Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Linja-autoliikenteen ja kaupunkijoukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus

Tilannekuvaan on koottu tietoja linja-autoliikenteen julkisesta rahoituksesta ja valtionavustuksista sekä esitetty koronapandemian vaikutuksia erityisesti suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten kustannuksiin. Linja-autoliikenteen ja kaupunkijoukkoliikenteen järjestämistä ja rahoitusta koskevaa tilannekuvaa päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Linja-autoliikenteessä kaukoliikenne on markkinaehtoisesti toimivaa palvelua. Pääosan paikallisesta ja seudullisesta linja-autoliikenteestä järjestävät liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) määritetyt tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Nämä joukkoliikenneviranomaiset järjestävät alueellaan myös raitio- ja metroliikenteen sekä kaupunkilauttaliikenteen.

Kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten toimivalta-alue voi olla joko yhden kunnan tai useamman kunnan (seudullinen) laajuinen. Muissa kunnissa (peruskunnat) toimivaltainen viranomainen on alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten alueeseen kuuluu 69 kuntaa, joissa asuu 64 % suomalaisista (1.1.2023). Joukkoliikenteen tarjonnan ja asukasmäärän osalta selvästi suurin alue on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän viranomaisalue (HSL-alue). Seuraavaksi suurimmat alueet ovat Tampereen ja Turun seutu sekä Oulun seutu.

Vuonna 2024 joukkoliikenteen toimivaltaisissa viranomaisissa tapahtuu muutoksia, kun Paimion kunta liittyy osaksi Turun joukkoliikennettä ja Jyväskylään liittyy Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski. Lisäksi Imatra liittyy Lappeenrantaan, jolloin Lappeenranta muuttuu kaupunkiviranomaisesta seudulliseksi viranomaiseksi. Alla olevissa tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia kuvaavissa karttakuvissa vuoden 2024 muutokset on otettu huomioon.

Kuvassa on kaksi Suomen karttaa. Toisella kartalla on esitetty seudulliset, kunnalliset ja ELY-joukkoliikenneviranomaiset, sekä Ahvenanmaa. Kunnallisia ja seudullisia joukkoliikenneviranomaisia on jokaisella ELY-alueella. Toisella kartalla on esitetty suuret, keskisuuret ja pienet joukkoliikenneviranomaiset. Keskisuuret viranomaisalueet sijoittuvat Vaasa-Kuopio-Joensuu akselin eteläpuolelle. Pieniä joukkoliikenneviranomaisia on eri puolilla Suomea. HSL, Tampere, Turku ja Oulu luokitellaan suuriksi.
Kuva: Tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia on yhteensä 36, joista 9 ELY-keskusta, 14 kunnallista viranomaista ja 13 seudullista viranomaista.
Karttakuva liittyy edelliseen kuvaan ja sen sisältö on esitetty edellisen kuvan yhteydessä.
Kuva: Joukkoliikenneviranomaiset voidaan jakaa liikenteen määrän mukaisesti suuriin, keskisuurin ja pieniin sekä ELY-alueiden joukkoliikenneviranomaisiin.

Linja-autoliikenteen julkinen rahoitus

Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän linja-autoliikenteen suora rahoitus kokonaisuudessaan nousi hieman ennen koronapandemiaa. Linja-autoliikenteen julkisessa rahoituksessa seudullisten ja kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten rooli on merkittävä, valtion osuus vuosien 2017–2019 julkisesta rahoituksesta oli noin 12 %. Koronapandemian myötä valtion rahoitusta joukkoliikenteeseen kasvatettiin väliaikaisesti ja vuosina 2020-2021 valtion osuus julkisesta rahoituksesta oli keskimäärin 23%.

Valtaosa linja-autoliikenteen suorasta rahoituksesta kohdistuu liikenteen ostoihin. Vuosina 2017-2019 linja-autoliikenteen ostoihin sekä lipputukiin eli taksa-alennusten ostoihin (* käytettiin yhteensä keskimäärin 316 milj.€ vuodessa, josta ostoliikenteen osuus oli keskimäärin 307 milj.€ vuodessa. Koronavuosina 2020-2021 joukkoliikenteen palvelutason ylläpitäminen julkisella rahoituksella kasvatti kustannuksia ja linja-autoliikenteen ostoihin käytettiin keskimäärin 425 milj.€ vuodessa.

Linja-autoliikenteen julkisesta rahoituksesta noin 80 % on kohdentunut suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille ja loput noin 20 % muille alueille.

*Liikenteen ostojen lisäksi joukkoliikenneviranomaisilla oli mahdollisuus ennen vuotta 2020 tukea joukkoliikenteen järjestämistä lipputuilla. Lipputuet poistuivat käytöstä palvelusopimusasetuksen mukaisen 10 vuoden siirtymäajan päätyttyä vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2019 lipputuista 74 % kohdistui pienten kuntien asukkaiden matkustamiseen ja loput keskisuurten kaupunkiseutujen asukkaiden matkustamiseen.

Koronapandemian vaikutus suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten järjestämän joukkoliikenteen kustannuksiin

Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten järjestämän joukkoliikenteen nettokustannukset* olivat ennen koronapandemiaa yhteensä noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2020 joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuneet nettokustannukset kasvoivat suurten ja keskisuurien toimivaltaisten viranomaisten alueilla yhteensä noin 85 %. Joukkoliikennepalvelun ylläpito ja toisaalta lipputulomenetykset laskeneiden matkustajamäärien vuoksi ovat johtaneet nettokustannusten kasvuun koronapandemian aikana. Julkisesti tuetun joukkoliikenteen volyymeitä on pyritty pitämään yllä, jottei palvelutaso olisi romahtanut ja päivittäinen liikkuminen merkittävästi vaikeutunut. 

* Nettokustannukset = kustannuksista vähennetty lipputulot, raideliikenteen infrastruktuurikustannukset huomioitu.  Kustannusten laskentaan on käytetty joukkoliikenneviranomaisten valtionavustushakemusten yhteydessä toimittamia tietoja ja ne voivat joiltain osin erota julkisen liikenteen suoritetilastoa varten toimitetuista luvuista.

Koronapandemia on nostanut joukkoliikenteen kokonaiskustannuksia kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Koronapandemian suurimmat taloudelliset vaikutukset niin euromäärissä kuin nettokustannusten suhteellisena muutoksena tarkasteltaessa ovat kohdistuneet Helsingin seudulle eli HSL:ään. Toiseksi suurimmat vaikutukset ovat olleet Tampereen seudulla.

Joukkoliikenneviranomaisten kustannuksiin on vaikuttanut myös linja-autoliikenteen yleinen kustannusten nousu, jota vauhditti merkittävästi helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota, jonka myötä mm. polttoaineiden hinnat nousivat tuntuvasti. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi kohosi vuonna 2022 noin 10 %, mikä tarkoittaa suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla yhteensä lähes 80 miljoonaa euroa. Vuodesta 2020 tammikuuhun 2023 linja-autoliikenteen kokonaisindeksi nousi 18 %.

Joukkoliikenneviranomaisten valtionavustukset ja koronapandemian vaikutukset

Joukkoliikenneviranomaisille myönnetään valtionavustuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Traficom myöntää avustuksia suurille ja keskisuurille joukkoliikenneviranomaisille sekä jakaa valtion talousarviossa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen osoitetun määrärahan ELY-keskuksille. ELY-keskukset jakavat valtionavustukset alueellaan toimiville pienille joukkoliikenneviranomaisille. Valtion tukiosuus pienentyi viimeisten vuosien aikana ennen koronapandemiaa, joka muutti tilanteen täysin. Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten valtionrahoituksen osuus vuonna 2019 oli noin 12 %.

Joukkoliikenneviranomaisille myönnetyt valtionavustukset kasvoivat vuosina 2020-2022 merkittävästi, kun valtion lisätalousarvioissa osoitettiin joukkoliikenteeseen erillisiä koronatukia mm. vähentyneiden lipputulojen kompensoimiseksi ja palvelutason ylläpitämiseksi lipputulomenetyksistä huolimatta. Lisäksi toimivaltaisille viranomaisille myönnettiin vuosina 2020-2023 erillistä ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin kohdennettua valtionavustusta yhteensä noin 63 miljoonaa euroa. Valtion avustusten osuus kaupunkiseutujen joukkoliikenteen nettokustannuksista oli vuosina 2020-2022 keskimäärin 32 %. Vuonna 2023 valtion rahoitusosuuden arvioidaan olevan noin 18 % kaupunkiseutujen nettokustannuksista.