Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Päihteet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa

Sivulla esitetään tilastoja päihdeonnettomuuksissa kuolleista ja loukkaantuneista sekä päihteiden yleisyydestä ja niitä koskevista asenteista tieliikenteessä. Tilastoa päivitetään vähintään kolme kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Kuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä tieliikenteen päihdeonnettomuuksissa on pysynyt jokseenkin samalla tasolla viimeisinä kymmenenä vuotena, vaikka yksittäisten vuosien välillä onkin vaihtelua. Lievemmät loukkaantumiset ovat vähentyneet. Muiden päihteiden kuin alkoholin osuus onnettomuuksista on kasvanut.

Alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan 22 henkilöä vuonna 2023, mutta määrä kasvaa todennäköisesti vielä tilaston täydentyessä. Vuonna 2022 kuolleita oli 47.  Vuonna 2023 kuolleista 16 henkilöä oli rattijuoppoja henkilöitä, 5 heidän matkustajiaan ja 1 sivullinen. Sivullisia kuoli vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Muissa alkoholionnettomuuksissa, joihin sisältyy moottorittomien ajoneuvojen kuljettajien ja jalankulkijoiden juopumuksia, kuoli kolme henkilöä vuonna 2023. Onnettomuuksissa, joissa oli muita päihteitä kuin alkoholia, kuolleita oli 8.  Alkoholirattijuopumusonnettomuuksien osuus liikennekuolemista oli 13 % ja osuus poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 10 % vuonna 2023. Poliisin tietoon tulleista vakavista loukkaantumisista tieliikenteessä 47 kpl tapahtui alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa vuonna 2022.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lähes kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyössä termi "moottoriajoneuvo-onnettomuus" tarkoittaa onnettomuutta, jossa kaikki osapuolet ovat moottoriajoneuvoja, eli osapuolena ei ole jalankulkijoita eikä polkupyöriä. Vuosina 2017-2021 tutkituista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 38 % oli päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia. Päihdetyyppejä yksitellen tarkasteltuna moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 27 % oli alkoholionnettomuuksia, 12 % huumeonnettomuuksia ja 13 % lääkeonnettomuuksia. Nämä tyypit eivät ole toisiaan poissulkevia. Päihtyneistä kuljettajista 31 % oli useamman kuin yhden päihteen samanaikaisen vaikutuksen alaisia. Alkoholionnettomuuksissa 72 prosentilla aiheuttajakuljettajista veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 89 % oli miehiä ja 11 % naisia. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 38 % oli saanut onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana vähintään yhden rangaistuksen rattijuopumuksesta. Alkoholionnettomuudet painottuivat viikonloppuihin sekä iltaan ja yöhön ja haja-asutusalueelle.

Tutkijalautakuntien tutkimissa huumausaineen vaikutuksen alaisena olleiden kuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vuosina 2017-2021 huumausaineen vaikutuksen alaisista kuljettajista 76 %:lla oli huumausaineen lisäksi veressään myös joko alkoholia tai ajokykyyn vaikuttanutta lääkettä. Huumeonnettomuudet eivät painotu viikonloppuun ja yöaikaan yhtä voimakkaasti kuin alkoholionnettomuudet. Huumeonnettomuudet olivat alkoholionnettomuuksia useammin yhteenajoja. Huumeonnettomuuksista 39 % oli yhteenajoja, kun taas alkoholionnettomuuksissa yhteenajojen osuus oli 21 %. Turvalaitteiden (turvavyö, kypärä) käyttämättömyys vaikutti usein siihen, että päihdeonnettomuus johti kuolemaan. 

Jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa aiheuttajina olleista moottoriajoneuvon kuljettajista 9 % (noin 1,6 kuljettajaa vuodessa) oli päihtyneitä vuosina 2017-2021.

Poliisin R-tutkimus on puhallusratsiatutkimus, joka mittaa rattijuoppojen osuutta liikennevirrassa.  Vuoden 2022 tutkimuksessa kuljettajista 0,18 % ajoi alkoholia veressä yli sallitun rajan. Osuus oli selvästi korkeampi kuin 2010-luvun tutkimuksissa, joissa rattijuoppoja oli noin joka 700. kuljettaja eli 0,14 % kuljettajista. On mahdollista, että ero johtuu siitä, että vuonna 2022 puhallutuksia tehtiin aiemmasta poiketen vain syksyllä. Vuosina 2019-2021 tutkimusta ei tehty koronapandemian ja muiden syiden vuoksi.

Vuonna 2023 viranomaisten tietoon tuli ennakkotietojen mukaan noin 16000 rattijuopumusrikosta, sisältäen perusmuotoiset ja törkeät rattijuopumukset. Näistä noin 9000 oli alkoholirattijuopumuksia, 6000 muita päihteitä, ja 1000 tapauksessa oli sekä alkoholia että muita päihteitä. Viranomaisten tietoon tulleiden alkoholirattijuopumusten määrä on pienentynyt 31 % kymmenessä vuodessa, kun taas rattijuopumukset muilla huumaavilla aineilla ovat lisääntyneet 49 %.

Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa vähän ihmisiä, jotka kertovat ajavansa päihtyneenä tai pitävät päihtyneenä ajamista hyväksyttävänä. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa (ESRA3-tutkimus) vuonna 2023 suomalaisista 6,1 % vastasi, että on viimeisen kuukauden aikana ainakin kerran ajanut henkilöautoa juotuaan alkoholia niin, että promillemäärä on saattanut ylittää 0,5؉ (rangaistavuuden raja autolla ajaessa).  Euroopan maissa vastaava osuus oli keskimäärin 12 %. Vuonna 2022 Suomessa tehdyssä Baseline-tutkimuksessa ja vuonna 2018 tehdyssä ESRA2-tutkimuksessa osuus oli Suomessa vielä alempi, noin 4 %.

Kun vuoden 2023 ESRA2-tutkimuksessa kysyttiin, kuinka hyväksyttävää on ajaa henkilöautolla, kun promillemäärä saattaa ylittää 0,5؉, suomalaisvastaajista 0,7 % piti sitä hyväksyttävänä, kun Euroopan maissa osuus oli 2,7 %.

Vuoden 2024 alussa Suomessa oli voimassa noin 1210 ajokorttia, joissa oli erityisehtona alkolukolla valvottu ajo-oikeus. Terveysperusteinen alkolukko oli erityisehtona noin 270 ajokortissa. Alkolukolla valvottujen ajo-oikeuksien määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 40 % ja terveysperusteisten alkolukkojen määrä noin 80 %.