Tilannekatsauksessa tarkastellaan lennonvarmistuksen, lentopaikkatoiminnan, maahuolinnan ja dronetoiminnan turvallisuustilannetta. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Lennonvarmistus H1/2025
Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tapahtui 11 suomalaisen lennonjohdon aiheuttamaa porrastuksen alitusta. Määrä oli aiempien vuosien vastaavan ajankohdan keskiarvon alapuolella. Yli puolet tapahtui Helsinki-Vantaalla, suhteessa hieman paria aiempaa vuotta useammin. Muut porrastuksen alitukset tapahtuivat yksittäisillä kentillä ympäri Suomea.
Alkuvuonna kirjattiin 2 kiitotiepoikkeamaa, joissa suomalaisen lennonjohdon toiminta oli myötävaikuttavana tekijänä. Määrä oli likimain pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Kaikki tapaukset kävivät Helsinki-Vantaalla. Näin oli myös edellisenä vuonna.
Lisäksi toukokuussa tapahtui Rovaniemellä sotilaslentokoneen onnettomuus, jossa koneen hallinta menetettiin näytöslennon harjoittelun aikana lentokentän päällä. Ilma-alus tuhoutui törmätessään maahan, mutta lentäjä pelastautui heittoistuimella. Maahantörmäyksessä ilma-alus osui lentoaseman VOR-majakkaan, joka vaurioitui pahoin. Tällä oli vaikutusta myös lennonvarmistukseen, sillä Roniemen lentoaseman VOR-majakkaan perustuvat lähestymismenetelmät eivät ole käytettävissä kunnes korjaustyöt saadaan tehtyä.
Lentopaikkatoiminta H1/2025
Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia lentoasemilla kirjattiin 9. Määrä oli vuosien 2015-2024 keskiarvon tasalla. Verrattuna muutamaan edelliseen vuoteen poikkeamia tapahtui hieman vähemmän. Eniten niitä tapahtui Helsingissä, ja sen jälkeen Kuusamossa ja Rovaniemellä.
Suurin osa tapahtui talvikuukausina, kuten tyypillistä. Tällöin kunnossapidon ajoneuvoilla on usein tarve päästä kiitotien kunnostustöihin. Yksi kiitotiepoikkeama, jossa maa-ajoneuvo oli toisena osapuolena, luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi. Tilanne kävi Kokkolassa, kun yleisilmailukone teki lentoonlähdön ennen kuin harjakone oli ehtinyt pois kiitotieltä.
Aihe huomioitiin 30.4.2025 julkaistussa turvallisuustiedotteessa (Ulkoinen linkki), jossa todettiin, että kunnossapidolla on aina kentän ilmailuradiotaajuus kuuntelussa. Kun ilma-alus ilmoittaa esimerkiksi olevansa tulossa laskuun tai lähtemässä lennolle, kunnossapidon toimintaohjeena on poistua mahdollisimman nopeasti pois alueelta. Joissain tilanteissa poistumista ei kuitenkaan ole välittömästi mahdollista toteuttaa, joten on oleellista että lentäjä tekee visuaalitarkastuksen tilanteesta ja varmistaa että kiitotie on vapaa ennen operointia.
Maahuolinta H1/2025
Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ei tapahtunut maahuolintatoimintaan liittyviä onnettomuuksia, mutta 1 maahuolintaan liittyvä vakava vaaratilanne. Aiempina vuosina vastaavaan aikaan on tapahtunut yksittäisiä vakavia vaaratilanteita.
Helmikuussa käyneessä tilanteessa laskun jälkeen asematasolle pysäköineeseen liikennelentokoneeseen kytkettiin lämmitin ennen tarvittavien ilma-aukkojen avaamista. Koneen sisälle muodostui ylipaine ja kun matkustamohenkilökunta avasi oven, se avautui räjähdysmäisesti suurella voimalla. Maahenkilö seisoi oven vieressä, joten osumalta vältyttiin.
Vuonna 2018 Kittilässä tapahtui vastaavan paine-eron aiheuttaman oven räjähdysmäisen aukeamisen johdosta kuolemaan johtanut onnettomuus, kun ovi osui sitä avanneeseen lentäjään. OTKES teki tästä aikanaan tutkinnan L2018-01 (Ulkoinen linkki), jossa suositeltiin että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA tiedottaa eri ilmailuorganisaatioita turvallisuusuhasta, joka saattaa aiheutua ilma-aluksen paineistumisesta maassa ja sen jälkeisestä oven räjähdyksenomaisesta avautumisesta.
EASA julkaisikin aiheesta Safety Information Bulletinin 2019-02 (Ulkoinen linkki), joka on edelleen voimassa ja sisältää hyödyllistä tietoa tämän uhkan torjumiseksi.
Miehittämätön ilmailu H1/2025
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa tapahtui 1 vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltu droonitoiminnan tapaus. Kyseisessä tapauksessa miehittämättömään ilmalaivaan tuli tekninen vika, minkä johdosta se putosi jossain määrin hallitsemattomasti alla olleelle vesialueelle. Ilmalaiva vaurioitui mutta loukkaantumisilta vältyttiin.
Aiempina vuosina droonitoiminnan vakavat vaaratilanteet ovat liittyneet läheltä piti-tilanteisiin miehitettyjen ilma-alusten kanssa. Ensimmäisellä vuosipuoliskollakin Suomessa tapahtui 2 droonin ja miehitetyn ilma-aluksen välistä läheltä piti-tilannetta, mutta ne eivät johtaneet vakaviin vaaratilanteisiin. Läheltä piti-tilanteiden määrä Suomessa oli myös pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Ulkomailla droonien ja suomalaisten ilma-alusten välillä tapahtui kuitenkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6 läheltä piti-tilannetta. Määrä oli samaa luokkaa kuin edellisenä parina vuonna mutta keskiarvon yläpuolella. Tilanne vaikuttaisi siis jatkuvan samankaltaisena kuin aiemmin, eli ulkomailla droonit aiheuttavat vaaratilanteita entistä useammin. Yhtään tämän vuoden tilanteista ei kuitenkaan luokiteltu vakavaksi vaaratilanteeksi. Usein kuitenkin on vakavammilta tilanteilta välttyminen on varsin sattumanvaraista, sillä väistöliikkeitä ei useinkaan ehdi tehdä siinä vaiheessa kun lentomiehistö havaitsee droonin. Pääosa ulkomaiden tapauksista kävi jälleen Lontoossa.
Suomessa droonien aiheuttamien ilmatilaloukkausten määrä pysyi keskiarvon alapuolella. Ilmatilarajoitukset ja suurin sallittu lennätyskorkeus ovat helposti tarkistettavissa Flyk-sovelluksen (Ulkoinen linkki) dronekartasta tai Fintraffic Sky-sovelluksesta (Ulkoinen linkki), joita on suositeltavaa käyttää ennen lennätystä.
Vuoden 2021 alussa voimaan tullut Euroopan laajuinen dronetoimintaa koskeva sääntely on osaltaan parantanut tilannetta, ja Suomessa on havaittavissa myönteistä kehitystä. Sääntelyn myötä dronen lennättäjiä koskee rekisteröintivelvoite sekä koulutusvaatimukset. Lisäksi vuoden 2024 alusta alkaen on tullut voimaan uusia vaatimuksia, jotka koskevat markkinoille saatettavien dronejen luokitusmerkintöjä.
Lisätietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä droneinfo.fi-sivustolta (Ulkoinen linkki).