Tilannekuvassa esitetään tietoa kaupunkipyörien tarjonnasta, käytöstä ja markkinatilanteesta. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöisiä polkupyöriä, joita tarjotaan kaupunkien, kuntien tai yksityisten yritysten toimesta. Vuonna 2024 kaupunkipyöriä oli tarjolla 22 paikkakunnalla.
- Kaupunkipyörien käyttö jatkoi kasvua toista vuotta putkeen vuonna 2024. Vuonna 2023 kaupunkipyörillä tehtiin noin 3,95 miljoonaa matkaa eli 1,5 % edellisvuotta enemmän.
- Kaupunkipyöräjärjestelmät vaativat rahoitusta kaluston hankkimiseen ja järjestelmän ylläpitämiseen, ja kokonaiskustannukset olivat vuonna 2024 noin 8,8 miljoonaa euroa eli noin 6 % edellisvuotta vähemmän. Yleisimmin rahoitusmalli on julkisen ja yksityisen sektorin yhdistelmä. Tulonlähteitä ovat muun muassa mainostulot, sponsorisopimukset ja käyttömaksut.
Yli
Yleistä kaupunkipyöristä
Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöinen liikkumispalvelu, jossa kaupunki, kunta tai yksityinen yritys tarjoaa polkupyöriä alueella liikkuvien ihmisten käyttöön maksua vastaan. Kaupunkipyöriä käyttävät tyypillisesti alueen asukkaat, työntekijät ja opiskelijat. Kaupungeille kaupunkipyöräjärjestelmät tarjoavat tavan edistää pyöräilyä liikennemuotona, ja yhä useampi kunta on ollut kiinnostunut ottamaan kaupunkipyörät osaksi liikenneratkaisujaan.
Kaupunkipyörien toiminta perustuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, kuten älykkäisiin lukkojärjestelmiin ja niitä tukeviin puhelinsovelluksiin. Teknologian avulla käyttäjä voidaan tunnistaa luotettavasti ja pyöriä voidaan jakaa useampien käyttäjien kesken. Tärkeää on myös helppo maksujärjestelmä ja pyörien paikannus.
Useimmiten pyörät noudetaan ja palautetaan kaupunkipyöräasemalta ja -asemalle, mutta vuodesta 2022 lähtien on tarjolla ollut myös asemattomia eli vapaasti palveluntarjoajan määrittelemällä alueella käytettäviä ja palautettavia kaupunkipyöriä.
Kaupunkipyöräjärjestelmät kehittyvät jatkuvasti, ja uusia vaihtoehtoja toteutukseen tulee tarjolle. Esimerkiksi pyörien sähköavusteisuus eri muodoissaan on lisääntynyt viime vuosina. Lisäksi Suomeen on tullut ensimmäiset yhteiskäyttöiset sähköiset tavarakaupunkipyörät.
Pääperiaatteena kaupunkipyöräjärjestelmissä on, että pyörää käytetään lyhyisiin matkoihin kaupunkialueella. Kaupunkipyörät täydentävät muuta julkista liikennettä ja voivat sujuvoittaa liikkumista kaupunkialueilla täydentämällä matkaketjuja. Tämän vuoksi kaupunkipyöräjärjestelmien integroituminen julkiseen liikenteeseen on olennaista. Suomessa käytössä olevat asemalliset kaupunkipyöräjärjestelmät on helpompaa integroida osaksi julkista liikennettä kuin asemattomat järjestelmät, koska asemat voidaan sijoittaa lähelle julkisen liikenteen pysäkkejä.
Ideaalitilanteessa kaupunkipyörät liikkuvat asemien välillä niin, että asemilla on aina vapaita pyöriä ajoon ja vastaavasti tyhjiä jättöpaikkoja ajosta tuleville pyörille. Järjestelmä edellyttääkin huolellista pyöräpysäköintien suunnittelua sekä ympärilleen riittävän sekoittuneen kaupunkirakenteen, joka tarjoaa monipuolisia matkavaihtoehtoja. Tärkeää on myös sujuva käyttäjän tunnistaminen, helppo maksujärjestelmä ja pyörien paikannus. Kaupunkipyöräjärjestelmän toteutuksessa ja ylläpidossa on yleensä mukana monta tahoa, minkä vuoksi paikallisella joukkoliikenneviranomaisella voi olla tärkeä rooli järjestelmän kytkemisessä osaksi joukkoliikennejärjestelmää.
Tilannekuvan tiedot perustuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin keräämiin tietoihin kaupunkipyörien tarjonnasta ja kysynnästä sähköpotkulautapalveluita tarjoavilta yrityksiltä ja kaupungeilta vuosilta 2020–2024. Tiedot kerätään vuosittain kutakin raportointivuotta seuraavan huhtikuun aikana alkavassa tiedonkeruussa.
Kaupunkien ylläpitämien kaupunkipyöräjärjestelmien kattavuus on pysynyt samalla tasolla
Ensimmäiset kaupunkipyörät tulivat Suomessa käyttöön vuonna 2000, jolloin Helsingissä otettiin käyttöön rahapanttiin perustuva kaupunkipyöräjärjestelmä. Pyörät kärsivät kuitenkin vandalismista eikä kolikkopanttijärjestelmä toiminut hyvin, minkä vuoksi pyöristä luovuttiin 2010.
Helsingin nykyinen kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016, ja se oli Suomen ensimmäinen kattava kaupunkipyöräjärjestelmä. Tuolloin Helsingissä oli tarjolla 500 pyörää 50 asemalla. Vuonna 2018 Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä laajeni Espooseen. Kaupunkipyörät ovat Helsingin järjestelmässä käytössä seitsemän kuukautta huhtikuun alusta lokakuun loppuun.
Vantaalla kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön 2019, mutta kyseessä on eri järjestelmä kuin Helsingissä ja Espoossa eikä pyöriä voi käyttää ristiin näiden järjestelmien välillä. Kaupunkipyöräpalvelun on tarkoitus uudistua vuonna 2026. Uuden, seudullisen kaupunkipyöräpalvelun hankinnan valmistelutyössä ovat olleet mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Sipoo ja Siuntio.
Kuopiossa puolestaan otettiin vuonna 2019 käyttöön Pohjoismaiden ensimmäinen sähköavusteinen kaupunkipyöräjärjestelmä, johon kuuluvat pyörät ovat kaikki sähköavusteisia. Nykyisin pyörän voi palauttaa myös lisämaksusta muualle kuin kaupunkipyöräasemille rajatulla alueella Kuopion keskustassa.
Yhteiskäyttöisistä sähköpotkulaudoista tunnettu TIER laajensi vuonna 2022 toimintaansa myös vuokrattaviin ja asemattomiin sähköavusteisiin pyöriin. Sovelluksella vuokrattavia pyöriä oli tarjolla vuonna 2023 yhteensä kuudessa kaupungissa, mutta yhtiö luopui yhteiskäyttöisistä pyöristä syksyllä 2023.
Kaupunkipyörät ovat levinneet Suomessa pääasiassa suurempiin kaupunkeihin. Vuonna 2024 kaupunkipyöriä oli tarjolla 22 paikkakunnalla eli neljällä paikkakunnalla vähemmän kuin vuonna 2023. Myös pyörien sekä sähkökäyttöisten pyörien määrä väheni. Kaupunkipyöriä oli Suomessa tarjolla noin 8 720 kappaletta, joista yli 60 prosenttia oli tarjolla Uudellamaalla. Kaikista pyöristä sähköavusteisia pyöriä oli noin kymmenesosa. Pyöräasemia oli vuonna 2024 noin 1 370 kappaletta.
Kaupunkipyörien käyttö on kasvanut kahden viime vuoden aikana
Kaupunkipyörillä tehtiin Suomessa vuonna 2024 noin 3,95 miljoonaa matkaa, mikä oli noin 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Matkojen määrä kasvoi toista vuotta peräkkäin neljän vuoden tauon jälkeen. Edellisinä vuosina käytön vähenemiseen on oletettavasti vaikuttanut etenkin sähköpotkulautojen voimakkaasti lisääntynyt suosio. Vuonna 2023 yhteiskäyttöisillä sähköpotkulaudoilla tehtiin vähemmän matkoja kuin edellisvuonna, mutta vuonna 2024 matkojen määrä lisääntyi taas. Tämä ei näkynyt kuitenkaan pyöräilyn suosiossa.
Kaupunkipyörillä ajettiin vuonna 2024 ylivoimaisesti eniten Helsingin ja Espoon yhteisjärjestelmässä. Toisaalta pääkaupunkiseudulla matkojen määrä väheni hieman edellisvuodesta, kun taas erityisesti Tampereella, mutta myös Turussa ja Lahdessa matkoja tehtiin merkittävästi vuotta 2023 enemmän. Myös Kuopiossa on tehty jo pitkään huomattava määrä matkoja sähkökäyttöisillä pyörillä. Näiden kuuden kaupungin osuus kaikista matkoista on miltei 97 prosenttia.
Koko maan tasolla tarkasteltaessa sähköpotkulaudoilla tehtävien matkojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa kaupunkipyörillä tehtyjen matkojen määrän jo vuonna 2020, mutta esimerkiksi Helsingissä vasta vuoden 2021 aikana. Vuonna 2024 kaupallisia sähköpotkulautapalveluita käytettiin enemmän jo kaikissa palveluita tarjoavissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.
Kaupunkipyöriä käyttäneiden asiakkaiden määrä väheni hieman vuonna 2024. Asiakasmäärää tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että sama henkilö eli asiakas voi käyttää useamman toimijan tai kunnan palveluja. Yksittäisten asiakkaiden ajamien matkojen määrä pyörää ja pyöräasemaa kohden kasvoivat vuonna 2024. Pyöräasemien osalta on huomioitava, että osa järjestelmistä on asemattomia.
Kyselyn perusteella noin viidennes kaupunkipyörillä ajetuista matkoista tehdään osana matkaketjua. Tyypillisin kaupunkipyörän käyttäjä on 20–39-vuotias nainen. Kaupunkipyörät voivat palvella liikkumistarpeita myös yksin, eli pyörällä voidaan hoitaa tavanomaisia arkimatkoja ilman kytköstä joukkoliikenteeseen. Lisäksi osassa paikkakunnista kaupunkipyörät palvelevat myös matkailun tavoitteita, jolloin matkailijat pääsevät liikkumaan sujuvasti eri kohteiden välillä.
Kaupunkipyöräjärjestelmissä on erilaisia rahoitusmalleja
Euroopassa kaupunkipyöräjärjestelmiä on rakennettu paljon elinkaarimallin avulla. Tällöin yhteistyökumppanina toimii tyypillisesti mainosoperaattori ja järjestelmä voidaan rahoittaa osittain tai kokonaan mainostuloilla. Myös Suomessa useat kaupunkien ylläpitämät järjestelmät saavat mainostuloja.
Palveluja tarjoavien yritysten liikevaihto oli vuonna 2024 noin 2,4 miljoonaa euroa eli aavistuksen edellisvuotta vähemmän.
Kaupunkipyöräjärjestelmässä operaattorit vastaavat kaupunkipyöräjärjestelmän ylläpidosta, kuten kaupunkipyörien ja asemien huoltamisesta, maksujärjestelmistä ja datan käsittelystä. Kaupunki voi toimia operaattorina itse tai hankkia operaattorin yksityiseltä sektorilta. Yleisin vaihtoehto maailmalla on, että erillinen operaattori hoitaa järjestelmän ylläpitoa ja kaupunki avustaa tarjoamalla esimerkiksi järjestelmän osille talvisäilytyksen. Myös Suomessa järjestelmän suunnittelua tehdään usein yhdessä kunnan ja operaattorin kesken, jolloin operaattori hoitaa pyörien operoinnin.
Suomessa kaupunkipyöräjärjestelmät toimivat usein sovelluksen kautta, josta ostetaan myös liput, jolloin maksua ei voi yhdistää muuhun julkiseen liikenteeseen. Osassa suurimmista kaupungeista kaupunkipyöriä on kuitenkin mahdollista käyttää samoilla matkakorteilla kuin alueen muutakin julkista liikennettä. Esimerkiksi Helsingissä HSL:n matkakorttia voi käyttää pyöräilijätunnuksen sijasta.
Kaupunkipyöräjärjestelmät tarvitsevat rahoitusta kaluston hankkimiseen ja järjestelmän ylläpitämiseen. Rahoitus voidaan saada yksityiseltä tai julkiselta toimijalta, tai rahoitus voi olla osittain kummaltakin. Julkisesti rahoitetussa mallissa kaupunki omistaa kaluston ja järjestää sen ylläpidon, joten sen on mahdollista kehittää kaupunkipyöräjärjestelmää haluamaansa suuntaan. Yleisin rahoitusmalli on kuitenkin julkisen ja yksityisen mallin yhdistelmä, jossa kaupunki omistaa osan kalustosta ja yksityinen toimija toisen osan.
Yleensä kaupunkipyöräjärjestelmissä on yhdistetty useampia tulonlähteitä, jotta pystytään kattamaan suurin osa kaupunkipyöräjärjestelmän kuluista. Mahdollisia tulonlähteitä ovat mainostulot, joita saadaan kalustoon sijoitetuista mainoksista, sekä sponsorisopimukset ja käyttömaksut. Yleensä kaupunkipyöriä operoiva yritys hankkii mainostajat ja käyttötuotot menevät yritykselle. Kaupunkipyörien käyttömaksut eivät siten tällaisessa mallissa kevennä kaupungin omaa rahoituspanosta.
Kaupunkipyöräjärjestelmien kokonaiskustannukset olivat vuonna 2024 noin 8,8 miljoonaa euroa eli noin 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskimääräinen kunnan omarahoitusosuus kaupunkipyöräpalvelun kokonaiskustannuksista oli noin 76 prosenttia.