Tilannekatsauksessa tarkastellaan yhteentörmäyksiä ja läheltä piti -tilanteita ilmassa, niiden lukumääriä ja syitä. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Yhteentörmäykset ja läheltä piti-tilanteet ilmassa H1/2025
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille raportoitiin 29 ilma-alusten välistä läheltä piti-tilannetta ilmassa. Määrä oli likimain vuosien 2015-2024 keskiarvon tasolla, ja edellistä vuotta pienempi.
Suomessa tapahtuneita tilanteita raportoitiin 16, mikä oli kymmenen vuoden keskiarvon alapuolella. Ulkomailta raportoitiin 13 tapausta, mikä puolestaan oli jonkin verran keskiarvon yläpuolella.
Tyypillisesti MAC/AIRPROX-tapauksissa on ollut kyse tilanteista, joissa ilma-alusten väliset etäisyydet ovat olleet esimerkiksi porrastusminimiä pienemmät tai etäisyys muuten normaalia pienempi, mutta varsinaisilta yhteentörmäyksiltä on vältytty. Toukokuussa Suomessa kuitenkin tapahtui onnettomuus, jossa kaksi virolaista helikopteria törmäsivät toisiinsa Euran lentopaikalla ja kaikki koptereissa olleet 5 henkilöä menehtyivät. Tapauksesta lisää alempana yleis- ja harrasteilmailuosiossa.
Toukokuun tapausta lukuun ottamatta muut alkuvuoden tapaukset eivät aiheuttaneet vakavampia seurauksia.
Kaupallinen ilmakuljetus
Suomalainen kaupallinen ilmakuljetus oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla osallisena 24 läheltä piti-tilanteessa. Määrä oli selvästi kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella.
11 tapausta kävi Suomessa ja 13 ulkomailla. Molemmat lukemat olivat keskiarvon yläpuolella.
Pääosa Suomen tapauksista kävi Helsinki-Vantaalla, kuten on ollut tyypillistä aiempinakin vuosina. Lukumäärät olivat myös aiempien vuosien tasoa. Pääosassa taustalla oli porrastuksen alitus toiseen miehitettyyn ilma-alukseen, mutta alitukset eivät olleet kovin merkittäviä. Droonien ja kaupallisen ilmakuljetuksen ilma-alusten väliset läheltä piti-tilanteet Suomessa ovat viime vuosina olleet melko harvinaisia, alkuvuonna sellaisia raportoitiin 2, eli hieman edellisvuosia vähemmän. Molemmat tapahtuivat Helsinki-Vantaalla.
Ulkomailla tapahtumapaikkana oli usein Lontoo, kuten aiempinakin vuosina. Varsinkin Lontoossa useimmiten toisena osapuolena oli väärässä paikassa lennätetty drone. Tällaisten tapausten määrä on ollut ulkomailla viime vuosina selvästi koholla, ja tilanne jatkui myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vakaviksi vaaratilanteiksi luokiteltuja tapauksia ei kuitenkaan ollut.
Yleis- ja harrasteilmailu
Suomalainen yleis- ja harrasteilmailu oli osallisena kolmessa läheltä piti-tilanteessa. Määrä jäi selvästi 10 vuoden keskiarvon alapuolelle. Tapaukset kävivät sekä valvotussa ilmatilassa että valvomattomilla lentopaikoilla ja ne eivät aiheuttaneet vakavampia seurauksia.
Suomessa tapahtuneessa yleis- ja harrasteilmailussa siis kuitenkin tapahtui onnettomuuteen johtanut yhteentörmäys kahden ulkomaisen helikopterin välillä toukokuussa Euran lentopaikalla. Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut tapauksesta tutkinnan L2025-01 (Ulkoinen linkki). Tapauksesta julkaistiin väliraportti heinäkuussa, mutta tässä vaiheessa ei vielä ole nähtävissä selkeää syytä yhteentörmäykselle.
Suomessa yleis- ja harrasteilmailussa on viimeksi tapahtunut kuolemaan johtanut yhteentörmäysonnettomuus vuonna 2011. Tuolloin kaksi purjekonetta törmäsi toisiinsa ilmassa ja toisen purjekoneen lentäjä menehtyi. Myös vuonna 2006 tapahtui purjekoneiden yhteentörmäysonnettomuus, mutta siitä selvittiin ilman kuolonuhreja.
Kansainvälisestikin tarkasteltuna helikopterien väliset yhteentörmäysonnettomuudet ovat varsin harvinaisia. Vuosittain maailmalla tapahtuu yksittäisiä helikopterien välisiä törmäyksiä.
Valvomattomilla lentopaikoilla, joissa ei ole lennonjohtoa ohjaamassa liikennettä, oikean tilannetietoisuuden merkitys korostuu. Vuonna 2023 näkyminen ja kuuluminen nostettiin erityiseksi teemaksi Suomen harrasteilmailun turvallisuustyössä. Aiheesta on lisätietoa esimerkiksi sen vuoden Lentoon!-seminaarin (Ulkoinen linkki) esitysmateriaaleista.
Turvallisuustiedotteissa (Ulkoinen linkki)on myös tunnistettu tyypillisimpiä läheltä piti -tilanteiden syitä ja pohdittu keinoja niiden ehkäisemiseksi. Yksi keskeisimmistä turvallisuustekijöistä on tilannetietoisuuden ylläpito. Turvallisuustiedotteen mukaan:
"Tilannetietoisuuden rakennuspalikoita ovat mm. luottamus siihen, että muutkin toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, lentopaikan radiotaajuuden kuuntelu sekä sinne puhuminen ja ilmatilan aktiivinen havainnointi."
Miehittämätön ilmailu
Alkuvuonna Suomessa raportoitiin 2 läheltä piti-tilannetta droonin ja miehitetyn ilma-aluksen välillä. Määrä oli 10 vuoden keskiarvoa pienempi ja myös edellisvuotta pienempi. Tilanne vaikuttaisi kehittyvän edelleen hyvään suuntaan.
Myös droonitoiminnan aiheuttamien ilmatilaloukkausten määrä oli ensimmäisellä puoliskolla aiempia vuosia pienempi.
Erityisesti lentoasemien läheisyydessä luvaton droonitoiminta on lähes aina tahallista. Drooni voi törmätessään miehitettyyn ilma-alukseen aiheuttaa vakavaa vahinkoa, joten jokainen tällainen tapaus on tarpeeton ja turvallisuutta vaarantava tilanne. Voit tutustua ilmatilaloukkausten (Ulkoinen linkki)tilanteeseen omassa osiossaan.
Ulkomailla luvattoman dronetoiminnan "hot spotina" pysyi edelleen Lontoon alue, josta raportoitiin pääosa alkuvuoden 12 ulkomaisen dronen aiheuttamista läheltä piti-tilanteista.
Lennonjohto
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla raportoitiin 6 lennonjohdon aiheuttamaa ilma-alusten välisen porrastusminimin alitusta (ei sisällä pyörrevanaporrastuksen alituksia tai ilma-aluksen ja ilmatilojen välisten porrastusminimien alituksia).
Määrä oli alle vuosien 2015–2024 keskiarvon. Porrastuksen alitukset olivat kohtuullisen pieniä.
Läheltä piti-tilanteisiin myötävaikuttavia tapaustyyppejä
Omassa osiossaan tarkemmin kuvattujen ilmatilaloukkausten (Ulkoinen linkki) lisäksi muita läheltä piti-tilanteisiin mahdollisesti myötävaikuttavia seurattavia tapahtumia ovat esimerkiksi selvityskorkeuden läpäisyt, poikkeamiset reitistä sivuttaissuunnassa, transponderiviat sekä virheelliset reagoinnit TCAS-käskyyn.
Alla muutama nosto tämän seurannan perusteella.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa tapahtuneiden selvityskorkeuden läpäisyjen määrä oli vuosien 2015-2024 keskiarvoa (24) korkeampi, mutta edellisten muutaman vuoden tasolla. Pääosa läpäisyistä tapahtui sotilasilmailussa kuten tyypillistä aiempinakin vuosina. Kaupallisessa ilmakuljetuksessa tapauksia oli hieman edellisvuosien määrää enemmän. Tapaukset eivät aiheuttaneet merkittävämpiä vaaratilanteita tai läheltä piti-tilanteita.
Poikkeamia reitistä sivuttaissuunnassa raportoitiin Suomessa ja suomalaisille ilma-aluksille yhteensä reilut 40 tapausta, mikä oli selvästi yli vuosien 2015–2024 keskiarvon. Pääosa tapauksista oli perinteisiä tilanteita, kuten kuten reittipisteen virheellinen asettaminen lentokoneen järjestelmään tai selvityksen mukaisen loppulähestymislinjan seuraamatta jättäminen.
Vuodesta 2024 alkaen on kuitenkin Ukrainan konfliktiin liittyen alettu nähdä myös tapauksia, joissa ilma-alus oli kohdannut GPS-häirintää lennon reittivaiheessa, ja lähestymisen aikana sen ohjaussuunta poikkesi suunnitellusta. Myös reittivaiheessa havaittuja yllättäviä suunnanmuutoksia raportoitiin. GPS-häirintä tyypillisesti vaikuttaakin koneen navigointikykyyn, jolloin sen pitää käyttää varanavigointijärjestelmiä tai pyytää lennonjohdon suunnistusapua. Traficom on julkaissut tarkempia tietoja aiheesta Satelliittinavigoinnin häiriöt Suomessa (Ulkoinen linkki) -sivustolla.