Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta taksiliikenteen esteettömyydestä. Tilannekuvassa esitetään koottua tietoa esteettömien taksipalveluiden tarjonnasta Traficomin tilastoseurannan perusteella. Tilannekuva päivitetään kahden vuoden välein. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Esteettömien taksimatkojen määrä ja taksien tarjonta
Esteetön ajoneuvo on erityisesti pyörätuolia käyttävien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetusta varten rakennettu ja varustettu ajoneuvo. Esteetön ajoneuvo jakautuu kahteen alaluokkaan: pieni esteetön ajoneuvo ja suuri esteetön ajoneuvo. Näiden kahden erona on etenkin pyörätuolipaikan korkeus (pienessä 1,4 m ja suuressa 1,45) sekä pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon korkeus (pienessä 1,35 m ja suuressa 1,45 m). Lue lisää esteettömän ajoneuvon määritelmästä täältä (Ulkoinen linkki).
Esteettömien taksimatkojen määrä
Esteetöntä taksikalustoa vaativien taksimatkojen kysynnästä ei ole saatavilla täysin kattavaa tilastotietoa. Kelan korvaamien esteettömien taksimatkojen lukumäärä vuonna 2023 oli noin 790 000 matkaa. Suhteutettuna kaikkiin Kelan korvaamiin taksimatkoihin nähden tämä tarkoittaa, että noin 26 % matkoista tehtiin esteettömällä taksikalustolla. Kelan tilastoinnissa ovat mukana yhdistellyt matkat ja vain omavastuun ylittävät matkat.
Tämän lisäksi Traficomin markkinaseurannan perusteella asiakkaiden itse tilaamia ja kustantamia esteettömällä taksikalustolla tehtyjä taksimatkoja oli vuonna 2023 noin 100 000 matkaa. Näiden lisäksi vuoden 2023 tilastoinnin ulkopuolelle jäävät kuntien tai hyvinvointialueiden korvaamat kuljetukset, joita ovat esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset matkat. Nämä ovat merkittävä osa esteettömän taksikaluston kysyntää, mutta tarkkaa tilastointitietoa ei ole saatavilla.
Esteettömien taksiajoneuvojen määrä
Esteettömien taksiajoneuvojen määrä on kasvanut reilulla kolmasosalla vuosien 2018 ja 2023 välillä. Traficomin ajoneuvokannan rekisteritietoihin perustuen esteettömiä ajoneuvoja oli vuonna 2018 taksiliikenteessä vajaat 3 000 ja vuoden 2023 lopulla reilu 4 000 ajoneuvoa. Pienten ja suurten esteettömien taksien keskinäinen suhde on pysynyt samankaltaisena tarkasteluajanjaksolla. Ajoneuvokalustosta noin 30 % oli pieniä esteettömiä takseja ja 70 % suuria esteettömiä takseja. Käyttövoimien osalta esteettömät taksit olivat vielä lähes yksinomaan dieselajoneuvoja. Esteettömien taksien osalta ajoneuvokalustossa ei ole tällä hetkellä havaittavissa laajamittaisempaa sähköistymistä.
Esteettömien ajoneuvojen määrän kehitystä suhteessa tavanomaisiin taksiajoneuvoihin voit tarkastella täällä .
Esteettömien taksien alueellinen tarjonta
Esteettömien taksien alueellista tarjontaa on tarkasteltu tilannekuvassa Traficomin luparekisteritietoihin merkityn kotipaikkatiedon mukaan. Kuvaus sisältää sekä pienet ja suuret esteettömät taksit. Alueellisessa tarkastelussa on kuitenkin hyvä huomioida, että luparekisteritiedon mukainen kotipaikkakunta ei täysin kuvaa ajoneuvon todellista maantieteellistä sijoittumista. Esimerkiksi rekisteritietojen mukaan suurella toimijalla voi kotipaikkakunta olla Helsingissä, mutta ko. toimija on voittanut Kela-kyytien kilpailutuksen Varsinais-Suomessa, jolloin osa toimijan ajoneuvoista toimiikin todellisuudessa siellä.
Määrällisesti eniten esteettömiä takseja on rekisteröityneenä Uudellemaalle, jossa niitä on reilut 870 ajoneuvoa. Tämä vastaa reilua 20 % koko maan esteettömien taksien määrästä. Uudenmaan lisäksi selkeästi suurempia määriä esteetöntä taksikalustoa on rekisteröityneenä Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Näihin neljään maakuntaan on yhteensä rekisteröityneenä reilu 1 950 eli lähes 50 % esteettömistä ajoneuvoista. Muissa maakunnissa esteettömien taksien määrät vaihtelivat reilun 60 ja 200 ajoneuvon välillä (2-5 % per maakunta koko maan esteettömistä taksiajoneuvoista).
Esteettömien taksien lukumäärien lisäksi alueellisia tarjontaeroja on tilannekuvassa arvioitu tieverkon laajuuden ja taksitiheyden perusteella. Tieverkon laajuus on epäsuora mittari, joka kertoo kuinka suuren etäisyyden (tiekilometreissä) pitää yksittäisen esteettömän taksin kattaa kyseisessä maakunnassa. Suuremmat etäisyydet indikoivat useimmiten pitempiä palveluaikoja. Vuonna 2023 vähiten katettavaa tieverkkoa oli Uudellamaalla, jossa kullakin esteettömällä taksilla oli katettavaa tieverkkoa 5,2 kilometriä. Valtaosassa maakuntia katettava etäisyys vaihteli 17-28 kilometrin väliltä. Eniten katettavia tiekilometrejä oli Kainuussa, jossa arvo oli reilu 65 km per esteetön taksi. Koko maan keskiarvo oli noin 19 kilometriä per esteetön taksi vuonna 2023.
Taksitiheys puolestaan kertoo sen, kuinka monta asukasta alueella on kutakin esteetöntä taksia kohden. Toisin sanoen kuinka montaa asukasta yksi taksi palvelee teoriassa. Suurempi taksitiheys voi olla indikaatio siitä, että takseja ei ole tarpeeksi alueen asukasmäärään nähden. Suurin taksitiheys oli Uudellamaalla, jossa kutakin taksia kohden oli noin 2 000 asukasta. Keskivertoa selkeästi suurempi taksitiheys oli myös Päijät-Hämeessä sekä Kanta-Hämeessä, jossa kutakin taksia kohden oli 1700-1800 asukasta. Valtaosassa maakunnista taksitiheys vaihteli 1000-1500 asukkaan välillä, koko maan keskiarvon ollessa vajaat 1 400 asukas per esteetön taksi vuonna 2023.
Edellä olevien mittareiden perusteella alueellinen tarjonta on vaihteleva eri osissa Suomea. Osassa maakunnista takseja voi olla määrällisesti suuri määrä, mutta samanaikaisesti myös palveltava väestö on suuri pienellä alueella, mikä voi indikoida sitä, että esteettömiä takseja ei ole vielä tarpeeksi alueella. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on Uusimaa. Vastakkaisessa ääripäässä ovat maakunnat, joissa on esteettömiä takseja määrällisesti hyvin vähän, mutta niillä on laaja maantieteellinen alue katettavana. Näiden alueiden etuna on tyypillisesti pienempi väestö, jolloin alueiden palvelutarve on pienempi. Pitkien etäisyyksien vuoksi esteettömän taksin saamisessa voi olla kuitenkin puutteita. Tämän kaltaisia alueita ovat esimerkiksi Lappi ja Kainuu. Vuonna 2023 taksien tarjonnan puolesta tasapainossa olevia maakuntia vaikuttaisivat olevan esimerkiksi Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa. Näissä maakunnissa taksitiheys on keskivertoluokkaa, ja yksittäisellä taksilla on keskimääräistä lyhyempi määrä tieverkkoa katettavana.
Erityisryhmien kuljettajakoulutus ja lisäpalvelut
Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus on nykylainsäädännön mukaisesti vapaaehtoista vuodesta 2021 alkaen, mutta koulutuksen vähimmäissisältö on Traficomin määräyksellä määritelty ja koulutusta on ollut tarjolla vuodesta 2021 alkaen. Tilaajat, kuten KELA, kunnat ja hyvinvointialueet, voivat edellyttää hankinnoissaan erityisryhmien kuljettajakoulutuksen käymistä.
Traficomin määräyksen tavoitteena on ollut parantaa koko Suomessa yhtenäisellä ja luotettavalla tavalla erityisryhmien taksipalvelujen laatua, turvallisuutta ja asiakaskokemusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä kuljettajien ymmärrystä ja osaamista erityistä apua ja huomioita tarvitsevien asiakasryhmien, kuten liikkumis- ja toimintarajoitteisten sekä vanhusten ja lasten erityiskysymyksistä.
Koulutuksen käyneiden määrä on ollut kasvamaan päin ja tilaajien asettamilla velvoitteilla on tässä iso merkitys. Vuoden 2022 tietojen perusteella vapaaehtoisen koulutuksen kävi vuonna 2022 yli 800 taksinkuljettajaa. KELA edellytti omassa sopimuksessaan koulutuksen suorittamista kaikilta heidän korvaamia kuljetuksia suorittavilta taksinkuljettajilta vuoden 2023 loppuun mennessä ja koulutuksien suorittaneissa tämä näkyi isona kasvuna. Koulutuksen oli suorittanut yhteensä yli 12000 kuljettajaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2024 ensimmäisen puolen vuoden aikana koulutuksia on edelleen suoritettu aktiivisesti. Tähän on erityisesti vaikuttanut se, että yhteiskunnan maksamien kuljetusten tilaajat ovat edellyttäneet koulutusta enenevissä määrin. Koulutuksen suorittaneiden määristä lue lisää täältä .
Taksipalveluiden yhteydessä tarjottavia lisäpalveluita ja niiden sisältöä ei ole enää nykylainsäädännössä virallisesti määritelty vaan palveluntarjoajat voivat itse määritellä lisäpalveluiden sisällön. Taksimarkkinoiden vapautumisen myötä taksit voivat itse myös hinnoitella tarjoamansa matkat ja lisäpalvelut, kunhan hintatieto ilmoitetaan asiakkaalle selkeästi. Palveluiden tarjoajien välillä on vaihtelua sen mukaan, kuuluuko esimerkiksi avustaminen osaksi esteettömän taksin tilaamisen hintaa vai onko avustaminen hinnoiteltu erikseen. Tässä esitetyt hintakehitystiedot kuvaavat tilannetta, jossa asiakas tilaisi esteettömän taksin lisäpalveluineen itse. Yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa asiakkaalle näkyvät hinnat perustuvat ennalta sovittuihin sopimushintoihin.
Traficomin määritelmien mukaisesti palvelun kuvauksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi seuraavia:
- Avustaminen tarkoittaa sitä, että asiakas tarvitsee avustamista noutokohteesta autoon tai kuljetuksen päätepisteessä autosta sisätilaan ja kuljettaminen edellyttää autoa, joka täyttää kaluston esteettömyyttä koskevat vaatimukset siten kuin Traficomin 14.5.2020 antamassa määräyksessä (Autojen ja niiden perävaunujen tekniset vaatimukset) on mainittu.
- Porrasveto tarkoittaa sitä, että asiakasta avustetaan siten kuin avustamiskohdassa on mainittu sekä kantamalla hänet käsivoimin tai erityisen CE-merkityn porraskiipijän avulla rakennuksen portaikossa.
- Paariasennus tarkoittaa asiakkaan kuljettamisessa tarvittavien paarien noutamista ja asentamista autoon ennen varsinaisen kuljetuksen alkua.
Lisäpalveluiden hintojen kehitys
Erityisryhmien lisäpalveluiden hintatietoja on kerätty taksiyrityksiltä Traficomin vuosittain toteutettavalla "Taksiyritysten vuosiseuranta" -kyselyllä. Tilannekuvassa erityisryhmien lisäpalvelujen tiedot koskevat vuoden 2022 tietoja. Vuotta 2023 koskevat tiedot kerätään vuoden 2024 aikana.
Vuosiseurannan tuloksien perusteella lisäpalveluiden hinnat eivät ole euromääräisesti muuttuneet vuoden 2018 hintatasoon nähden. Vuonna 2022 tyypillinen yksikköhinta avustamiselle oli noin 15,4 EUR (-0,3 EUR), porrasvedolle 30,4 EUR (-1 EUR) ja paariasennukselle 30,2 EUR (+1 EUR). Lisäpalveluiden yleisen hintatason voidaan kuitenkin arvioida laskeneen, kun huomioidaan rahanarvon muutos. Reaalisilla hinnoilla arvioiden lisäpalveluiden hinnat ovat laskeneet 7-13 %.
Hinnat ovat muuttuneet eri palveluiden osalta eri tavoin. Selkein muutos on ollut avustamisessa, jonka (reaaliset) hinnat ovat laskeneet pääosin 10-13 % kaikissa maakunnissa. Eniten hinnat ovat laskeneet Pirkanmaalla (noin 15 %) ja vähiten Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Kymenlaaksossa (4 - 6 %).
Paariasennuksien osalta hinnoissa on puolestaan tapahtunut sekä nousua että laskua maakuntakohtaisesti verrattuna vuoteen 2018. Paariasennusten osalta hinnat ovat pääosin laskeneet 6-10% ja muutamissa maakunnissa lähes 15% (Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Keski-Pohjanmaa). Nousua on puolestaan ollut erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa tyypilliset hinnat ovat nousseet noin 8-10% vuoteen 2018 verrattuna.
Porrasvedon osalta hintojen kehitys on vuositietojen perusteella ollut pääsääntöisesti laskusuuntainen. Porrasvedon hinnat ovat pääosin laskeneet 8-14 % ja muutamissa maakunnissa jopa 18%. (Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi). Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla tyypillisen porrasvedon hinta oli noussut hieman 0,5 %.
Kokonaisuudessaan vuonna 2022 lisäpalveluiden hinnat ovat olleet laskussa tai pysyneet samalla tasolla vuoteen 2018 verrattuna. Hinnat ovat laskeneet eri palveluiden osalta keskimäärin 10%. Yksittäisten palveluiden hinnoitteluissa on kuitenkin havaittavissa joitain maakuntakohtaisia eroja.
Taksipalveluiden yleiseen alueelliseen hintakehitykseen voit tutustua tarkemmin täällä .
Tämä tilannekuva perustuu yritysten Traficomille antamiin määrällisiin tietoihin. Laadullista, kyselytutkimukseen perustuvaa tietoa erityisryhmien tyytyväisyydestä taksiliikenteen palvelutasoon voit lukea täältä .