Sivulla esitellään Euroopan Unionin indikaattorit eli mittarit tieliikenteen turvallisuudelle ja niiden seurannan tuloksia Suomessa. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Tieliikenneturvallisuuden indikaattoreilla tarkoitetaan sellaisia asioita, joilla on selvä, tunnettu yhteys liikenneturvallisuuteen, ja joita mitataan ja joille voidaan asettaa tavoitteita, sen lisäksi että liikenneturvallisuutta mitataan kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrällä ja asetetaan niille tavoitteita. Tällaisia indikaattoreita ovat yleensä mm. ajonopeudet, päihteiden yleisyys liikenteessä ja turvalaitteiden käyttö.
Euroopan komissio on määritellyt EU-maille kahdeksan yhteistä liikenneturvallisuusindikaattoria. Indikaattorien seuranta ja raportointi on jäsenmaille vapaaehtoista. Suomen vuosien 2022-2026 liikenneturvallisuusstrategian mukaan näitä indikaattoreita seurataan, mutta niille ei ole asetettu kansallisia tavoitteita. Tällä sivulla käydään läpi näiden kahdeksan indikaattorin seurantatiedot Suomesta tiiviissä muodossa. Joistakin indikaattoreista ja niiden aihepiiristä on myös kattavammat katsaukset omilla verkkosivullaan. Suomen tulosten vertailu muihin EU-maihin perustuu EU-tutkimushankkeeseen nimeltä Baseline, joka valmistui keväällä 2023. Parhaillaan on käynnissä Trendline-niminen tutkimus, jossa kootaan tuoreet tiedot näistä indikaattoreista.
1. Nopeusrajoitusta noudattavien henkilöautonkuljettajien osuus
Syyskuussa 2021 noin 44 % jonojen ulkopuolella ajavista henkilöauton kuljettajista noudatti tien nopeusrajoitusta Suomessa. Osuus oli korkein, 59 % kuljettajista, sellaisilla maanteillä, joilla on kesällä 100 km/h nopeusrajoitus ja talvella 80 km/h nopeusrajoitus. Tämä tilasto on osa indikaattoritietoja keräävän kansainvälisen Baseline-tutkimuksen Suomen osuutta. Nopeusrajoitusten noudattaminen oli tutkimuksen perusteella Suomessa heikompaa kuin EU-maissa keskimäärin.
Kun katsotaan koko pääteiden liikennettä, mukaan lukien jonossa ajavat autot, nopeusrajoitusta noudattaa kesäisin noin 55 % ja talvisin noin 49 % autoilijoista. Ajonopeuksista tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan (Ulkoinen linkki).
2. Turvavyötä käyttävien osuus
Turvavyötä käytti henkilöauton etupenkillä 98 % ihmisistä taajaman ulkopuolella ja 97 % ihmisistä taajamassa vuonna 2023. Takapenkillä käyttöaste oli taajamissa 91 %. Turvavyön käyttöaste on taajamissa kasvanut viimeisinä kymmenenä vuotena. Tiedot perustuvat Liikenneturvan tekemään liikennekäyttäytymisen seurantaan. Turvavyön käyttö on Suomessa hyvää eurooppalaista tasoa. Turvalaitteiden käytöstä tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan (Ulkoinen linkki).
3. Kypärää käyttävien pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus
Pyöräilijöistä 55 % käytti pyöräilykypärää vuonna 2023 Liikenneturvan tekemässä seurannassa. Kypärän käyttö on Suomessa eurooppalaisittain hyvin yleistä. Mopolla liikkuvista yli 99 % käytti kypärää vuonna 2019 tehdyssä kertaluonteisessa seurannassa. Moottoripyöräkypärää käytti myös yli 99 %, kun kypärän käyttöä seurattiin kertaluonteisesti mm. motoristitapahtumissa vuonna 2020. Turvalaitteiden käytöstä onnettomuuksissa ja niitä koskevista mielipiteistä on lisätietoa omalla verkkosivullaan (Ulkoinen linkki).
4. Rattijuopumuksen yleisyys
Alkoholirattijuoppojen määrä liikennevirrassa oli 0,18 % kuljettajista vuonna 2022 poliisin tekemässä rattijuopumuksen yleisyyttä mittaavassa R-tutkimuksessa. Vuosina 2010-2018 osuus oli 0,11-0,14 % kuljettajista, eli 99,9 % kuljettajista ajoi selvin päin tai veren alkoholipitoisuus oli sallituissa rajoissa. R-tutkimusta ei tehty vuosina 2019 - 2021. Baseline-tutkimuksen tuloksiin verrattuna Suomessa rattijuopumus on useimpia EU-maita harvinaisempaa. Päihteistä tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan. (Ulkoinen linkki)
5. Mobiililaitteesta johtuva tarkkaamattomuus
Tarkkaamattomuutta kuvaavaksi EUn liikenneturvallisuusindikaattoriksi on määritelty niiden kuljettajien osuus, jotka eivät käytä kädessä pidettävää mobiililaitetta ajon aikana. Suomalaisista kuljettajista 1,7 % piti mobiililaitetta kädessä Baseline-tutkimuksen seurannassa. Osuus oli pienin 17 EU-maan joukossa.
6. Autokannan turvallisuus
EUn ajoneuvokannan turvallisuutta mittaavaksi indikaattoriksi on määritelty neljän tai viiden tähden autojen osuus uusista henkilöautoista EuroNCAP-testissä. Vuonna 2020 Suomessa ensirekisteröitiin 96400 uutta autoa. Näistä 89000:lle löytyy EuroNCAP-testitulos. Vuonna 2020 Suomessa ensirekisteröidyistä uusista henkilöautoista, joilla on testitulos, 92 % oli viiden tähden autoja ja 6 % neljän tähden autoja EuroNCAP -turvallisuustesteissä. Vuonna 2019 viiden tähden autojen osuus oli likimain sama, 91 %. Neljän ja viiden tähden autojen osuus oli Baseline-tutkimuksessa toiseksi korkein 15 maan joukossa.
Suomen liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä (Ulkoinen linkki) oli vuoden 2023 lopussa 12,8 vuotta, kun museoautoja ei oteta laskelmaan mukaan. Keski-ikä kasvoi noin 2 vuodella viimeisinä kymmenenä vuotena.
7. Liikenteen infrastruktuurin turvallisuus
Liikenneinfrastruktuurin turvallisuuden EU-indikaattorilla ei ole vielä täsmällistä määritelmää. Yksi mahdollinen määritelmä on ajosuunniltaan erotettujen teiden osuus maanteiden liikennesuoritteesta. Ajosuuntien erottaminen keskialueella tai -kaiteella ehkäisee kohtaamisonnettomuuksia. Vuonna 2020 Suomen maanteiden liikennesuoritteesta 30 % ajettiin ajosuunniltaan erotetuilla teillä.
8. Ensivasteaika
Pelastustöitä mittaava EUn liikenneturvallisuuden indikaattori on aika hätäpuhelun ja ensimmäisten pelastajien saapumisen välillä tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksissa. Suomessa apu tuli paikalle enintään 26 minuutissa 95 prosentissa onnettomuuksista vuonna 2021. Tieto perustuu pelastustoimen PRONTO-tietokantaan. Suomen ensivasteaikojen 95 persentiili oli Baseline-tutkimuksen mukaan keskitasoa 11 EU-maan joukossa.