Liikkumisen palvelut MAL-seuduilla

Joukkoliikenteen kysyntä

Joukkoliikenteessä tehtiin vuonna 2021 koko maassa noin 375 miljoonaa matkaa. Matkoista noin 60 % tehtiin linja-autolla, 16 % junilla, 15 % metrolla ja 9 % raitiovaunulla. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti ennen koronapandemiaa, jonka seurauksena joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuonna 2021 matkustajamäärä oli edelleen noin kolmanneksen vuoden 2019 tasoa matalammalla.

MAL-seuduilla toimivista joukkoliikenneviranomaisista (TVV) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selvästi suurin: HSL:n liikenteen matkustajamäärä vuonna 2022 oli noin 304 miljoonaa. Kaikkien muiden MAL-seutujen yhteenlaskettu matkustajamäärä oli noin 94 miljoonaa. Tampereen seudulla matkustajamäärä oli 43 miljoonaa ja Turun seudulla 22 miljoonaa. Muilla MAL-seuduilla matkustajamäärät ovat olleet alle 10 miljoonaa.

Matkustuksen elpyminen on vaihdellut paljon kaupunkiseudun mukaan. Koronapandemian jälkeen matkustuksen elpyminen on ollut nopeinta Tampereen seudun joukkoliikenteessä ja hitainta Lahden seudun, HSL:n ja Oulun seudun joukkoliikenteessä. Tampereen seudulla raitiotieliikenteen käynnistyminen on vaikuttanut merkittävästi elpymiseen. Jyväskylän ja Kuopion seudun joukkoliikenteessä matkustus lähti nousuun muita nopeammin jo vuonna 2020. HSL-alueen joukkoliikenteessä työmatkustuksen rooli on perinteisesti ollut hyvin suuri ja etätöiden lisääntymisen vaikutukset matkustuksessa näkyvät selvästi.

MAL-seuduilla joukkoliikennettä järjestävät joukkoliikenneviranomaisten (TVV) lisäksi alueelliset ELY-keskukset. ELY-keskukset hankkivat alueen liikenteen kuntien kanssa yhteishankintoina tai myöntävät kunnille valtionavustusta. Tässä analyysissä on kuitenkin tarkasteltu vain TVV-toimijoiden järjestämää liikennettä, koska ELY-keskusten järjestämän liikenteen osalta tiedot ovat puutteellisia tai vaihtelevan tasoisia. 

Joukkoliikenteen kysynnän kehitystä on tarkasteltu erillisellä sivulla (Ulkoinen linkki), julkisen liikenteen suoritetilastossa (Ulkoinen linkki) sekä julkaisussa Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta (Ulkoinen linkki).

Joukkoliikenteen tarjonta

Joukkoliikenteen kokonaissuorite oli vuonna 2021 koko maassa noin 522 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Suoritteesta noin 60 % tehtiin linja-autolla, 33 % junilla, 4 % metrolla ja 1 % raitiovaunulla. Vuonna 2021 kokonaissuorite oli 17 % vuoden 2019 tasoa pienempi.

MAL-seutujen joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) palvelutarjonta on suurin sekä absoluuttisesti että asukasmäärään suhteutettuna. Tampereen ja Turun seudullisilla joukkoliikenneviranomaisalueilla on toiseksi eniten joukkoliikennetarjontaa. Muilla neljällä MAL-seudulla joukkoliikenteen palvelutarjonta asukasta kohden on samaa suuruusluokkaa. Pandemialla ei ollut suurta vaikutusta joukkoliikenteen tarjontaan linjakilometreinä tarkasteltuna, sillä lipputulojen vähenemistä korvattiin julkista rahoitusta nostamalla. Valtion tuilla oli merkittävä rooli palvelutarjonnan säilyttämisessä.

Joukkoliikenteen tarjonnan kehitystä on tarkasteltu erillisellä sivulla , julkisen liikenteen suoritetilastossa (Ulkoinen linkki) sekä julkaisussa Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta (Ulkoinen linkki).

Joukkoliikenteen tarjontaa voidaan kehittää lisäämällä liikennöintiä ja parantamalla muutoin palvelutasoa sekä toteuttamalla infrastruktuurihankkeita. Infrastruktuuriin liittyviä tarpeita MAL-seuduilla on kuvattu sivulla liikkumisen verkot .

Palvelutasoa voidaan parantaa mm. valtionavustuksilla, joiden edellytyksenä on kuntien osallistuminen valtion kanssa yhtäläisellä kustannusosuudella. Valtionavustuksia käytetään linjakilometrien lisäämiseen ja ylläpitämiseen sekä palveluiden kehittämistoimenpiteisiin, lippujen hinnoitteluun ja digitalisaation edistämiseen (mm. lähimaksaminen, lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus). Kaupunkiseutujen liikenteen hankinnan valtionavustuskelpoiset nettokustannukset ovat vuonna 2023 noin 150 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2019. Tämä johtuu liikenteen hinnan noususta sekä matkustajamäärien vähenemisestä. Matkalippujen hintoja ei kuitenkaan ole nostettu vastaavasti eikä liikenteen palvelutasoa leikattu, jotta saavutettavuus ja käytettävyys eivät heikkenisi. 

Valtionavustuksilla edistetään Liikenne 12 -suunnitelman kestävyys- ja saavutettavuustavoitteita parantamalla mahdollisuuksia käyttää kestäviä kulkutapoja kaupunkiseuduilla. Palvelutason nosto tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mm. työmarkkinoiden saavutettavuuden parantumisen myötä. Tuella on osaltaan vaikutusta myös liikenneköyhyyden vähentämiseen suurilla kaupunkiseuduilla.

Joukkoliikenteen rahoitus

Pääosan paikallisesta ja seudullisesta joukkoliikenteestä järjestävät liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) määritetyt tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän linja-autoliikenteen suora rahoitus koko maassa yhteensä nousi hieman ennen koronapandemiaa noin 330 miljoonasta eurosta vuosittain noin 350 miljoonaan euroon. Vuonna 2020 joukkoliikenteen suora rahoitus oli noin 600 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 700 miljoonaa euroa. Linja-autoliikenteen julkisesta rahoituksesta 78 % oli suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen hankintoja ja loput 22 % muiden alueiden hankintoja. Valtion osuus joukkoliikenteen julkisesta rahoituksesta oli ennen koronapandemiaa noin 20 %. Pandemian myötä osuus nousi kolmannekseen.

MAL-seutujen joukkoliikenneviranomaisten järjestämän joukkoliikenteen nettokustannukset (hankinnasta vähennetty lipputulot, raideliikenteen infrastruktuurikustannukset huomioitu) olivat ennen koronapandemiaa yhteensä noin 185 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2022 joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuneet nettokustannukset MAL-seuduilla olivat noin 320 miljoonaa euroa eli noin 75 % korkeammat kuin vuonna 2019. Tampereen ja Oulun seuduilla nettokustannusten nousu oli yli 100 % ja Kuopion seudulla noin 100 %. HSL-seudun kustannusnousu oli 75 %. Muilla MAL-seuduilla kustannusten nousu on ollut vähäisempää. 

Koronapandemian suurimmat taloudelliset vaikutukset niin euromäärissä kuin nettokustannusten suhteellisena muutoksena tarkasteltuna ovat kohdistuneet HSL:ään. Toiseksi suurimmat vaikutukset ovat olleet Tampereen seudulla.

Joukkoliikenneviranomaisille myönnetään valtionavustuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Valtionavustukset kasvoivat merkittävästi vuonna 2020 koronapandemian myötä. Valtion osuus kokonaisuudessaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen rahoituksesta nousi erillisten korona-avustusten myötä noin 38 %:iin. MAL-seuduilla valtion osuus on kaikilla seuduilla keskimääräistä pienempi paitsi Oulun seudulla (43 %) ja Tampereen seudulla (38 %). Valtionavustusten osuudet joukkoliikenteen rahoituksesta vaihtelivat muilla MAL-seuduilla 26 %:sta (HSL) 34 %:iin (Lahden seutu).

Joukkoliikenteen rahoitusta ja nettokustannuksia on tarkemmin kuvattu sivuilla Joukkoliikenteen suoran rahoituksen kehitys (Ulkoinen linkki), Linja-autoliikenteen julkinen rahoitus (Ulkoinen linkki) ja Yleistä joukkoliikenteen järjestämisestä, rahoituksesta ja liikevaihdosta (Ulkoinen linkki). Joukkoliikenteen rahoituksesta on tietoa myös Julkisen liikenteen suoritetilastossa (Ulkoinen linkki).

Alueellisen junaliikenteen kehittäminen

Alueellisen eli kaupunkiseudun sisäisiä tai läheisten kaupunkiseutujen välisiä matkoja palvelevan junaliikenteen toteutettavuutta on vuosina 2021-2023 tarkasteltu kuudessa selvityksessä.

• Alueellisen junaliikenteen tekninen selvitys (Ulkoinen linkki). Väyläviraston julkaisuja 23/2021.
• Alueellinen junaliikenneselvitys. Infrastruktuuri, kapasiteetti ja kalusto (Ulkoinen linkki). Väyläviraston julkaisuja 79a/2021.
• Alueellisen junaliikenteen selvitys. Osaprojekti 2 - Maankäyttö (Ulkoinen linkki). Väyläviraston julkaisuja 79b/2021.
• Alueellisen junaliikenteen jatkoselvitys. Liikennöintikustannukset ja matkustajapotentiaali (Ulkoinen linkki). Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 8/2022.
• Tampereen kaupunkiseudun ratakapasiteettiselvitys (Ulkoinen linkki). Väyläviraston julkaisuja 26/2023.
• Alueellisen junaliikenteen jatkoselvitys, Matkustajapotentiaalin päivitykset (Ulkoinen linkki). Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 17/2023.

Selvityksissä on tarkasteltu myös MAL-seuduille kohdistuvia yhteysvälejä pois lukien Helsingin seudun lähijunaliikenne HSL:n toimialueella. Väyläviraston selvityksissä tällaisia yhteysvälejä olivat Liminka–Oulu–Ii, Iisalmi–Kuopio–Suonenjoki, Äänekoski–Jyväskylä–Muurame, Uusikaupunki–Turku ja Heinola–Lahti–Orimattila. Traficomin selvityksissä tarkasteltiin näiden lisäksi MAL-seuduille kohdistuvia yhteysvälejä Tampere–Sastamala, Turku–Loimaa–Toijala, Salo–Turku–Naantali ja Hanko–Karjaa(–Helsinki) sekä Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikennettä Orivedeltä, Lempäälästä, Nokialta ja Ylöjärveltä Tampereelle.

Selvitysten mukaan alueellista junaliikennettä on mahdollista sovittaa nykyiseen liikennerakenteeseen tietyin edellytyksin. Sovittaminen vaatii kuitenkin monin paikoin infrastruktuuriparannuksia, kuten esimerkiksi uusia matkustajalaitureita ja liityntäpysäköintiä sekä aikataulut tulee sovittaa muun liikenteen joukkoon. Osalla yhteysvälejä olisi tarpeen parantaa myös junien kohtaamismahdollisuuksia ja radan nopeustasoa. Alueellisen junaliikenteen operointiin sähkömoottorijuna arvioitiin sopivimmaksi vaihtoehdoksi kaikilla alueilla.

Alueellisen junaliikenteen matkustajapotentiaalin arvioitiin olevan korkein yhteysväleillä, joissa matka-ajat ovat lyhyitä suhteessa autoon ja matkakohteet tiiviitä kaupunkikeskustoja. Alueellisen junaliikenteen kustannustehokkuus muodostuu liikennöintikustannusten ja lipputulojen erotuksena. Selvitysten mukaan lähivuosina toteutettava alueellinen junaliikenne edellyttäisi huomattavaa julkista rahoitusta jokaisella tarkastellulla yhteysvälillä. Kustannustehokkaimmilla yhteysväleillä Salo–Turku–Naantali, Hanko–Karjaa(–Helsinki), Tampereen kaupunkiseudun lähiliikenne, Tampere–Sastamala ja Iisalmi-Kuopio-Suonenjoki vaadittu subventiotaso olisi 47–87 %. Kaikkien muiden tutkittujen yhteysvälien arvioitiin olevan heikosti tai hyvin heikosti kustannustehokkaita.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen volyymit niin liikennöinnin, kaluston määrän kuin matkustajamäärien osalta ovat eri mittaluokkaa kuin muualle Suomeen kaavailtu alueellinen junaliikenne. Sen vuoksi Helsingin seutua ei ole tarkasteltu näiden selvitysten yhteydessä. HSL-alueella lähivuosien kehittämistarpeet liittyvät kaupunkiratojen laajentamiseen ja sen myötä tulevaan tarpeeseen lisäkalustolle sekä varikkopalveluille.

Henkilöliikenteen solmupisteet ja joukkoliikenteeseen liittyvät palvelut

Traficom on kartoittanut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävimpien henkilöliikenteen solmupisteiden matkustajapalveluiden palvelutasoa keväällä 2022. Kartoituksen tuloksia on kuvattu omalla sivullaan (Ulkoinen linkki). Kartoituksessa arvioitiin solmupisteiden saavutettavuutta eri kulkutavoilla (pyöräliikenne, henkilöautoliikenne, paikallisjoukkoliikenne), matkustajainformaatiota ja solmupisteen palveluita. Kartoitukseen sisältyivät MAL-seutujen keskeiset terminaalit, asemat ja matkakeskukset.

Kartoituksessa arvioitujen palvelutasotekijöiden palvelutaso toteutuu parhaiten matkakeskuksissa ja Helsingin satamaterminaaleissa sekä näiden jälkeen rautatieasemilla ja lentoasemilla. Eniten palvelutasossa oli puutteita linja-autoasemilla. Kaikilla solmupisteillä oli kuitenkin joitakin palvelutasotekijöitä, jotka eivät täyttyneet.

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut selvityksen maakuntakeskusten välisen työhön liittyvän joukkoliikenteen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien henkilöliikenteen solmupisteiden palvelutasomäärittelystä (Ulkoinen linkki). Selvityksessä suositellaan tavoitteeksi mahdollisuutta tehdä joukkoliikenteellä arkisin yhden päivän aikana työssäkäynti- tai työasiamatka Helsinkiin. Matka-aikatavoite on enintään 3,5 tuntia. Lähekkäisten maakuntakeskusten välillä suositellaan tarjottavan mahdollisuutta tehdä arkisin työssäkäyntimatka joukkoliikenteellä, jos matka-aika on alle 90 minuuttia. Muiden maakuntakeskusten välillä suositellaan tarjottavaksi mahdollisuutta tehdä työasiamatka julkisella liikenteellä, jos yhteydelle on kysyntää. Selvityksessä määriteltiin myös henkilöliikenteen solmupisteiden palvelutasotavoitteita saavutettavuudelle, informaatiolle ja palveluille.

Paikallisen joukkoliikenteen kaluston esteettömyys on MAL-seuduilla suhteellisen korkealla tasolla: matalalattiabussien osuus kalustosta on kaikilla seuduilla lähes tai tasan 100 % paitsi Lahdessa (90 %). Matalalattiakalustolla myös ajetaan vuoroista lähes tai tasan 100 % paitsi Oulussa (78 %). Turun seudusta ei ole saatavissa kalustotietoa. Laiturialueiden esteettömyys on huomioitu yleensä kaupunkiraideliikenteessä ja lähijunaliikenteessä. Näkövammaisille suunnattuja pysäkkikuulutuksia on kuitenkin vain Helsingin seudun joukkoliikenteessä ja Tampereen raitiovaunuissa. Infonäyttöjä on käytössä osassa kalustoa kaikilla MAL-seuduilla paitsi Lahden seudulla. Kaikki suuret ja keskisuuret toimivaltaiset viranomaiskaupungit järjestävät palveluliikennettä. Paikallisjoukkoliikenteen esteettömyyttä on tarkasteltu omalla sivullaan  , jolle on koottu myös keskeisiä kehittämistarpeita paikallisen joukkoliikenteen esteettömyydessä.

Liityntäpysäköinnin kehittämisen tilaa MAL-seuduilla on kuvattu liityntäpysäköinnin tilannekuvassa . MAL-seuduilla liityntäpysäköinnin kehittäminen on usein kirjattu MAL-sopimukseen. Seuduista Helsingin ja Tampereen seudut ovat liityntäpysäköinnin kehittämisessä pisimmällä, ja niillä liityntäpysäköintiä kehitetään muun joukkoliikennejärjestelmän kanssa yhtenä palvelukokonaisuutena. Kaikilla seuduilla panostus pyöräliityntäpysäköinnin kehittämiseen on merkittävä. 

Muut liikkumisen palvelut

Kaupunkipyörien markkinatilannetta on tarkasteltu kaupunkipyörien tilannekuvassa. Kaupunkipyöriä on käytössä kaikilla muilla MAL-seuduilla paitsi Oulussa ja Jyväskylässä. Kaupunkipyöriä käytetään pääasiassa lyhyisiin, muutaman kilometrin pituisiin matkoihin kaupunkialueella. Kaupunkipyörät tukevat myös joukkoliikenteen käytettävyyttä, minkä vuoksi kaupunkipyöräasemat sijoitetaan usein joukkoliikenteen pysäkkien ja asemien läheisyyteen. Kaupunkipyörien tilannekuva perustuu toimijoiden Traficomille ilmoittamiin tietoihin, minkä vuoksi tiedoista voi puuttua joidenkin yksityisten toimijoiden tietoja (esim. Jyväskylä). 

Sähköpotkulautojen vuokrauspalveluiden markkinatilannetta on tarkasteltu yhteiskäyttöisten sähköpotkulautapalvelujen tilannekuvassa.  Sähköpotkulautojen vuokrauksen palveluntarjontaa on kaikilla MAL-seuduilla ainakin keskuskaupungissa. Sähköpotkulaudoilla tehtiin vuonna 2021 noin 11 miljoonaa matkaa, mikä on noin 0,25 % suomalaisten vuotuisesta matkamäärästä. Sähköpotkulautoja käytetään pääasiassa lyhyisiin, vajaan parin kilometrin pituisiin matkoihin kaupunkialueella. Noin 20-30 % sähköpotkulautamatkoista tehdään osana matkaketjuja.

Yhteiskäyttöautojen markkinatilannetta on tarkasteltu yhteiskäyttöautojen tilannekuvassa . Suomessa toimi vuonna 2021 seitsemän yhteiskäyttöautoja tarjoavaa yritystä, jotka tarjosivat yhteiskäyttöautopalvelua 23 kunnassa. Noin 65 prosenttia yhteiskäyttöautoista oli tarjolla Uudellamaalla. Yhteiskäyttöautopalveluita käytti vuonna 2021 lähes 62 000 asiakasta (asiakas voi käyttää useamman palveluntarjoajan palvelua). Alle 20 prosenttia matkoista tehtiin osana matkaketjua. Yhteiskäyttöautojen vuokrausten määrä vuonna 2021 oli vajaat 115 000 vuokrausta. Keskimääräinen vuokrauksen aikana ajettu matka oli 130 kilometriä. Yhteiskäyttöautojen käyttö kiinnostaa tutkimusten mukaan enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä kuin vannoutuneita yksityisautoilijoita.

Kaupallisten pysäköintipalveluiden markkinatilannetta on tarkasteltu kaupallisten pysäköintipalveluiden tilannekuvassa.  Kaupallisia pysäköintipalveluiden tarjoajia on kaikilla MAL-seuduilla lähinnä keskuskaupungissa. Kaupallisia pysäköintipalveluita tarjoaa Suomessa ainakin 17 yritystä, joiden yhteenlaskettu paikkatarjonta on 233 300 autopaikkaa. Näistä sähköautopaikkoja on vajaat 2 600. Pysäköintitapahtumien määrä oli vuonna 2021 noin 28 miljoonaa ja pysäköinnin mediaanipituus reilut kaksi tuntia. Helsingin, Tampereen ja Turun osuus kaupallisesta pysäköinnistä Suomessa oli yli 65 prosenttia vuonna 2021. Vajaat 20 prosenttia kaupallisia pysäköintipalveluja käyttäneistä matkoista tehtiin osana matkaketjuja.