Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Taksiliikenteen esteettömyys

Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta taksiliikenteen esteettömyydestä. Tilannekuvassa esitetään koottua tietoa esteettömien taksipalveluiden tarjonnasta Traficomin tilastoseurannan perusteella. Tilannekuva päivitetään kahden vuoden välein. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Esteettömien taksimatkojen määrä ja taksien tarjonta

Esteetön ajoneuvo on erityisesti pyörätuolia käyttävien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetusta varten rakennettu ja varustettu ajoneuvo. Esteetön ajoneuvo jakautuu kahteen alaluokkaan: pieni esteetön ajoneuvo ja suuri esteetön ajoneuvo. Näiden kahden erona on etenkin pyörätuolipaikan korkeus (pienessä 1,4 m ja suuressa 1,45) sekä pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon korkeus (pienessä 1,35 m ja suuressa 1,45 m). Lue lisää esteettömän ajoneuvon määritelmästä täältä (Ulkoinen linkki)

Esteettömien taksimatkojen määrä

Esteetöntä taksikalustoa vaativien taksimatkojen kysynnästä ei ole saatavilla täysin kattavaa tilastotietoa. Kelan korvaamien esteettömien taksimatkojen lukumäärä vuonna 2022 oli noin 800 000 matkaa. Suhteutettuna kaikkiin Kelan korvaamiin taksimatkoihin nähden tämä tarkoittaa, että noin 25 % matkoista tehtiin esteettömällä taksikalustolla.  Kelan tilastoinnissa ovat mukana yhdistellyt matkat ja vain omavastuun ylittävät matkat. 

Tämän lisäksi Traficomin markkinaseurannan perusteella asiakkaiden itse tilaamia ja kustantamia esteettömällä taksikalustolla tehtyjä taksimatkoja oli vuonna 2022 noin 100 000 matkaa. Näiden lisäksi vuoden 2022 tilastoinnin ulkopuolelle jäävät kuntien korvaamat kuljetukset, joita ovat esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset matkat. Nämä ovat merkittävä osa esteettömän taksikaluston kysyntää, mutta tarkkaa tilastointitietoa ei ole saatavilla. 

Esteettömien taksiajoneuvojen määrä

Esteettömien taksiajoneuvojen määrä on kasvanut noin kolmasosalla vuosien 2018 ja 2022 välillä. Traficomin luparekisteritietoihin perustuen esteettömiä ajoneuvoja oli vuonna 2018 taksiliikenteessä 2966 ja vuoden 2022 lopulla 3908 ajoneuvoa. Pienten ja suurten esteettömien taksien keskinäinen suhde on pysynyt samankaltaisena tarkasteluajanjaksolla. Ajoneuvokalustosta noin 30 % oli pieniä esteettömiä takseja ja 70 % suuria esteettömiä takseja. Käyttövoimien osalta esteettömät taksit olivat vielä lähes yksinomaan dieselajoneuvoja. Esteettömien taksien osalta ajoneuvokalustossa ei vielä siis ole havaittavissa laajamittaisempaa sähköistymistä.

Esteettömien ajoneuvojen määrän kehitystä suhteessa tavanomaisiin taksiajoneuvoihin voit tarkastella täällä (Ulkoinen linkki).

Esteettömien taksien alueellinen tarjonta

Esteettömien taksien alueellista tarjontaa on tarkasteltu tilannekuvassa Traficomin luparekisteritietoihin merkityn kotipaikkatiedon mukaan. Kuvaus sisältää sekä pienet ja suuret esteettömät taksit. Alueellisessa tarkastelussa on kuitenkin hyvä huomioida, että luparekisteritiedon mukainen kotipaikkakunta ei täysin kuvaa ajoneuvon todellista maantieteellistä sijoittumista. Esimerkiksi rekisteritietojen mukaan suurella toimijalla voi kotipaikkakunta olla Helsingissä, mutta ko. toimija on voittanut Kela-kyytien kilpailutuksen Varsinais-Suomessa, jolloin osa toimijan ajoneuvoista toimiikin todellisuudessa siellä.

Määrällisesti eniten esteettömiä takseja on rekisteröityneenä Uudellemaalle, jossa niitä on reilut 860 ajoneuvoa. Tämä vastaa reilua 20 % koko maan esteettömien taksien määrästä. Uudenmaan lisäksi selkeästi suurempia määriä esteetöntä taksikalustoa on rekisteröityneenä Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Näihin neljään maakuntaan on yhteensä rekisteröityneenä reilu 1 900 eli lähes 50 % esteettömistä ajoneuvoista. Muissa maakunnissa esteettömien taksien määrät vaihtelivat reilun 60 ja 200 ajoneuvon välillä (2-5 % per maakunta koko maan esteettömistä taksiajoneuvoista).

Taksien lukumäärien lisäksi alueellisessa tarkastelussa on huomioitu miten esteettömien ajoneuvojen määrät suhteutuvat kunkin maakunnan tieverkon laajuuteen. Toisin sanoen kuinka suuren alueen (tiekilometreissä) kukin esteetön taksi joutuu kattamaan maakunnittain. Vähiten katettavaa tieverkkoa on Uudellamaalla olevilla esteettömillä takseilla (reilu 5 kilometriä per esteetön taksi) ja eniten Kainuussa (lähes 60 km per esteetön taksi). Koko maan keskiarvo oli noin 20 kilometriä per esteetön taksi vuonna 2022. Suurempi katettava ala kutakin taksia kohden voi olla merkki siitä, että esteettömiä takseja ei ole alueella vielä tarpeeksi. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla esteettömiä takseja on rekisteröityneenä määrällisesti neljänneksi eniten koko maassa. Maakunnan laajuuden vuoksi kullakin taksilla on kuitenkin katettavanaan 28 tiekilometriä ja on tässä tarkastelussa vasta sijalla 13.

Esteettömien taksien tilausaika

Traficomin taksimarkkinaseurannan perusteella esteettömien taksien tilaamisesta toimitukseen kuluva aika (kuvion X-akseli) on tyypillisesti pidempi tavanomaisiin takseihin verrattuna. Tavanomaisten taksien saapumisaikojen samankaltaisuus (keskihajonta, y-akseli) on tyypillisesti myös esteettömiä taksikyytejä parempi. Joillakin alueilla kuten esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin viitteitä siihen, että esteettömien taksien tilausajat ovat selkeästi paremmalla tasolla muiden maakuntien tilausaikoihin nähden. Kyseisillä alueilla esteettömien taksien tilausajat ovat verrattain parempia myös monen muun maakunnan tavanomaiseen taksiliikenteeseen nähden. Esteettömien taksien keskimääräiset tilausajat vaihtelivat aluekohtaisesti 8 ja 21 minuutin välillä koko maan keskiarvon ollessa 12 minuuttia. Taksiliikenteen saatavuutta on koko maan osalta tarkasteltu tarkemmin: taksimarkkinoiden saatavuus .

Erityisryhmien kuljettajakoulutus ja lisäpalvelut 

Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus on nykylainsäädännön mukaisesti vapaaehtoista vuodesta 2021 alkaen, mutta koulutuksen vähimmäissisältö on Traficomin määräyksellä määritelty ja koulutusta on ollut tarjolla vuodesta 2021 alkaen. Tilaajat, kuten KELA, kunnat ja hyvinvointialueet, voivat edellyttää hankinnoissaan erityisryhmien kuljettajakoulutuksen käymistä.

Traficomin määräyksen tavoitteena on ollut parantaa koko Suomessa yhtenäisellä ja luotettavalla tavalla erityisryhmien taksipalvelujen laatua, turvallisuutta ja asiakaskokemusta ja lisätä kuljettajien ymmärrystä ja osaamista erityistä apua ja huomioita tarvitsevien asiakasryhmien, kuten liikkumis- ja toimintarajoitteisiin sekä vanhusten ja lasten erityiskysymyksistä. 

Koulutuksen käyneiden määrä on ollut kasvamaan päin ja tilaajien asettamilla velvoitteilla on tässä iso merkitys. Vuoden 2022 tietojen perusteella vapaaehtoisen koulutuksen kävi vuonna 2022 yli 800 taksinkuljettajaa ja vuoden 2023 loppuun mennessä koulutuksen suorittavia kuljettajia on noin 20 -25 000 kouluttajaa (voimassa olevia ajolupia noin 38 000). Lue lisää täältä .

Taksipalveluiden yhteydessä tarjottavia lisäpalveluita ja niiden sisältöä ei ole enää nykylainsäädännössä virallisesti määritelty vaan palveluntarjoajat voivat itse määritellä lisäpalveluiden sisällön. Taksimarkkinoiden vapautumisen myötä taksit voivat itse myös hinnoitella tarjoamansa matkat ja lisäpalvelut, kunhan hintatieto ilmoitetaan asiakkaalle selkeästi. Palveluiden tarjoajien välillä on vaihtelua sen mukaan, kuuluuko esimerkiksi avustaminen osaksi esteettömän taksin tilaamisen hintaa vai onko avustaminen hinnoiteltu erikseen. Tässä esitetyt hintakehitystiedot kuvaavat tilannetta, jossa asiakas tilaisi esteettömän taksin lisäpalveluineen itse. Yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa asiakkaalle näkyvät hinnat perustuvat ennalta sovittuihin sopimushintoihin. 

Traficomin määritelmien mukaisesti palvelun kuvauksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi seuraavia:  

  • Avustaminen tarkoittaa sitä, että asiakas tarvitsee avustamista noutokohteesta autoon tai kuljetuksen päätepisteessä autosta sisätilaan ja kuljettaminen edellyttää autoa, joka täyttää kaluston esteettömyyttä koskevat vaatimukset siten kuin Traficomin 14.5.2020 antamassa määräyksessä (Autojen ja niiden perävaunujen tekniset vaatimukset) on mainittu.
  • Porrasveto tarkoittaa sitä, että asiakasta avustetaan siten kuin avustamiskohdassa on mainittu sekä kantamalla hänet käsivoimin tai erityisen CE-merkityn porraskiipijän avulla rakennuksen portaikossa.
  • Paariasennus tarkoittaa asiakkaan kuljettamisessa tarvittavien paarien noutamista ja asentamista autoon ennen varsinaisen kuljetuksen alkua.

Lisäpalveluiden hintojen kehitys

Erityisryhmien lisäpalveluiden hintatietoja on kerätty taksiyrityksiltä Traficomin vuosittain toteutettavalla "Taksiyritysten vuosiseuranta" -kyselyllä. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2022 ja se koski vuoden 2021 tietoja.

Vuosiseurannan tuloksien perusteella kesäkuun 2018 lakiuudistuksen myötä tapahtuneen hintasääntelyn vapautuminen on tuonut muutoksia erityisryhmien lisäpalveluiden hintoihin. Vuoteen 2018 verrattuna avustamisen ja paariasennusten hinnat ovat nousseet reaalisesti keskimäärin 6-8 %, kun taas porrasvedon hinnat ovat laskeneet keskimäärin noin 6 %. Vuonna 2021 keskimääräinen hinta avustamiselle oli noin 16,7 EUR (+1,0 EUR), porrasvedolle 29,6 EUR (-1,8 EUR) ja paariasennukselle 31,6 EUR (+2,4 EUR).

Hintojen muutos on tapahtunut eri palvelujen osalta alueellisesti hyvin eri tavoin. Avustamisen hinta on laskenut Uudellamaalla reilut 23 % ja Pirkanmaalla 14 %, kun muissa maakunnissa hinnat ovat nousseet 4-16 %. Avustamisen hinnan nousu on ollut suurinta Lapissa. 

Porrasvedon osalta hintojen kehitys on ollut puolestaan ollut päinvastainen. Hinnat ovat nousseet ainoastaan kolmessa maakunnassa 1-5 % (Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa) ja muissa maakunnissa palvelun hinta on laskenut. Porrasvedon osalta hinnat ovat laskeneet selkeästi eniten Uudellamaalla (-23 %) kun muualla hintojen lasku on pääosin ollut 5-13 %. 

Paariasennuksien osalta hinnat ovat joko pysyneet hyvin lähellä vuoden 2018 reaalista hintatasoa (mm. Pohjois-Karjala, Pirkanmaa ja Etelä-Karjala) tai nousseet 6-22 %. Tämän palvelun osalta hinnat ovat nousseet eniten Etelä-Savossa (22 %) ja hintojen nousu on ollut muualla pääosin 10-16 %. Kokonaisuudessaan merkittävimmät hintojen laskut ovat olleet Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Hintojen nousu on ollut puolestaan tasaisempaa eri maakunnissa, eniten lisäpalveluiden hinnat ovat kuitenkin nousseet Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Etelä-Pohjanmaalla.

Lisäpalveluiden alueellinen hintakehitys noudattelee samaa trendiä taksipalveluiden yleisen alueellisen hintakehityksen kanssa, johon voit tutustua tarkemmin täällä

Tämä tilannekuva perustuu yritysten Traficomille antamiin määrällisiin tietoihin.  Laadullista, kyselytutkimukseen perustuvaa tietoa erityisryhmien tyytyväisyydestä taksiliikenteen palvelutasoon voit lukea täältä .