Tilannekuvaan kootaan keskeisiä tietoja MAL-kaupunkiseutujen joukkoliikenteestä sekä uusista liikkumispalveluista. Tilannekuva päivitetään noin kahden vuoden välein. Tiedon koostamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tilannekuva on osa MAL-kaupunkiseutujen tilannekuvan kokonaisuutta. MAL-kaupunkiseutujen kehitystä on kuvattu myös ympäristöministeriön julkaisemassa valtakunnallisessa seurantaraportissa.
Yhteenveto
- Suurin osa MAL-kaupunkiseutujen asukkaista asuu kunnassa, joka kuuluu myös kaupunkiseudun yhteiseen joukkoliikennealueeseen. Pääosa joukkoliikenteestä on bussiliikennettä, pääkaupunkiseudulla on lisäksi kaupunkiraideliikennettä ja Helsingin ja Tampereen seuduilla lähijunaliikennettä.
- Eniten joukkoliikennematkoja tehdään sekä matkamäärissä että suhteessa asukaslukuun Helsingin seudulla. Etenkin Tampereen seudulla joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat olleet vahvassa kasvussa.
- Joukkoliikenteen matkamäärien ja lipputulojen lisäksi kaikilla MAL-seuduilla on kasvanut myös joukkoliikenteen rahoitustaso. Joukkoliikenteen kustannuksia on kasvattaa myös yleinen kustannustason nousu.
- Lähes kaikissa MAL-alueiden suurimmissa kaupungeissa on kaupunkipyöräpalveluita ja yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja, eniten matkoja näillä kulkutavoilla tehdään suurimmissa MAL-kaupungeissa.
MAL kaupunkiseuduilla tarkoitetaan niitä seitsemää kaupunkiseutua, jotka ovat valtion ja kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusmenettelyn piirissä. MAL alueet muodostuvat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Lahden ja Jyväskylän kaupungeista ja niiden lähikunnista. MAL-sopimusmenettelystä lisää ympäristöministeriön sivulla. (Ulkoinen linkki)
MAL-sopimusten tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Voimassa olevat sopimukset on laadittu vuosille 2024–2035 ja niissä on määritelty toimenpiteet vuosille 2024–2027. MAL-kaupunkiseutuja koskee myös TEN-T asetuksen velvoite laatia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Ulkoinen linkki) (SUMP) ja tuottaa EU:n edellyttämää seurantaindikaattoritietoa vuodesta 2027 lähtien.
Joukkoliikenteen järjestämistapa
MAL kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tarjonnasta vastaavat suurimmaksi osaksi suurten kaupunkiseutujen toimivaltaiset viranomaiset (TVV). Kaikki kunnat eivät MAL seuduilla kuitenkaan kuulu kaupunkiseutujen joukkoliikennealueeseen ja joitain kuntia kuuluu joukkoliikennealueeseen, vaikka kunta ei ole MAL-sopimuskunta, Asukasmäärään suhteutettuna MAL alueiden asukkaista kuitenkin suurin osa (84%-100%) kuuluu myös kaupunkiseutunsa joukkoliikennealueeseen.
MAL-seuduilla joukkoliikennettä järjestävät kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisten lisäksi alueelliset ELY-keskukset vuoden 2025 loppuun, jonka jälkeen järjestämisvastuu siirtyy Traficomille.. ELY-keskukset hankkivat alueen liikenteen kuntien kanssa yhteishankintoina tai myöntävät kunnille valtionavustusta. Tässä analyysissä on kuitenkin tarkasteltu vain TVV-toimijoiden järjestämää liikennettä, koska tidot ELY-keskusten järjestämästä liikenteestä ovat vaihtelevan tasoisia ja suurintaa osaa tiedoista ei voi tarkentaa kuntatasolle.
Joukkoliikenteen järjestämisen tapoja ja rahoitusta Suomessa kuvataan laajemmin tilannekuvassa.
Kaupunkiraideliikennettä on kuvattu tarkemmin kadut ja kaupunkiraideliikenne -tilannekuvassa.
Joukkoliikenteen matkustusmäärät ja palvelutaso
MAL-seutujen joukkoliikenneviranomaisten (TVV) alueista matkoja tehdään selvästi eniten Helsingin seudulla. HSL:n liikenteen matkustajamäärä vuonna 2024 oli noin 361 miljoonaa. Tampereen seudulla matkustajamäärä oli 54 miljoonaa ja Turun seudulla 27 miljoonaa. Muilla MAL-seuduilla matkustajamäärät ovat olleet alle 10 miljoonaa. Kaikilla alueilla joukkoliikenteen matkustajamäärät, kuten myös asukasmäärät ovat viime vuosina kasvaneet.
| Helsingin seutu | 252 | 304 | 361 |
| Tampereen seutu | 28 | 43 | 54 |
| Turun seutu | 17 | 22 | 27 |
| Oulun seutu | 6 | 8 | 11 |
| Jyväskylän seutu | 5 | 7 | 9 |
| Kuopion seutu | 5 | 7 | 9 |
| Lahden seutu | 5 | 6 | 8 |
Yhteensä
| 318 | 397 | 479 |
Taulukko: Joukkoliikenteen matkustajamäärä (miljoonia matkoja/vuosi) MAL kaupunkiseutujen TVV alueilla
Myös seutujen väestömäärään suhteutettuna joukkoliikenteen matkustusmäärät ovat suurimmat Helsingin seudulla, kuten myös joukkoliikenteen palvelutasoa kuvaava linjakilometrien määrä asukasta kohden. Joukkoliikenteen käyttö ei ole vielä aivan kaikilla seuduilla palannut koronaa edeltävälle tasolle, mutta nousua on tapahtunut kaikkialla. Tampereen seudulla joukkoliikenteen matkoja on jo enemmän kuin ennen koronaa. Myös Lahden, Jyväskylän ja Kuopion matkustusmäärät ovat jo pandemiaa edeltäneellä tasolla tai hieman kasvaneet.
Matkamäärät seudullisen joukkoliikenneviranomaisen liikenteessä suhteutettuna joukkoliikenneviranomaisalueen asukasmäärään (2017–2024). Vuoden 2024 väestöluvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja.
Joukkoliikenteen linjakilometrit seudullisen joukkoliikenneviranomaisen liikenteessä asukasta kohden (2017–2024). Vuoden 2024 väestöluvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja.
Joukkoliikenteen rahoitus
Joukkoliikenteen matkamäärien ja lipputulojen lisäksi kaikilla MAL-seuduilla on kasvanut myös joukkoliikenteen rahoitustaso. Joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia on kasvattanut myös MAL-alueilla yleinen kustannustason nousu. Vuosien 2019-2023 välillä Oulun seudun liikenteen nettokustannukset ovat kasvaneet huomattavasti linjastouudistuksen myötä. Kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi myös Tampereen ja Kuopion joukkoliikennealueilla. Lipputuloissa kasvua on eniten Tampereen ja Turun seuduilla.
Lisää joukkoliikenteen rahoituksesta sivulla.
Mikroliikkuminen ja jaetut liikkumispalvelut
Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöisiä polkupyöriä, joita tarjotaan kuntien tai yksityisten yritysten toimesta. Oulua lukuun ottamatta MAL-alueiden suurimmissa kaupungeissa on käytössä kaupunkipyöräjärjestelmä. Kaupunkipyörillä tehtiin Suomessa vuonna 2023 noin 3,95 miljoonaa matkaa, mikä oli noin 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Kaupunkipyörillä ajettujen matkojen lukumäärä oli vuonna 2024 suurin Helsingissä ja Espoossa. MAL-seuduilla tehtiin suurin osa eli 3,86 miljoonaa matkaa.
Kaupunkipyöristä lisää tilannekuvassa.
Yhteiskäyttöiset sähköpotkulautapalvelut ovat yleistyneet nopeasti Suomessa vuodesta 2019 lähtien, erityisesti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Kaikissa MAL-alueiden suurimmissa kaupungeissa on yksi tai useampi palveluntarjoaja.
Vuonna 2024 MAL-seuduilla tehtiin 16,7 miljoonaa sähköpotkulautamatkaa, mikä oli 21 % enemmän kuin edellisvuonna. Eniten matkoja tehtiin Helsingissä (5,4 miljoonaa matkaa), Turussa (2,8 miljoonaa matkaa), Tampereella (2,3 miljoonaa matkaa) ja Jyväskylässä (1,6 miljoonaa matkaa).
Sähköpotkulaudoista lisää tilannekuvassa.
Myös yhteiskäyttöautojen tarjonta ja käyttö on kasvanut viime vuosina, mutta vuonna 2024 vuokrausten määrä väheni noin 16 prosenttia ja oli noin 174 000 vuokrausta. Vuonna 2024 yhteiskäyttöautopalveluita oli tarjolla noin 40 kunnassa, miltei 80 prosenttia yhteiskäyttöautoista oli tarjolla Uudellamaalla.
Yhteiskäyttöautoista lisää tilannekuvassa.