Yhteentörmäykset ja läheltä piti-tilanteet ilmassa (MAC/Airprox)

Tilakuva 2023

Vuonna 2023 Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille ulkomailla raportoitiin tapahtuneen yhteensä 68 ilma-alusten välistä läheltä piti-tilannetta ilmassa. Määrä oli vuosien 2013-2022 keskiarvon (54,2) yläpuolella. 

Jos tarkastellaan vain Suomessa tapahtuneita tilanteita, oli määrä (38) hieman keskiarvon (41,7) alapuolella. Ulkomailla tilanteita oli siis 30, mikä oli selvästi keskiarvon 18,1 yläpuolella. Pääosassa näistä aiheuttajana oli väärässä paikassa lennätetty drone. 

Yhdessäkään tapauksessa ei tapahtunut varsinaista yhteentörmäystä, mutta 5 tapauksessa ilma-alukset olivat niin lähellä toisiaan, että tapaus luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. Tällaisten tapausten määrä oli hivenen pidemmän aikavälin keskiarvon (6,1) alapuolella. Kaikki tapaukset kävivät ulkomailla, ja lukema oli yli kaksinkertainen vuosien 2013-2022 keskiarvoon (1,8) verrattuna. 
Suomessa siis ei tapahtunut yhtään läheltä piti-tilannetta, joka olisi johtanut vakavaan vaaratilanteeseen. 
Tämä oli varsin poikkeuksellista, sillä vuosina 2013-2022 Suomessa tapahtui tämäntyyppisiä tilanteita keskimäärin 4,8 vuodessa. 

Kaupallinen ilmakuljetus

Suomalainen kaupallinen ilmakuljetus oli vuonna 2023 osallisena 45 läheltä piti-tilanteessa. Määrä oli vuosien 2013-2022 keskiarvon yläpuolella. 20 tapauksista kävi Suomessa ja 25 ulkomailla. Erityisesti ulkomailla lukemat olivat selvästi pidemmän aikavälin keskiarvojen yläpuolella. 

Suurin osa Suomen tilanteista tapahtui Helsinki-Vantaalla. Pääosassa näistä syinä olivat lennonjohdon aiheuttamat porrastuksen alitukset. Helsinki-Vantaan tapausten määrät olivat kuitenkin aiempien vuosien keskiarvon tasolla. 
Yhtään Suomen tapauksista ei luokiteltu vakavaksi vaaratilanteeksi. Aiempina vuosina Suomessa on keskimäärin ollut 1,5 vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltua läheltä piti-tilannetta.  

Ulkomailla tapahtumapaikkana oli useimmiten Lontoo ja toisena osapuolena väärässä paikassa lennätetty drone. 3 näistä tapauksista luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi, mikä oli samaa luokkaa kuin aiempinakin vuosina. Englannissa tapahtuneiden tilanteiden määrä oli viime vuonna huomattavasti keskiarvon yläpuolella. Muualla ulkomailla tilanteiden määrä oli likimain aiempien vuosien keskiarvon tasalla.

Yleis- ja harrasteilmailu

Suomalainen yleis- ja harrasteilmailu oli osallisena 16 läheltä piti-tilanteessa. Määrä oli likimain vuosien 2013-2022 keskiarvon (17,1) tasalla. 
13 tapausta kävi Suomessa ja 3 ulkomailla. Molemmat lukemat olivat hieman keskiarvojen alapuolella. 2 tapauksista luokiteltiin vakaviksi vaaratilanteiksi, ja ne tapahtuivat toisella neljänneksellä ulkomailla, Espanjassa ja Slovakiassa. 
Suomessa ei siis raportoitu yhtään vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltua läheltä piti-tilannetta, mitä voi pitää hyvin poikkeuksellisena. Aiempina vuosina on Suomessa tapahtunut keskimäärin 3 vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltua läheltä piti-tilannetta yleis- ja harrasteilmailussa.

Siinä missä kaupallisessa ilmakuljetuksessa tilanteet kävivät pääosin Helsinki-Vantaalla, yleis- ja harrasteilmailussa läheltä piti-tilanteita kävi varsin tasaisesti ympäri Suomea. Yksikään niistä ei tapahtunut Helsinki-Vantaalla, jossa onkin varsin vähän yleis- tai harrasteilmailua. Monet tapauksista kävivät valvomattomilla lentopaikoilla, kuten aiempinakin vuosina.

Valvomattomalla lentopaikalla jossa ei ole lennonjohtoa ohjaamassa liikennettä, oikean tilannetietoisuuden tärkeys korostuu. Näkyminen ja kuuluminen nostettiin vuonna 2023 erityiseksi teemaksi Suomen harrasteilmailun turvallisuustyössä. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi tämän vuoden Lentoon!-seminaarin esitysmateriaaleista (Ulkoinen linkki).

Myös turvallisuustiedotteessa (esimerkiksi tässä (Ulkoinen linkki)vuoden 2020 kesältä) on tunnistettu tyypillisimpiä läheltä piti-tilanteiden syitä ja pohdittu toimenpiteitä niiden välttämiseksi, joista yhtenä tärkeimmistä on tilannetietoisuuden ylläpito : "Tilannetietoisuuden rakennuspalikoita ovat mm. luottamus siihen, että muutkin toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, lentopaikan radiotaajuuden kuuntelu sekä sinne puhuminen ja tietysti silmien auki pitäminen ja ilmatilan havainnointi". 

Ulkomailla läheltä piti-tilanteet kävivät useimmiten Espanjassa erilaisilla koululennoilla. Aiempinakin vuosina Espanjassa näitä tilanteita on tapahtunut eniten.  Viime vuonna kokonaismäärä oli hieman keskiarvon alapuolella.

Dronet

Dronet aiheuttivat vuonna 2023 Suomessa 8 läheltä piti-tilannetta. Määrä oli likimain vuosien 2013-2022 keskiarvon (8,9) tasalla. Tyypillinen tapaus oli dronen lennätys liian korkealla Helsinki-Vantaan ilmatilassa. Yksikään tilanne ei viime vuonna kuitenkaan aiheuttanut vakavaa vaaratilannetta miehitetylle ilmailulle. 

Suomessa dronejen aiheuttamien läheltä piti-tilanteiden määrä on kehittynyt hyvään laskevaan suuntaan viime vuosina. Toisaalta vuonna 2023 droneja lennätettiin luvatta valvotussa ilmatilassa aiempia vuosia useammin. Läheltä piti-tilanteilta useimmiten vältyttiin koska toisia ilma-aluksia ei sattunut lähistölle. Tutustu tarkempi katsaukseen ilmatilaloukkausten tilanteesta täällä (Ulkoinen linkki).

Suomessa tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan viime vuosina, mutta ulkomailla tilanne on ollut päinvastainen. 
Vuonna 2023 dronet aiheuttivat suomalaisille ilma-aluksille ulkomailla 17 läheltä piti-tilannetta. Määrä oli yli kaksinkertainen vuosien 2015-2022 keskiarvoon (6,9) verrattuna. 
Pääosa raportoitiin Lontoon lähistöltä ja 3 vuoden tapauksista luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. Myös vakavien vaaratilanteiden määrä oli keskiarvon yläpuolella. Lontoo ei aiempina vuosina erityisesti erottunut "hot spottina" läheltä piti-tilanteissa, mutta vuonna 2023 sieltä raportoitiin n. 70% kaikista ulkomaiden tilanteista. Useimmissa tapauksissa oli kyse selkeästi tahallisesta toiminnasta, eli lennätyksestä esim. hyvin lähellä lentoasemaa tai huomattavan korkealla.

Lennonjohto

Lennonjohdon aiheuttamia ilma-alusten välisiä porrastuksen alituksia (ei sisällä pyörrevanaporrastuksen alituksia tai ilma-aluksen ja ilmatilojen välisiä porrastusminimin alituksia) tapahtui vuonna 2023 yhteensä 12. Määrä oli vuosien 2013-2022 keskiarvon (17,2) alapuolella ja myös suhteessa operaatioiden määrään leskiarvon alapuolella. Suurin osa tapahtui Helsinki-Vantaalla, mutta näitäkin tapauksia oli keskiarvoa vähemmän.
 
Useimmiten porrastuksen alitukset tapahtuivat lähestymisvaiheessa, kun kahden peräkkäin lähestyneen koneen välinen minimietäisyys alittui. Alitukset olivat kuitenkin kaikissa tapauksissa melko vähäisiä.

Läheltä piti-tilanteisiin myötävaikuttavia tapaustyyppejä

Omassa osiossaan tarkemmin kuvattujen ilmatilaloukkausten  (Ulkoinen linkki)lisäksi muita läheltä piti-tilanteisiin mahdollisesti myötävaikuttavia seurattavia tapahtumia ovat esimerkiksi selvityskorkeuden läpäisyt, poikkeamiset reitistä sivuttaisuunnassa, transponderiviat sekä virheelliset reagoinnit TCAS-käskyyn.

Selvityskorkeuden läpäisyjä Suomessa raportoitiin vuonna 2023 yhteensä 48 tapausta, eli hivenen vuosien 2013-2022 keskiarvoa (45) enemmän. Eniten läpäisyjä raportoitiin jälleen sotilasilmailussa (16), kuten useimmiten aiempinakin vuosina. Vuonna 2023 määrä tosin puolittui edellisestä vuodesta, joten tilanne kehittyi parempaan suuntaan. Sotilasilmailun tapausten määrä oli nyt aiempien vuosien keskiarvon tasalla. 
Ulkomaisen, Suomessa tapahtuneen sotilasilmailun läpäisyjen määrä (5) selvästi kasvoi edellisvuosiin verrattuna, jolloin tällaiset tilanteet olivat yksittäisiä. 

Siviili-ilmailussa selvityskorkeuksia läpäistiin 34 kertaa eli hieman edellisvuotta sekä keskiarvoa (28) enemmin. Näissä tapauksissa useimmiten kaupallisen ilmakuljetuksen ilma-alus jossain lähestymisen vaiheessa alitti lennonjohdon antaman selvityskorkeuden.
Suomessa selvityskorkeus läpäistiin useimmiten Helsinki-Vantaalla tai Rovaniemellä. 

Ulkomailla suomalaisille ilma-aluksille tapahtui 22 selvityskorkeuden läpäisyä. Määrä oli jonkin verran aiempien vuosien keskiarvon 15,2 yläpuolella. Läpäisyjä tapahtui varsin tasaisesti ympäri maailmaa.

Kuten aiempinakin vuosina, usein myötävaikuttavana tekijänä läpäisyyn vaikuttaisi olleen epähuomiossa tapahtunut virhetoiminto ohjaamossa. Esimerkiksi oli unohdettu, ettei ole ollut tarvittavaa lupaa lennonjohdolta ja jätettiin selvitetty korkeus ylös- tai alaspäin. 

Poikkeamisia reitistä sivuttaissuunnassa raportoitiin vuonna 2023 Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille yhteensä 99 tapausta. Määrä oli selvästi vuosien 2013-2022 keskiarvon (58,7) yläpuolella. 

Suomessa tapauksia oli 57, eli keskiarvoa (45,8) enemmän, mutta tilanne on kuitenkin pysynyt varsin vakaana viime vuosina. Useimmiten poikkeaminen tapahtuu joko lennon reittivaiheessa tai lähestymisen aikana. Tyypillinen tilanne kävi joko kotimaisessa tai ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa, kun lähestymisvaiheessa ei lähdetty seuraamaan loppulähestymislinjaa selvityksen mukaisesti tai esimerkiksi oli valittu väärä reittipiste lentokoneen järjestelmään.

Ulkomailla suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa raportoitiin tällaisia tilanteita selvästi aiempien vuosien keskiarvoa enemmän. Tapaukset eivät käyneet erityisesti missään tietyssä sijainnissa, vaan varsin tasaisesti ympäri maailmaa. Usein tilanne kävi joko lähestymisen aikana (ei liitytty suuntasäteeseen selvityksen mukaisesti) tai lentoonlähdössä ja alkunousussa (virheellinen SID eli vakiolähtöreitti syötetty ilma-aluksen järjestelmiin). 

Transponderivikoja tai virheellistä käyttöä, kuten väärän transponderikoodin asettamista, raportoitiin vuonna 2023 30 tapausta, eli vuosien 2013-2022 keskiarvoa (18,2) enemmän. Suuri osa viime vuoden tapauksista näytti koskevan tiettyä helikopterityyppiä Rovaniemellä ja sen transponderin näkymistä lennonjohdon järjestelmissä. Mikäli tämä yksittäinen ilma-alustyyppi jätetään lukemista pois, olivat määrät likimain aiempien vuosien tasolla.