Tilannekuvaan kootaan tietoja linja-autoliikenteen julkisesta rahoituksesta ja valtionavustuksista. Tilannekuvassa esitetään myös koronapandemian vaikutuksia erityisesti suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten kustannuksiin. Tilannekuvaa päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset järjestävät suurimman osan paikallisesta ja seudullisesta linja-autoliikenteestä. Kaukoliikenne sen sijaan on markkinaehtoisesti toimivaa palvelua.
- Seudullisten ja kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten rooli on merkittävä linja-autoliikenteen julkisessa rahoituksessa. Koronapandemia nosti joukkoliikenteen kustannuksia merkittävästi, ja valtion rahoitusosuuden kasvattaminen oli välttämätöntä palvelutason säilyttämiseksi ja lipputulomenetysten kompensoimiseksi. Myös helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota nosti linja-autoliikenteen kustannuksia.
- Vuoden 2024 alusta monet kunnat liittyivät osaksi seudullisten joukkoliikenneviranomaisten alueita, mikä muutti järjestämisvastuita ja rahoitusmalleja.
Valtion osuus linja-autoliikenteen suorasta rahoituksesta
Keskimäärin
Linja-autoliikenteen järjestäminen
Linja-autoliikenteessä kaukoliikenne on markkinaehtoisesti toimivaa palvelua. Pääosan paikallisesta ja seudullisesta linja-autoliikenteestä järjestävät liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) määritetyt tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Nämä joukkoliikenneviranomaiset järjestävät alueellaan myös raitio- ja metroliikenteen sekä kaupunkilauttaliikenteen.
Kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten toimivalta-alue voi olla joko yhden kunnan tai useamman kunnan (seudullinen) laajuinen. Muissa kunnissa eli peruskunnissa toimivaltainen viranomainen on alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus. Osana valtion aluehallinnon uudistusta ELY-keskusten joukkoliikennetehtävät on esitetty siirrettäväksi Traficomiin vuoden 2026 alusta alkaen.
Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten alueeseen kuuluu 69 kuntaa, joissa asuu 64 prosenttia suomalaisista (1.1.2023). Joukkoliikenteen tarjonnaltaan ja asukasmäärältään selvästi suurin alue on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän viranomaisalue eli HSL-alue. Seuraavaksi suurimmat alueet ovat Tampereen ja Turun seutu sekä Oulun seutu. Kaikki suuret ja yhtä lukuun ottamatta kaikki keskisuuret joukkoliikenneviranomaiset ovat kaupunkiseutuja.
Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut suuret ja keskisuuret tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset (TVV):
- HSL: Helsinki; Espoo; Vantaa; Kauniainen; Kerava; Kirkkonummi; Sipoo; Siuntio; Tuusula
- Tampere: Tampere; Kangasala; Lempäälä; Nokia, Orivesi, Pirkkala; Vesilahti; Ylöjärvi
- Turku: Turku; Kaarina; Lieto; Naantali; Paimio; Raisio; Rusko
- Oulu: Oulu; Ii; Kempele; Liminka; Lumijoki; Muhos; Tyrnävä
- Hämeenlinna: Hattula; Hämeenlinna; Janakkala
- Joensuu: Joensuu; Kontiolahti; Liperi
- Jyväskylä: Jyväskylä; Laukaa; Muurame; Äänekoski; Hankasalmi; Toivakka; Petäjävesi
- Kotka: Hamina; Kotka; Pyhtää
- Kouvola: Kouvola
- Kuopio: Kuopio; Siilinjärvi
- Lahti: Asikkala; Hartola; Heinola; Hollola; Iitti; Kärkölä; Lahti; Orimattila; Padasjoki; Sysmä
- Lappeenranta: Lappeenranta; Imatra
- Pori: Harjavalta; Kokemäki; Nakkila; Pori; Ulvila
- Vaasa: Mustasaari; Vaasa
Vuonna 2024 joukkoliikenteen toimivaltaisissa viranomaisissa tapahtui muutoksia, kun Paimion kunta liittyi osaksi Turun joukkoliikennettä ja Jyväskylän toimivalta-alueeseen liittyivät Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski. Lisäksi Imatra liittyi Lappeenrannan toimivalta-alueeseen, jolloin Lappeenranta muuttui kaupunkiviranomaisesta seudulliseksi viranomaiseksi.
Linja-autoliikenteen julkinen rahoitus
Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän linja-autoliikenteen suora rahoitus kokonaisuudessaan nousi hieman ennen koronapandemiaa. Linja-autoliikenteen julkisessa rahoituksessa seudullisten ja kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten rooli on merkittävä, valtion osuus vuosien 2017–2019 julkisesta rahoituksesta oli noin 12 prosenttia. Koronapandemian myötä valtion rahoitusta joukkoliikenteeseen kasvatettiin väliaikaisesti, ja vuosina 2020–2021 valtion osuus julkisesta rahoituksesta oli keskimäärin 23 prosenttia. Vuonna 2023 valtion osuus linja-auto liikenteen suorasta julkisesta rahoituksesta oli 15 prosenttia.
Valtaosa linja-autoliikenteen suorasta rahoituksesta kohdistuu liikenteen ostoihin. Vuosina 2017–2019 linja-autoliikenteen ostoihin sekä lipputukiin eli taksa-alennusten ostoihin* käytettiin yhteensä keskimäärin 319 miljoonaa euroa vuodessa. Ostoliikenteen osuus tästä oli keskimäärin 307 miljoonaa euroa vuodessa. Koronavuosina 2020–2021 joukkoliikenteen palvelutason ylläpitäminen julkisella rahoituksella kasvatti kustannuksia ja linja-autoliikenteen ostoihin käytettiin keskimäärin 485 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2023 linja-autoliikenteen ostoihin käytettiin 469,5 miljoonaa euroa.
Linja-autoliikenteen julkisesta rahoituksesta noin 80 prosenttia on kohdentunut suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille ja loput noin 20 prosenttia muille alueille.
* Liikenteen ostojen lisäksi joukkoliikenneviranomaisilla oli ennen vuotta 2020 mahdollisuus tukea joukkoliikenteen järjestämistä lipputuilla. Lipputuet poistuivat käytöstä, kun palvelusopimusasetuksen mukainen 10 vuoden siirtymäaika päättyi vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2019 lipputuista 74 prosenttia kohdistui pienten kuntien asukkaiden matkustamiseen ja loput keskisuurten kaupunkiseutujen asukkaiden matkustamiseen.
Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten järjestämän joukkoliikenteen kustannusten ja lipputulojen kehitys
Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten järjestämän joukkoliikenteen nettokustannukset* olivat ennen koronapandemiaa yhteensä noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2020 joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuneet nettokustannukset kasvoivat suurten ja keskisuurien toimivaltaisten viranomaisten alueilla yhteensä noin 85 %. Joukkoliikennepalvelun ylläpito – ja toisaalta laskeneiden matkustajamäärien aiheuttamat lipputulomenetykset – johtivat nettokustannusten kasvuun koronapandemian aikana. Julkisesti tuetun joukkoliikenteen volyymeitä pyrittiin pitämään yllä, jottei palvelutaso romahtaisi ja päivittäinen liikkuminen merkittävästi vaikeutuisi.
* Nettokustannukset = liikennöinnin kustannuksista on vähennetty lipputulot.
Koronapandemia nosti joukkoliikenteen kokonaiskustannuksia kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Koronapandemian suurimmat taloudelliset vaikutukset niin euromäärissä kuin nettokustannusten suhteellisena muutoksena tarkasteltaessa ovat kohdistuneet Helsingin seudulle eli HSL:ään. Toiseksi suurimmat vaikutukset ovat olleet Tampereen seudulla.
Joukkoliikenneviranomaisten kustannuksiin on vaikuttanut myös linja-autoliikenteen yleinen kustannusten nousu, jota vauhditti merkittävästi helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota. Sodan myötä muun muassa polttoaineiden hinnat nousivat tuntuvasti. Vuodesta 2020 tammikuuhun 2025 linja-autoliikenteen kokonaisindeksi on noussut 20 prosenttia.
Keskimäärin suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen nettokustannukset ovat nousseet 67 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2024. Suurin nettokustannusten nousu näkyy Oulussa, jossa on tehty merkittäviä linjastouudistuksia. Toisaalta kustannukset ovat nousseet myös niissä kaupungeissa, joissa palvelutaso on pysynyt ennallaan.
Vaikka joukkoliikenteen järjestämisen nettokustannukset ovatkin kasvaneet merkittävästi, myös matkustajamäärät ovat nousseet jo osin koronapandemiaa edeltävän huippuvuoden 2019 yli. Tämä näkyy lipputulojen kehityksessä. Lähes kaikilla suurilla ja keskisuurilla joukkoliikenneviranomaisilla lipputulot ovat kasvaneet vuoteen 2019 verrattuna. Vaasassa lipputulot ovat kasvaneet yli 90 prosenttia ja Hämeenlinnassa ja Joensuussakin kasvua on noin 50 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. HSL-alueella, Kotkassa ja Oulussa sen sijaan lipputulot ovat laskeneet vuoteen 2019 verrattuna.
Joukkoliikenneviranomaisten valtionavustukset ja koronapandemian vaikutukset
Joukkoliikenneviranomaisille myönnetään valtionavustuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Traficom myöntää avustuksia suurille ja keskisuurille joukkoliikenneviranomaisille sekä jakaa valtion talousarviossa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen osoitetun määrärahan ELY-keskuksille. ELY-keskukset jakavat valtionavustukset alueellaan toimiville pienille joukkoliikenneviranomaisille. Valtion tukiosuus pienentyi viimeisten vuosien aikana ennen koronapandemiaa, joka muutti tilanteen täysin. Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten valtionrahoituksen osuus vuonna 2019 oli noin 12 prosenttia.
Joukkoliikenneviranomaisille myönnetyt valtionavustukset kasvoivat vuosina 2020–2022 merkittävästi, kun valtion lisätalousarvioissa osoitettiin joukkoliikenteeseen erillisiä koronatukia. Koronatukia osoitettiin muun muassa vähentyneiden lipputulojen kompensoimiseksi ja palvelutason ylläpitämiseksi lipputulomenetyksistä huolimatta. Lisäksi toimivaltaisille viranomaisille myönnettiin vuosina 2020–2023 erillistä ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin kohdennettua valtionavustusta yhteensä noin 63 miljoonaa euroa. Valtion avustusten osuus kaupunkiseutujen joukkoliikenteen nettokustannuksista oli vuosina 2020–2022 keskimäärin 32 prosenttia. Vuonna 2024 valtion rahoitusosuus oli noin 12 prosenttia kaupunkiseutujen nettokustannuksista.