Tilannekatsauksessa tarkastellaan lennonvarmistuksen, lentopaikkatoiminnan, maahuolinnan ja dronetoiminnan turvallisuustilannetta. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Lennonvarmistus 2024
Vuonna 2024 suomalaisen lennonjohdon aiheuttamia porrastuksen alituksia tapahtui 32. Määrä oli vuosien 2014–2023 keskiarvon (32,9) tasalla. Suhteessa operaatiomääriin porrastuksen alitusten määrä oli likimain pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Valtaosa porrastuksen alituksista tapahtui Helsinki-Vantaalla, kuten aiempinakin vuosina. Suhteutettuna operaatiomääriin Helsinki-Vantaalla porrastuksen alituksia tapahtui kuitenkin vähemmän kuin muilla lentoasemilla keskimäärin. Seuraavaksi eniten porrastuksen alituksia kirjattiin Jyväskylässä ja Rovaniemellä.
Tapauksista 20 oli ilma-alusten välisen tutkaporrastusminimin alituksia, mikä oli vuosien 2014–2023 keskiarvoa korkeampi. Pyörrevanaporrastusminimin alituksia tapahtui kolme, mikä oli noin puolet aiempien vuosien keskiarvosta. Loput tapaukset liittyivät pääasiassa ilma-alusten ja ilmatilavarausten välisiin porrastuksiin, joiden määrä oli likimain pitkän aikavälin keskiarvon tasolla.
Kokonaisuutena porrastuksen alitusten määrä pysyi aiempien vuosien tasolla. Ilma-alusten välisten tutkaporrastusminimien alitusten määrän kasvuun ei kuitenkaan liity vielä merkittävää negatiivista kehitystrendiä. Positiivisena huomiona pyörrevanaporrastusminimin alitusten määrä oli selvästi aiempia vuosia alhaisempi.
Viime vuonna kirjattiin neljä kiitotiepoikkeamaa, joissa suomalaisen lennonjohdon toiminta oli myötävaikuttavana tekijänä. Tämä määrä oli alle vuosien 2014–2023 keskiarvon, myös suhteessa operaatiomääriin. Tapaukset eivät aiheuttaneet merkittävää riskiä. Lennonjohdon myötävaikuttamat kiitotiepoikkeamat ovat olleet viime vuosina harvinaisia. Näitä tilanteita käsitellään tarkemmin kiitotiepoikkeamat (Ulkoinen linkki)-osiossa.
Lentopaikkatoiminta 2024
Vuonna 2024 maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia kirjattiin lentoasemilla 23. Määrä oli hieman vuosien 2014–2023 keskiarvon yläpuolella ja parin edellisen vuoden tasolla. Kiitotiepoikkeamia tapahtui eniten Helsinki-Vantaalla, seuraavaksi Kuopiossa ja Kuusamossa. Tapahtumapaikoissa on kuitenkin suurta vuosittaista vaihtelua – esimerkiksi vuonna 2023 valtaosa tapauksista sattui aivan eri lentoasemilla kuin viime vuonna.
Suurin osa vuoden 2024 tapauksista tapahtui talvikuukausina, mikä on ollut tyypillistä myös aiempina vuosina. Kiitotiepoikkeamien määrä väheni tasaisesti vuosina 2017–2021, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2022. Vuonna 2024 kirjattiin enemmän tapauksia kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana. Tilanteista ei kuitenkaan aiheutunut merkittäviä vaaratilanteita.
Lentoasemien lisäksi maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia tapahtui myös valvomattomilla lentopaikoilla, joissa kirjattiin neljä tapausta. Vaikka määrä on varsin pieni, se on silti suurempi kuin aiempina vuosina.
Kiitotiepoikkeamat-osiossa (Ulkoinen linkki) on luettavissa tarkempi katsaus tilanteeseen.
Maahuolinta 2024
Maahuolinta ei aiheuttanut vuonna 2024 ilmailuonnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita. Yhdessä tapauksessa pushback-traktorin kuljettajan ripeä toiminta jopa esti yhteentörmäyksen lentokoneen ja traktorin välillä.
Maahuolintatoiminta kattaa erilaiset lentokoneiden, matkustajien ja matkatavaroiden huolintatehtävät. Esimerkiksi matkustajien koneeseen noususta (boarding) huolehtiminen on osa maahuolintaa. Lisäksi maahuolintaorganisaatiot vastaavat lentokoneiden kuormaamisesta, jäänpoistosta ja jäänestokäsittelystä, tankkauksesta sekä koneiden siirtämisestä lentoasemalla. Toimintaan kuuluu myös muita asematasopalveluita. Usein maahuolintatehtäviä suoritetaan silloin, kun lentokone on jo laskeutunut eikä siinä ole matkustajia tai miehistöä. Tässä vaiheessa tapahtuvat onnettomuudet luokitellaan työtapaturmiksi, eivätkä ne ole ilmailuonnettomuuksia.
Vaikka tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, vuonna 2024 tapahtui yksi työtapaturmaksi luokiteltu kuolemaan johtanut onnettomuus. Marraskuussa Helsinki-Vantaalla työntekijä menehtyi, kun pushback-traktori aloitti lentokoneen työntämisen, ja työntekijä jäi puristuksiin lentokoneen ja wc-tyhjennysauton väliin. Tapausta selvittävät poliisi ja aluehallintovirasto.
Vajaa viikko tämän jälkeen tapahtui toinen vakava vaaratilanne, kun lentokonetta kuormannut työntekijä jäi puristuksiin matkatavarakontin alle. Tapaus ei onneksi aiheuttanut vakavia loukkaantumisia.
Maahuolintatoiminnassa käsitellään painavia kontteja, nostureita ja muuta raskasta välineistöä lentokoneiden läheisyydessä, mikä tuo toimintaan omat riskinsä. Työolosuhteet voivat olla haastavat, sillä melu, sääolosuhteet ja aikataulupaineet vaikuttavat työntekijöiden arkeen. Turvallisuuden varmistamiseksi tällaisissa olosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää noudattaa tarkasti määräyksiä, toimintaohjeita ja ylläpitää hyvää tilannetietoisuutta.
Muut maahuolintaan liittyvät tapaukset olivat pääasiassa ilmoituksia esimerkiksi maahuolintakaluston aiheuttamista vaurioista ilma-aluksille, painolaskelmien virheistä tai kuormaukseen liittyvistä poikkeamista. Näitä tapauksia käsitellään tarkemmin LOC-I-osiossa (Ulkoinen linkki).
Miehittämätön ilmailu 2024
Vuonna 2024 Suomessa raportoitiin neljä dronen aiheuttamaa läheltä piti -tilannetta dronen ja miehitetyn ilma-aluksen välillä. Tämä oli huomattavasti alle vuosien 2014–2023 keskiarvon (8,7). Yksikään tapaus ei johtanut vakavaan vaaratilanteeseen, kuten ei myöskään vuonna 2023. Aiemmilla vuosilla keskimäärin 1,9 tapausta vuosittain on luokiteltu vakaviksi vaaratilanteiksi.
Tilanne on Suomessa kehittynyt kokonaisuudessaan hyvään suuntaan viime vuosina. Huippuvuonna 2018 raportoitiin 23 läheltä piti -tilannetta, kun taas vuonna 2024 määrä oli vain neljä. Kaikki viime vuoden tapaukset tapahtuivat Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä, ja niissä dronea lennätettiin sijainnissa, joka viittasi toiminnan tahallisuuteen. Nämä tapaukset olisi voitu helposti välttää.
Vaikka tilanne on Suomessa parantunut, ulkomailla suomalaiset ilma-alukset ovat viime vuosina joutuneet lisääntyvässä määrin läheltä piti -tilanteisiin ulkomaisten dronejen kanssa. Vuonna 2024 näitä tapauksia raportoitiin 11, mikä oli laskua edellisen vuoden 17 tapauksesta. Määrä oli kuitenkin edelleen selvästi yli vuosien 2014–2023 keskiarvon. Kolme tapauksista luokiteltiin vakaviksi vaaratilanteiksi, mikä vastaa aiempien vuosien tasoa. Suurin osa näistä tilanteista tapahtui Englannissa, erityisesti Lontoon ja Manchesterin läheisyydessä.
Traficom ilmoittaa näissä tapauksissa tapahtumista kyseisen maan viranomaisille.
Dronejen aiheuttamien ilmatilaloukkausten määrä Suomessa pysyi vuonna 2024 likimain edellisvuosien tasolla, mutta tapausmäärä oli silti hieman yli pitkän aikavälin keskiarvon. Loukkausten pääkohteita olivat jälleen Helsinki-Vantaan ja Ivalon lentoasemat. Ilmatilarajoitukset ja suurin sallittu lennätyskorkeus ovat helposti tarkistettavissa Flyk-sovelluksen (Ulkoinen linkki) dronekartasta, jota on suositeltavaa käyttää ennen lennätystä.
Vuoden 2021 alussa voimaan tullut Euroopan laajuinen dronetoimintaa koskeva sääntely on osaltaan parantanut tilannetta, ja Suomessa on havaittavissa myönteistä kehitystä. Sääntelyn myötä dronen lennättäjiä koskee rekisteröintivelvoite sekä koulutusvaatimukset. Lisäksi vuoden 2024 alusta alkaen on tullut voimaan uusia vaatimuksia, jotka koskevat markkinoille saatettavien dronejen luokitusmerkintöjä.
Lisätietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä droneinfo.fi-sivustolta (Ulkoinen linkki).