Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta satelliittinavigointipalveluiden häiriöstä Suomessa. Tilannekuvassa esitetään koottua tietoa häiriöistä Traficomin tilastoseurannan perusteella ja kuvaa päivitetään tarpeen mukaan. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Satelliittinavigointijärjestelmiä (GNSS, Global Navigation Satellite System) käytetään monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla, kuten pelastustoiminnassa sekä logistiikassa maalla, merellä ja ilmassa. Myös monet älypuhelinten ja -laitteiden sovellukset hyödyntävät satelliittipaikannusta. Tunnetuimpia satelliittinavigointijärjestelmiä ovat yhdysvaltalainen GPS, eurooppalainen Galileo, venäläinen GLONASS ja kiinalainen BeiDou. Satelliittinavigointipalvelut sujuvoittavat toimintaa ja lisäävät turvallisuutta monilla aloilla.
Traficom vastaa taajuuksien käytön valvonnasta ja häiriöselvityksestä Suomessa
Traficomin tehtävänä on turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö. Traficom valvoo taajuuksien käyttöä ja poistaa radiohäiriöitä saatujen häiriöilmoitusten tai oman monitoroinnin perusteella. Traficomin vastuualue kattaa kaikki radioliikennelajit ja taajuusalueet mukaan lukien GNSS-palveluissa havaitut häiriötilanteet.
Traficomilla on kyvykkyys havaita ja paikantaa satelliittipaikannusta mahdollisesti häiritsevät signaalit koko Suomen alueella ja kattava häiriötilannekuva maalla, merellä ja ilmassa kohdatuista häiriöistä. Virasto seuraa satelliittinavigointipalveluiden toimivuutta tarkasti ja reagoi mahdollisiin häiriötilanteisiin tarvittaessa myös liikenteen turvallisuudesta vastaavan viranomaisen roolissaan.
Traficom monitoroi kaikkia GNSS-taajuuksia koko Suomen alueella ja saa myös automaattisia hälytyksiä poikkeamatilanteissa maa-alueilta. Monitorointi kattaa myös Suomenlahden merialueet.
Ilmailun lennonaikaiset GPS-häiriöt
Ennen maaliskuuta 2022 GPS-häiriöt ilmailussa Suomessa olivat harvinaisia. Maaliskuun 2022 alussa oli muutaman päivän jakso, jonka aikana Suomessa havaittiin lukuisia häiriöitä. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui, kunnes tammikuussa 2024 häiriöt alkoivat Etelä-Suomen alueella ja siitä eteenpäin ovat jatkuneet päivittäisinä. Suomen alueella havaituista häiriöistä raportoivat Traficomille tyypillisesti lennonvarmistusorganisaatiot sekä suomalaiset lentoyhtiöt. Suomalaiset lentoyhtiöt raportoivat myös ulkomailla havaitsemistaan häiriöistä.
| Yhteensä | 61 | 236 | 2 471 |
*1.5.2024 alkaen tarkannettiin Traficomille raportoinnin kriteerejä, koska GPS-häiriöt ovat parin viimeisen vuoden aikana muodostuneet niin yleiseksi tilanteeksi, että jokaisesta häiriöistä raportointi ei tuota lisätietoa ilmiöstä. Nykyinen kriteeristö on myös yhdenmukaisempi muiden EU-valtioiden raportointikriteerien kanssa. Muutos näkyy tilastoissa ilmoitusmäärien pienenemisenä toukokuusta alkaen.
Poikkeamailmoitusten lisäksi Traficom seuraa ilmailun GPS-häiriötilanteen kehittymistä myös hyödyntäen muita tietolähteitä, kuten Traficomin omaa taajuusmonitorointia sekä ilma-alusten lähettämää ADS-B-tietoa.
GPS-häiriöiden vaikutukset ilmailun turvallisuuteen
Lentokoneissa on vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä, joita käytetään, jos GPS-signaalia ei ole saatavilla. Näiden ja tarvittaessa lennonjohdon avulla kone pystyy navigoimaan turvallisesti kohteeseen tai varakentälle. Lentoasemilla on perinteisiä maalaitteisiin perustuvia lähestymisjärjestelmiä, jotka eivät edellytä GPS-signaalia.
Vaikka varajärjestelmien avulla navigointi onnistuu turvallisesti, GPS-häiriöiden hallinta aiheuttaa lentomiehistölle ylimääräistä työkuormaa. Samoin lennonjohdon työkuorma lisääntyy, mikäli useat koneet joutuvat turvautumaan lennonjohdon apuun. GPS-signaalin kautta saadaan myös tarkka aikatieto, jota hyödynnetään monissa lentokoneen järjestelmissä. Häiriöt voivat siis vaikuttavat myös muihin lentokoneen järjestelmiin kuin pelkästään navigointiin.
Vesiliikenteen GNSS-häiriöt
Vesiliikenteessä GNSS-häiriöitä ei juurikaan raportoitu Suomen alueelta ennen vuotta 2024. Kesän 2024 aikana GNSS-häiriöt erityisesti itäisellä Suomenlahdella ovat yleistyneet, mikä on aiheuttanut GNSS-vastaanottoon katkoksia. Häiriöt heikentävät paikannuksen luotettavuutta merenkulussa. Häiriöitä on esiintynyt lähes viikoittain, joskus useita ilmoituksia päivässä. Havainnot ja ilmoitukset ovat tulleet pääsääntöisesti ammattimerenkulusta. Huviveneilystä on saatu yksittäinen ilmoitus. Erityisesti Kotkan-Haminan alueelta on raportoitu paljon häiriöitä, mikä johtuu alueen läheisyydestä rajaan ja suurista alusliikennemääristä. Kaikki vesiliikenteen GNSS-häiriöt on raportoitu Suomenlahdelta.
| Yhteensä | 237 |
Ammattimerenkulussa aluksilla on käytössään monia GNSS-vastaanottimia sekä muita navigointimenetelmiä, joista tärkein on tutka. Nämä auttavat navigoimaan turvallisesti häiriötilanteista huolimatta. Laitteiston ja kaapeloinnin kunnon tarkistamisella ja optimaalisella antennisijoittelulla voi edesauttaa mahdollisimman hyvän GNSS-vastaanoton saavuttamista.
Suomenlahden alusliikenteessä on syytä varautua hetkellisiin tai alueellisiin GNSS-signaalin katkoksiin. Hyviä merimiestaitoja kannattaa ylläpitää ja navigointia ilman satelliittipohjaisia navigointivälineitä on hyvä harjoitella. Moni aluksen laite voi olla riippuvainen GNSS:stä, mikä on hyvä tiedostaa häiriötilanteisiin varautuessa. Esimerkiksi tutkan piirturi voi käyttää GNSS-pohjaista kompassia aluksen suunnan määritykseen eli häiriötilanteessa näkymä voi lähteä pyörimään.
Fintrafficin alusliikennepalvelu eli VTS-keskukset ohjaavat alusliikennettä Suomen rannikolla sekä vilkkaimmilla sisävesillä, mikä parantaa turvallisuutta häiriötilanteissa.
Maanpäälliset radiohäiriöt ja niistä ilmoittaminen
Maanpäälliset radiohäiriöt voivat näkyä yksittäiselle kansalaiselle esimerkiksi siten, että älykello, navigaattori tai karttaplotteri näyttää väärää sijaintia tai paikannus on katkonaista. Traficom on saanut tänä vuonna 5 ilmoitusta maanpäällisistä GNSS-häiriöistä. Näissä tapauksissa häiriölle on löytynyt muu syy kuin radiohäiriö.
Radiohäiriöistä ja GNSS-vastaanoton poikkeamista kannattaa aina ilmoittaa Traficomin asiointipalvelussa (Ulkoinen linkki).
Ilmoitusten pohjalta tarkennetaan viraston omaa tilannetietoa ja tapauskohtaista häiriöselvitystä tehdään näiden ilmoitusten pohjalta.
Traficom havaitsee pieniä jammereita säännöllisesti
Traficom havaitsee säännöllisesti omassa taajuuksien käytön valvonnassa pienitehoisia häirintälähettimiä, eli niin kutsuttuja jammereita. Tyypillisimmin nämä ovat autoissa tai muissa kulkuneuvoissa käytettäviä pieniä radiolähettimiä, joilla pyritään häivyttämään esimerkiksi oman ajoneuvon, ajopiirturin tai puhelimen sijaintia.
Koska radionavigointisatelliittien signaali on maanpinnalle saapuessaan hyvin heikko, se on helppo peittää pienitehoisella häirintälähettimellä. Käytännössä häirintälähettimen lähettämä signaali häiritsee tai estää kokonaan avaruudesta tulevan GNSS-signaalin vastaanoton, jolloin GNSS-vastaanottimessa ei saada sijaintia määritettyä luotettavasti.
Tällaisia laitteita, joiden tarkoitus on häiritä taajuuksien käyttöä, ei saa pääsääntöisesti käyttää, tuoda maahan, pitää kaupan, myydä tai luovuttaa toiselle missään EU-alueella. Radioviestinnän oikeudeton häiritseminen on myös laissa kiellettyä ja tästä on säädetty myös rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Jammerit voivat aiheuttaa häiriöitä muille satelliittipaikannuspalveluille lähialueellaan, joka vaihtelee kymmenistä metreistä joihinkin satoihin metreihin. Traficom pyrkii häiriöselvityksen toimin paikantamaan ja poistamaan tällaiset laitteet käytöstä, ja tekee tarvittaessa yhteistyötä poliisin kanssa.
Jammerihavaintoja tehdään eri puolilla maata, mutta Traficomille ei ole raportoitu näihin liittyviä radiohäiriöitä. Tällaiset pienet jammerit voivat kuitenkin vaikutusalueellaan aiheuttaa häiriöitä GNSS-vastaanottoon, minkä vuoksi Traficom pyrkii selvittämään ja poistamaan kaikki mahdolliset tapaukset.
| Yhteensä | 714 | 230* |
* Havaintomäärät pienenivät 2023, kun jammereita saatiin poistettua käytöstä sekä asia sai näkyvyyttä mediassa.