Kaupunkipyörien tarjonta, ja käyttö ja markkinatilanne

Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöinen liikkumispalvelu, jossa kaupunki, kunta tai yksityinen yritys tarjoaa polkupyöriä alueella liikkuvien ihmisten käyttöön maksua vastaan. Kaupunkipyöriä käyttävät tyypillisesti alueen asukkaat, työntekijät ja opiskelijat. Kaupungeille kaupunkipyöräjärjestelmät tarjoavat tavan edistää pyöräilyä liikennemuotona ja yhä useampi kunta on ollut kiinnostunut ottamaan kaupunkipyörät osaksi liikenneratkaisujaan.

Kaupunkipyörien toiminta perustuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, kuten älykkäisiin lukkojärjestelmiin ja niitä tukeviin puhelinsovelluksiin. Teknologian avulla käyttäjä voidaan tunnistaa luotettavasti ja pyöriä voidaan jakaa useampien käyttäjien kesken. Tärkeää on myös helppo maksujärjestelmä ja pyörien paikannus.

Useimmiten pyörät noudetaan ja palautetaan kaupunkipyöräasemalta ja -asemalle, mutta vuodesta 2022 lähtien on myös tarjolla ollut asemattomia eli vapaasti palveluntarjoajan määrittelemällä alueella käytettäviä ja palautettavia kaupunkipyöriä. 

Kaupunkipyöräjärjestelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja uusia vaihtoehtoja toteutukseen tulee tarjolle. Esimerkiksi pyörien sähköavusteisuus eri muodoissaan on lisääntynyt viime vuosina.

Pääperiaatteena kaupunkipyöräjärjestelmissä on, että pyörää käytetään lyhyisiin matkoihin kaupunkialueella. Kaupunkipyörät täydentävät muuta julkista liikennettä ja voivat sujuvoittaa liikkumista kaupunkialueilla täydentämällä matkaketjuja. Tämän vuoksi kaupunkipyöräjärjestelmien integroituminen julkiseen liikenteeseen on olennaista. Suomessa käytössä olevat asemalliset kaupunkipyöräjärjestelmät on helpompaa integroida osaksi julkista liikennettä kuin asemattomat järjestelmät, koska asemat voidaan sijoittaa lähelle julkisen liikenteen pysäkkejä. 

Ideaalitilanteessa kaupunkipyörät liikkuvat asemien välillä niin, että asemilla on aina vapaita pyöriä ajoon ja vastaavasti tyhjiä jättöpaikkoja ajosta tuleville pyörille. Järjestelmä edellyttääkin huolellista pyöräpysäköintien suunnittelua sekä ympärilleen riittävän sekoittuneen kaupunkirakenteen, joka tarjoaa monipuolisia matkavaihtoehtoja. Tärkeää on myös sujuva käyttäjän tunnistaminen, helppo maksujärjestelmä ja pyörien paikannus. Kaupunkipyöräjärjestelmän toteutuksessa ja ylläpidossa on yleensä mukana monta tahoa, minkä vuoksi paikallisella joukkoliikenneviranomaiselle voi olla tärkeä rooli järjestelmän kytkemisessä osaksi joukkoliikennejärjestelmää. 

Tilannekuvan tiedot perustuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin keräämiin tietoihin kaupunkipyörien tarjonnasta ja kysynnästä sähköpotkulautapalveluita tarjoavilta yrityksiltä ja kaupungeilta vuosilta 2020-2022. Jatkossa tiedot kerätään vuosittain kutakin raportointivuotta seuraavan huhtikuun aikana alkavassa tiedonkeruussa.

Kaupunkipyöräjärjestelmien määrä kasvanut viime vuosina

Ensimmäiset kaupunkipyörät tulivat Suomessa käyttöön vuonna 2000, jolloin Helsingissä otettiin käyttöön rahapanttiin perustuva kaupunkipyöräjärjestelmä. Pyörät kärsivät kuitenkin vandalismista eikä kolikkopanttijärjestelmä toiminut hyvin, minkä vuoksi pyöristä luovuttiin 2010. 

Helsingin nykyinen kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016 ja se oli Suomen ensimmäinen kattava kaupunkipyöräjärjestelmä. Tuolloin Helsingissä oli tarjolla 500 pyörää 50 asemalla. Vuonna 2018 Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä laajeni Espooseen. Kaupunkipyörät ovat Helsingin järjestelmässä käytössä seitsemän kuukautta huhtikuun alusta lokakuun loppuun.

Vantaalla kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön 2019, mutta kyseessä on eri järjestelmä kuin Helsingissä ja Espoossa eikä pyöriä voi käyttää ristiin näiden järjestelmien välillä. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on kuitenkin ryhtynyt suunnittelemaan yhdessä jäsenkuntiensa kanssa kaupunkipyöräpalvelun yhteistyömallia. Tämä toisi toteutuessaan koko seudulle yhtenäisen kaupunkipyöräpalvelun, joka sidottaisiin entistä tiiviimmin osaksi joukkoliikennettä. Uusi palvelu tulisi käyttöön 2026.

Kuopiossa puolestaan otettiin vuonna 2019 käyttöön Pohjoismaiden ensimmäinen sähköavusteinen kaupunkipyöräjärjestelmä, johon kuuluvat pyörät ovat kaikki sähköavusteisia. Nykyisin pyörän voi palauttaa myös lisämaksusta muualle kuin kaupunkipyöräasemille rajatulla alueella Kuopion keskustassa.

Yhteiskäyttöisistä sähköpotkulaudoista tunnettu Tier laajensi vuonna 2022 toimintaansa myös vuokrattaviiin ja asemattomiin sähköavusteisiin pyöriin. Sovelluksella vuokrattavia pyöriä oli tarjolla vuonna 2022 yhteensä kuudessa kaupungissa. 

Kaupunkipyörät ovat levinneet Suomessa nopeasti useisiin kaupunkeihin. Vuonna 2022 kaupunkipyöriä oli tarjolla 24 paikkakunnalla eli kahdella paikkakunnalla enemmän kuin vuonna 2021.

Myös pyörien määrä lisääntyi vuonna 2022 noin 26 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkipyöriä oli Suomessa tarjolla yli 9 800 kappaletta, joista yli puolet oli tarjolla Uudellamaalla. Myös pyöräasemien määrä lisääntyi 18 prosenttia ja niitä oli vuonna 2022 jo 1 240 kappaletta. 

Kaupunkipyörien käyttö vähentynyt kahden viime vuoden aikana

Kaupunkipyörillä tehtiin Suomessa vuonna 2022 noin 3,3 miljoonaa matkaa, mikä oli reilut 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Käytön vähenemiseen on oletettavasti vaikuttanut etenkin sähköpotkulautojen voimakkaasti lisääntynyt suosio. 

Kaupunkipyörillä ajettujen matkojen lukumäärä oli vuonna 2022 suurin Helsingissä ja Espoossa. Koko maan tasolla tarkasteltaessa sähköpotkulaudoilla tehtävien matkojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa kaupunkipyörillä tehtyjen matkojen määrän jo vuonna 2020, mutta esimerkiksi Helsingissä vasta vuoden 2021 aikana. Vuonna 2022 kaupallisia sähköpotkulautapalveluita käytettiin enemmän jo kaikissa palveluita tarjoamissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Kaupunkipyörien käyttö väheni pääkaupunkiseudulla vuonna 2022, mutta useilla muilla paikkakunnilla kuten Turussa, Tampereella, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä se lisääntyi edellisvuoteen verrattuna.

Kaupunkipyöriä käyttäneiden asiakkaiden määrä väheni vuonna 2022 noin 17 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Asiakasmäärää tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että sama henkilö eli asiakas voi käyttää useamman toimijan tai kunnan palveluja. Yksittäisten asiakkaiden ajamien matkojen määrä pyörää ja pyöräasemaa kohden vähenivät vuonna 2022. Pyöräasemien osalta on huomioitava, että vuonna 2022 asemattomien pyörien määrä kasvoi. Toisaalta yksittäiset asiakkaat ajoivat matkoja enemmän.
Kyselyn perusteella noin 20-25 prosenttia kaupunkipyörillä ajetuista matkoista tehdään osana matkaketjua. Tyypillisin kaupunkipyörän käyttäjä puolestaan on 20-39 -vuotias nainen. Kaupunkipyörät voivat palvella liikkumistarpeita myös yksin eli pyörällä voidaan hoitaa tavanomaisia arkimatkoja ilman kytköstä joukkoliikenteeseen. Lisäksi osassa paikkakunnista kaupunkipyörät palvelevat myös matkailun tavoitteita, jolloin turistit pääsevät liikkumaan sujuvasti eri kohteiden välillä.

Euroopassa kaupunkipyöräjärjestelmiä on rakennettu paljon elinkaarimallin avulla, jolloin yhteistyökumppanina toimii tyypillisesti mainosoperaattori ja järjestelmä voidaan rahoittaa osittain tai kokonaan mainostuloilla. Myös Suomessa useat kaupunkien ylläpitämät järjestelmät saavat mainostuloja.

Palveluja tarjoavien yritysten liikevaihto oli vuonna 2022 noin 2,2 miljoonaa euroa eli noin 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kaupunkipyöräjärjestelmässä operaattorit vastaavat kaupunkipyöräjärjestelmän ylläpidosta, kuten kaupunkipyörien ja asemien huoltamisesta, maksujärjestelmistä ja datan käsittelystä. Kaupunki voi toimia operaattorina itse tai hankkia operaattorin yksityiseltä sektorilta. Yleisin vaihtoehto maailmalla on, että erillinen operaattori hoitaa järjestelmän ylläpitoa ja kaupunki avustaa tarjoamalla esimerkiksi järjestelmän osille talvisäilytyksen. Myös Suomessa järjestelmän suunnittelua tehdään usein yhdessä kunnan ja operaattorin kesken, jolloin operaattori hoitaa pyörien operoinnin.

Suomessa kaupunkipyöräjärjestelmät toimivat usein sovelluksen kautta, josta ostetaan myös liput, jolloin maksua ei voi yhdistää muuhun julkiseen liikenteeseen. Osassa suurimmista kaupungeista kaupunkipyöriä on kuitenkin mahdollista käyttää samoilla matkakorteilla kuin alueen muutakin julkista liikennettä. Esimerkiksi Helsingissä HSL:n matkakorttia voi käyttää pyöräilijätunnuksen sijasta.

Kaupunkipyöräjärjestelmät tarvitsevat rahoitusta kaluston hankkimiseen ja järjestelmän ylläpitämiseen. Rahoitus voidaan saada yksityiseltä toimijalta, julkiselta toimijalta tai rahoitus voi olla osittain kummaltakin. Julkisesti rahoitetussa mallissa kaupunki omistaa kaluston ja järjestää sen ylläpidon, joten sen on mahdollista kehittää kaupunkipyöräjärjestelmää haluamaansa suuntaan. Yleisin rahoitusmalli on kuitenkin julkisen ja yksityisen mallin yhdistelmä, jossa kaupunki omistaa osan kalustosta ja yksityinen toimija toisen osan.

Yleensä kaupunkipyöräjärjestelmissä on yhdistetty useampia tulonlähteitä, jotta pystytään kattamaan suurin osa kaupunkipyöräjärjestelmän kuluista. Mahdollisia tulonlähteitä ovat mainostulot, joita saadaan kalustoon sijoitetuista mainoksista, sekä sponsorisopimukset ja käyttömaksut. Yleensä kaupunkipyöriä operoiva yritys hankkii mainostajat ja käyttötuotot menevät yritykselle. Kaupunkipyörien käyttömaksut eivät siten tällaisessa mallissa kevennä kaupungin omaa rahoituspanosta.

Kaupunkipyöräjärjestelmien kokonaiskustannukset olivat vuonna 2022 noin 7,5 miljoonaa euroa, jossa nousua edelliseen vuoteen oli vajaa 6 prosenttia. Keskimääräinen kunnan omarahoitusosuus kaupunkipyöräpalvelun kokonaiskustannuksista oli vajaa 80 prosenttia.