Tilannekatsauksessa tarkastellaan lennonvarmistuksen, lentopaikkatoiminnan, maahuolinnan ja miehittämättömän ilmailun turvallisuustilannetta. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Lennonvarmistus 2025
Vuonna 2025 tapahtui 32 suomalaisen lennonjohdon aiheuttamaa porrastuksen alitusta. Määrä oli hivenen vuosien 2015-2024 keskiarvon ja edellisen vuoden lukumäärän alapuolella.
Noin puolet tapahtui Helsinki-Vantaalla. Myös aiempina vuosina Helsinki-Vantaalla, jossa myös liikennemäärä on suurin, on porrastuksen alituksia lukumäärällisesti tapahtunut eniten. Helsinki-Vantaan ja muiden lennonvarmistusyksiköiden suhde oli varsin samankaltainen kuin pidemmällä aikavälillä keskimäärin. Viime vuonna seuraavaksi eniten porrastuksen alituksia tapahtui Rovaniemellä.
Tapauksista 21 oli ilma-alusten välisten tutkaporrastusminimin alituksia. Määrä oli likimain pidemmän aikavälin keskiarvon tasolla. Pyörrevanaporrastusminimin alituksia tapahtui neljä, eli selvästi keskiarvoa vähemmän.
Lopuissa tapauksissa oli pääosin kyse ilma-alusten ja ilmatilavarausten välisten porrastusten alituksista. Näidenkään tapausten määrä ei poikennut keskiarvosta.
Viime vuonna kirjattiin 5 kiitotiepoikkeamaa (Ulkoinen linkki), joissa suomalaisen lennonjohdon toiminta oli myötävaikuttavana tekijänä. Määrä oli likimain vuosien 2015-2024 keskiarvossa. Pääosa tapauksista kävi Helsinki-Vantaalla, kuten useimmiten aiempinakin vuosina. Tapaukset eivät aiheuttaneet merkittävää riskiä.
Lisäksi toukokuussa tapahtui Rovaniemellä sotilaslentokoneen onnettomuus, jossa koneen hallinta menetettiin näytöslennon harjoittelun aikana lentokentän päällä. Ilma-alus tuhoutui törmätessään maahan, mutta lentäjä pelastautui heittoistuimella. Maahantörmäyksessä ilma-alus osui lentoaseman VOR-majakkaan, joka vaurioitui pahoin. Tällä oli vaikutusta myös lennonvarmistukseen, sillä Rovaniemen lentoaseman VOR-majakkaan perustuvat lähestymismenetelmät poistettiin majakan tuhoutumisen myötä käytöstä.
Lentopaikkatoiminta 2025
Vuonna 2025 maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia (Ulkoinen linkki)lentoasemilla raportoitiin 23. Määrä oli likimain edellisen vuoden tasolla ja edelleen vuosien 2015-2024 keskiarvon yläpuolella. Edellisenä vuonna kiitotiepoikkeamia tapahtui eniten Helsingissä, mutta viime vuonna Rovaniemi vei ykköspaikan, Helsingin ollessa toisena. Varsinkin marras-joulukuussa Rovaniemellä tapahtui useita poikkeamia kiitotien talvikunnossapidon yhteydessä.
Suurin osa kiitotiepoikkeamista viime vuonna tapahtui talvikuukausina, kuten tyypillistä. Tällöin kunnossapidon ajoneuvoilla on usein tarve päästä kiitotien kunnostustöihin. Yksi tammikuussa tapahtunut kiitotiepoikkeama, jossa maa-ajoneuvo oli toisena osapuolena, luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. Tilanne kävi Kokkolassa, kun yleisilmailukone teki lentoonlähdön ennen kuin harjakone oli ehtinyt pois kiitotieltä.
Aihe huomioitiin 30.4.2025 julkaistussa turvallisuustiedotteessa (Ulkoinen linkki), jossa todettiin, että kunnossapidolla on aina kentän ilmailuradiotaajuus kuuntelussa. Kun ilma-alus ilmoittaa esimerkiksi olevansa tulossa laskuun tai lähtemässä lennolle, kunnossapidon toimintaohjeena on poistua mahdollisimman nopeasti pois alueelta. Joissain tilanteissa poistumista ei kuitenkaan ole välittömästi mahdollista toteuttaa, joten on oleellista että lentäjä tekee visuaalitarkastuksen tilanteesta ja varmistaa että kiitotie on vapaa ennen operointia.
Viime vuonna talviset olosuhteet tulivat kohtuullisen myöhään, joten aiempina vuosina tyypillisiä ilmoituksia liukkaista rullausteistä tai asematasosta ei juurikaan tullut. Joulukuussa Hannes-myrsky aiheutti parina päivänä erittäin vaikeat sääolosuhteet varsinkin Pohjois-Suomessa, kun samaan aikaan lämpötila oli nollan kieppeillä, lunta ja räntää satoi ja lisäksi tuuli erittäin kovaa. Kiitotiet saatiin pidettyä hyvässä kunnossa, mutta rullaustiet ja asematasot olivat liukkaita, mikä johti Kittilässä parin ulkomaisen lentokoneen pyörähtämiseen rullausteillä.
Lentoasemien pelastuspalveluun liittyviä ilmoituksia tehtiin viime vuonna edellisvuosia enemmän. Useimmiten ne liittyivät joko jonkin pelastusajoneuvon teknisiin vikoihin tai henkilöstöresurssien vajaukseen ja niistä aiheutuneeseen pelastuspalveluluokan laskuun.
Maahuolinta 2025
Maahuolintatoimintaan liittyen viime vuonna tapahtui 1 onnettomuus ja 2 vakavaa vaaratilannetta. Määrät olivat aiempiin vuosiin nähden korkeita.
Onnettomuudessa oli kyse Helsinki-Vantaalla elokuussa käyneestä tilanteesta, jossa liikennelentokone lähti käynnistyksen jälkeen yllättäen liikkeelle ja sen pyörivät potkurit osuivat maavirtalaitteeseen. Laite tuhoutui ja potkurit kärsivät merkittäviä vaurioita. Maahuolinnalla ei tapauksessa tämän hetken tietojen ollut myötävaikuttavaa roolia, mutta se korostaa maahuolintahenkilöstöön kohdistuvaa vakavan loukkaantumisen riskiä ilma-alusten moottoreista tai potkureista. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tästä tapauksesta tutkinnan L2025-02 (Ulkoinen linkki).
Ensimmäinen vakavista vaaratilanteista tapahtui helmikuussa. Laskun jälkeen asematasolle pysäköineeseen liikennelentokoneeseen kytkettiin lämmitin ennen tarvittavien ilma-aukkojen avaamista. Koneen sisälle muodostui ylipaine ja kun matkustamohenkilökunta avasi oven, se avautui räjähdysmäisesti suurella voimalla. Maahenkilö seisoi oven vieressä, joten osumalta vältyttiin.
Vuonna 2018 Kittilässä tapahtui vastaavan paine-eron aiheuttaman oven räjähdysmäisen aukeamisen johdosta kuolemaan johtanut onnettomuus, kun ovi osui sitä avanneeseen lentäjään. OTKES teki tästä aikanaan tutkinnan L2018-01 (Ulkoinen linkki), jossa suositeltiin että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA tiedottaa eri ilmailuorganisaatioita turvallisuusuhasta, joka saattaa aiheutua ilma-aluksen paineistumisesta maassa ja sen jälkeisestä oven räjähdyksenomaisesta avautumisesta. EASA julkaisikin aiheesta Safety Information Bulletinin 2019-02 (Ulkoinen linkki) joka on edelleen voimassa ja sisältää hyödyllistä tietoa tämän uhkan torjumiseksi.
Elokuussa Helsinki-Vantaalla tapahtuneessa vakavassa vaaratilanteessa ulkomaisen liikennelentokoneen siipi osui ilmeisesti väärään paikkaan sijoitettuun porrasautoon. Tästäkin tapauksesta on käynnissä Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta, L2025-03 (Ulkoinen linkki).
Maahuolintatoiminnassa käsitellään painavia kontteja, nostureita ja muuta raskasta välineistöä lentokoneiden läheisyydessä, mikä tuo toimintaan omat riskinsä. Työolosuhteet voivat olla haastavat, sillä melu, sääolosuhteet ja aikataulupaineet vaikuttavat työntekijöiden arkeen. Turvallisuuden varmistamiseksi tällaisissa olosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää noudattaa tarkasti määräyksiä, toimintaohjeita ja ylläpitää hyvää tilannetietoisuutta.
Muut maahuolintaan liittyvät tapaukset olivat pääasiassa ilmoituksia esimerkiksi maahuolintakaluston aiheuttamista vaurioista ilma-aluksille, painolaskelmien virheistä tai kuormaukseen liittyvistä poikkeamista. Näitä tapauksia käsitellään tarkemmin LOC-I-osiossa (Ulkoinen linkki).
Miehittämätön ilmailu 2025
Vuonna 2025 Suomessa tapahtui miehittämättömässä ilmailussa 1 vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltu tapaus, sekä 1 onnettomuus ulkomailla.
Vakavassa vaaratilanteessa miehittämättömään ilmalaivaan tuli tekninen vika, minkä takia se putosi jossain määrin hallitsemattomasti alla olleelle vesialueelle. Ilmalaiva vaurioitui mutta loukkaantumisilta vältyttiin. Onnettomuudessa oli kyseessä vastaavan tyyppinen tilanne, mutta miehittämätön ilma-alus vaurioitui pahemmin.
Aiempina vuosina miehittämättömän ilmailun vakavat vaaratilanteet ovat pitkälti liittyneet miehitettyjen ilma-alusten ja droonien välisiin ilmassa tapahtuneisiin läheltä piti-tilanteisiin. Suomessa tällaiset ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet, ja viimeksi tällainen vakavaksi vaaratilanteeksi määritelty tilanne tapahtui vuonna 2022.
Läheltä piti-tilanteita edelleen Suomessakin tapahtuu, mutta niiden vakavuus ei ole ollut kovin merkittävä ja määrät ovat olleet vähenemään päin. Viime vuonna tällaisia läheltä piti-tilanteita oli Suomessa yhteensä 5, kun vuonna 2018 tapauksia oli 18. Aiemmin selkeästi suurin osa on raportoitu Helsinki-Vantaan läheisyydestä, mutta viime vuonna Helsingin osuus jäi aiempia vuosia pienemmäksi.
Miehittämättömien ilma-alusten lennättäjiltä saadaan melko vähän raportteja. Usein ne koskevat ilma-aluksen hallinnan menetystä tai törmäystä esteeseen. Tällaisten tapausten määrät olivat viime vuonna aiempien vuosien tasolla.
Ulkomailla suomalaiset ilma-alukset edelleen joutuvat tarpeettoman usein läheltä piti-tilanteeseen droonin kanssa. Viime vuonna tällaisia tilanteita raportoitiin 16, eli edellisvuotta enemmän. Tapausmäärien kasvu kuitenkin tasaantui, sillä vuoteen 2023 verrattuna tilanteita oli hieman vähemmän. Läheltä piti-tilanteiden hot spottina jatkoi edelleen Englanti ja siellä erityisesti Lontoon lähistö.
Ulkomaiset ja suomalaiset droonit aiheuttivat Suomessa ilmatilaloukkauksia hieman edellisvuotta vähemmän, mutta keskiarvoa enemmän. Loukkaukset kohdistuivat jälleen pääosin Helsinki-Vantaan sekä Pohjois-Suomen lentoasemien ilmatilaan.
Ilmatilarajoitukset ja suurin sallittu lennätyskorkeus ovat helposti tarkistettavissa Flyk-sovelluksen (Ulkoinen linkki) dronekartasta tai Fintraffic Sky-sovelluksesta (Ulkoinen linkki), joita on suositeltavaa käyttää ennen lennätystä.
Lisätietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä droneinfo.fi-sivustolta (Ulkoinen linkki).