Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Yhteentörmäykset ja läheltä piti-tilanteet ilmassa (MAC/Airprox)

Tilannekatsauksessa tarkastellaan yhteentörmäyksiä ja läheltä piti -tilanteita ilmassa, niiden lukumääriä ja syitä. Tietoja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tilakuva 2022

Vuonna 2022 Suomessa tai suomalaisille ilma-aluksille ulkomailla raportoitiin tapahtuneen yhteensä 61 ilma-alusten välistä läheltä piti-tilannetta ilmassa. Määrä oli hieman vuosien 2013-2021 keskiarvon (53,3) yläpuolella.
Jos tarkastellaan vain Suomessa tapahtuneita tilanteita, oli määrä (27) kuitenkin selvästi keskiarvon (42,3) alapuolella. Ulkomailla tapahtuneita tilanteita (34) taas oli yli kaksinkertaisesti keskiarvoon (16,4) verrattuna.  

Suomessa läheltä piti-tilanteiden määrä on viime vuosina ollut laskussa, kun taas ulkomailla kehitys on ollut päinvastaista, erityisesti viime vuonna. Selkein syy kasvuun ulkomailla oli dronejen aiheuttamien tilanteiden kasvanut määrä.

Vuoden aikana tapahtuneista läheltä piti-tilanteista 7 luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. 5 tapauksessa toisena osapuolena oli drone.
4 näistä tapahtui Suomessa ja 3 ulkomailla. Määrät olivat likimain aiempien vuosien keskiarvon tasalla.

Kaupallinen ilmakuljetus

Suomalainen kaupallinen ilmakuljetus oli viime vuonna osallisena 39 läheltä piti-tilanteessa. Määrä oli yli kaksinkertainen vuosien 2013-2021 keskiarvoon (15,1) verrattuna).
15 tapauksista tapahtui Suomessa ja loput 24 ulkomailla. Sekä Suomen että ulkomaiden osalta määrä oli selkeästi pidemmän aikavälin keskiarvojen yläpuolella.

Tapauksista 5 luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. Määrä oli hieman aiempien vuosien keskiarvon yläpuolella. 2 näistä tapauksista kävi Helsinki-Vantaalla (molemmissa toisena osapuolena drone) ja 3 ulkomailla (2 tapauksessa toisena osapuolena drone ja yhdessä ulkomainen yleisilmailu).

Läheltä piti-tilanteiden määrän kasvua viime vuosina selittää suurelta osin lisääntynyt dronetoiminta erityisesti ulkomailla. 

Yleis- ja harrasteilmailu

Suomessa yleis- ja harrasteilmailun raportoitiin viime vuonna olleen osallisena 6 läheltä piti-tilanteessa. Määrä oli selvästi vuosien 2013-2021 keskiarvon (16,2) alapuolella.  Viime vuoden tapauksista 2 luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. Toisessa tapahtui läheltä piti-tilanne kahden ultrakevyen välillä Nummelassa, ja toisessa drone lensi läheltä ultrakevyttä Jyväskylässä.

Näiden tietojen perusteella tämän indikaattorin tilanne kehittyi viime vuonna merkittävästi parempaan suuntaan. Edellisinä vuosina alkanut laskeva suuntaus näissä tapauksissa jatkui siis myös viime vuonna.

Turvallisuustiedottessa (esimerkiksi tässä vuoden 2020 kesältä (Ulkoinen linkki)) on tunnistettu tyypillisimpiä läheltä piti-tilanteiden syitä ja pohdittu toimenpiteitä niiden välttämiseksi, joista yhtenä tärkeimmistä on tilannetietoisuuden ylläpito : "Tilannetietoisuuden rakennuspalikoita ovat mm. luottamus siihen, että muutkin toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, lentopaikan radiotaajuuden kuuntelu sekä sinne puhuminen ja tietysti silmien auki pitäminen ja ilmatilan havainnointi".

Ulkomailla suomalainen yleis- tai harrasteilmailu oli osallisena 6 läheltä piti-tilanteessa viime vuonna. Tämä määrä oli vuosien 2013-2021 keskiarvon yläpuolella. Kaikki tapaukset kävivät Espanjassa koululentojen aikana. 

Dronet

Dronet aiheuttivat Suomessa viime vuonna 7 läheltä piti-tilannetta. Määrä oli vuosien 2015-2021 keskiarvon alapuolella.

Vuoden aikana käyneissä tapauksissa toisena osapuolena olivat niin kaupallinen ilmakuljetus, harrasteilmailu kuin sotilasilmailukin. Joissain tapauksissa dronea oli ilmoituksen mukaan lennätetty huomattavan korkealla. 3 tapausta luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. Niissä dronea oli lennätetty selvästi liian lähellä kiitotietä väärällä korkeudella. Suurin osa tilanteista tapahtui Helsinki-Vantaan läheisyydessä.

Ulkomailla dronet aiheuttivat suomalaisille ilma-aluksilla 14 läheltä piti-tilannetta viime vuonna. Lukema oli n. kaksinkertainen pidemmän ajan keskiarvoon verrattuna. 2 tapauksista luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi.

Dronejen aiheuttamien läheltä piti-tilanteiden määrä Suomessa on kokonaisuutena viime vuosina ollut laskusuunnassa, mutta viime vuonna lasku kääntyi pieneksi kasvuksi.
Ulkomailla tapahtuneiden tilanteiden määrä oli vielä selkeämmässä kasvussa. Mitään tiettyä "hot spot"-sijaintia ei ole nähtävissä, vaan tilanteet ovat käyneet varsin tasaisesti ympäri Eurooppaa.
Useimmissa tapauksissa oli kuitenkin kyse selkeästi tahallisesta toiminnasta, eli lennätyksestä esim. hyvin lähellä lentoasemaa tai huomattavan korkealla.

Lennonjohto

Lennonjohdon aiheuttamia ilma-alusten välisiä porrastuksen alituksia (ei sisältäen pyörrevanaporrastuksen alituksia tai ilma-aluksen ja ilmatilojen välisten porrastusminimien alituksia) tapahtui viime vuonna Suomessa 16. Määrä oli hivenen vuosien 2013-2021 keskiarvoa (17,3) vähemmän. Suhteessa lentoasemien operaatioihin tapauksia oli kuitenkin hieman keskiarvoa enemmän. 

Suurimmassa osassa tapauksista tapahtumapaikkana oli Helsinki-Vantaan ilmatila. Yhdessä tämän vuoden tapauksista porrastuksen alitus arvioitiin merkittäväksi.

Läheltä piti-tilanteisiin myötävaikuttavia tapaustyyppejä

Omassa osiossaan tarkemmin kuvattujen ilmatilaloukkausten (Ulkoinen linkki) lisäksi muita läheltä piti-tilanteisiin mahdollisesti myötävaikuttavia seurattavia tapahtumia ovat esimerkiksi selvityskorkeuden läpäisyt, poikkeamiset reitistä sivuttaisuunnassa, transponderiviat sekä virheelliset reagoinnit TCAS-käskyyn.

Selvityskorkeuden läpäisyjä raportoitiin viime vuonna 59 tapausta, eli selvästi vuosien 2013-2021 keskiarvoa (43,3) enemmän. Eniten läpäisyjä raportoitiin sotilasilmailussa (31). Näissä tapahtumapaikkana usein olikin ilmatila, jossa on paljon sotilastoimintaa, eli Rovaniemi, Jyväskylä tai Tampere-Pirkkala.
Jos sotilasilmailun tapaukset jätetään laskuista, niin siviili-ilmailun osalta koko vuoden lukumäärä (28) oli vuosien 2013-2021 keskiarvon (27,1) tasalla.

Varsin monessa viime vuonna tapahtuneessa läpäisyssä myötävaikuttavana tekijänä läpäisyyn vaikuttaisi olleen epähuomiossa tapahtunut virhetoiminto ohjaamossa. Esimerkiksi unohdettu ettei ole ollut tarvittavaa lupaa lennonjohdolta ja jätetty selvitetty korkeus ylös- tai alaspäin. Joissain tapauksissa myös ilma-aluksen korkeusmittariin oli jäänyt väärä ilmanpaineasetus, ja sen johdosta oli läpäisty selvityskorkeus.

Poikkeamisia reitistä sivuttaissuunnassa raportoitiin viime vuoden kolmannella neljänneksellä runsaasti, mutta loppuvuotta kohden näiden määrä väheni (53) ja päätyi varsin lähelle pidemmän ajan keskiarvoa (46,1). Näitä tapahtui erityisesti kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Tilanteet olivat hyvin monenlaisia, mm. oli lennetty vääriä lähtöreittejä (SID), lähestymisvaiheessa ei ollut liitytty suuntasäteeseen selvityksen mukaisesti tai esimerkiksi valittu väärä reittipiste lentokoneen järjestelmään.

Transponderivikoja tai virheellistä käyttöä, kuten väärän transponderikoodin asettamista, raportoitiin keskiarvoa enemmän viime vuonna. Nämä olivat tapahtuneet useimmiten yleisilmailussa. Tapauksissa usein oli lennetty transponderivyöhykkeellä käyttämättä transponderia.