Päihteet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa

Kuolleet ja loukkaantuneet päihdeonnettomuuksissa

Liikennekuolemat päihdeonnettomuuksissa vähenivät vuonna 2025 ja vakavat loukkaantumiset vähenivät vuonna 2024.  Muiden päihteiden kuin alkoholin osuus pysyi likimain ennallaan.

Alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan 37 henkilöä vuonna 2024, mutta määrä saattaa vielä muuttua tilaston täydentyessä. Vuonna 2024 kuolleita oli 44.  Vuonna 2025 kuolleista 20 henkilöä oli rattijuoppoja henkilöitä, 7 heidän matkustajiaan ja 5 sivullisia.  Muissa alkoholionnettomuuksissa, joihin sisältyy moottorittomien ajoneuvojen kuljettajien ja jalankulkijoiden juopumuksia, kuoli 11 henkilöä vuonna 2025. Onnettomuuksissa, joissa oli muita päihteitä kuin alkoholia, kuolleita oli ennakkotietojen mukaan 5, mutta tämäkin lukumäärä yleensä kasvaa myöhemmin tietojen täydentyessä.  Alkoholirattijuopumusonnettomuuksien osuus liikennekuolemista oli 17 % ja osuus poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 11 % vuonna 2025. Poliisin tietoon tulleista vakavista loukkaantumisista 40 kpl eli 14 % tapahtui alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa vuonna 2024.

Päihteet tutkijalautakuntien tutkimissa liikennekuolemissa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lähes kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyössä termi "moottoriajoneuvo-onnettomuus" tarkoittaa onnettomuutta, jossa kaikki osapuolet ovat moottoriajoneuvoja, eli osapuolena ei ole jalankulkijoita eikä polkupyöriä.

Vuosina 2018–2022 tutkituista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 38 % oli päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia. Päihdetyyppejä yksitellen tarkasteltuna moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 27 % oli alkoholionnettomuuksia, 12 % huumeonnettomuuksia ja 13 % lääkeonnettomuuksia. Nämä tyypit eivät ole toisiaan poissulkevia. Päihtyneistä kuljettajista 31 % oli useamman kuin yhden päihteen samanaikaisen vaikutuksen alaisia. Alkoholionnettomuuksissa 70 prosentilla aiheuttajakuljettajista veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 87 % oli miehiä ja 13 % naisia. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 35 % oli saanut onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana vähintään yhden rangaistuksen rattijuopumuksesta. Alkoholionnettomuudet painottuivat viikonloppuihin sekä iltaan ja yöhön ja haja-asutusalueelle.

Tutkijalautakuntien tutkimissa huumausaineen vaikutuksen alaisena olleiden kuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vuosina 2018–2022 huumausaineen vaikutuksen alaisista kuljettajista 77 %:lla oli huumausaineen lisäksi veressään myös joko alkoholia tai ajokykyyn vaikuttanutta lääkettä. Huumeonnettomuudet eivät painotu viikonloppuun ja yöaikaan yhtä voimakkaasti kuin alkoholionnettomuudet. Huumeonnettomuudet olivat alkoholionnettomuuksia useammin yhteenajoja: huumeonnettomuuksista 44 % oli yhteenajoja, kun taas alkoholionnettomuuksissa yhteenajojen osuus oli 31 %. Turvalaitteiden (turvavyö, kypärä) käyttämättömyys vaikutti usein siihen, että päihdeonnettomuus johti kuolemaan.

Jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa aiheuttajina olleista moottoriajoneuvon kuljettajista 10 % eli 8 kuljettajaa viidessä vuodessa oli päihtyneitä vuosina 2018–2022.

Rattijuopot liikennevirrassa

Poliisin R-tutkimus on puhallusratsiatutkimus, joka mittaa rattijuoppojen osuutta liikennevirrassa. Vuoden 2025 tutkimuksessa kuljettajista 0,15 % ajoi alkoholia veressä yli sallitun rajan. Rattijuoppojen osuus on koronapandemian jälkeen vaihdellut paljon vuodesta toiseen, mutta näyttää siltä, että rattijuoppoja olisi nykyään suurempi osa kuljettajista kuin 2010-luvulla.  Vuosina 2019–2021 tutkimusta ei tehty koronapandemian ja muiden syiden vuoksi.

Rattijuopumusrikokset

Vuonna 2025 viranomaisten tietoon tuli noin 15000 rattijuopumusrikosta, sisältäen perusmuotoiset ja törkeät rattijuopumukset. Näistä noin 8300 oli alkoholirattijuopumuksia, 5200 muita päihteitä, ja 1200 tapauksessa oli sekä alkoholia että muita päihteitä. Viranomaisten tietoon tulleiden alkoholirattijuopumusten määrä on pienentynyt 28 % kymmenessä vuodessa, kun taas rattijuopumukset muilla huumaavilla aineilla ovat lisääntyneet 4 % ja sekakäyttötapaukset ovat lisääntyneet 56 %.

Rattijuopumuksen hyväksyttävyys kyselytutkimuksessa

Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa vähän ihmisiä, jotka kertovat ajavansa päihtyneenä tai pitävät päihtyneenä ajamista hyväksyttävänä. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa (ESRA3-tutkimus) vuonna 2023 suomalaisista 6,1 % vastasi, että on viimeisen kuukauden aikana ainakin kerran ajanut henkilöautoa juotuaan alkoholia niin, että promillemäärä on saattanut ylittää 0,5؉ (rangaistavuuden raja autolla ajaessa). Euroopan maissa vastaava osuus oli keskimäärin 12 %. Vuonna 2022 Suomessa tehdyssä Baseline-tutkimuksessa ja vuonna 2018 tehdyssä ESRA2-tutkimuksessa osuus oli Suomessa vielä alempi, noin 4 %.

Kun vuoden 2023 ESRA3-tutkimuksessa kysyttiin, kuinka hyväksyttävää on ajaa henkilöautolla, kun promillemäärä saattaa ylittää 0,5؉, suomalaisvastaajista 0,7 % piti sitä hyväksyttävänä, kun Euroopan maissa osuus oli 2,7 %.

Alkolukko erityisehtona ajokortissa

Vuoden 2025 alussa Suomessa oli voimassa noin 1210 ajokorttia, joissa oli erityisehtona alkolukolla valvottu ajo-oikeus. Terveysperusteinen alkolukko oli erityisehtona noin 300 ajokortissa. Alkolukolla valvottujen ajo-oikeuksien määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 31 % ja terveysperusteisten alkolukkojen määrä noin 55 %.