Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Kaupunkipyörien tarjonta, ja käyttö ja markkinatilanne

Tilannekuvassa esitetään tietoa kaupunkipyörien tarjonnasta, käytöstä ja markkinatilanteesta. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöinen liikkumispalvelu, jossa kaupunki, kunta tai yksityinen yritys tarjoaa polkupyöriä alueella liikkuvien ihmisten käyttöön maksua vastaan. Kaupunkipyöriä käyttävät tyypillisesti alueen asukkaat, työntekijät ja opiskelijat. Kaupungeille kaupunkipyöräjärjestelmät tarjoavat tavan edistää pyöräilyä liikennemuotona ja yhä useampi kunta on ollut kiinnostunut ottamaan kaupunkipyörät osaksi liikenneratkaisujaan.

Kaupunkipyörien toiminta perustuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, kuten älykkäisiin lukkojärjestelmiin ja niitä tukeviin puhelinsovelluksiin. Teknologian avulla käyttäjä voidaan tunnistaa luotettavasti ja pyöriä voidaan jakaa useampien käyttäjien kesken. Tärkeää on myös helppo maksujärjestelmä ja pyörien paikannus. Useimmiten pyörät noudetaan ja palautetaan kaupunkipyöräasemalta ja -asemalle, mutta on myös vapaasti palveluntarjoajan määrittelemällä alueella käytettäviä kaupunkipyöriä. 

Suomessa kaikki vuosina 2020 ja 2021 käytössä olevat järjestelmät olivat asemallisia, mutta vuoden 2022 aikana tuli käyttöön myös asemattomia sähköpyöräpalveluita. Kaupunkipyöräjärjestelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja uusia vaihtoehtoja toteutukseen tulee tarjolle. Esimerkiksi pyörien sähköavusteisuus eri muodoissaan on lisääntynyt viime vuosina.

Pääperiaatteena kaupunkipyöräjärjestelmissä on, että pyörää käytetään lyhyisiin matkoihin kaupunkialueella. Kaupunkipyörät täydentävät muuta julkista liikennettä ja voivat sujuvoittaa liikkumista kaupunkialueilla täydentämällä matkaketjuja. Tämän vuoksi kaupunkipyöräjärjestelmien integroituminen julkiseen liikenteeseen on olennaista. Suomessa käytössä olevat asemalliset kaupunkipyöräjärjestelmät on helpompaa integroida osaksi julkista liikennettä kuin asemattomat järjestelmät, koska asemat voidaan sijoittaa lähelle julkisen liikenteen pysäkkejä. 

Ideaalitilanteessa kaupunkipyörät liikkuvat asemien välillä niin, että asemilla on aina vapaita pyöriä ajoon ja vastaavasti tyhjiä jättöpaikkoja ajosta tuleville pyörille. Järjestelmä edellyttääkin huolellista pyöräpysäköintien suunnittelua sekä ympärilleen riittävän sekoittuneen kaupunkirakenteen, joka tarjoaa monipuolisia matkavaihtoehtoja. Tärkeää on myös sujuva käyttäjän tunnistaminen, helppo maksujärjestelmä ja pyörien paikannus. Kaupunkipyöräjärjestelmän toteutuksessa ja ylläpidossa on yleensä mukana monta tahoa, minkä vuoksi paikallisella joukkoliikenneviranomaiselle voi olla tärkeä rooli järjestelmän kytkemisessä osaksi joukkoliikennejärjestelmää. 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on kerännyt tietoja kaupunkipyörien tarjonnasta, käytöstä ja markkinatilanteesta kyseistä palvelua tarjoavilta yrityksiltä ja kaupungeilta vuosilta 2020 ja 2021. Jatkossa tiedot kerätään vuosittain. Alla esitetyt analyysit perustuvat Traficomin alan toimijoille lähettämän kyselyn tietoihin, joissa on vielä jonkin verran puutteita.   

Kaupunkipyöräjärjestelmien määrä kasvanut viime vuosina

Ensimmäiset kaupunkipyörät tulivat Suomessa käyttöön vuonna 2000, jolloin Helsingissä otettiin käyttöön rahapanttiin perustuva kaupunkipyöräjärjestelmä. Pyörät kärsivät kuitenkin vandalismista eikä kolikkopanttijärjestelmä toiminut hyvin, minkä vuoksi pyöristä luovuttiin 2010. 

Helsingin nykyinen kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016 ja se oli Suomen ensimmäinen kattava kaupunkipyöräjärjestelmä. Tuolloin Helsingissä oli tarjolla 500 pyörää 50 asemalla. Vuonna 2018 Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä laajeni Espooseen. Kaupunkipyörät ovat Helsingin järjestelmässä käytössä seitsemän kuukautta huhtikuun alusta lokakuun loppuun.

Vantaalla kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön 2019, mutta kyseessä on eri järjestelmä kuin Helsingissä ja Espoossa eikä pyöriä voi käyttää ristiin näiden järjestelmien välillä. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on kuitenkin ryhtynyt suunnittelemaan yhdessä jäsenkuntiensa kanssa kaupunkipyöräpalvelun yhteistyömallia. Tämä toisi toteutuessaan koko seudulle yhtenäisen kaupunkipyöräpalvelun, joka sidottaisiin entistä tiiviimmin osaksi joukkoliikennettä. Uusi palvelu tulisi käyttöön 2026.

Kuopiossa puolestaan otettiin vuonna 2019 käyttöön Pohjoismaiden ensimmäinen ns. viidennen sukupolven asematon kaupunkipyöräjärjestelmä, johon kuuluvat pyörät ovat kaikki sähköavusteisia. Kaupunkipyörät ovat levinneet Suomessa nopeasti useisiin kaupunkeihin. Vuonna 2021 kaupunkipyöriä oli tarjolla 22 paikkakunnalla ja vuonna 2020 18 paikkakunnalla. Vuonna 2021 kaupunkipyöriä tuli tarjolle Tampereella, Lahdessa, Porissa, Mikkelissä ja Raaseporissa. Joensuussa ei sen sijaan ollut kaupunkipyöriä vuonna 2021. 

Myös pyörien määrä lisääntyi vuonna 2021 yli 37 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja kaupunkipyöriä oli Suomessa tarjolla yli 7 800 kappaletta. Niistä lähes kolme neljäsosaa oli tarjolla Uudellamaalla. Pääosa pyöristä, yli 6 500 kappaletta, oli tarjolla suurilla kaupunkiseuduilla. Myös pyöräasemien määrä lisääntyi yli 38 prosenttia ja niitä oli vuonna 2021 jo yli 1 000 kappaletta. 

Kaupunkipyörien käyttö vähentynyt kahden viime vuoden aikana

Kaupunkipyörillä tehtiin Suomessa vuonna 2021 noin 3,4 miljoonaa matkaa, mikä oli reilut 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Käytön vähenemiseen on oletettavasti vaikuttanut etenkin sähköpotkulautojen voimakkaasti lisääntynyt suosio. Myös koronapandemian takia vähentynyt liikkuminen on saattanut osaltaan vähentää kaupunkipyörien käyttöä. Vuonna 2021 sähköpotkulaudoilla tehtiin yli 11,2 miljoonaa matkaa, mikä oli kolminkertainen määrä vuoteen 2020 verrattuna. 

Kaupunkipyörillä ajettujen matkojen lukumäärä oli vuonna 2021 suurin Helsingissä ja Espoossa. Koko maan tasolla tarkasteltaessa sähköpotkulaudoilla tehtävien matkojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa kaupunkipyörillä tehtyjen matkojen määrän jo vuonna 2020, mutta esimerkiksi Helsingissä vasta vuonna 2021. Monilla pienemmillä paikkakunnilla, kuten Kuopiossa ja Lappeenrannassa, kaupunkipyörien käyttö kuitenkin lisääntyi hieman vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. 

Kaupunkipyöriä käyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi vuonna 2021 lähes 80 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Muutosta tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että sama henkilö eli asiakas voi käyttää useamman toimijan tai kunnan palveluja. Yksittäisten asiakkaiden ajamien matkojen ja pyörää kohti ajettujen matkojen määrä kuitenkin laski selvästi vuonna 2021. Myös pyöräasemaa kohden ajettujen matkojen määrä väheni lähes kolmanneksen. Tähän on saattanut vaikuttaa pyöräasemien määrän merkittävä kasvu.
Kyselyn perusteella noin 20 prosenttia kaupunkipyörillä ajetuista matkoista tehdään osana matkaketjua. Tyypillisin kaupunkipyörän käyttäjä puolestaan on 20-39 -vuotias nainen. Kaupunkipyörät voivat palvella liikkumistarpeita myös yksin eli pyörällä voidaan hoitaa tavanomaisia arkimatkoja ilman kytköstä joukkoliikenteeseen. Lisäksi osassa paikkakunnista kaupunkipyörät palvelevat myös matkailun tavoitteita, jolloin turistit pääsevät liikkumaan sujuvasti eri kohteiden välillä.

Euroopassa kaupunkipyöräjärjestelmiä on rakennettu paljon elinkaarimallin avulla, jolloin yhteistyökumppanina toimii tyypillisesti mainos-operaattori ja järjestelmä voidaan rahoittaa osittain tai kokonaan mainostuloilla. Myös Suomessa useat kaupunkien ylläpitämät järjestelmät saavat mainostuloja.
Vaikka kaupunkipyörien käyttö väheni jonkin verran vuonna 2021, palveluja tarjoavien yritysten liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 16 prosenttia ja oli hieman yli 2,3 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin sähköpotkulautapalveluja tarjoavien yritysten liikevaihto, joka oli vuonna 2021 noin 16,9 miljoonaa euroa.

Kaupunkipyöräjärjestelmässä operaattorit vastaavat kaupunkipyöräjärjestelmän ylläpidosta, kuten kaupunkipyörien ja asemien huoltamisesta, maksujärjestelmistä ja datan käsittelystä. Kaupunki voi toimia operaattorina itse tai hankkia operaattorin yksityiseltä sektorilta. Yleisin vaihtoehto maailmalla on, että erillinen operaattori hoitaa järjestelmän ylläpitoa ja kaupunki avustaa tarjoamalla esimerkiksi järjestelmän osille talvisäilytyksen. Myös Suomessa järjestelmän suunnittelua tehdään usein yhdessä kunnan ja operaattorin kesken, jolloin operaattori hoitaa pyörien operoinnin.

Suomessa kaupunkipyöräjärjestelmät toimivat usein sovelluksen kautta, josta ostetaan myös liput, jolloin maksua ei voi yhdistää muuhun julkiseen liikenteeseen. Osassa suurimmista kaupungeista kaupunkipyöriä on kuitenkin mahdollista käyttää samoilla matkakorteilla kuin alueen muutakin julkista liikennettä. Esimerkiksi Helsingissä HSL:n matkakorttia voi käyttää pyöräilijätunnuksen sijasta. 

Kaupunkipyöräjärjestelmät tarvitsevat rahoitusta kaluston hankkimiseen ja järjestelmän ylläpitämiseen. Rahoitus voidaan saada yksityiseltä toimijalta, julkiselta toimijalta tai rahoitus voi olla osittain kummaltakin. Julkisesti rahoitetussa mallissa kaupunki omistaa kaluston ja järjestää sen ylläpidon, joten sen on mahdollista kehittää kaupunkipyöräjärjestelmää haluamaansa suuntaan. Yleisin rahoitusmalli on kuitenkin julkisen ja yksityisen mallin yhdistelmä, jossa kaupunki omistaa osan kalustosta ja yksityinen toimija toisen osan. 

Yleensä kaupunkipyöräjärjestelmissä on yhdistetty useampia tulonlähteitä, jotta pystytään kattamaan suurin osa kaupunkipyöräjärjestelmän kuluista. Mahdollisia tulonlähteitä ovat mainostulot, joita saadaan kalustoon sijoitetuista mainoksista, sekä sponsorisopimukset ja käyttömaksut. Yleensä kaupunkipyöriä operoiva yritys hankkii mainostajat ja käyttötuotot menevät yritykselle. Kaupunkipyörien käyttömaksut eivät siten tällaisessa mallissa kevennä kaupungin omaa rahoituspanosta.

Kaupunkipyöräjärjestelmien kokonaiskustannukset olivat vuonna 2021 yli 7 miljoonaa euroa, jossa nousua edelliseen vuoteen oli reilut 8 prosenttia. Palvelun myyntikanavana oli yleisimmin käytössä järjestelmän oma sovellus. Lisäksi käytettiin jonkin verran verkkokauppaa, jonka osuus kuitenkin laski 47 prosenttia vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräinen kunnan omarahoitusosuus kaupunkipyöräpalvelun kokonaiskustannuksista oli vuonna 2021 reilut 90 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna kuntien omarahoitusosuus kasvoi yli 20 prosenttia.