liian suurella nopeudella tehty lasku voi johtaa kovaan laskeutumiseen ja siitä kiitotieltä suistumiseen. Useimmiten epästabiilit lähestymiset olivat pieniä poikkeamia.
Viime vuonna kuitenkin yksi epästabiili lähestyminen johti vakavaan vaaratilanteeseen. Kyseisessä tapauksessa ulkomainen liikennelentokone laskeutui Rovaniemellä loppulähestymisen aikana selvästi menetelmän mukaisen lähestymiskorkeuden alapuolelle. Miehistö havaitsi tilanteen ja teki ylösvedon. Tapaus on luokiteltu near-CFIT-tyyppiseksi, koska tässä tilanteessa todennäköisimpänä uhkana oli törmäys maastoon tai esteeseen kiitotieltä suistumisen sijaan.
Laskutelineisiin liittyviä vikoja raportoitiin hieman edellisvuotta enemmän. Kuten edellisenäkin vuonna, yksi tapauksista johti vakavaan vaaratilanteeseen, kun yleisilmailukoneen laskutelineet eivät kunnolla lukittuneet ja kone teki mahalaskun kiitotielle. Aiempinakin vuosina laskutelineviat ovat keskimäärin aiheuttaneet yhden vakavan vaaratilanteen.
Epänormaaleja kosketuksia kiitotiehen, kuten kovia laskeutumisia, raportoitiin likimain keskiarvon (18) verran. 2 tapausta johti onnettomuuteen ja 5 vakavaan vaaratilanteeseen. Nämä määrät olivat aiempien vuosien tasolla.
Vaikka suurin osa epänormaaleista kosketuksista tapahtui kaupallisessa ilmakuljetuksessa, niin pääosin niistä ei seurannut vakavampia seurauksia. Matkustajakoneissa laskutelineet on rakennettu niin vahvasti, että ne yleensä kestävät kovat laskeutumiset ilman vakavia seurauksia. Kovan laskun jälkeen laskutelineille pitää kuitenkin tehdä tekninen tarkastus sen kunnon varmistamiseksi. Kaupallisessa ilmakuljetuksessa yleisölentoa tehneelle kuumailmapallolle tapahtui yksi kova laskeutuminen, jossa matkustaja loukkaantui. Tämä luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi.
Muut vakavimmat tilanteet tapahtuivat yleis- tai harrasteilmailussa. Näistä ensimmäisessä onnettomuustilanteessa ultrakevyen lentokoneen moottori vikaantui, ja lasku tapahtui hyvin kovana. Lentäjä loukkaantui ja kone vaurioitui. Toisessa onnettomuudessa purjekone vaurioitui merkittävästi kovan laskun seurauksena.
Vakavissa vaaratilanteissa oli kyse samantyyppisistä tilanteista, mutta niissä vältyttiin pahemmilta vaurioilta tai loukkaantumisilta.
Tapauksia, joissa kiitotien kunnosta tiedotettiin puutteellisesti, oli viime vuonna hieman keskiarvoa (17) enemmän, mutta kuitenkin paria edellistä vuotta vähemmän. Kuten aiempinakin vuosina, tyypillisesti kyse oli tilanteista, joissa ilma-aluksen miehistön arvio tai ilma-aluksen järjestelmien antamat arvot osoittivat kiitotien olevan virallisesti ilmoitettua liukkaampi. Näissä tapauksissa lentoaseman kunnossapitohenkilöstö kävi tarkistamassa kiitotien olosuhteet ja teki tarvittaessa uusia mittauksia. Tarvittaessa ilmoitettuja arvoja muutettiin tai ryhdyttiin toimenpiteisiin kiitotien kunnon parantamiseksi.
Pääosa raportoitiin Pohjois-Suomen kentiltä tammi-helmikuussa ja marras-joulukuussa. Kokonaismäärillä arvioituna tilanne kehittyi parempaan suuntaan edellisiin vuosiin verrattuna.
Traficom julkaisee säännöllisesti talvitoimintatiedotteet sekä Suomeen lentäville lentoyhtiöille, että yleis- ja harrasteilmailijoille. Viime vuoden tiedotteet päivitettiin lokakuun alussa ja ne löytyvät Traficomin verkkosivuilta Ulkoinen verkkopalvelu..
Hyvää luettavaa on myös Eurocontrolin jo vuonna 2013 julkaisema European Action Plan for the Prevention of Runway Excursions (EAPPRE) Ulkoinen verkkopalvelu. -dokumentti, joka sisältää runsaasti suosituksia kiitotieltä suistumisten estämiseksi.
Lisäksi on julkaistu GAPPRE (Global Action Plan for the Prevention Runway Excursions) Ulkoinen verkkopalvelu., jolla pyritään vaikuttamaan kiitotieltä suistumisten estämiseksi maailmanlaajuisesti.