Ajonopeudet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa
Sivulla esitetään tilastoja ajonopeuksista maanteillä ja kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, nopeusrikkomuksista ja ajonopeuksiin liittyvistä asenteista. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Ajonopeuden kasvaminen tekee ajamisesta vaativampaa, koska vaaratilanteiden havaitsemiseen ja tunnistamiseen käytettävissä oleva aika lyhenee, välimatkojen ja nopeuksien arviointivirheet kasvavat, vaaratilanteessa päätöksentekoon ja väistötoimenpiteisiin käytettävissä oleva aika ja matka lyhenevät, jarrutusmatka pitenee ja ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa. Näiden seikkojen vuoksi ajonopeuden kasvu kasvattaa onnettomuusriskiä. Ajonopeuden kasvaminen tekee myös onnettomuuksista vakavampia.
Nopeustaso pääteillä on jo pitkään pysynyt jotakuinkin samana. Kesällä 2021 keskinopeus Suomen pääteillä oli 93,6 km/h. Pääteillä ajavista autoista 44 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja yli 10 km/h ylinopeutta ajoi 10 % autoista, Keskinopeus oli noin 1 km/h korkeampi kuin kesällä 2020 ja kesällä 2019. Talvella 2021-2022 keskinopeus oli 86,8 km/h. Pääteillä ajavista autoista 52 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja 12 % ajoi yli 10 km/h ylinopeutta. Keskinopeus aleni noin 0,4 km/h edellisestä talvesta ja ylinopeudet vähenivät. Tiedot perustuvat Fintrafficin LAM-pisteisiin.
Syyskuussa 2021 noin 44 % jonojen ulkopuolella ajavista henkilöauton kuljettajista noudatti tien nopeusrajoitusta LAM-pisteistä kerättyjen tietojen perusteella.
Suomalaiset kertovat kyselytutkimuksessa ajavansa useammin ylinopeutta ja pitävät ylinopeudella ajamista hyväksyttävämpänä kuin useimpien muiden Euroopan maiden asukkaat. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa (ESRA2-tutkimus) vuonna 2018 suomalaisista henkilöautonkuljettajista 73 % vastasi ajavansa kovempaa kuin taajaman nopeusrajoitus sallii ainakin muutamana päivänä kuukaudessa tai useammin. Osuus oli yksi korkeimmista vastaajamaiden joukossa. Euroopan maissa vastaava osuus oli keskimäärin 56 %. Moottoriteillä ylinopeutta kertoi ajavansa 78 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 62 %) ja muilla maanteillä 79 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 68 %). Kun samassa kyselyssä kysyttiin asteikolla 1-5, kuinka hyväksyttävää on ajaa ylinopeutta, suomalaisvastaajista 7 % piti ylinopeudella ajamista hyväksyttävänä (vastaukset 4 ja 5) taajamissa, 21 % moottoriteillä ja 16 % muilla maanteillä.
Vuoden 2018 tutkimuksessa hieman harvempi suomalainen vastaaja kertoi ajavansa ylinopeutta kuin vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa (ESRA1-tutkimus), mutta silloin kysymystä ei oltu rajattu henkilöautolla ajamiseen.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lähes kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa. Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 42 %:ssa onnettomuuden pääaiheuttaja ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta tien nopeusrajoitukseen nähden vuonna 2021. Osuus oli jotakuinkin edellisten vuosien tasolla.. Jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksista 15 %:ssa moottoriajoneuvon kuljettaja ajoi ylinopeutta, ja tämä osuus kasvoi hieman edellisistä vuosista. Tutkijalautakunta arvioi ajonopeuden olleen onnettomuuden syntyyn tai seurauksiin vaikuttanut riskitekijä 39 %:ssa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2021.
Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa moottoriajoneuvo-onnettomuus tarkoittaa, että onnettomuudessa ei ole mukana moottorittomia ajoneuvoja eikä jalankulkijoita.
Poliisin tietoon tulleiden ylinopeuksien määrä riippuu sekä liikennekäyttäytymisestä että valvonnan määrästä. Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tuli ennakkotietojen mukaan noin 47 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja 3 100 törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, joissa rikottiin nopeusrajoitusta. Tapausmäärä pieneni verrattuna vuosiin 2020-2021. Automaattisella liikennevalvonnalla voidaan valvoa ajonopeuksien lisäksi muun muassa liikennevalojen noudattamista, mutta suuri enemmistö tapauksista on ylinopeuksia. Automaattisen liikennevalvonnan tapausmäärä laski voimakkaasti vuosina 2020 ja 2021. Syynä tähän laskuun on kesällä 2020 uuden tieliikennelain myötä käyttöönotettu tietojärjestelmä, joka tuli käyttöön keskeneräisenä. Uusi tieliikennelaki muutti aiemmat rikesakot virhemaksuiksi ja vaikutti niiden käsittelyprosessiin.