Tilannekatsauksessa tarkastellaan kaupallisen lentokuljetuksen turvallisuutta mm. onnettomuuksien, niissä kuolleiden lukumäärän ja vakavien vaaratilanteiden näkökulmasta. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Yleiskatsaus 2025
Vuosi 2025 sujui suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa jälleen turvallisesti. Vuoden aikana tapahtui kuitenkin kaksi onnettomuudeksi luokiteltua tilannetta. Niistä ei seurannut henkilövahinkoja.
Vakavien vaaratilanteiden määrä laski edellisvuodesta, mutta oli vielä pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella.
Ukrainan sota jatkui ja vaikutti edelleen myös suomalaisten lentoyhtiöiden toimintaan pidentyneinä lentoreitteinä sekä satelliittinavigointijärjestelmien häirinnän muodossa. Häirintä vaikutti myös Suomen ilmatilassa, mutta se ei aiheuttanut merkittäviä vaikutuksia lentojen turvallisuuteen. Tarkempi kuvaus tilanteesta esitetään Traficomin verkkosivustolla Satelliittinavigointipalveluiden häiriöt Suomessa (Ulkoinen linkki).
Suomalaisen kaupallisen ilmakuljetuksen liikennemäärä (lentojen määrällä arvioituna) oli vuonna 2025 hieman edellisvuotta pienempi. Koronapandemiaa edeltäviin vuosiin verrattuna lentoja oli edelleen n. 10% vähemmän. Koronan jälkeen liikennemäärät ovat kasvaneet joka vuosi, mutta viime vuonna kasvu pysähtyi.
Suomalaisilla lentoasemilla kaiken kaupallisen ilmakuljetuksen (sekä suomalaisen että ulkomaisen) määrä sen sijaan oli n. 3 prosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Koronaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna liikennemäärät olivat edelleen n. 20% pienemmät.
Tason 2 mittareilla (tyypillisimmät onnettomuuksien syytekijät) vuonna 2025 suurin luokka oli yhteentörmäykset ja läheltä piti-tilanteet ilmassa (Ulkoinen linkki). Tämäntyyppisten tapausten määrä oli hieman edellisvuotta pienempi, mutta selvästi keskiarvon yläpuolella. Suurin osa tapahtui jälleen ulkomailla, toisena osapuolena miehittämätön ilma-alus. Myös yhteentörmäyksiä rullauksen aikana asematasolla ja rullausteillä (Ulkoinen linkki) tapahtui aiempiin vuosiin verrattuna suhteellisen monta.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vuonna 2025 kaupallisessa ilmakuljetuksessa (ilma-aluksilla, joilla saa kuljettaa vähintään 14 matkustajaa) kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä oli alle aiempien vuosien keskiarvon. Onnettomuuksissa kuitenkin menehtyi yli 360 ihmistä, mikä oli keskiarvoa enemmän.
Vuoden vakavin onnettomuus tapahtui 12.6.2025 Intiassa, kun Boeing 787 Dreamliner-lentokoneen lentoonlähtö epäonnistui ja se syöksyi maahan. Onnettomuudessa kuoli lentokoneessa ja maassa yhteensä 260 ihmistä.
Seuraavaksi vakavin oli yli 60 henkeä vaatinut onnettomuus, joka tapahtui tammikuussa Washingtonissa, kun Bombardier CRJ-tyyppinen lentokone törmäsi lähestymisen aikana lähestymislinjan alla lentäneeseen Yhdysvaltain armeijan Blackhawk-helikopteriin.
Lähde: Aviation Safety Network. (Ulkoinen linkki)
Onnettomuudet 2025
Vuonna 2025 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa tapahtui 2 onnettomuutta, eli saman verran kuin edellisenä vuonna.
Molemmat viime vuoden onnettomuudet tapahtuivat elokuussa.
Ensimmäisessä tapauksessa Lapissa vesialueelta taksilennolle lähdössä ollut vesitaso oli rullaamassa lentoonlähtöä varten, kun tuulen takia ilma-aluksen kellukkeet painuivat veden alle ja kone pyörähti nokan kautta ympäri. Kyydissä olleet henkilöt pääsivät koneesta ulos ja selviytyivät rantaan ilman pahempia loukkaantumisia, mutta lentokone vaurioitui merkittävästi.
Toinen tapaus kävi Helsingissä. Siinä suomalainen liikennelentokone lähti käynnistyksen jälkeen yllättäen liikkeelle, ja sen pyörivät potkurit osuivat maavirtalaitteeseen. Maavirtalaite tuhoutui ja potkurit kärsivät merkittäviä vaurioita. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tilanteesta tutkinnan L2025-02. (Ulkoinen linkki)
Onnettomuudet suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa, erityisesti aikataulunmukaisessa reittiliikenteessä, ovat erittäin harvinaisia.
Reittiliikenteen viimeisen 10 vuoden onnettomuudet ovat kaikki tapahtuneet siinä vaiheessa, kun ilma-alus on asematasolla. Onnettomuustapauksia on ollut yhteensä neljä ja kolmessa niistä on kyseessä ollut jonkinlainen putoamisonnettomuus ilma-aluksen portailta. Siirtyminen koneeseen tai koneesta onkin ehkäpä riskialttein osuus koko lentomatkassa.
Edellisenä vuonna 2024 tapahtui 2 onnettomuutta, joissa matkustajat olivat laskeutumassa ATR 72-tyyppisen liikennelentokoneen rungosta alas avattavia portaita, kun portaiden kaiteen ylösnostettava osa yllättäen petti. Tämän seurauksena matkustaja putosi asematasolle ja loukkaantui. Toisesta Helsingissä tapahtuneesta onnettomuudesta tehty tutkinta L2024-03 (Ulkoinen linkki) valmistui lokakuussa 2025. Tutkintaselostuksessa esitettiin suosituksia mm. lentokonevalmistajalle ja lentoyhtiölle vastaavien tilanteiden estämiseksi jatkossa.
Vaikka kahtena edellisenä vuotena onnettomuuksia on tapahtunut, niin lukumäärät ovat niin pieniä, että sattumallakin on suuri osuus asiassa. Syiden ja syytekijöiden vaihtelu on normaalia. Näitä edeltävä tapahtui vuonna 2020, kun matkustamohenkilökunnan jäsen oli astumassa porrasauton ylätasanteelta lentokoneeseen. Porrasauto kuitenkin lähti liikkeelle kesken siirtymisen, minkä seurauksena hän menetti tasapainonsa ja putosi noin 3,5 metrin korkeudesta, loukkaantuen vakavasti. OTKES tutki tämän tapauksen (tutkinta L2020-01 (Ulkoinen linkki)).
Aikataulunmukaisessa suomalaisessa matkustajareittiliikenteessä edellinen onnettomuus tapahtui vuonna 2005 (Copterline-onnettomuus (Ulkoinen linkki)), ja muussa kaupallisessa ilmakuljetuksessa viimeisin tapaus sattui rahtilentokoneen laskutelineiden petettyä (Ulkoinen linkki) Oulussa lokakuussa 2016.
Onnettomuustilastoja tarkastellaan suhteuttamalla tapahtumat ilma-alusten lentotuntimääriin. Vuoden 2025 lentotuntitilastot kerätään kevään 2026 aikana, mutta tämän hetken arvion mukaan lentotuntien määrät pysyvät likimain vuoden 2024 tasolla. Tämä tarkoittaisi n. 286 000 lentotuntia. Tämän perusteella vuoden 2025 onnettomuustiheys olisi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, eli n. 0,7 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia. Vuosien 2015-2024 keskiarvo oli n. 0,2 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia.
Suomessa tavoitteena on, että kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei tapahdu onnettomuuksia eikä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksien osalta tavoitetta ei saavutettu. Yksikään onnettomuuksista ei kuitenkaan johtanut kuolemaan, joten tältä osin tavoite saavutettiin.
Listaus onnettomuuksista 2025 (ml. ulkomaiset Suomessa)
- Elokuu 2025: Vesialueelta taksilennolle lähdössä ollut vesitaso oli rullaamassa lentoonlähtöä varten. Tuuli oli myötäinen. Rullauksen aikana kellukkeiden kärjet painuivat veden alle ja pyrstö kohosi, jolloin tuuli pyöräytti koneen nokan kautta ympäri. Lentäjä ja matkustajat pääsivät koneesta ulos ja selviytyivät rantaan ilman pahempia loukkaantumisia. Lentokone vaurioitui merkittävästi.
- Elokuu 2025: Suomalainen liikennelentokone lähti käynnistyksen jälkeen yllättäen liikkeelle ja sen pyörivät potkurit osuivat maavirtalaitteeseen. Laite tuhoutui ja potkurit kärsivät merkittäviä vaurioita. Tämän hetken tietojen mukaan ilma-aluksen pysäköintijarru ei ollut päällä moottoreita käynnistettäessä. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksesta tutkinnan L2025-02.
Vakavat vaaratilanteet 2025
Vuonna 2025 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa tapahtui 9 vakavaa vaaratilannetta. Määrä oli hieman vuosien 2015-2024 keskiarvon (7,8) yläpuolella, mutta edellisvuotta pienempi.
Aiempina vuosina ilma-alusten väliset läheltä piti-tilanteet ovat aiheuttaneet suuren osan vakavista vaaratilanteista, mutta vuonna 2025 näin vakaviksi luokiteltuja läheltä piti-tilanteita oli vähemmän.
Viime vuoden vakaviksi vaaratilanteiksi luokitellut tapaukset olivat tyypiltään hyvin erilaisia. Muutamassa tapauksessa kyseessä oli koneessa lennon aikana tehty savuhavainto.
Tällaisista tapauksista lentokoneessa matkustavan henkilön kannalta esiin voisi nostaa huhtikuun tapauksen, jossa käsimatkatavaroissa ollut litiumvirtalähde alkoi savuta lennon aikana mutta matkustamohenkilökunnan nopean reagoinnin ansioista vakavammilta seurauksilta vältyttiin. Nykypäivänä ihmisillä on mukana suuri määrä erilaisia elektronisia laitteita, joiden voimanlähteenä toimii tyypillisesti litiumakku, ja tämän tyyppisten tapausten määrä onkin ollut kasvussa.
On siis tärkeää noudattaa lentoyhtiöiden ohjeita tällaisten laitteiden kuljetuksesta. Lisätietoa löytyy myös Traficomin sivuilta. (Ulkoinen linkki) Vuonna 2026 sekä Traficom että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA julkaisevat kampanjan litiumakkujen turvallisesta kuljetuksesta lentokoneessa.
Toisessa tavallisen matkustajan kannalta mielenkiintoisessa tapauksessa taas reittilentovaiheessa kone kohtasi yllättävän 5-10 sekunnin mittaisen turbulenssin, joka aiheutti matkustajan loukkaantumisen. Erilaisten sääilmiöiden, kuten turbulenssin, aiheuttamat tilanteet ovat myös viime vuosina kasvaneet. Yksinkertaisin tapa pienentää tällaisen tilanteen aiheuttaman loukkaantumisen riskiä on aina istuessaan pitää turvavyö kiinnitettynä, vaikka turvavöiden käytön merkkivalo ei olisikaan päällä.
Tähän aiheeseen liittyen kesäkuussa 2025 valmistui Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta (Ulkoinen linkki)Norwegian-lentoyhtiön Rhodos-Helsinki-lennolla 11.8.2024 tapahtuneesta vakavasta vaaratilanteesta. Kaksi matkustamohenkilökunnan jäsentä loukkaantui, kun ilma-alus joutui turbulenttiseen ilmavirtaukseen. Tämä tapaus ei näy tämän turvallisuuskatsauksen tilastoissa, sillä se tapahtui Suomen alueen ulkopuolella eikä siihen liittynyt suomalaisella toimiluvalla toimivia ilmailuorganisaatioita. Tutkinnassa annettiin kolme turvallisuussuositusta kyseiselle lentoyhtiölle. Kuten ylempänäkin todettiin, viime vuosina erilaisten sääilmiöihin liittyvien poikkeamien määrä on ollut selvässä kasvussa. Lue lisää aiheesta hallinnan menetys-osiossa. (Ulkoinen linkki)
Suomalaisessa ilmailussa tapahtuneiden tilanteiden lisäksi vuoden aikana Suomessa tapahtui 4 vakavaa vaaratilannetta, joissa osallisena oli ulkomainen kaupallinen ilmakuljetus. Tämä määrä oli selvästi aiempien vuosien keskiarvoa korkeampi.
Yhdessä tapauksessa seisontapaikalle rullanneen lentokoneen siipi osui väärin paikoitettuun maahuolinnan porrasautoon. Tästä Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkinnan L2025-03. (Ulkoinen linkki)
Joulukuussa taas Kittilän lentoasemalla olivat vaikeat sääolosuhteet Hannes-myrskyn takia. Kiitotie oli kunnossa, mutta liukkaalla rullaustiellä ja asematasolla kaksi ulkomaista lentokonetta liukui ja pyörähti. Toinen jäi jumiin lumipenkkaan.
Tämänhetkisen vuoden 2025 lentotuntimääräarvion perusteella vakavia vaaratilanteita tapahtui noin 3,4 tapausta per 100 000 lentotuntia, kun vuosien 2015–2024 keskiarvo oli 3,0. Vakavien vaaratilanteiden määrä olisi siis liikennemääriin suhteutettuna likimain pidemmän aikavälin keskiarvon tasolla.
Suomessa tavoitteena on, että kaupallisessa ilmakuljetuksessa vakavien vaaratilanteiden määrä suhteutettuna liikenteen määrään (100 000 lentotuntia) tarkasteltuna viiden vuoden keskiarvona, olisi vähenevä. Viime vuonna tähän tavoitteeseen ei päästy. Edellisen kerran tavoitteeseen päästiin vuonna 2023.
Voit tutustua vakaviin vaaratilanteisiin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla tieto.traficom-sivustolla. (Ulkoinen linkki)
Listaus vakavista vaaratilanteista 2025 (ml. ulkomaiset Suomessa)
- Tammikuu 2025: Ulkomaisen liikennelentokoneen ohjaamossa savua. Lentäjät ilmoittivat tekevänsä välilaskun Tukholmaan. Tapaus tiedotettu kyseisen lentoyhtiön toimintavaltion viranomaiselle.
- Helmikuu 2025: Ulkomainen liikennelentokone laskeutui Rovaniemellä loppulähestymisen aikana selvästi menetelmän mukaisen lähestymiskorkeuden alapuolelle. Miehistö havaitsi tilanteen ja teki ylösvedon.
- Helmikuu 2025: Laskun jälkeen Helsingissä asematasolle pysäköineeseen liikennelentokoneeseen kytkettiin lämmitin ennen tarvittavien ilma-aukkojen avaamista. Koneen sisälle muodostui ylipaine ja kun matkustamohenkilökunta avasi oven, se avautui räjähdysmäisesti suurella voimalla. Maahenkilö seisoi oven vieressä, joten osumalta vältyttiin.
- Huhtikuu 2025: Helsingissä rullauksen aikana suomalaisen liikennelentokoneen matkustamossa havaittiin matkustajan laukusta tulevan savua. Laukusta löytyi ylikuumentunut lisävirtalähde (powerbank), joka välittömästi laitettiin asiaankuuluvaan säilytysastiaan ja peitettiin vedellä.
- Kesäkuu 2025: Helikopterin laskeutumisen jälkeen miehistö päätti vielä nousta ilmaan ja siirtää ilma-aluksen toisen hallin eteen. Miehistö ei kuitenkaan havainnut koneen lähistöllä ollutta lämmitystolppaa. Kun helikopteria oltiin laskemassa maahan, miehistö havaitsi koneen pohjan osuvan johonkin ja keskeytti laskeutumisen.
- Kesäkuu 2025: Liikennelentokone kohtasi lennon reittivaiheen aikana yllättävää turbulenssia, joka kesti 5-10 sekuntia. Turvavyövalo ei ollut päällä. Yksi matkustaja kaatui ja loukkaantui lievästi.
- Heinäkuu 2025: Yleisölennolla ollut kuumailmapallo teki laskussa pompun ja kori kaatui. Tämän seurauksena yksi matkustajista loukkaantui jäädessään korin reunan ja vieressä olleen henkilön väliin.
- Heinäkuu 2025: Suomalainen liikennelentokoneen ja ulkomaisen pienkoneen läheltä piti-tilanne ulkomaisen valvomattoman lentopaikan läheisyydessä.
- Elokuu 2025: Ulkomaisen liikennelentokoneen rullatessa seisontapaikalle sen siipi osui lähellä olleeseen pysähtyneeseen porrasautoon. Siipi ja porrasauto kärsivät vaurioita. OTKES aloittanut tutkinnan L2025-03.
- Lokakuu 2025: Liikennelentokoneen ollessa pysäköitynä sen apuvoimalaite (APU) tuotti sähköä ilma-aluksen laitteille. Koneen järjestelmistä alkoi vuotaa kerosiinia APU-järjestelmän päälle, joka alkoi savuta voimakkaasti. Miehistö päätti tyhjentää koneen matkustajista.
- Marraskuu 2025: Liikennelentokoneen laipat eivät tulleet ulos ja lähestyminen ja lasku jouduttiin tekemään normaalia suuremmalla nopeudella.
- Joulukuu 2025: Ulkomainen liikennelentokone liukui laskun jälkeen rullaustiellä ja jäi jumiin lumipenkkaan. Samaan aikaan myös asematasolle rullaamassa ollut pienempi liikesuihkukone pyörähti 180 astetta ja jäi toiselle rullaustielle jumiin. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat asematason ja rullausteiden liukkaus yhdistettynä erittäin kovaan tuuleen. Merkittävämmiltä vaurioilta vältyttiin. Lentoasema suljettiin liikenteeltä tapahtumien jälkeen kunnes sääolosuhteet paranivat.
- Joulukuu 2025: Liikennelentokoneessa havaittiin savua lähdön jälkeen, joka hävisi reittivaiheen aikana. Laskeutumisen jälkeen kun matkustajat olivat jo poistuneet koneesta savua alettiin jälleen havaita. Kaikki henkilöt käskettiin ulos koneesta. Syyksi selvisi tuulettimen rikkoutuneet laakerit.