Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Päihteet tieliikenteessä ja onnettomuuksissa

Sivulla esitetään tilastoja päihdeonnettomuuksissa kuolleista ja loukkaantuneista sekä päihteiden yleisyydestä ja niitä koskevista asenteista tieliikenteessä. Tilastoa päivitetään vähintään kolme kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Kuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä tieliikenteen päihdeonnettomuuksien on pysynyt jokseenkin samalla tasolla viimeisinä kymmenenä vuotena, vaikka yksittäisten vuosien välillä onkin vaihtelua. Lievemmät loukkaantumiset ovat vähentyneet. Muiden päihteiden kuin alkoholin osuus onnettomuuksista on kasvanut.

Alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan 36 henkilöä vuonna 2022, mutta määrä todennäköisesti kasvaa tietojen täydentyessä. Vuonna 2021 kuolleita oli 53.  Vuonna 2022 kuolleista 24 henkilöä oli rattijuoppoja henkilöitä, 7 heidän matkustajiaan ja 5 sivullisia, mikä vastaa viime vuosien jakaumaa. Muissa alkoholionnettomuuksissa, joihin sisältyy moottorittomien ajoneuvojen kuljettajien ja jalankulkijoiden juopumuksia, kuoli kolme henkilöä vuonna 2022. Onnettomuuksissa, joissa oli muita päihteitä kuin alkoholia, kuolleita oli 5.  Alkoholirattijuopumusonnettomuuksien osuus liikennekuolemista oli 19 % ja osuus poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 10 % vuonna 2022. Poliisin tietoon tulleista vakavista loukkaantumisista tieliikenteessä 58 kpl tapahtui alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa vuonna 2021.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lähes kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyössä termi "moottoriajoneuvo-onnettomuus" tarkoittaa onnettomuutta, jossa kaikki osapuolet ovat moottoriajoneuvoja, eli osapuolena ei ole jalankulkijoita eikä polkupyöriä. Vuosina 2016-2020 tutkituista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 36 % oli päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia. Päihdetyyppejä yksitellen tarkasteltuna moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 27 % oli alkoholionnettomuuksia, 11 % huumeonnettomuuksia ja 13 % lääkeonnettomuuksia. Nämä tyypit eivät ole toisiaan poissulkevia. Päihtyneistä kuljettajista 30 % oli useamman kuin yhden päihteen samanaikaisen vaikutuksen alaisia. Alkoholionnettomuuksissa 75 prosentilla aiheuttajakuljettajista veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 90 % oli miehiä ja 10 % naisia. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 34 % oli saanut onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana vähintään yhden rangaistuksen rattijuopumuksesta. Alkoholionnettomuudet painottuivat viikonloppuihin sekä iltaan ja yöhön ja haja-asutusalueelle.

Tutkijalautakuntien tutkimissa huumausaineen vaikutuksen alaisena olleiden kuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vuosina 2016-2020 huumausaineen vaikutuksen alaisista kuljettajista 73 %:lla oli huumausaineen lisäksi veressään myös joko alkoholia tai ajokykyyn vaikuttanutta lääkettä. Huumeonnettomuudet eivät painotu viikonloppuun ja yöaikaan yhtä voimakkaasti kuin alkoholionnettomuudet. Huumeonnettomuudet olivat alkoholionnettomuuksia useammin yhteenajoja. Huumeonnettomuuksista 43 % oli yhteenajoja, kun taas alkoholionnettomuuksissa yhteenajojen osuus oli 27 %. Turvalaitteiden (turvavyö, kypärä) käyttämättömyys vaikutti usein siihen, että päihdeonnettomuus johti kuolemaan. 

Jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa aiheuttajina olleista moottoriajoneuvonkuljettajista 5 % (noin 1 kuljettaja vuodessa) oli päihtyneitä vuosina 2016-2020.

Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tuli ennakkotietojen mukaan noin 16000 rattijuopumusrikosta, sisältäen perusmuotoiset ja törkeät rattijuopumukset. Näistä noin 9000 oli alkoholirattijuopumuksia, 6000 muita päihteitä, ja 1000 tapauksessa oli sekä alkoholia että muita päihteitä. Viranomaisten tietoon tulleiden alkoholirattijuopumusten määrä on pienentynyt 35 % kymmenessä vuodessa, kun taas rattijuopumukset muilla huumaavilla aineilla ovat lisääntyneet 81 %.

Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa vähän ihmisiä, jotka kertovat ajavansa päihtyneenä tai pitävät päihtyneenä ajamista hyväksyttävänä. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa (ESRA2-tutkimus) vuonna 2018 suomalaisista 4,1 % vastasi, että on viimeisen kuukauden aikana ainakin kerran ajanut henkilöautoa juotuaan alkoholia niin, että promillemäärä on saattanut ylittää 0,5؉ (rangaistavuuden raja autolla ajaessa). Osuus oli yksi matalimmista vastaajamaiden joukossa. Euroopan maissa vastaava osuus oli keskimäärin 13 %. Vuonna 2022 Suomessa tehdyssä Baseline-tutkimuksessa osuus oli likimain sama kuin vuoden 2018 tutkimuksessa, 3,9 %.

Kun vuoden 2018 ESRA2-tutkimuksessa kysyttiin, kuinka hyväksyttävää on ajaa henkilöautolla, kun promillemäärä saattaa ylittää 0,5؉, suomalaisvastaajista 0,2 % piti sitä hyväksyttävänä, kun Euroopan maissa osuus oli 1,9 %.

Vuoden 2023 alussa Suomessa oli voimassa noin 1150 ajokorttia, joissa oli erityisehtona alkolukolla valvottu ajo-oikeus. Terveysperusteinen alkolukko oli erityisehtona noin 2500 ajokortissa. Alkolukolla valvottujen ajo-oikeuksien määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 50 % ja terveysperusteisten alkolukkojen määrä kolminkertaistui.