Sivulla esitellään Euroopan Unionin indikaattorit eli mittarit tieliikenteen turvallisuudelle ja niiden seurannan tuloksia Suomessa. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Tieliikenneturvallisuuden indikaattoreilla tarkoitetaan sellaisia asioita, joilla on selvä, tunnettu yhteys liikenneturvallisuuteen, ja joita mitataan ja joille voidaan asettaa tavoitteita, sen lisäksi että liikenneturvallisuutta mitataan kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrällä ja asetetaan niille tavoitteita. Tällaisia indikaattoreita ovat yleensä mm. ajonopeudet, päihteiden yleisyys liikenteessä ja turvalaitteiden käyttö.
Euroopan komissio on määritellyt EU-maille kahdeksan yhteistä liikenneturvallisuusindikaattoria. Indikaattorien seuranta ja raportointi on jäsenmaille vapaaehtoista. Suomen vuosien 2022-2026 liikenneturvallisuusstrategian mukaan näitä indikaattoreita seurataan, mutta niille ei ole asetettu kansallisia tavoitteita. Tällä sivulla käydään läpi näiden kahdeksan indikaattorin seurantatiedot Suomesta tiiviissä muodossa. Joistakin indikaattoreista ja niiden aihepiiristä on myös kattavammat katsaukset omilla verkkosivullaan. Suomen tulokset ovat etupäässä peräisin Trendline-nimisestä tutkimushankkeesta, jonka Suomen osuuden tulokset julkaistiin kesällä 2025. Hankkeen kansainvälinen raportti julkaistaan vuonna 2026. Suomen tulosten vertailu muihin EU-maihin perustuu siksi aiempaan tutkimushankkeeseen nimeltä Baseline, joka valmistui keväällä 2023.
1. Nopeusrajoitusta noudattavien henkilöautonkuljettajien osuus
Toukokuussa 2023 noin 42 % jonojen ulkopuolella ajavista henkilöauton kuljettajista noudatti tien nopeusrajoitusta Suomessa. Syksyllä 2021 osuus oli 44 %. Osuus oli vuonna 2023 korkein, 61 % kuljettajista, sellaisilla yksiajorataisilla teillä, joilla on kesällä 100 km/h nopeusrajoitus. Tämä tilasto on osa indikaattoritietoja keräävän kansainvälisen Trendline-tutkimuksen Suomen osuutta. Nopeusrajoitusten noudattaminen oli aiemman Baseline-tutkimuksen perusteella Suomessa heikompaa kuin EU-maissa keskimäärin.
Kun katsotaan koko pääteiden liikennettä, mukaan lukien jonossa ajavat autot, nopeusrajoitusta noudattaa kesäisin noin 55 % ja talvisin noin 49 % autoilijoista. Ajonopeuksista tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan (Ulkoinen linkki).
2. Turvavyötä käyttävien osuus
Turvavyötä käytti 97 % henkilöauton kuljettajista, 98 % etupenkkimatkustajista ja 95 % takapenkkiläisistä vuonna 2024. Tiedot perustuvat Trendline-tutkimukseen ja ovat hyvin samansuuntaisia kuin Liikenneturvan seurantojen tulokset, vaikka tutkimusmenetelmässä olikin pieniä eroja. Turvavyön käyttöasteessa ei ole juurikaan eroa moottoriteiden, muiden maanteiden ja taajamien välillä, eikä arkiviikon ja viikonlopun välillä. Liikenneturvan seurannan mukaan turvavyön käyttöaste on taajamissa kasvanut viimeisinä kymmenenä vuotena ja pysynyt samalla korkealla tasolla taajamien ulkopuolella. Turvavyön käyttö on Suomessa hyvää eurooppalaista tasoa. Turvalaitteiden käytöstä tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan (Ulkoinen linkki).
3. Kypärää käyttävien pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus
Trenline-tutkimuksen mukaan pyöräilijöistä 70 % käytti kypärää kesäkaudella 2024. Osuus oli selvästi suurempi kuin Liikenneturvan seurannassa, jossa pyöräilijöistä 58 % käytti pyöräilykypärää vuonna 2024. Ero voi johtua tutkimusmenetelmistä ja seurantaan valituista paikoista. Kypärän käyttö on Suomessa yleisempää kuin useimmissa Euroopan maissa.
Mopolla liikkuvista yli 99 % käytti kypärää vuonna 2019 tehdyssä kertaluonteisessa seurannassa. Moottoripyöräkypärää käytti myös yli 99 %, kun kypärän käyttöä seurattiin kertaluonteisesti mm. motoristitapahtumissa vuonna 2020. Turvalaitteiden käytöstä onnettomuuksissa ja niitä koskevista mielipiteistä on lisätietoa omalla verkkosivullaan (Ulkoinen linkki).
4. Rattijuopumuksen yleisyys
Trendline-tutkimuksessa vuonna 2024 rattijuopumuksesta kysyttiin kahdella tavalla: rattijuopumusta tietyllä matkalla, ja rattijuopumusta edellisen 30 pivän aikana. Vastaajista 99,5 %kertoi olleensa tietyllä matkalla selvin päin tai veren alkoholipitoisuus oli alle rangaistavuuden rajan. Vastaajista 89,5 % kertoi, ettei ollut edellisen 30 päivän aikana ajanut niin, että alkoholipitoisuus olisi yli rangaistavuuden rajan. Alkoholirattijuoppojen määrä liikennevirrassa oli 0,12 % kuljettajista vuonna 2024 poliisin tekemässä rattijuopumuksen yleisyyttä mittaavassa R-tutkimuksessa. Baseline-tutkimuksessa vuonna 2021 tehdyn kyselyn mukaan Suomessa rattijuopumus on useimpia EU-maita harvinaisempaa. Päihteistä tieliikenteessä ja onnettomuuksissa on lisää tietoa omalla verkkosivullaan. (Ulkoinen linkki)
5. Mobiililaitteesta johtuva tarkkaamattomuus
Tarkkaamattomuutta kuvaavaksi EUn liikenneturvallisuusindikaattoriksi on määritelty niiden kuljettajien osuus, jotka eivät käytä kädessä pidettävää mobiililaitetta ajon aikana. Suomalaisista kuljettajista 1,7 % piti mobiililaitetta kädessä Baseline-tutkimuksen seurannassa vuonna 2021. Osuus oli pienin 17 EU-maan joukossa.
6. Autokannan turvallisuus
EUn ajoneuvokannan turvallisuutta mittaavaksi indikaattoriksi on määritelty neljän tai viiden tähden autojen osuus uusista henkilöautoista EuroNCAP-testissä. Vuonna 2023 Suomessa ensirekisteröitiin noin 86000 uutta henkilöautoa. Näistä noin 80000:lle löytyy EuroNCAP-testitulos. Vuonna 2023 Suomessa ensirekisteröidyistä uusista henkilöautoista, joilla on testitulos, 81 % oli viiden tähden autoja ja 15 % neljän tähden autoja EuroNCAP -turvallisuustesteissä. Viiden tähden autojen osuus oli alempi kuin Baseline-hankkeen vuotta 2020 koskeva tulos, 91 %. Syynä tähän on, että turvallisuustestin vaatimuksia on muutettu.
Suomen liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä (Ulkoinen linkki) oli vuoden 2024 lopussa 13,1 vuotta, kun museoautoja ei oteta laskelmaan mukaan. Keski-ikä kasvoi noin 2 vuodella viimeisinä kymmenenä vuotena.
7. Liikenteen infrastruktuurin turvallisuus
Liikenneinfrastruktuurin turvallisuuden EU-indikaattorilla ei ole vielä täsmällistä määritelmää. Yksi mahdollinen määritelmä on ajosuunniltaan erotettujen teiden osuus maanteiden liikennesuoritteesta. Ajosuuntien erottaminen keskialueella tai -kaiteella ehkäisee kohtaamisonnettomuuksia. Vuonna 2024 Suomen maanteiden liikennesuoritteesta noin 35 % ajettiin ajosuunniltaan erotetuilla teillä.
8. Vasteaika
Pelastustöitä mittaava EUn liikenneturvallisuuden indikaattori on aika hätäpuhelun ja ensimmäisten pelastajien saapumisen välillä tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksissa. Suomessa apu tuli paikalle 95 prosentissa onnettomuuksista enintään 24 minuutissa 50 sekunnissa vuonna 2023. Tieto perustuu pelastustoimen PRONTO-tietokantaan. Baseline-tutkimuksessa vuonna 2021 Suomen vasteaikojen 95 persentiili oli likimain sama kuin tämä vuoden 2023 tulos, ja se oli keskitasoa 11 EU-maan joukossa.