Tieliikenneturvallisuuden indikaattorit
Sivulla esitellään Euroopan Unionin indikaattorit eli mittarit tieliikenteen turvallisuudelle ja niiden seurannan tuloksia Suomessa. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Tieliikenneturvallisuuden indikaattoreilla tarkoitetaan sellaisia asioita, joilla on selvä, tunnettu yhteys liikenneturvallisuuteen, ja joita mitataan ja joille voidaan asettaa tavoitteita, sen lisäksi että liikenneturvallisuutta mitataan kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrällä ja asetetaan niille tavoitteita. Tällaisia indikaattoreita ovat yleensä mm. ajonopeudet, päihteiden yleisyys liikenteessä ja turvalaitteiden käyttö.
Euroopan komissio on määritellyt EU-maille kahdeksan yhteistä liikenneturvallisuusindikaattoria. Indikaattorien seuranta ja raportointi on jäsenmaille vapaaehtoista. Suomen vuosien 2022–2026 liikenneturvallisuusstrategian mukaan näitä indikaattoreita seurataan, mutta niille ei ole asetettu kansallisia tavoitteita. Tällä sivulla käydään läpi näiden kahdeksan indikaattorin seurantatiedot Suomesta tiiviissä muodossa. Joistakin indikaattoreista ja niiden aihepiiristä on myös kattavammat katsaukset omalla verkkosivullaan. Suomen tulokset ovat etupäässä peräisin Trendline-nimisestä kansainvälisestä tutkimushankkeesta, jossa tiedonkeruu tehtiin vuosina 2023–2024 ja joka valmistui vuonna 2025. Vuosina 2026–2027 indikaattoritietoja kerätään EU-maissa Trendlineplus-nimisessä jatkohankkeessa.
Nopeusrajoitusta noudattavien henkilöautonkuljettajien osuus
Toukokuussa 2023 noin 42 % jonojen ulkopuolella ajavista henkilöauton kuljettajista noudatti tien nopeusrajoitusta Suomessa. Syksyllä 2021 osuus oli 44 %. Osuus oli vuonna 2023 korkein, 61 % kuljettajista, sellaisilla yksiajorataisilla teillä, joilla on kesällä 100 km/h nopeusrajoitus. Tämä tilasto on osa indikaattoritietoja keräävän kansainvälisen Trendline-tutkimuksen Suomen osuutta. Nopeusrajoitusten noudattaminen oli Suomessa heikompaa kuin EU-maissa keskimäärin.
Kun katsotaan koko pääteiden liikennettä Suomessa, mukaan lukien jonossa ajavat autot, nopeusrajoitusta noudattaa kesäisin noin 55 % ja talvisin noin 47 % autoilijoista.
Ajonopeuksista tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan: Ajonopeudet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa.
Turvavyötä käyttävien osuus
Turvavyötä käytti 97 % henkilöauton kuljettajista, 98 % etupenkkimatkustajista ja 95 % takapenkkiläisistä vuonna 2024. Tiedot perustuvat Trendline-tutkimukseen ja ovat hyvin samansuuntaisia kuin Liikenneturvan seurantojen tulokset, vaikka tutkimusmenetelmässä olikin pieniä eroja. Turvavyön käyttöasteessa ei ole juurikaan eroa moottoriteiden, muiden maanteiden ja taajamien välillä, eikä arkiviikon ja viikonlopun välillä. Liikenneturvan seurannan mukaan turvavyön käyttöaste on taajamissa kasvanut viimeisinä kymmenenä vuotena ja pysynyt samalla korkealla tasolla taajamien ulkopuolella. Turvavyön käyttö on Suomessa hyvää eurooppalaista tasoa.
Turvalaitteiden käytöstä tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan: Turvalaitteiden käyttö tieliikenteessä ja onnettomuuksissa.
Kypärää käyttävien pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus
Trendline-tutkimuksen mukaan pyöräilijöistä 70 % käytti kypärää kesäkaudella 2024. Osuus oli selvästi suurempi kuin Liikenneturvan seurannassa, jossa pyöräilijöistä 58 % käytti pyöräilykypärää vuonna 2024. Ero voi johtua tutkimusmenetelmistä ja seurantaan valituista paikoista. Pyöräilykypärän käyttö on Suomessa yleistynyt hiljalleen vuosi vuodelta ja se on yleisempää kuin useimmissa Euroopan maissa. Taajamissa kypärää käytti 66 % pyöräilijöistä ja taajaman ulkopuolella 77 % pyöräilijöistä.
Mopolla liikkuvista yli 99 % käytti kypärää vuonna 2019 tehdyssä kertaluonteisessa Liikenneturvan seurannassa. Moottoripyöräkypärää käytti myös yli 99 %, kun kypärän käyttöä seurattiin kertaluonteisesti mm. motoristitapahtumissa vuonna 2020.
Turvalaitteiden käytöstä tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan: Turvalaitteiden käyttö tieliikenteessä ja onnettomuuksissa.
Rattijuopumuksen yleisyys
Alkoholirattijuoppojen osuus liikennevirrassa oli 0,15 % kuljettajista vuonna 2025 poliisin tekemässä rattijuopumuksen yleisyyttä mittaavassa R-tutkimuksessa. Trendline-tutkimuksessa kuudessa maassa kerättiin tieto rattijuopumuksesta satunnaisten kuljettajien puhallutuksien perusteella. Selvin päin ajavien osuus oli Suomessa näistä maista korkein.
Trendline-tutkimukseen kuuluneessa kyselyssä vuonna 2024 rattijuopumuksesta kysyttiin kahdella tavalla: rattijuopumusta tietyllä matkalla, ja rattijuopumusta edellisen 30 päivän aikana. Vastaajista 99,5 % kertoi olleensa tietyllä matkalla selvin päin tai veren alkoholipitoisuus oli alle rangaistavuuden rajan. Vastaajista 89,5 % kertoi, ettei ollut edellisen 30 päivän aikana ajanut niin, että alkoholipitoisuus olisi yli rangaistavuuden rajan. Kyselyn perusteella Suomessa rattijuopumus on useimpia EU-maita harvinaisempaa.
Päihteistä tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan: Päihteet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa.
Mobiililaitteesta johtuva tarkkaamattomuus
Tarkkaamattomuutta kuvaavaksi EUn liikenneturvallisuusindikaattoriksi on määritelty niiden kuljettajien osuus, jotka eivät käytä kädessä pidettävää mobiililaitetta ajon aikana. Suomalaisista kuljettajista 1,7 % piti mobiililaitetta kädessä Baseline-tutkimuksen seurannassa vuonna 2021. Osuus oli pienin 17 EU-maan joukossa.
Autokannan turvallisuus
EUn ajoneuvokannan turvallisuutta mittaavaksi indikaattoriksi on määritelty neljän tai viiden tähden autojen osuus uusista henkilöautoista EuroNCAP-testissä. Vuonna 2023 Suomessa ensirekisteröitiin noin 86000 uutta henkilöautoa. Näistä noin 80000:lle löytyy EuroNCAP-testitulos. Vuonna 2023 Suomessa ensirekisteröidyistä uusista henkilöautoista, joilla on testitulos, 81 % oli viiden tähden autoja ja 15 % neljän tähden autoja EuroNCAP -turvallisuustesteissä. Viiden tähden autojen osuus oli alempi kuin Baseline-hankkeen vuotta 2020 koskeva tulos, 91 %. Syynä tähän on, että turvallisuustestin vaatimuksia on muutettu.
Suomen liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä Ulkoinen verkkopalvelu. oli vuoden 2025 lopussa 12,7 vuotta, kun museoautoja ei oteta laskelmaan mukaan. Henkilöautokannan keski-ikä on kasvanut vuosi vuodelta.
Liikenteen infrastruktuurin turvallisuus
Liikenneinfrastruktuurin turvallisuuden EU-indikaattorilla ei ole vielä täsmällistä määritelmää.
Yksi Trendline-projektissa kokeiltu mahdollinen mittari oli 30 km/h nopeusrajoituksen yleisyys taajamissa. Suomessa noin 30 prosentilla taajamien teistä ja kaduista oli 30 km/h nopeusrajoitus. Tämä osuus oli pienempi kuin Alankomaissa ja Ruotsissa, mutta suurempi muutamissa kokeiluun osallistuneissa Portugalin ja Bulgarian kaupungeissa.
Toinen mahdollinen mittari, jota on ehdotettu, on ajosuunniltaan erotettujen teiden osuus maanteiden tai pääteiden liikennesuoritteesta. Ajosuuntien erottelu ehkäisee kohtaamisonnettomuuksia. Vuonna 2025 noin 33 % maanteiden liikenteestä ajettiin ajosuunniltaan erotetuilla teillä.
Vasteaika
Pelastustöitä mittaava EUn liikenneturvallisuuden indikaattori on aika hätäpuhelun ja ensimmäisten pelastajien saapumisen välillä tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksissa. Suomessa apu tuli paikalle 95 prosentissa onnettomuuksista enintään 24 minuutissa 50 sekunnissa vuonna 2023. Tieto perustuu pelastustoimen PRONTO-tietokantaan. Baseline-tutkimuksessa vuonna 2021 Suomen vasteaikojen 95 persentiili oli likimain sama kuin tämä vuoden 2023 tulos, ja se oli keskitasoa 11 EU-maan joukossa.