Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne
Tilannekatsauksessa tarkastellaan lennonvarmistuksen, lentopaikkatoiminnan, maahuolinnan ja miehittämättömän ilmailun turvallisuustilannetta. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Lennonvarmistus H1/2026
Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tapahtui 12 suomalaisen lennonjohdon aiheuttamaa porrastuksen alitusta. Määrä oli aiempien vuosien vastaavan ajankohdan keskiarvon alapuolella. Porrastuksen alitukset tapahtuivat pääosin Helsinki-Vantaalla, Rovaniemellä ja Tampereella. Helsinki-Vantaalla tapahtuneita tilanteita oli hieman aiempia vuosia vähemmän. Porrastuksen alitukset eivät aiheuttaneet merkittävämpiä vaaratilanteita.
Alkuvuonna kirjattiin 4 kiitotiepoikkeamaa, joissa suomalaisen lennonjohdon toiminta oli myötävaikuttavana tekijänä. Määrä oli pidemmän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Puolet tapauksista kävi Helsinki-Vantaalla ja muut Jyväskylässä ja Vaasassa.
Lentopaikkatoiminta H1/2026
Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia lentoasemilla kirjattiin 24. Määrä oli yli kaksinkertainen vuosien 2016-2025 keskiarvoon verrattuna. Kiitotiepoikkeamia tapahtui varsin tasaisesti 10 eri lentoasemalla. Aiempina vuosina kiitotiepoikkeamia on samalla ajanjaksolla raportoitu vain muutamilta lentoasemilta.
Jälleen suurin osa tapahtui talvikuukausina, jolloin kunnossapidon ajoneuvoilla on usein tarve päästä kiitotien kunnostustöihin. Kohonneeseen määrään vaikutti myös lentoasemilla käyttöön otettu toimintatapamuutos, jonka myötä menettely kiitotielle luvan pyytämiseen muuttui. Muutoksen tavoitteena on pienentää kiitotiepoikkeamien riskiä. Monessa raportoidussa tapauksessa on kuitenkin toimittu aiemman toimintatavan mukaisesti, mikä on johtanut määritelmällisesti kiitotiepoikkeamaan. Tapaukset eivät ole aiheuttaneet merkittävämpiä vaaratilanteita.
Maahuolinta H1/2026
Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ei tapahtunut maahuolintatoimintaan liittyviä onnettomuuksia, mutta 1 maahuolintaan liittyvä vakava vaaratilanne. Aiempina vuosina vastaavaan aikaan on tapahtunut yksittäisiä vakavia vaaratilanteita.
Huhtikuussa käyneessä tilanteessa maahuolintahenkilöstö oli valmistelemassa potkuriturbiinilentokonetta lähtöön Helsinki-Vantaalla. Maahuolintahenkilö antoi lentokoneen miehistölle luvan käynnistää moottorit, ja vain pari sekuntia ennen kuin potkurin lavat alkoivat pyöriä, toinen maahuolintahenkilö juoksi niiden ohi koneen takana olleelle ajoneuvolle.
Maahuolintaan liittyen 2026 heinäkuussa valmistui Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta Ulkoinen verkkopalvelu. 28.8.2025 Helsinki-Vantaalla tapahtuneesta ulkomaisen matkustajalentokoneen ja porrasauton yhteentörmäyksestä. Tapaus oli luokiteltu vakavaksi vaaratilanteeksi. Tutkinnan mukaan porrasauto oli pysäköity pysäköintikieltoalueelle ja ilma-aluksen rullatessa sen siipi osui porrasautoon. Tutkinnassa annettiin 2 suositusta Finavialle, asematason merkintöjen korjaamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä yhteisen riskienarviointimenettelyn käyttöönottamiseksi asematasotoimijoille.
Onnettomuustutkintakeskuksella on edelleen kesken tutkinta elokuussa 2025 Helsingissä käyneestä myös maahuolintaan liittyneestä onnettomuudesta, jossa Helsinki-Vantaan asematasolle pysäköity ATR 72-500 -lentokone lähti moottorien käynnistyksen jälkeen tahattomasti liikkeelle ja törmäsi maavirtalähteeseen.
Kuten näistäkin tapauksesta voi huomata, maahuolintatoiminnassa työolosuhteet voivat olla haastavat, sillä melu, sääolosuhteet ja aikataulupaineet vaikuttavat työntekijöiden arkeen. Toiminta lentokoneiden läheisyydessä luo omia turvallisuusriskejään. Turvallisuuden varmistamiseksi tällaisissa olosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää noudattaa tarkasti määräyksiä, toimintaohjeita ja ylläpitää hyvää tilannetietoisuutta.
Miehittämätön ilmailu H1/2026
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa ei miehittämättömässä ilmailussa tapahtunut vakavia vaaratilanteita tai onnettomuuksia. Aiempina vuosina on tapahtunut yksittäisiä vakavia vaaratilanteita vastaavalla ajanjaksolla.
Droonitoiminnan tapaukset tyypillisesti liittyvät läheltä piti-tilanteisiin miehitettyjen ilma-alusten kanssa. Suomen alueella tällaisten tapausten määrä pysyi alkuvuonna pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Ulkomailla droonit ovat kuitenkin viime vuosina aiheuttaneet useita läheltä piti-tilanteita ja myös vakavia vaaratilanteita, joissa toisena osapuolena on ollut suomalainen ilma-alus. Alkuvuonna kävi myös tällainen tilanne, kun suomalaisen liikennelentokoneen miehistö havaitsi ulkomailla lähestymisen aikana droonin ja ohitti sen niin läheltä, että tapaus luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi.
Droonien aiheuttamia läheltä piti-tilanteita kokonaisuutena raportoitiin ulkomailta 5 kappaletta, eli hieman pidemmän aikavälin keskiarvoa enemmän. Tyypillinen tapahtumapaikka on ollut Lontoo, ja näin oli myös tänä vuonna. Myös Latviasta ja Liettuasta raportoitiin läheltä piti-tilanteita. Usein vakavammilta seurauksilta välttyminen näissä tilanteissa on varsin sattumanvaraista, sillä väistöliikkeitä ei useinkaan ehdi tehdä siinä vaiheessa kun lentomiehistö droonin havaitsee.
Maaliskuussa Suomen ilmatilassa havaittiin ulkomaisia sotilasdrooneja, jotka päätyivät maastoon eri puolille Etelä-Suomea. Tapaukset olivat vakavia, mutta varsinaisesti ilmailun turvallisuus ei niissä merkittävästi vaarantunut.
Suomessa droonien aiheuttamien ilmatilaloukkausten määrä pysyi keskiarvon alapuolella. Ilmatilarajoitukset ja suurin sallittu lennätyskorkeus ovat helposti tarkistettavissa Fintraffic Sky Ulkoinen verkkopalvelu.-sovelluksesta tai Flyk-sovelluksen Ulkoinen verkkopalvelu. dronekartasta, joita on suositeltavaa käyttää ennen lennätystä.
Lisätietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä droneinfo.fi-sivustolta Ulkoinen verkkopalvelu..