Satelliittinavigointipalveluiden häiriöt Suomessa | Traficom
Siirry pääsisältöön
Tieto.Traficom
Siirry liikenteen tilastotietokantaan
Siirry liikenteen tilastotietokantaan
Siirry liikenteen tilastotietokantaan

Satelliittinavigointipalveluiden häiriöt Suomessa

18. syyskuuta 2024 klo 13.29, päivitetty 23. maaliskuuta 2026 klo 8.37

Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta satelliittinavigointipalveluiden häiriöistä Suomessa. Tilannekuvassa esitetään koottua tietoa häiriöistä Traficomin tilastoseurannan perusteella ja kuvaa päivitetään tarpeen mukaan. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tällä sivulla

Satelliittinavigointijärjestelmiä (GNSS, Global Navigation Satellite System) käytetään monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla, kuten pelastustoiminnassa sekä logistiikassa maalla, merellä ja ilmassa. Myös monet älypuhelinten ja -laitteiden sovellukset hyödyntävät satelliittipaikannusta. Tunnetuimpia satelliittinavigointijärjestelmiä ovat yhdysvaltalainen GPS, eurooppalainen Galileo, venäläinen GLONASS ja kiinalainen BeiDou. Satelliittinavigointipalvelut sujuvoittavat toimintaa ja lisäävät turvallisuutta monilla aloilla.

Traficom vastaa taajuuksien käytön valvonnasta ja häiriöselvityksestä Suomessa

Traficomin tehtävänä on turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö. Traficom valvoo taajuuksien käyttöä ja poistaa radiohäiriöitä saatujen häiriöilmoitusten tai oman monitoroinnin perusteella. Traficomin vastuualue kattaa kaikki radioliikennelajit ja taajuusalueet mukaan lukien GNSS-palveluissa havaitut häiriötilanteet.

Traficomilla on kyvykkyys havaita ja paikantaa satelliittipaikannusta mahdollisesti häiritsevät signaalit koko Suomen alueella, ja kattava häiriötilannekuva maalla, merellä ja ilmassa kohdatuista häiriöistä. Virasto seuraa satelliittinavigointipalveluiden toimivuutta tarkasti ja reagoi mahdollisiin häiriötilanteisiin tarvittaessa myös liikenteen turvallisuudesta vastaavan viranomaisen roolissaan.

Traficom monitoroi kaikkia GNSS-taajuuksia koko Suomen alueella ja saa myös automaattisia hälytyksiä poikkeamatilanteissa maa-alueilta. Monitorointi kattaa myös Suomenlahden merialueet.

Satelliittinavigointipalvelut ovat häiriöalttiita, sillä maahan saapuessaan satelliittisignaali on hyvin vaimea.

Tavallisessa kansalaisten GNSS-vastaanotossa, kuten älypuhelimissa ja älykelloissa, ympäristön katveet ovat useimmiten syy poikkeamiin paikannuksessa. Katveessa satelliittisignaali vaimenee kuulumattomiin tai vääristyy heijastuksista. Tällöin paikannustarkkuus heikentyy tai paikannus estyy kokonaan.

Avaruussään ilmiöt, kuten aurinkomyrskyt, ovat luonnollisia häiriölähteitä, jotka heikentävät paikannuspalveluiden saatavuutta tai laatua. Aurinkomyrskyn vuoksi satelliittisignaali voi vääristyä ilmakehässä, mikä vaikuttaa paikannukseen maan pinnalla.

Radiohäiriöt voivat myös heikentää tai estää paikannuksen. Häiriöitä tai paikannuksen poikkeamia voivat aiheuttaa satelliittipaikannusvastaanottimen lähellä sijaitsevat tahattomat tekijät, kuten vikaantuneet tai suuritehoiset sähkö- tai radiolaitteet. Jos häiriöitä aiheutetaan tahallisesti, puhutaan häirinnästä. Järjestelmän näkökulmasta kyse on aina radiohäiriöstä, riippumatta häiriön aiheuttajasta.

Lisäksi vastaanottimissa voi olla myös ohjelmallisia häiriötilanteita. Älylaitteet käyttävät paikannukseen satelliittisignaalien lisäksi muitakin menetelmiä kuten Wifiä ja älypuhelinsovelluksen paikkatietokantaa.

Meri- ja rannikkoalueilla paikannushäiriöt johtuvat usein samoista syistä - vastaanottimen omasta häiriötilanteesta ja vikaantuneista sähkö- tai radiolaitteista. Avoimilla merialueilla katveista johtuvat häiriöt ovat kuitenkin harvinaisempia, ellei antennin vieressä ole konkreettisesti jokin este.

Tahallisessa häirinnässä signaalin vastaanotto estetään lähettämällä alkuperäistä vahvempaa signaalia (engl. jamming) tai signaali väärennetään (engl. spoofing). Tahallinen häiriön aiheuttaminen radioviestinnälle on kielletty kansallisessa lainsäädännössä ja myös kansainvälisessä taajuussääntelyssä.

Konfliktialueilla radiotaajuisella häirinnällä voidaan pyrkiä suojaamaan kriittistä infraa, jolloin puhutaan omasuojasta. Esimerkiksi kansainvälisessä ilmailussa ilma-alusten satelliittinavigointijärjestelmien häiriöitä on vuosien ajan havaittu erityisesti konfliktialueiden läheisyydessä. Omasuojaan tähtäävällä häirinnällä voidaan pyrkiä estämään esimerkiksi GPS:n avulla ohjautuvia lennokkeja saavuttamasta kohdettaan. Omasuojahäirintä voi sivuseurauksena vaikuttaa ilma-aluksien tai avoimilla merialueilla kulkevien alusten navigointiin jopa useamman sadan kilometrin päässä radioaaltojen etenemisolosuhteista riippuen ja maan pinnalla navigointiin useiden kymmenien kilometrien päässä, jos ympäristö on tarpeeksi avointa.

Satelliittinavigointijärjestelmien tarkkuus vaihtelee riippuen käytettävästä tekniikasta, käyttäjän laitteistosta ja ympäristöolosuhteista.

Yleisesti satelliittipaikannusjärjestelmien tarkkuus on tyypillisesti muutamien metrien luokkaa. Sijaintitiedon ohella palvelut tarjoavat noin sadan nanosekunnin tarkkuudella tarkan aikatiedon.

Sijaintitiedon tarkkuus voi kuitenkin vaihdella paljonkin käyttöympäristöstä ja olosuhteista riippuen. Paikkaratkaisu lasketaan vastaanottimella aina vastaanotettujen satelliittisignaalien perusteella. Useat tekijät vaikuttavat paikkaratkaisun laatuun. Esimerkiksi GNSS-satelliittien omat rata- ja kellopoikkeamat, ilmakehässä ionosfäärin ja troposfäärin aiheuttamat vääristymät signaaliin sekä merkittävänä käyttöympäristön aiheuttamat heijastumat tai signaalin vaimeneminen esimerkiksi rakennuksista tai puustosta johtuen.

Kuluttajakäytössä, esimerkiksi älylaitteissa, GNSS-vastaanottimen paikannustarkkuus on tyypillisesti noin viiden metrin luokkaa, mutta edellä mainituista seikoista johtuen tarkkuus voi joskus heittää merkittävästikin eli jopa satoja metrejä tai tätä enemmänkin. Hetkellisiä, suuria paikannusvirheitä esiintyy varsinkin navigoinnin alkuvaiheessa, kun laite vasta hakee GNSS-signaaleja. 

Traficom seuraa Suomessa myös GNSS-järjestelmien tarkkuutta. Suomessa paikannustarkkuus on hyvällä tasolla. Vaakasuuntainen tarkkuus on pitkälti 1-3 metrin luokkaa Galileolla, GPS:llä sekä Beidoulla. Glonassin tarkkuus on 6-7 metrin tasolla ammattitason laitteistolla mitattuna. Tarkkuus on pitkälti samalla tasolla koko Suomen alueella.

Radiohäiriöiden vaikutuksia voidaan lieventää tai estää erilaisin teknisin keinoin, esimerkiksi: 

  • vastaanottimen ja antennin sijoitus kauemmas muista radiolaitteista tai sähkölaitteista
  • vastaanottimen ja antennin sijoitus avoimelle paikalle
  • monitaajuusvastaanottimien käyttäminen. Modernit laitteet vastaanottavat signaaleja useista eri GNSS-järjestelmistä (GPS, Galileo, Glonass, Beidou), jolloin tietyn taajuuden tai järjestelmän häiriö ei estä navigointia 
  • tietyillä vastaanotinantennin teknisillä ratkaisuilla voidaan häiriövaikutuksia vähentää, esimerkiksi mastoon sijoitettuna vastaanotinantenni voidaan suojata sivuilta tulevilta signaaleilta tai heijastuksilta
  • useiden GNSS-vastaanotinten hyödyntäminen - esimerkiksi laivoissa tai rakennuksissa vastaanottoantennien sijoittaminen eri puolille runkoa tai rakennusta, jolloin paikannus ja GNSS-aika saadaan varmemmin myös häiriötilanteessa

Ilmailun lennonaikaiset GPS-häiriöt

Ennen maaliskuuta 2022 GPS-häiriöt ilmailussa Suomessa olivat harvinaisia. Maaliskuun 2022 alussa oli muutaman päivän jakso, jonka aikana Suomessa havaittiin lukuisia häiriöitä. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui, kunnes tammikuussa 2024 häiriöt alkoivat Etelä-Suomen alueella ja siitä eteenpäin ovat jatkuneet päivittäisinä. Suomen alueella havaituista häiriöistä raportoivat Traficomille tyypillisesti lennonvarmistusorganisaatiot sekä suomalaiset lentoyhtiöt. Suomalaiset lentoyhtiöt raportoivat myös ulkomailla havaitsemistaan häiriöistä. 

Vuosi202220232024*2025 2026 (helmikuun loppuun mennessä)
Yhteensä612362 8001704421

* 1.5.2024 alkaen tarkannettiin Traficomille raportoinnin kriteerejä, koska GPS-häiriöt ovat parin viimeisen vuoden aikana muodostuneet niin yleiseksi tilanteeksi, että jokaisesta häiriöistä raportointi ei tuota lisätietoa ilmiöstä. Nykyinen kriteeristö on myös yhdenmukaisempi muiden EU-valtioiden raportointikriteerien kanssa. Muutos näkyy tilastoissa ilmoitusmäärien pienenemisenä toukokuusta 2024 alkaen.

Poikkeamailmoitusten lisäksi Traficom seuraa ilmailun GPS-häiriötilanteen kehittymistä myös hyödyntäen muita tietolähteitä, kuten Traficomin omaa taajuusmonitorointia sekä ilma-alusten lähettämää ADS-B-tietoa. 

GPS-häiriöiden vaikutukset ilmailun turvallisuuteen

Lentokoneissa on vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä, joita käytetään, jos GPS-signaalia ei ole saatavilla. Näiden ja tarvittaessa lennonjohdon avulla kone pystyy navigoimaan turvallisesti kohteeseen tai varakentälle. Lentoasemilla on perinteisiä maalaitteisiin perustuvia lähestymisjärjestelmiä, jotka eivät edellytä GPS-signaalia.

Vaikka varajärjestelmien avulla navigointi onnistuu turvallisesti, GPS-häiriöiden hallinta aiheuttaa lentomiehistölle ylimääräistä työkuormaa. Samoin lennonjohdon työkuorma lisääntyy, mikäli useat koneet joutuvat turvautumaan lennonjohdon apuun. GPS-signaalin kautta saadaan myös tarkka aikatieto, jota hyödynnetään monissa lentokoneen järjestelmissä. Häiriöt voivat siis vaikuttavat myös muihin lentokoneen järjestelmiin kuin pelkästään navigointiin. 

Vesiliikenteen GNSS-häiriöt

Vesiliikenteessä GNSS-häiriöitä ei juurikaan raportoitu Suomen alueelta ennen vuotta 2024. Kesän 2024 aikana GNSS-häiriöt yleistyivät erityisesti itäisellä Suomenlahdella. Häiriöt aiheuttavat GNSS-vastaanottoon katkoksia ja heikentävät paikannuksen luotettavuutta. Vesiliikenteessä havainnot ja häiriöilmoitukset ovat tulleet pääsääntöisesti ammattimerenkulusta. Huviveneilystä on saatu yksittäisiä ilmoituksia. Valtaosa häiriöistä on raportoitu Kotkan-Haminan alueelta, mikä johtuu alueen läheisyydestä rajaan ja suurista alusliikennemääristä. Kaikki vesiliikenteen GNSS-häiriöt on raportoitu Suomenlahdelta.

Vuosi202420252026 (helmikuun loppuun mennessä)
Yhteensä2382315

Ammattimerenkulussa aluksilla on käytössään monia GNSS-vastaanottimia sekä muita navigointimenetelmiä, joista tärkein on tutka. Nämä auttavat navigoimaan turvallisesti häiriötilanteista huolimatta. Laitteiston ja kaapeloinnin kunnon tarkistamisella ja optimaalisella antennisijoittelulla voi edesauttaa mahdollisimman hyvän GNSS-vastaanoton saavuttamista.

Suomenlahden alusliikenteessä on syytä varautua hetkellisiin tai alueellisiin GNSS-signaalin katkoksiin. Hyviä merimiestaitoja kannattaa ylläpitää ja navigointia ilman satelliittipohjaisia navigointivälineitä on hyvä harjoitella. Moni aluksen laite voi olla riippuvainen GNSS:stä, mikä on hyvä tiedostaa häiriötilanteisiin varautuessa. Esimerkiksi tutkan piirturi voi käyttää GNSS-pohjaista kompassia aluksen suunnan määritykseen eli häiriötilanteessa näkymä voi lähteä pyörimään.

Fintrafficin alusliikennepalvelu eli VTS-keskukset ohjaavat alusliikennettä Suomen rannikolla sekä vilkkaimmilla sisävesillä, mikä parantaa turvallisuutta häiriötilanteissa.

Maanpäälliset GNSS-häiriöt

Maanpäälliset radiohäiriöt voivat näkyä yksittäiselle kansalaiselle esimerkiksi siten, että älykello, navigaattori tai karttaplotteri näyttää väärää sijaintia tai paikannus on katkonaista. Traficom sai vuonna 2024 viisi ilmoitusta maanpäällisistä GNSS-häiriöistä. Näissä tapauksissa häiriölle löytyi muu syy kuin radiohäiriö.

Traficom havaitsee pienitehoisia jammereita säännöllisesti

Traficom havaitsee säännöllisesti omassa taajuuksien käytön valvonnassa pienitehoisia häirintälähettimiä, eli niin kutsuttuja jammereita. Tyypillisimmin nämä ovat autoissa tai muissa kulkuneuvoissa käytettäviä pieniä radiolähettimiä, joilla pyritään häivyttämään esimerkiksi oman ajoneuvon, ajopiirturin tai puhelimen sijaintia. 

Koska radionavigointisatelliittien signaali on maanpinnalle saapuessaan hyvin heikko, se on helppo peittää pienitehoisella häirintälähettimellä. Käytännössä häirintälähettimen lähettämä signaali häiritsee tai estää kokonaan avaruudesta tulevan GNSS-signaalin vastaanoton, jolloin GNSS-vastaanottimessa ei saada sijaintia määritettyä luotettavasti. 

Tällaisia laitteita, joiden tarkoitus on häiritä taajuuksien käyttöä, ei saa pääsääntöisesti käyttää, tuoda maahan, pitää kaupan, myydä tai luovuttaa toiselle missään EU-alueella. Radioviestinnän oikeudeton häiritseminen on myös laissa kiellettyä ja tästä on säädetty myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. 

Jammerit voivat aiheuttaa häiriöitä muille satelliittipaikannuspalveluille lähialueellaan, joka vaihtelee kymmenistä metreistä joihinkin satoihin metreihin. Traficom pyrkii häiriöselvityksen toimin paikantamaan ja poistamaan tällaiset laitteet käytöstä, ja tekee tarvittaessa yhteistyötä poliisin kanssa.

Jammerihavaintoja tehdään eri puolilla maata, mutta Traficomille ei ole raportoitu näihin liittyviä radiohäiriöitä. Tällaiset pienet jammerit voivat kuitenkin vaikutusalueellaan aiheuttaa häiriöitä GNSS-vastaanottoon, minkä vuoksi Traficom pyrkii selvittämään ja poistamaan kaikki mahdolliset tapaukset.

Vuosi20232024*20252026 (helmikuun loppuun mennessä)
Yhteensä71427212129

* Havaintomäärät pienenivät 2023, kun jammereita saatiin poistettua käytöstä sekä asia sai näkyvyyttä mediassa.

Radiohäiriöistä ilmoittaminen

Radiohäiriöistä ja GNSS-vastaanoton poikkeamista kannattaa aina ilmoittaa Traficomiin. Ilmoitusten pohjalta tarkennetaan viraston omaa tilannetietoa ja tehdään tapauskohtaista häiriöselvitystä. 

Ilmoita radiohäiriöstä