Tilannekuvassa esitetään tietoa taksiliikennemarkkinoiden tilanteesta. Tiedot pohjautuvat taksiyrittäjille ja välityspalveluiden tarjoajille kohdistettuihin säännöllisiin tiedonkeruihin sekä erilaisista viranomaisrekistereistä ja kyselytutkimuksista saataviin tietoihin. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Taksiliikennemarkkina
Taksiliikennemarkkinoilla keskeisiä toimijoita ovat taksipalveluita tarjoavat taksiyrittäjät, taksinkuljettajat sekä välityspalveluiden tarjoajat. Liikenne ja viestintävirasto Traficom seuraa aktiivisesti taksimarkkinoiden tilaa. Vuoden 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana markkinaseurannan tuloksia julkaistiin Tieto.Traficom-nettisivuilla yhteensä viidessä osassa. Tässä taksiliikennemarkkinoiden tilannekuvassa vedetään yhteen näiden viiden ensimmäisen julkaisun keskeisimmät havainnot.
Taksipalveluiden kysyntä palautunut hitaasti pandemia-ajasta
Koronapandemialla on ollut laaja-alaisia vaikutuksia taksipalvelujen kysyntään. Vaikutukset näkyvät ennen kaikkea taksimatkojen määrissä, ajetuissa kilometreissä sekä taksiyritysten liikevaihdossa. Välityspalvelujen roolin korostuminen näkyy osaltaan alan liikevaihtoa tarkasteltaessa.
Vuonna 2019 Suomessa tehtiin liki 40 miljoonaa taksimatkaa ja takseilla ajettiin hieman yli 700 miljoonaa kilometriä. Suoritemäärät putosivat neljänneksen seuraavana vuonna palautuakseen hieman vuonna 2021, jolloin kokonaismäärät olivat hieman yli kymmenyksen vuoden 2019 tasoa pienempiä. Vuonna 2019 taksiyritysten liikevaihto oli liki 1,2 miljardia euroa. Liikevaihdosta noin 40 prosenttia muodostui julkisen sektorin hankkimista tai korvaamista kuljetuksista ja loput kertyivät yrityksiltä ja kuluttajilta. Kahtena koronan eniten vaivaamana vuotena liikevaihdot olivat noin viidenneksen matalampia ja julkisen rahoituksen osuus niistä kasvoi yli 45 prosenttiin.
Välityspalveluiden tarjoajien liikevaihdossa vaikutus ei näy yhtä selvästi. Vuonna 2020 koettu pudotus oli hyvin pieni ja liikevaihto kääntyi vuotta myöhemmin kasvuun ylittäen vuoden 2019 lukemat selvästi.
Vuotta 2022 koskevat suorite- ja liikevaihtotilastot julkaistaan syksyllä 2023, mutta jo tätä ennen on nähtävissä, että pandemian aiheuttamasta taksipalvelujen kysynnän laskusta palautuminen on ollut hidasta. Nordean maksukorttitapahtumiin pohjautuvan Kulutusmittarin (Ulkoinen linkki) mukaan vuonna 2022 taksien kulutus on ollut pandemiaa edeltänyttä aikaa merkittävästi matalammalla tasolla. Tilanne jatkuu samankaltaisena edelleen keväällä 2023.
Keskeiset toimijat ja kalusto
Taksiyritykset
Taksiliikenteen harjoittaminen on luvanvaraista toimintaa. Eräs luvan myöntämisen edellytys on hyväksytysti suoritettu taksiliikenteen yrittäjäkoulutus ja yrittäjäkoe tai muuten osoitettu ammatillinen pätevyys. Luvat ovat yrityskohtaisia eli ajoneuvojen määrää ei yrityskohtaisesti rajoiteta. Taksiliikennettä on mahdollista harjoittaa myös ilmoituksenvaraisesti voimassa olevan tavara- tai henkilöliikenneluvan nojalla.
Taksiliikennelupien määrä kasvoi vuonna 2018 taksiuudistuksen jälkeen lähes 30 prosentilla noin 12 000:een. Vuoden 2022 loppuun mennessä taksiyritysten määrä oli palannut lakimuutosta edeltäneelle tasolle. Vuoden 2021 taksisääntelyn korjaussarjan tuomat uudet edellytykset ja vaatimukset ovat osaltaan vaikuttaneet lupamäärien laskuun. Muutos vapautti mm. koti- ja matkailupalvelut taksiliikenneluvan tarpeesta, muutti taksiliikenteen yrittäjätutkinnon pakolliseksi ja asetti y-tunnuksen pakolliseksi luvanhaltijoille. Toukokuun alussa vuonna 2023 lupia oli voimassa 9 411. Lukuja tulkitessa on syytä huomioida, että voimassa oleva taksiliikennelupa ei aiemmasta poiketen suoraan edellytä taksiliiketoiminnan harjoittamista. Taksiyritykset ovat tyypillisesti kooltaan pieniä. Keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2021 hieman alle 60 000 euroa. Markkina onkin hyvin hajautunut. Viiden suurimman toimijan liikevaihto muodosti vuonna 2021 noin 5 prosenttia taksiyritysten kokonaisliikevaihdosta.
Taksinkuljettajat
Taksinkuljettajana toimiminen edellyttää Traficomin myöntämää kuljettajalupaa, joka on kuljettajan iästä riippuen voimassa kerrallaan joko viisi tai kaksi vuotta. Eräs luvan myöntämisen edellytys on hyväksytysti suoritettu taksinkuljettajan koe. Erityisryhmien kuljettajille on tarjolla vapaaehtoista koulutusta.
Taksinkuljettajien ajolupien määrä on vuodesta 2018 lähtien ollut tasaisessa kasvussa. Vuoden 2023 alussa lupia oli voimassa noin 38 000. Lupamäärään sisältyvät myös passiiviset luvanhaltijat, eli henkilöt, jotka eivät aktiivisesti harjoita taksinkuljettajan ammattia. Tällaisten luvanhaltijoiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.
Myös työvoiman saatavuudella on merkitystä taksiliikennemarkkinoilla. Merkittävää työvoimapulaa esiintyy erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Työ- ja elinkeinotoimiston tietojen mukaan avoimia taksinkuljettajapaikkoja on viime aikoina ollut kuukausittain avoimena keskimäärin noin 450. Alalta on poistunut työvoimaa esimerkiksi eläköitymisen takia eikä kuljettajaksi hakeuduta välttämättä tätä korvaavissa määrin. Myös kiristynyt kilpailutilanne saattaa vaikuttaa työstä kertyviin ansioihin ja sitä kautta ammatin houkuttelevuuteen. Riittävän toimeentulon takaamisen vaikeutuminen näkyy osaltaan esimerkiksi vaikeutena saada joustavasti työvoimaa kaikkein kilpailluimmille alueille.
Välityspalvelujen tarjoajat
Taksiliikenteen välityspalveluiden tarjoajien tulee toimintaa harjoittaakseen ilmoittautua Traficomille. Toukokuussa 2023 aktiivisia taksiliikenteen välityspalveluiden tarjoajia oli hieman yli 40. Näihin kuuluvat perinteisten välityskeskusten lisäksi sovelluspohjaiset alustatoimijat. Toimintamallien erot ovat digitalisaation myötä kaventuneet, sillä entistä useammalla välityskeskuksella on käytössään kuluttajille suunnattuja mobiili- tai nettipohjaisia tilaussovelluksia.
Välityspalveluiden tarjoajat ovat mukana järjestämässä monenlaisia taksimatkoja. Kelan korvaamat taksimatkat järjestetään vuonna 2023 voimassa olevan kilpailutuksen jälkeen 17 maakunnassa kahden nimetyn välityspalvelun tarjoajan voimin. Yhteiskunnan korvaamia taksipalveluita, mm. vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia, järjestävät hyvinvointialueet. Kuljetukset voidaan järjestää matkoja yhdistelevän matkapalvelukeskuksen kautta tai suoraan taksivälityskeskusten kautta. Vuodenvaihteessa 2022-2023 muodostuneilla 21 hyvinvointialueilla noin puolessa toimija on matkapalvelukeskus ja lopuissa taksivälityskeskus.
Liikevaihdoltaan taksivälityspalveluita tarjoavat yritykset ovat taksiyrityksiin nähden huomattavasti suurempia. Yritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2021 oli tyypillisesti (mediaani) hieman alle miljoona euroa. Vuonna 2021 viiden suurimman toimijan liikevaihto muodosti noin kaksi kolmannesta yhteenlasketusta kokonaisliikevaihdosta. Luvut sisältävät näiden yritysten koko liiketoiminnan muustakin kuin välityspalvelujen tarjonnasta ja vain sellaiset välityspalveluntarjoajat, jotka perivät korvauksen tarjoamastaan välityspalvelusta, eli ne eivät kata matkapalvelukeskuksia.
Taksiajoneuvot
Taksiajoneuvolla tarkoitetaan luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityä ajoneuvoa. Ollakseen taksi ajoneuvon rekisteriin merkityllä omistajalla tai haltijalla ei kuitenkaan nykylainsäädännön mukaan tarvitse olla taksiliikennelupaa. Alle viidellä prosentilla henkilöautomallisten taksien rekisteriin merkityistä omistajista tai haltijoista ei ollut selkeää kytköstä taksilupaan maaliskuun lopussa 2023.
Vuoden 2018 kesäkuuhun asti taksiajoneuvojen määrä oli sidoksissa taksilupiin, mutta lakiuudistuksen myötä kehityskulut ovat erkaantuneet toisistaan. Liikennepalvelulain voimaan tulon jälkeen siinä missä taksilupien määrä on likimain aiemman tasolla, taksiajoneuvojen määrä on kasvanut hieman yli kolmanneksen. Kasvu on ollut verrattain tasaista niin tavanomaisissa kuin esteettömissä takseissa. Maaliskuun lopussa 2023 henkilöautomallisia takseja oli kaikkiaan 13 720. Vastaavana ajankohtana isoja esteettömiä takseja oli 2 860 ja pieniä vastaavia 1 170. Sähköisen kaluston yleistyminen alkaa näkyä entistä selvemmin. Maaliskuun 2023 lopussa henkilöautomallisia sähköä käyttövoimanaan käyttäviä takseja oli 979. Vuoden 2022 joulukuun ja maaliskuun 2023 välisenä aikana määrä on kasvanut noin 17 prosenttia. Kehityksen odotetaan jatkuvan samansuuntaisena myös lähitulevaisuudessa.
Lue lisää:
Hinnat
Taksiuudistuksen seurauksena taksien hintasääntely vapautui kesäkuun 2018 jälkeen. Toimijat ovat siitä lähtien voineet vapaasti päättää tarjoamiensa taksipalvelujen hinnat. Traficomin hintaseurannassa toteutuneiden taksimatkojen keskihintojen reaalikehitystä verrataan kesäkuuhun 2018 asti voimassa olleisiin enimmäishintoihin. Manner-Suomen keskimääräinen taksihinta on muuttunut vuoden 2018 kesäkuuhun nähden vain vähän, vaikka alueiden sisällä ja välillä taksihinnoissa esiintyykin paljon vaihtelua. Hintojen lasku Uudellamaalla tasoittaa keskihinnan kehitystä hintojen noustua useissa muissa maakunnissa.
Maaliskuussa 2023 manner-Suomen keskimääräinen taksihinta on, rahan arvon muutos huomioiden, 1,1 prosenttia matalampi kuin vuoden 2018 vertailuhinta. Uudellamaalla keskimääräinen taksihinta on laskenut noin 20 prosenttia, kun taas muualla manner-Suomessa se on tyypillisesti noussut 5–15 prosenttia. Keskeinen hinnan nousua rajoittava tekijä on sovelluksen kautta tilattujen taksimatkojen yleistyminen. Keskihintojen muutos on tyypillisesti ollut pientä alueilla, joissa sovellusajojen määrä on suuri. Tyypillisesti hinnat ovat laskeneet eniten lyhyillä, maksimissaan 5 kilometrin matkoilla.
Vuonna 2021 erityisryhmien lisäpalveluiden hintakehitys noudattelee alueellisen jakauman osalta pääpiirteittäin yleistä hintakehitystä, mutta palvelukohtaisesti eroja esiintyy enemmän. Manner-Suomessa porrasvedon ja avustamisen keskihinnat ovat hieman laskeneet, kun taas paariasennuksen on aavistuksen verran noussut. Vuoden 2022 lisäpalveluiden hintaseurantatiedot julkaistaan 2023 syksyllä.
Lue lisää:
Saatavuus
Asemapaikkavelvoitteesta luopumisen ansiosta taksiyrittäjät ovat kesäkuun 2018 jälkeen voineet vapaasti päättää ajankohdat ja alueet, jossa kulloinkin harjoittavat liiketoimintaansa. Palvelujen tarjonta ohjautuukin enemmän kysynnän ohjaamana markkinaehtoisesti väkirikkaimmille alueille ja tasaisimman kysynnän ajankohdille.
Taksin saaminen suuremmissa kaupungeissa voi olla aiempaa helpompaa, mutta tämä positiivinen kehitys ei koske laajemmin muita alueita ainakaan arkiaikojen ulkopuolisina ajankohtina. Kuluttajille tilanne saattaa näyttäytyä pidempänä odotusaikana. Mitä vähemmän alueella on tilauksen tullessa vapaana palvelutarpeeseen sopivaa kalustoa ja mitä kauempaa kyseinen taksi tulee asiakkaan luo, sitä pidempi tilausaika yleensä on. On myös mahdollista, että mikäli takseja ei ole lainkaan vapaana tai tilaus ei muuten ole taksiyrittäjälle taloudellisesti mielekäs, saattaa kyyti jäädä kokonaan toteutumatta.
Lue lisää:
Markkinatilanne
Taksiliikennemarkkinoiden murrokseen ovat vaikuttaneet useat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Lakiuudistukset, koronapandemia, digitalisaatio sekä useat makrotaloustekijät ovat vaikuttaneet osaltaan palvelujen kysyntään ja tarjontaan sekä niiden tuottamisen kustannuksiin. Yhdessä tekijät ovat myötävaikuttaneet kilpailun kiristymiseen erityisesti väkirikkaimmilla alueilla.
Kilpailua erityisesti kirittäviä tekijöitä ovat olleet uudet liiketoimintamallit, tarjonnan kasvu ja keskittyminen kysyntälähtöisesti entistä enemmän väkirikkaimmille alueille. Harvaanasutuilla, epäsäännöllisen kysynnän alueilla taksipalveluiden saatavuus ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti ja yhteiskunnan korvaamat taksimatkat muodostavat usein valtaosan taksiliikenteestä. Kilpailu asiakkaista on kiristynyt erityisesti suurimmissa kaupungeissa, jossa hinnat uudenlaisten tilaustapojen myötä ovat saattaneet jopa laskea. Toisaalta erityisesti näillä alueilla asiakkaiden tyytymättömyys taksipalveluiden turvallisuuteen ja palvelutasoon on kasvanut Taksiliikenteen koettu palvelutaso-kyselyn (Ulkoinen linkki) perusteella. Välityspalveluiden tarjoajien välisessä kilpailussa erilaisten strategioiden merkitys on korostunut – eräät kilpailevat selkeämmin hinnalla, kun taas toiset enemmän palvelutasolla. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistymistä on myös havaittavissa, jolla pyritään ennen kaikkea laajentamaan palveluverkon kattavuutta ja tarjoamaan kuluttajalle mahdollisimman paljon valinnanvaraa.
Valtaosa taksiyrityksistä on pieniä, korkeintaan muutaman taksin, yrityksiä. Taksiyritystasolla kilpailun kiristyminen näkyy muun muassa kaluston käyttöasteen, toiminnan kannattavuuden ja sekä kuljettajien ansioiden laskuna. Keskeisiä keinoja vastata kilpailun kiristymiseen on keskittyä enenevissä määrin ydintekemiseen, oli kyseessä sitten sopimusajot tai ajaminen useammalle kuin yhdelle palvelunvälittäjälle. Kilpailun kiristyminen omalta osaltaan ohjaa entistä enemmän yhteistyöhön välityspalvelujen kanssa, sillä ulkopuolisena yrittäjänä saattaa olla vaikeampaa saada riittävästi ajoja, kun esimerkiksi kela-ajojen saanti tapahtuu välityskeskusten kautta. Keväällä 2023 vähintään kaksi kolmesta taksiyrityksestä kuuluu välityspalveluiden piiriin.
Taksimarkkinoiden murros on näyttäytynyt kuluttajille eri tavoin. Parhaimmassa tapauksessa kilpailluimmilla alueilla kuluttajat ovat saaneet digitaalisten välineiden avulla enemmän valinnanvaraa, joka on helpottanut palveluntuottajan taksimatkan valintaa esimerkiksi hinnan tai muun ominaisuuden mukaan. Sitä vastoin kansalaisten luottamus taksipalveluihin ei ole kehittynyt kaikilta osin positiivisesti. Ennakko-oletus vakiolaatuisesta, kohtuuhintaisesta ja aina saatavilla olevasta palvelusta ei kaikissa tapauksissa täyty. Taksisääntelyn uudistuksella haetut tavoitteet tarvitsevat vielä aikaa toteutuakseen. Tämä muutos on vielä kesken sekä kuluttajakäyttäytymisen että toimialan osalta. Kuluttajan oma vastuu on nyt suurempi, mikä vaatii ajattelun muutosta ja opettelemista. Toisaalta toimiala tarjoaa koko ajan enemmän valinnanvaraa ja tuotteistaa taksipalvelua erilaisiin kuluttajatarpeisiin.