Tilannekatsauksessa tarkastellaan kiitotieltä suistumisia absoluuttisesti ja ilmailulajeittain, sekä näihin liittyviä tapahtumatyyppejä. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Kiitotieltä suistumiset 2024
Vuonna 2024 Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille raportoitiin 10 kiitotieltä suistumista. Määrä oli hieman yli vuosien 2014–2023 keskiarvon (8,6).
Kaikki tapaukset sattuivat yleis- tai harrasteilmailussa, kuten useimmiten aiempinakin vuosina. Kaksi suistumista tapahtui suomalaiselle ilma-alukselle ulkomailla. Yksikään tapauksista ei johtanut onnettomuuteen, vaikka aiempina vuosina kiitotieltä suistumiset ovat tyypillisesti johtaneet noin yhteen onnettomuuteen vuodessa. Neljä viime vuoden tapauksista luokiteltiin vakaviksi vaaratilanteiksi, mikä oli hieman keskiarvon (3 tapausta vuodessa) yläpuolella.
Kuusi kiitotieltä suistumista tapahtui yleisilmailussa, mikä oli hieman yli pitkän aikavälin keskiarvon. Harrasteilmailussa raportoitiin neljä tapausta, mikä sekin oli hieman keskiarvon yläpuolella.
Suurin osa kiitotieltä suistumisista tapahtui kesäkuukausina ja laskeutumisen yhteydessä, kuten aiempinakin vuosina.
Vuoden 2024 tapauksissa suistumisten taustalla oli moninaisia syitä. Tyypillisimpiä olivat kovat laskeutumiset sekä laskutelineiden tai renkaiden vaurioituminen laskun aikana, mikä johti kiitotieltä suistumiseen. Useissa tapauksissa tuuliolosuhteet olivat vaikuttavina tekijöinä. Vakavimmissa vaaratilanteissa kyseessä oli kova lasku, joka aiheutti vaurioita koneen rakenteisiin.
Kiitotieltä suistumisiin myötävaikuttavia tapaustyyppejä
Kiitotieltä suistumiseen mahdollisesti myötävaikuttavia seurattavia tapahtumia ovat esimerkiksi epästabiilit lähestymiset, laskuteline- ja reverssiviat, suuresta nopeudesta keskeytetyt lentoonlähdöt, kovat laskeutumiset tai muuten epänormaalit kosketukset kiitotiehen sekä tapaukset, joissa kiitotien kunnosta tiedottaminen on ollut puutteellista.
Näistä tapahtumatyypeistä epästabiilit lähestymiset olivat vuonna 2024 pidemmän aikavälin keskiarvon tasolla. Epästabiili lähestyminen tarkoittaa, että ilma-alus ei noudata lähestymisen aikana määriteltyjä arvoja, esimerkiksi nopeuden, korkeuden tai laskeutumiskulman osalta. Esimerkiksi liian suurella nopeudella tehty lasku voi johtaa kovaan laskeutumiseen ja siitä kiitotieltä suistumiseen. Useimmiten epästabiilit lähestymiset olivat kuitenkin pieniä poikkeamia, eivätkä ne johtaneet merkittäviin vaaratilanteisiin.
Vuonna 2024 raportoitiin vajaat 300 epästabiilia lähestymistä, joista suurin osa tapahtui kaupallisessa ilmakuljetuksessa Helsinkiin tehtyjen lähestymisten aikana. Usein tilannetta saattoi vaikeuttaa esimerkiksi haastavat tuuliolosuhteet. Vaikka tapausmäärä oli keskiarvon tasolla, lukumäärä on ollut nousussa vuodesta 2021 alkaen. Vuoden 2024 luvut ovat kuitenkin edelleen kaukana vuoden 2017 huippulukemista, jolloin tapauksia raportoitiin yli 500.
Laskuteline- ja reverssivikoja raportoitiin selvästi keskiarvoa useammin. Näitä tapauksia oli yli 60, kun vuosien 2014–2023 keskiarvo oli noin 41. Suurin osa tapauksista tapahtui kaupallisessa ilmakuljetuksessa, mutta ne eivät johtaneet merkittäviin vaaratilanteisiin. Yleis- ja harrasteilmailussa näitä tapauksia suhteessa liikennemääriin tapahtui kuitenkin enemmän. Yksi tapaus johti onnettomuuteen, kun yleisilmailukoneen laskuteline petti kovan laskun seurauksena.
Epänormaaleja kosketuksia kiitotiehen raportoitiin myös keskiarvoa enemmän, yhteensä hieman yli 40 tapausta. Näiden määrät olivat koholla niin kaupallisessa ilmakuljetuksessa kuin yleis- ja harrasteilmailussakin.
Kaupallisen ilmakuljetuksen tapauksista noin puolet liittyi liian kovaan laskuun. Matkustajakoneissa laskutelineet ovat kuitenkin rakenteeltaan vahvoja ja kestävät yleensä kovatkin laskeutumiset ilman vakavia seurauksia.
Yleis- ja harrasteilmailussa kolmessa tapauksessa epänormaali kosketus johti onnettomuuteen ja kuudessa vakavaan vaaratilanteeseen. Näiden lukemat olivat myös keskiarvon yläpuolella. Useimmissa tapauksissa kyseessä oli kova laskeutuminen, mutta joissain tapauksissa koneen pyrstö osui laskeutumisalustaan. Yleis- ja harrasteilmailukoneiden laskutelineet eivät ole yhtä kestäviä kuin liikennelentokoneiden, ja lisäksi operointi tapahtuu usein nurmipohjaisilla tai epätasaisilla alustoilla, mikä lisää riskejä.
Kahdessa onnettomuudessa taustalla oli muutakin kuin kova lasku. Molemmissa tapauksissa ilma-aluksen moottorivika lennon aikana johti pakkolaskuun, jossa kone meni nokan kautta ympäri laskeutumisalustaan osuessaan.
Tapaukset, joissa kiitotien kunnosta tiedotettiin puutteellisesti, olivat myös selvästi keskiarvon yläpuolella. Näitä tapauksia raportoitiin yli 30, kun vuosien 2014–2023 keskiarvo oli noin 15. Usein kyse oli tilanteista, joissa ilma-aluksen miehistön arvio tai ilma-aluksen järjestelmien antamat arvot osoittivat kiitotien olevan virallisesti ilmoitettua liukkaampi. Suurin osa tapauksista raportoitiin tammi- ja marraskuussa, ja tapahtumapaikkana oli useimmiten Rovaniemi, kuten edellisenäkin vuonna.
Näissä tapauksissa lentoaseman kunnossapitohenkilöstö kävi tarkistamassa kiitotien olosuhteet ja teki tarvittaessa uusia mittauksia. Tarvittaessa ilmoitettuja arvoja muutettiin tai ryhdyttiin toimenpiteisiin kiitotien kunnon parantamiseksi.
Traficom julkaisee säännöllisesti talvitoimintatiedotteet sekä Suomeen lentäville lentoyhtiöille, että yleis- ja harrasteilmailijoille. Viime vuoden tiedotteet päivitettiin lokakuun alussa ja ne löytyvät Traficomin verkkosivuilta (Ulkoinen linkki).
Hyvää luettavaa on myös Eurocontrolin jo vuonna 2013 julkaisema European Action Plan for the Prevention of Runway Excursions (EAPPRE) (Ulkoinen linkki) -dokumentti, joka sisältää runsaasti suosituksia kiitotieltä suistumisten estämiseksi.
Lisäksi on julkaistu GAPPRE (Global Action Plan for the Prevention Runway Excursions) (Ulkoinen linkki), jolla pyritään vaikuttamaan kiitotieltä suistumisten estämiseksi maailmanlaajuisesti.