Sivulla esitetään tilastoja ajonopeuksista maanteillä ja kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, nopeusrikkomuksista ja ajonopeuksiin liittyvistä asenteista. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Ajonopeuden kasvaminen tekee ajamisesta vaativampaa, koska vaaratilanteiden havaitsemiseen ja tunnistamiseen käytettävissä oleva aika lyhenee, välimatkojen ja nopeuksien arviointivirheet kasvavat, vaaratilanteessa päätöksentekoon ja väistötoimenpiteisiin käytettävissä oleva aika ja matka lyhenevät, jarrutusmatka pitenee ja ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa. Näiden seikkojen vuoksi ajonopeuden kasvu kasvattaa onnettomuusriskiä. Ajonopeuden kasvaminen tekee myös onnettomuuksista vakavampia.
Pääteiden mitatut nopeudet
Nopeustaso pääteillä on jo pitkään pysynyt jotakuinkin samana. Kesällä 2024 keskinopeus Suomen pääteillä oli 93,9 km/h. Pääteillä ajavista autoista 44 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja yli 10 km/h ylinopeutta ajoi 10 % autoista. Keskinopeus oli likimain sama kuin kesällä 2023. Talvella 2023-2024 keskinopeus oli 87,3 km/h. Pääteillä ajavista autoista 51 % ylitti tien nopeusrajoituksen, ja 12 % ajoi yli 10 km/h ylinopeutta. Keskinopeus kasvoi edellisestä talvesta 0,5 km/h. Tiedot perustuvat Fintrafficin LAM-pisteisiin.
Syyskuussa 2021 noin 44 % jonojen ulkopuolella ajavista henkilöauton kuljettajista noudatti tien nopeusrajoitusta LAM-pisteistä kerättyjen tietojen perusteella. Tieto koottiin osana Baseline-nimistä tutkimushanketta, jossa tieliikenneturvallisuuden indikaattoritietoja kerättiin useissa EU-maissa. Nopeusrajoitusten noudattaminen oli Suomessa keskimääräistä heikompaa: moottoriteillä sijoitus oli yhdestoista 14 maan joukossa, muilla maaseudun teillä 12/15 ja taajamissa 8/15.
Niillä alemman tieverkon maanteillä, joilla ei ole tiekohtaista nopeusrajoitusta vaan 80 km/h yleisrajoitus, ajonopeudet ovat hyvin vaihtelevia ja varsinkin sorateillä yleensä alempia kuin nopeusrajoitus.
Ajonopeudet kyselytutkimuksessa
Suomalaiset kertovat kyselytutkimuksessa ajavansa useammin ylinopeutta ja pitävät ylinopeudella ajamista hyväksyttävämpänä kuin useimpien muiden Euroopan maiden asukkaat. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa (ESRA3-tutkimus) vuonna 2023 suomalaisista henkilöautonkuljettajista 76 % vastasi ajaneensa kovempaa kuin taajaman nopeusrajoitus sallii ainakin kerran viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Euroopan maissa vastaava osuus oli keskimäärin 47 %. Moottoriteillä ylinopeutta kertoi ajavansa 79 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 50 %) ja muilla maanteillä 84 % suomalaisvastaajista (Eurooppa 53 %). Kun samassa kyselyssä kysyttiin, kuinka hyväksyttävää on ajaa ylinopeutta, suomalaisvastaajista 5 % piti ylinopeudella ajamista melko hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä taajamissa, 26 % moottoriteillä ja 18 % muilla maanteillä.
Ajonopeudet kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lähes kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa. Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 45 %:ssa onnettomuuden pääaiheuttaja ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta tien nopeusrajoitukseen nähden vuonna 2023. Edellisinä vuosina osuus on ollut 37-59 %. Jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksista 15 %:ssa moottoriajoneuvon kuljettaja ajoi ylinopeutta. Tutkijalautakunta arvioi ajonopeuden olleen onnettomuuden syntyyn tai seurauksiin vaikuttanut riskitekijä 42 %:ssa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2023.
Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa moottoriajoneuvo-onnettomuus tarkoittaa, että onnettomuudessa ei ole mukana moottorittomia ajoneuvoja eikä jalankulkijoita.
Ylinopeudet rikostilastossa
Poliisin tietoon tulleiden ylinopeuksien määrä riippuu sekä liikennekäyttäytymisestä että valvonnan määrästä. Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli noin 50 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja 3 000 törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, joissa rikottiin nopeusrajoitusta. Automaattisella liikennevalvonnalla voidaan valvoa ajonopeuksien lisäksi muun muassa liikennevalojen noudattamista, mutta suuri enemmistö tapauksista on ylinopeuksia. Automaattisen liikennevalvonnan tapausmäärä oli noin 137 000 tapausta vuonna 2024. Määrä laski voimakkaasti vuosina 2020-2022 ja on sen jälkeen pysynyt aiempaa pienempänä. Syynä tähän laskuun on kesällä 2020 voimaan tullut uusi tieliikennelaki, joka muutti aiemmat rikesakot virhemaksuiksi ja vaikutti niiden käsittelyprosessiin.