Linja-autoliikenteen ja kaupunkijoukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus
Tilannekuvaan on koottu tietoja linja-autoliikenteen julkisesta rahoituksesta ja valtionavustuksista sekä esitetty koronapandemian vaikutuksia erityisesti suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten kustannuksiin. Linja-autoliikenteen ja kaupunkijoukkoliikenteen järjestämistä ja rahoitusta koskevaa tilannekuvaa päivitetään kerran vuodessa. Joulukuussa päivitetään julkisen liikenteen suoritetilaston tiedot vuodelta 2020. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Linja-autoliikenteessä kaukoliikenne on markkinaehtoisesti toimivaa palvelua. Pääosa paikallisesta ja seudullisesta linja-autoliikenteestä järjestävät liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) määritetyt tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset, mikäli markkinaehtoiset palvelut eivät ole riittäviä. Nämä joukkoliikenneviranomaiset järjestävät alueellaan myös raitio- ja metroliikenteen sekä kaupunkilauttaliikenteen.
Kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten toimivalta-alue voi olla joko yhden kunnan tai useamman kunnan (seudullinen) laajuinen. Muissa kunnissa (peruskunnat) toimivaltainen viranomainen on alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten alueeseen kuuluu 62 kuntaa, joissa asuu 62 % suomalaisista (1.1.2021). Joukkoliikenteen tarjonnan ja asukasmäärän osalta selvästi suurin alue on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän viranomaisalue (HSL-alue). Seuraavaksi suurimmat alueet ovat Tampereen ja Turun seutu sekä Oulun seutu.
Linja-autoliikenteen julkinen rahoitus
Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän linja-autoliikenteen suora rahoitus kokonaisuudessaan nousi hieman ennen koronapandemiaa. Valtaosa linja-autoliikenteen suorasta rahoituksesta kohdistuu liikenteen ostoihin. Linja-autoliikenteen julkisessa rahoituksessa seudullisten ja kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten rooli on merkittävä, valtion osuus vuosien 2015–2019 julkisesta rahoituksesta oli noin 13 %. Vuonna 2019 linja-autoliikenteen ostoihin ja lipputukiin* eli taksa-alennusten ostoihin käytettiin yhteensä 329 miljoonaa euroa, niistä ostojen osuus oli 320 miljoonaa euroa. Linja-autoliikenteen julkisesta rahoituksesta 78 % oli suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen hankintoja ja loput 22 % muiden alueiden hankintoja.
*Liikenteen ostojen lisäksi joukkoliikenneviranomaisilla oli mahdollisuus ennen vuotta 2020 tukea joukkoliikenteen järjestämistä lipputuilla. Lipputuet poistuivat käytöstä palvelusopimusasetuksen mukaisen 10 vuoden siirtymäajan päätyttyä vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2019 lipputuista 74 % kohdistui pienten kuntien asukkaiden matkustamiseen ja loput keskisuurten kaupunkiseutujen asukkaiden matkustamiseen.
Koronapandemian vaikutus suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten järjestämän joukkoliikenteen kustannuksiin
Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten järjestämän joukkoliikenteen nettokustannukset* (hankinnasta vähennetty lipputulot, raideliikenteen infrastruktuurikustannukset huomioitu) olivat ennen koronapandemiaa yhteensä noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2020 joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuneet nettokustannukset kasvoivat suurten ja keskisuurien toimivaltaisten viranomaisten alueilla yhteensä 84,3 % ja arvio vuoden 2021 liikenteen nettokustannusten kasvun osalta verrattuna vuoteen 2019 on noin 90 %. Joukkoliikennepalvelun ylläpito ja toisaalta lipputulomenetykset laskeneiden matkustajamäärien vuoksi ovat johtaneet nettokustannusten kasvuun koronapandemian aikana. Julkisesti tuetun joukkoliikenteen volyymeitä on pyritty pitämään yllä, jottei palvelutaso olisi romahtanut ja päivittäinen liikkuminen merkittävästi vaikeutunut.
* Koronapandemian aikaisten kustannusten laskentaan on käytetty joukkoliikenneviranomaisten valtionavustushakemusten yhteydessä toimittamia tietoja ja ne voivat joiltain osin erota julkisen liikenteen suoritetilastoa varten toimitetuista luvuista.
Koronapandemia on nostanut joukkoliikenteen kokonaiskustannuksia kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Koronapandemian suurimmat taloudelliset vaikutukset niin euromäärissä kuin nettokustannusten suhteellisena muutoksena tarkasteltaessa ovat kohdistuneet HSL:ään. Toiseksi suurimmat vaikutukset ovat olleet Tampereen seudulla.
Joukkoliikenneviranomaisten valtionavustukset ja koronapandemian vaikutukset
Joukkoliikenneviranomaisille myönnetään valtionavustuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Traficom myöntää avustuksia suurille ja keskisuurille joukkoliikenneviranomaisille sekä ELY-keskuksille. ELY-keskukset jakavat valtionavustukset alueellaan toimiville pienille joukkoliikenneviranomaisille. Valtion tukiosuus pienentyi viimeisten vuosien aikana ennen koronapandemiaa, joka muutti tilanteen täysin.
Joukkoliikenneviranomaisille myönnetyt valtionavustukset kasvoivat vuonna 2020 merkittävästi koronapandemian myötä. Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten osalta valtionrahoituksen osuus vuonna 2019 oli noin 12 %. Joukkoliikenne sai lisätalousarviossa erillistä koronatukea, josta myönnettiin 86,5 miljoonaa euroa vuonna 2020. Lisäksi toimivaltaisille viranomaisille on myönnetty vuodesta 2020 alkaen erillistä ilmastoperusteisiin kohdennettua valtionavustusta. Siitä noin 7 miljoonaa euroa myönnettiin MAL-sopimusten (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset) perusteella suurille kaupunkiseuduille. Vuodesta 2021 alkaen ilmastoperusteista rahoitusta myönnetään myös muille joukkoliikenneviranomaisille. Valtion osuus kokonaisuudessaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen rahoituksesta nousi erillisten korona-avustusten myötä noin 38 %:iin.