Kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanne

Yleiskatsaus 2024

Suomalaisen kaupallisen ilmakuljetuksen liikennemäärä jatkoi kasvuaan edellisvuoteen verrattuna. Koronapandemiaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna liikennemäärät olivat kuitenkin edelleen noin 10 % pienemmät. Kaiken kaupallisen ilmakuljetuksen (sekä suomalaisen että ulkomaisen) määrä suomalaisilla lentoasemilla kasvoi edelleen noin 7 % edellisvuodesta. Verrattuna vuoteen 2019 liikennemäärä oli kuitenkin noin 24 % alhaisempi.

Vuonna 2024 suomalaisen kaupallisen ilmakuljetuksen toimintaan vaikutti edelleen merkittävästi Ukrainan sota, kuten myös vuosina 2022 ja 2023. Konfliktialueiden kiertäminen sekä Venäjän ilmatilan sulkeutuminen eurooppalaisilta operaattoreilta aiheuttivat huomattavia muutoksia lentoreitteihin.

Jo vuonna 2022 alkanut satelliittinavigointijärjestelmien häirintä jatkui, ja sen vaikutukset näkyivät myös Suomen ilmatilassa. Traficom julkaisi syksyllä verkkosivuston Satelliittinavigointipalveluiden häiriöt Suomessa (Ulkoinen linkki), jossa käsitellään tilannetta tarkemmin. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA puolestaan päivitti aiheeseen liittyvää tiedotustaan (Ulkoinen linkki).

Tason 2 mittareilla (tyypillisimmät onnettomuuksien syytekijät) arvioituna ilmassa tapahtuneiden läheltä piti -tilanteiden määrä (Ulkoinen linkki) ulkomailla kasvoi. 

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vuonna 2024 kaupallisessa ilmakuljetuksessa (ilma-aluksilla, joilla saa kuljettaa vähintään 14 matkustajaa) tapahtui 13 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä menehtyi yhteensä 306 ihmistä. Lukemat ylittivät viiden vuoden keskiarvon, joka on 12 kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja 212 kuolemaa. Vuoden vakavimmat onnettomuudet tapahtuivat elokuussa Brasiliassa, missä ATR 72 -tyyppinen lentokone syöksyi maahan, sekä joulukuussa Etelä-Koreassa, missä Boeing 737-800 -tyyppinen kone suistui kiitotieltä. Näissä onnettomuuksissa menehtyi yhteensä 241 ihmistä. 

Lähde: Aviation Safety Network.  (Ulkoinen linkki)

Onnettomuudet 2024

Vuonna 2024 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa tapahtui kaksi onnettomuutta, jotka olivat lähes identtisiä. Molemmissa tapauksissa ATR 72 -tyyppisen liikennelentokoneen matkustaja oli poistumassa rungosta alas avattavia portaita pitkin, kun portaiden kaiteen ylösnostettava osa petti yllättäen. Tämän seurauksena matkustaja putosi asematasolle ja sai sairaalahoitoa vaatineita vammoja. Ensimmäinen onnettomuus sattui Jyväskylän lentoasemalla 12.1.2024, ja toinen tapahtui Helsinki-Vantaan lentoasemalla 12.11.2024.

Jyväskylän onnettomuuden selvitti Onnettomuustutkintakeskus (OTKES), ja tutkintaselostus julkaistiin 18.4.2024. Se on saatavilla OTKESin verkkosivuilla (Ulkoinen linkki). Selvityksen mukaan matkustamohenkilökunnan jäsen oli takaovea avatessaan jättänyt tarkistamatta, että portaiden kaiteen yläasentoon lukitseva tappi oli kiinnitetty oikein. Tutkinnassa annettiin useita suosituksia lentokoneiden valmistajalle ja operaattoreille vastaavien onnettomuuksien estämiseksi. Vaikka operaattori toteutti suosituksia, vastaava tapaus sattui myöhemmin Helsingissä. Helsingin lentoasemalla tapahtuneesta onnettomuudesta OTKES käynnisti täyden turvallisuustutkinnan (Ulkoinen linkki) L2024-03, joka on edelleen kesken.

Suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Edellinen onnettomuus tapahtui vuonna 2020 Helsingissä, kun matkustamohenkilökunnan jäsen oli astumassa porrasauton ylätasanteelta lentokoneeseen. Porrasauto kuitenkin lähti liikkeelle kesken siirtymisen, minkä seurauksena hän menetti tasapainonsa ja putosi noin 3,5 metrin korkeudesta, loukkaantuen vakavasti. OTKES tutki tämän tapauksen (tutkinta L2020-01 (Ulkoinen linkki)). Aikataulunmukaisessa suomalaisessa matkustajareittiliikenteessä edellinen onnettomuus tapahtui vuonna 2005 (Copterline-onnettomuus (Ulkoinen linkki)), ja muussa kaupallisessa ilmakuljetuksessa viimeisin tapaus sattui rahtilentokoneen laskutelineiden petettyä (Ulkoinen linkki) Oulussa lokakuussa 2016.

Vuonna 2024 tapahtui lisäksi kuolemaan johtanut onnettomuus maahuolintatoiminnassa lentokoneen siirron yhteydessä. Koska lentokonetta ei tässä tilanteessa käytetty ilmailutoimintaan, tapaus kirjattiin työtapaturmaksi eikä ilmailuonnettomuudeksi. Tämä tapaus kuvataan tarkemmin maahuolintatoimintaa käsittelevässä osiossa (Ulkoinen linkki) 3.3.

Onnettomuustilastoja tarkastellaan suhteuttamalla tapahtumat ilma-alusten lentotuntimääriin. Vuonna 2023 kaupallisessa ilmakuljetuksessa kertyi noin 275 000 lentotuntia. Vuoden 2024 lentotuntitilastot (Ulkoinen linkki)kerätään keväällä 2025, mutta alustavan arvion mukaan lentotunnit kasvoivat noin 8 % edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaisi noin 290 000 lentotuntia. Tämän perusteella vuoden 2024 onnettomuustiheys oli arviolta 0,7 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, kun vuosien 2014–2023 keskiarvo oli noin 0,2 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia.

Voit tutustua onnettomuustilastoihin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla tieto.traficom-sivustolla.  (Ulkoinen linkki)

Listaus onnettomuuksista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Tammikuu 2024: Matkustaja oli poistumassa liikennelentokoneen matkustamosta, kun koneen kiinteiden alaslaskettavien portaiden kaide petti. Matkustaja kaatui alas portaita ja loukkaantui vakavasti. 
2. Marraskuu 2024: Matkustaja oli poistumassa liikennelentokoneen matkustamosta, kun koneen kiinteiden alaslaskettavien portaiden kaide petti. Matkustaja putosi asematasolle ja loukkaantui vakavasti.

Vakavat vaaratilanteet 2024

Vuonna 2024 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa tapahtui 14 vakavaa vaaratilannetta. Määrä oli noin kaksinkertainen verrattuna vuosien 2014–2023 keskiarvoon. 

Suurin osa tapauksista liittyi kahden ilma-aluksen välisiin läheltä piti -tilanteisiin ilmassa, joista puolessa toisena osapuolena oli drone. Läheltä piti -tilanteet ovat muodostaneet pääosan vakavista vaaratilanteista myös aiempina vuosina. Lähes kaikki tapaukset sattuivat ulkomailla, lukuun ottamatta Muhoksella 20.7.2024 tapahtunutta tilannetta, jossa lääkärihelikopteri joutui tekemään hätäväistön välttääkseen yhteentörmäyksen pienkoneen kanssa.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) teki tapauksesta selvityksen, joka on luettavissa OTKESin verkkosivuilla (Ulkoinen linkki). Tilanne tapahtui valvomattomassa ilmatilassa, jossa yhteentörmäysten välttäminen on lentäjien vastuulla. Lääkärihelikopterissa käytössä oleva törmäysvaarasta varoittava järjestelmä edellyttää toimiakseen, että toisessa ilma-aluksessa on päällä oleva transponderi. Tässä tapauksessa näin ei ollut. Toisen koneen lentäjää ei ole tavoitettu.

Edellisvuosiin verrattuna vakavien vaaratilanteiden määrää nostivat myös viisi teknistä vikaantumista, jotka luokiteltiin vakaviksi vaaratilanteiksi. Kahdessa tapauksessa havaittiin savua koneessa, mikä johti lennon keskeyttämiseen ja matkustajien evakuointiin. Vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltujen teknisten vikaantumisten määrä oli hieman pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Erilaisten teknisten vikaantumisten tilannetta käsitelty tarkemmin ilma-aluksen hallinnan menetys-osiossa (Ulkoinen linkki). 

Vuonna 2024 raportoitiin myös yksi tapaus, jossa pienehkö liikennelentokone joutui voimakkaaseen turbulenssiin. Tämän seurauksena yksi matkustaja loukkaantui. Vastaava tilanne sattui pienelle liikennelentokoneelle myös edellisenä vuonna.

Suomalaisten ilma-alusten tilanteiden lisäksi Suomessa tapahtui kaksi vakavaa vaaratilannetta, joissa osallisena oli ulkomainen kaupallinen ilmakuljetus. Ensimmäisessä tapauksessa ulkomaisen liikennelentokoneen moottorista vuotanut öljy syttyi palamaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Miehistö käynnisti turbiinimoottorin, joka puhalsi palon sammuksiin. Toisessa tapauksessa ulkomainen liikennelentokone lähti pushbackin jälkeen liikkeelle, vaikka pushback-traktori oli vielä koneen etutelineen edessä. Traktorin kuljettaja ehti varoittaa lentäjiä radiotaajuudella pysähtymään, ja lentäjät saivat koneen pysäytettyä ennen törmäystä.

Elokuussa OTKES aloitti tutkinnan (Ulkoinen linkki)Norwegian-lentoyhtiön Rhodos-Helsinki-lennolla 11.8.2024 tapahtuneesta vakavasta vaaratilanteesta. Kaksi matkustamohenkilökunnan jäsentä loukkaantui, kun ilma-alus joutui turbulenttiseen ilmavirtaukseen. Tämä tapaus ei näy tämän turvallisuuskatsauksen tilastoissa, sillä se tapahtui Suomen alueen ulkopuolella eikä siihen liittynyt suomalaisella toimiluvalla toimivia ilmailuorganisaatioita.

Tämänhetkisen vuoden 2024 lentotuntimääräarvion perusteella vakavia vaaratilanteita tapahtui vuonna 2024 noin 4,8 tapausta per 100 000 lentotuntia, kun vuosien 2014–2023 keskiarvo oli 2,8. Näin ollen vakavien vaaratilanteiden määrä oli liikennemääriin suhteutettuna selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi.

Voit tutustua vakaviin vaaratilanteisiin vuodesta 2005 alkaen interaktiivisella, päivittyvällä raportilla tieto.traficom-sivustolla. (Ulkoinen linkki)

Listaus vakavista vaaratilanteista 2024 (ml. ulkomaiset Suomessa)

1. Helmikuu 2024: Liikennelentokoneen alkunousun aikana ohjaamossa ja matkustamossa havaittiin sähköpalon hajua. Miehistö päätti kääntyä takaisin laskuun lähtökentälle. 
2. Helmikuu 2024: Ulkomaisen liikennelentokoneen ollessa asematasolla sen moottorista oli vuotanut öljyä, jonka kuuma moottori sytytti tuleen. Moottori käynnistettiin ja se puhalsi tulen sammuksiin.
3. Maaliskuu 2024: Läheltä piti-tilanne liikennelentokoneen ja dronen välillä ulkomailla.
4. Maaliskuu 2024: Läheltä piti-tilanne lentokoneen ja varjoliitimen välillä ulkomailla.
5. Huhtikuu 2024: Liikennelentokoneen moottori vikaantui ja ilma-alus palasi laskuun lähtökentälle.
6. Huhtikuu 2024: Lääkärihelikopterin lavat osuivat lentoonlähdön yhteydessä katveessa olleen puun oksiin. Lentoonlähtö keskeytettiin.
7. Huhtikuu 2024: Pienikokoinen liikennelentokone joutui kovaan turbulenssiin lähtiessään reittikorkeudelta alaspäin. Yhdellä matkustajista ei ollut turvavyötä kiinni ja hän löi päänsä kattopaneeleihin loukkaantuen lievästi. Lento päätettiin keskeyttää lähimmälle lentoasemalle.
8. Toukokuu 2024: Liikennelentokoneen ohjaamossa ja matkustamossa havaittiin savua rullauksen aikana. Miehistö päätti keskeyttää lennon ja evakuoida matkustajat ulos. Savu aiheutui erään koneen järjestelmän vikaantumisesta.
9. Toukokuu 2024: Suomalaisen liikennelentokoneen ja ulkomaisen pienkoneen välinen läheltä piti-tilanne lähestymisen aikana.
10. Kesäkuu 2024: Liikennelentokoneessa havaittiin savua reittivaiheen aikana. Miehistö suoritti hätälaskeutumisen läheiselle lentoasemalle ja matkustajat saatiin evakuoitua. Syy savuun mahdollisesti öljyvuoto moottorissa. Italian OTKES aloittanut tapauksesta tutkinnan.
11. Heinäkuu 2024: Ulkomainen liikennelentokone lähti pushbackin jälkeen liikkeelle, vaikka pushback-traktori oli vielä koneen etutelineen edessä. Traktorin kuljettaja ehti varoittaa lentäjiä radiotaajuudella pysähtymään ja lentäjät saivat koneen pysäytettyä ennen törmäystä.
12. Heinäkuu 2024: Liikennelentokoneen paineistusjärjestelmä vikaantui ja miehistön piti ottaa happimaskit käyttöön. Varajärjestelmä aktivoitui ja järjestelmä palautui toimintaan.
13. Heinäkuu 2024: Suomalaisen liikennelentokoneen ja ulkomaisen dronen välinen läheltä piti-tilanne ulkomailla.
14. Heinäkuu 2024: Lääkärihelikopteri oli lennon reittivaiheessa valvomattomassa ilmatilassa Oulun lähistöllä, kun yllättäen kopterin takavasemmalta hieman sen yläpuolelta lensi pienkone hyvin läheltä. Kopterin lentäjä teki hätäväistön yhteentörmäysriskin pienentämiseksi. Lentäjän raportin mukaan riskiä olisi pienentänyt, mikäli toisella koneella olisi ollut transponderi päällä jolloin se olisi näkynyt helikopterin ACAS-järjestelmässä. OTKES teki tilanteesta selvityksen.
15. Marraskuu 2024: Suomalaisen liikennelentokoneen ja ulkomaisen dronen välinen läheltä piti-tilanne ulkomailla.
16. Marraskuu 2024: Liikennelentokone joutui odottamaan pitkään lähestymislupaa muun liikenteen johdosta ulkomaisella lentoasemalla ja lentämään ilmassa useita odotuskierroksia. Lopulta polttoaine alkoi olla niin vähissä, että miehistö joutui ilmoittamaan lennonjohdolle polttoainehätätilanteen, eli lennon pitää päästä heti laskuun. Tämän jälkeen kone sai etuaseman muuhun liikenteeseen ja pääsi lähestymään. Laskun jälkeen todettiin, että koneen polttoainemäärä oli alle minimin.