Ajonopeudet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa
Sivulla esitetään tilastoja ajonopeuksista maanteillä ja kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, nopeusrikkomuksista ja ajonopeuksiin liittyvistä asenteista. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Ajonopeuden kasvaminen tekee ajamisesta vaativampaa, koska vaaratilanteiden havaitsemiseen ja tunnistamiseen käytettävissä oleva aika lyhenee, välimatkojen ja nopeuksien arviointivirheet kasvavat, vaaratilanteessa päätöksentekoon ja väistötoimenpiteisiin käytettävissä oleva aika ja matka lyhenevät, jarrutusmatka pitenee ja ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa. Näiden seikkojen vuoksi ajonopeuden kasvu kasvattaa onnettomuusriskiä. Ajonopeuden kasvaminen tekee myös onnettomuuksista vakavampia.
Nopeustaso pääteillä on jo pitkään pysynyt jotakuinkin samana. Kesällä 2022 keskinopeus Suomen pääteillä oli 93,2 km/h. Pääteillä ajavista autoista 43 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja yli 10 km/h ylinopeutta ajoi 10 % autoista, Keskinopeus oli 0,4 km/h alempi kuin kesällä 2021. Talvella 2022-2023 keskinopeus oli 86,9 km/h. Pääteillä ajavista autoista 52 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja 12 % ajoi yli 10 km/h ylinopeutta. Keskinopeus pysyi samana kuin edeltävänä talvena. Tiedot perustuvat Fintrafficin LAM-pisteisiin.
Syyskuussa 2021 noin 44 % jonojen ulkopuolella ajavista henkilöauton kuljettajista noudatti tien nopeusrajoitusta LAM-pisteistä kerättyjen tietojen perusteella. Tieto koottiin osana Baseline-nimistä tutkimushanketta, jossa tieliikenneturvallisuuden indikaattoritietoja kerättiin useissa EU-maissa. Nopeusrajoitusten noudattaminen oli Suomessa keskimääräistä heikompaa: moottoriteillä sijoitus oli yhdestoista 14 maan joukossa, muilla maaseudun teillä 12/15 ja taajamissa 8/15.
Suomalaiset kertovat kyselytutkimuksessa ajavansa useammin ylinopeutta ja pitävät ylinopeudella ajamista hyväksyttävämpänä kuin useimpien muiden Euroopan maiden asukkaat. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa (ESRA3-tutkimus) vuonna 2023 suomalaisista henkilöautonkuljettajista 76 % vastasi ajaneensa kovempaa kuin taajaman nopeusrajoitus sallii ainakin kerran viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Euroopan maissa vastaava osuus oli keskimäärin 47 %. Moottoriteillä ylinopeutta kertoi ajavansa 79 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 50 %) ja muilla maanteillä 84 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 53 %). Kun samassa kyselyssä kysyttiin, kuinka hyväksyttävää on ajaa ylinopeutta, suomalaisvastaajista 5 % piti ylinopeudella ajamista melko hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä taajamissa, 26 % moottoriteillä ja 18 % muilla maanteillä.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lähes kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa. Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 59 %:ssa onnettomuuden pääaiheuttaja ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta tien nopeusrajoitukseen nähden vuonna 2022. Edellisinä vuosina osuus on ollut noin 40 %. Jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksista 10 %:ssa moottoriajoneuvon kuljettaja ajoi ylinopeutta. Tutkijalautakunta arvioi ajonopeuden olleen onnettomuuden syntyyn tai seurauksiin vaikuttanut riskitekijä 55 %:ssa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2022.
Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa moottoriajoneuvo-onnettomuus tarkoittaa, että onnettomuudessa ei ole mukana moottorittomia ajoneuvoja eikä jalankulkijoita.
Poliisin tietoon tulleiden ylinopeuksien määrä riippuu sekä liikennekäyttäytymisestä että valvonnan määrästä. Vuonna 2023 viranomaisten tietoon tuli ennakkotietojen mukaan noin 48 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja 3 100 törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, joissa rikottiin nopeusrajoitusta. Tapausmäärä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2022, mutta oli sitä edeltäviä vuosia pienempi. Automaattisella liikennevalvonnalla voidaan valvoa ajonopeuksien lisäksi muun muassa liikennevalojen noudattamista, mutta suuri enemmistö tapauksista on ylinopeuksia. Automaattisen liikennevalvonnan tapausmäärä oli noin 113 000 tapausta vuonna 2023. Määrä laski voimakkaasti vuosina 2020-2022 ja pysyi vuonna 2023 tällä alemmalla tasolla. Syynä tähän laskuun on kesällä 2020 uuden tieliikennelain myötä käyttöönotettu tietojärjestelmä, joka tuli käyttöön keskeneräisenä. Uusi tieliikennelaki muutti aiemmat rikesakot virhemaksuiksi ja vaikutti niiden käsittelyprosessiin.