Ajonopeudet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa
Sivulla esitetään tilastoja ajonopeuksista maanteillä ja kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, nopeusrikkomuksista ja ajonopeuksiin liittyvistä asenteista. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Tällä sivulla
- Pääteiden mitatut nopeudet
- Ajonopeudet kyselytutkimuksessa
- Ajonopeudet kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
- Ylinopeudet rikostilastossa
Ajonopeuden kasvaminen tekee ajamisesta vaativampaa, koska vaaratilanteiden havaitsemiseen ja tunnistamiseen käytettävissä oleva aika lyhenee, välimatkojen ja nopeuksien arviointivirheet kasvavat, vaaratilanteessa päätöksentekoon ja väistötoimenpiteisiin käytettävissä oleva aika ja matka lyhenevät, jarrutusmatka pitenee ja ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa. Näiden seikkojen vuoksi ajonopeuden kasvu kasvattaa onnettomuusriskiä. Ajonopeuden kasvaminen tekee myös onnettomuuksista vakavampia.
Pääteiden mitatut nopeudet
Nopeustaso pääteillä on jo pitkään pysynyt jotakuinkin samana. Kesällä 2025 keskinopeus Suomen pääteillä oli 93,9 km/h. Pääteillä ajavista autoista 45 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja yli 10 km/h ylinopeutta ajoi 10 % autoista. Keskinopeus oli sama kuin kesällä 2024. Talvella 2025–2026 keskinopeus oli 87,4 km/h. Pääteillä ajavista autoista 54 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja 12 % ajoi yli 10 km/h ylinopeutta. Keskinopeus pysyi jotakuinkin samana kuin edellisenä talvena. Tiedot perustuvat Fintrafficin LAM-pisteisiin.
Toukokuussa 2023 noin 42 % jonojen ulkopuolella ajavista henkilöauton kuljettajista noudatti tien nopeusrajoitusta LAM-pisteistä kerättyjen tietojen perusteella. Tieto koottiin osana Trendline-nimistä tutkimushanketta, jossa tieliikenneturvallisuuden indikaattoritietoja kerättiin useissa EU-maissa. Nopeusrajoitusten noudattaminen oli Suomessa keskimääräistä heikompaa: moottoriteillä sijoitus oli kahdestoista 20 maan joukossa, muilla maaseudun teillä 19/20 ja taajamissa 11/19.
Niillä alemman tieverkon maanteillä, joilla ei ole tiekohtaista nopeusrajoitusta vaan 80 km/h yleisrajoitus, ajonopeudet ovat hyvin vaihtelevia ja varsinkin sorateillä yleensä alempia kuin nopeusrajoitus.
Ajonopeudet kyselytutkimuksessa
Suomalaiset kertovat kyselytutkimuksessa ajavansa useammin ylinopeutta ja pitävät ylinopeudella ajamista hyväksyttävämpänä kuin useimpien muiden Euroopan maiden asukkaat. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa (ESRA3-tutkimus) vuonna 2023 suomalaisista henkilöautonkuljettajista 76 % vastasi ajaneensa kovempaa kuin taajaman nopeusrajoitus sallii ainakin kerran viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Euroopan maissa vastaava osuus oli keskimäärin 47 %. Moottoriteillä ylinopeutta kertoi ajavansa 79 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 50 %) ja muilla maanteillä 84 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 53 %). Kun samassa kyselyssä kysyttiin, kuinka hyväksyttävää on ajaa ylinopeutta, suomalaisvastaajista 5 % piti ylinopeudella ajamista melko hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä taajamissa, 26 % moottoriteillä ja 18 % muilla maanteillä.
Ajonopeudet kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lähes kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa. Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 57 %:ssa joku osapuolista ajoi ylinopeutta tien nopeusrajoitukseen nähden vuonna 2024. Edellisinä vuosina osuus on ollut 39–64 %. Jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksista 34 %:ssa moottoriajoneuvon kuljettaja ajoi ylinopeutta. Tutkijalautakunta arvioi ajonopeuden olleen onnettomuuden syntyyn tai seurauksiin vaikuttanut riskitekijä 39 %:ssa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2024.
Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa moottoriajoneuvo-onnettomuus tarkoittaa, että onnettomuudessa ei ole mukana moottorittomia ajoneuvoja eikä jalankulkijoita.
Ylinopeudet rikostilastossa
Poliisin tietoon tulleiden ylinopeuksien määrä riippuu sekä liikennekäyttäytymisestä että valvonnan määrästä. Vuonna 2025 viranomaisten tietoon tuli noin 55 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja noin 3 200 törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, joissa rikottiin nopeusrajoitusta. Näiden määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2024. Automaattisella liikennevalvonnalla voidaan valvoa ajonopeuksien lisäksi muun muassa liikennevalojen noudattamista, mutta suuri enemmistö tapauksista on ylinopeuksia. Automaattisen liikennevalvonnan tapausmäärä oli noin 151 000 tapausta vuonna 2025. Määrä pysyi likimain edellisen vuoden tasolla.