Tilannekuvassa esitetään tietoa taksiliikennemarkkinoiden tilanteesta. Tiedot pohjautuvat taksiyrittäjille ja välityspalveluiden tarjoajille kohdistettuihin säännöllisiin tiedonkeruihin sekä erilaisista viranomaisrekistereistä ja kyselytutkimuksista saataviin tietoihin. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Taksipalvelujen kysyntä
Taksiliikenteen markkinoilla keskeisiä toimijoita ovat taksipalveluita tarjoavat taksiyrittäjät, taksinkuljettajat sekä välityspalveluiden tarjoajat. Tässä tilannekuvassa tiivistetään keskeisimmät havainnot Traficomin tieto.traficom.fi-sivustolla julkaistuista taksimarkkinaseurannan tilastoista liittyen muun muassa taksialan tarjontaan, saatavuuteen ja hintaseurantaan.
Taksiyritysten liikevaihto on 2020-luvun alkupuolella vaihdellut 0,9 - 1,2 miljardin euron välillä. Tästä liikevaihdosta noin 40 prosenttia muodostuu julkisen sektorin hankkimista tai korvaamista kuljetuksista ja loput kertyvät yrityksiltä ja kuluttajilta. Koronapandemia näkyi taksiyritysten liikevaihdossa. Kahtena koronan eniten vaivaamana vuotena liikevaihdot olivat noin viidenneksen aiempaa matalampia ja julkisen rahoituksen osuus niistä kasvoi yli 45 prosenttiin. Vuonna 2022 alan liikevaihto oli jälleen miljardi euroa.
Koronapandemialla oli myös muita vaikutuksia taksipalvelujen kysyntään, mikä näkyi esimerkiksi taksimatkojen määrissä ja ajetuissa kilometreissä. Ennen pandemiaa vuonna 2019 Suomessa tehtiin liki 40 miljoonaa taksimatkaa. Suoritemäärät putosivat neljänneksellä vuonna 2020. Taksipalveluiden kysyntä on kuitenkin hiljalleen elpynyt. Tuoreimpien vuosiseurantatietojen mukaan vuonna 2022 tehtiin lähes 36 miljoonaa taksimatkaa.
Vuotta 2023 koskevat suoritetiedot julkaistaan loppuvuodesta 2024. Nordean maksukortti-tapahtumiin pohjautuvan Kulutusmittarin (Ulkoinen linkki) mukaan vuonna 2023 taksien kulutus näyttäisi elpyneen pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tilanne on jatkunut vuonna 2024 samankaltaisena.
Taksiliikenteen keskeiset toimijat ja kalusto
Taksiyritykset
Taksiyrityksenä toimiminen eli taksiliikenteen harjoittaminen on luvanvaraista toimintaa. Eräs taksiliikenneluvan myöntämisen edellytys on hyväksytysti suoritettu taksiliikenteen yrittäjäkoulutus ja yrittäjäkoe tai muuten osoitettu ammatillinen pätevyys. Luvat ovat yritys-kohtaisia eli ajoneuvojen määrää ei yrityskohtaisesti rajoiteta. Taksiliikennettä on mahdol-lista harjoittaa myös ilmoituksenvaraisesti voimassa olevan tavara- tai henkilöliikenneluvan nojalla.
Vuoden 2018 taksiuudistuksen aikaan taksiliikennelupia oli voimassa noin 9 400. Taksiuudistuksen jälkeen taksiliikennelupien määrät nousivat ensiksi nopeasti muutaman vuoden ajan, mutta palautuivat lakimuutosta edeltäneelle tasolle vuoden 2022 loppuun mennessä. Voimassa olleiden taksiliikennelupien sen hetkinen huippu saavutettiin vuonna 2020, jolloin niitä oli voimassa reilut 12 000. Lupamäärien laskuun vaikutti osaltaan vuoden 2021 taksisääntelyn korjaussarjan tuomat uudet edellytykset ja vaatimukset. Muutos vapautti mm. koti- ja matkailupalvelut taksiliikenneluvan tarpeesta, muutti taksiliikenteen yrittäjätutkinnon pakolliseksi ja asetti y-tunnuksen pakolliseksi luvanhaltijoille. Vuonna 2023 ja edelleen vuonna 2024 lupamäärissä on jälleen havaittavissa kasvua, vuoden 2023 loppuun mennessä lupamäärät olivat nousseet vajaaseen 9 900 lupaan. Syyskuun 2024 tilastotietojen mukaan voimassa olevia lupia oli reilut 10 100. Lukuja tulkitessa on syytä huomioida, että voimassa oleva taksiliikennelupa ei aiemmasta poiketen suoraan edellytä taksiliiketoiminnan harjoittamista.
Taksiyritykset ovat tyypillisesti kooltaan pieniä, korkeintaan muutaman taksin yrityksiä ja niiden tyypillinen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 75 000 euroa. Taksimarkkinat ovatkin hyvin hajautuneet. Viiden suurimman toimijan liikevaihto muodosti vuonna 2022 noin 5 prosenttia taksiyritysten kokonaisliikevaihdosta.
Taksinkuljettajat
Taksinkuljettajana toimiminen edellyttää Traficomin myöntämää kuljettajalupaa, joka on kuljettajan iästä riippuen voimassa kerrallaan joko viisi tai kaksi vuotta. Eräs luvan myöntämisen edellytys on hyväksytysti suoritettu taksinkuljettajan koe. Erityisryhmien kuljettajille on tarjolla vapaaehtoista koulutusta. Erityisryhmien kuljettajakoulutuksesta lisätietoa on luettavissa täältä ja kokeiden suoritteiden määristä täältä .
Taksinkuljettajien ajolupien määrä on vuodesta 2018 lähtien ollut tasaisessa kasvussa. Vuoden 2023 lopulla lupia oli voimassa noin 40 000 ja trendi vaikuttaisi olevan kasvusuuntainen myös vuonna 2024. Lupamäärään sisältyvät myös passiiviset luvanhaltijat, eli henkilöt, jotka eivät aktiivisesti harjoita taksinkuljettajan ammattia. Tällaisten luvanhaltijoiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.
Työvoiman saatavuudella on kuitenkin olennainen merkitys taksiliikennemarkkinoilla. Varsinkin suurissa kaupungeissa ajoluvan omaavia kuljettajia on nykyisin tarjolla aiempaa enemmän, mutta samanaikaisesti kilpailu ja kysyntä on näillä alueilla kasvanut. Kiristynyt kilpailutilanne saattaa vaikuttaa työstä kertyviin ansioihin ja sitä kautta ammatin houkuttelevuuteen. Riittävän toimeentulon takaamisen vaikeutuminen näkyy osaltaan esimerkiksi vaikeutena saada joustavasti työvoimaa kaikkein kilpailluimmille alueille. Alalta on lisäksi poistunut työvoimaa muun muassa eläköitymisen takia eikä päätoimiseksi kuljettajaksi hakeuduta välttämättä tätä korvaavissa määrin. Osa päätoimisista kuljettajista on saattanut myös siirtyä kokoaikaisuudesta osa-aikaisuuteen kysynnän hiljentyessä harvemmin asutuilla alueilla.
Välityspalvelujen tarjoajat
Taksiliikenteen välityspalveluiden tarjoajien tulee toimintaa harjoittaakseen ilmoittautua Traficomille. Syyskuussa 2024 aktiivisia taksiliikenteen välityspalveluiden tarjoajia oli hieman yli 40. Niihin kuuluvat perinteisten välityskeskusten lisäksi sovelluspohjaiset alustatoimijat. Toimintamallien erot ovat digitalisaation myötä kaventuneet, sillä entistä useammalla välityskeskuksella on käytössään kuluttajille suunnattuja mobiili- tai nettipohjaisia tilaussovelluksia.
Välityspalveluiden tarjoajat ovat mukana järjestämässä monenlaisia taksimatkoja. Voimassa olevan kilpailutuksen mukaan Kelan korvaamat taksimatkat järjestetään Manner-Suomen maakunnissa kahden nimetyn välityspalvelutarjoajan voimin. Kela-taksien nykyinen sopimuskausi on päättymässä vuoden 2024 lopussa, mutta kaikki nykyiset palveluntarjoajat ovat sitoutuneet käyttämään option vuoden 2025 kuljetuksien järjestämisestä. Yhteiskunnan korvaamia taksipalveluita kuten mm. vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia hoitavat puolestaan hyvinvointialueet. Kuljetukset voidaan järjestää matkoja yhdistelevän matkapalvelukeskuksen kautta tai suoraan taksivälityskeskusten kautta. Vuodenvaihteessa 2022-2023 muodostuneista 21 hyvinvointialueesta noin puolessa toimija on matkapalvelukeskus ja lopuissa taksivälityskeskus.
Taksivälityspalveluita tarjoavat yritykset ovat liikevaihdoltaan merkittävästi suurempia kuin taksiyritykset. Vuonna 2023 taksivälityspalveluiden kokonaisliikevaihto oli noin 186 miljoonaa euroa ja tyypillisen välityspalvelun liikevaihto noin 1,4 miljoonaa euroa. Viiden suurimman toimijan osuus on pysynyt kahdessa kolmasosassa kokonaisliikevaihdosta. Kokonaisliikevaihdon luvut sisältävät näiden yritysten koko liiketoiminnan muustakin kuin välityspalvelujen tarjonnasta ja vain sellaiset välityspalveluntarjoajat, jotka perivät korvauksen tarjoamastaan välityspalvelusta. Tiedot eivät kata matkapalvelukeskuksia.
Pelkän välitystoiminnan osalta toimijoiden liikevaihto oli puolestaan noin 88 miljoonaa euroa ja tyypillinen välitystoiminnan liikevaihto reilut 900 000 euroa. Viiden suurimman toimijan osuus oli hieman yli 50 % markkinoista. Seurannassa olevien välityspalveluiden kautta välitettiin lähes 22 miljoonaa taksimatkaa vuonna 2023.
Välityspalveluliiketoiminta vaikuttaa olevan tällä hetkellä kasvussa. Vuoteen 2022 verrattuna liikevaihdot kasvoivat noin kolmanneksella ja matkoja välitettiin viidennes enemmän. Alalla on havaittavissa myös jonkin verran keskittymistä viimevuosien yritysostojen myötä, mutta markkinat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kokonaisuudessaan kuitenkin kilpailtuja.
Taksiajoneuvot
Taksiajoneuvolla tarkoitetaan luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityä ajoneuvoa, joka on tyypillisesti henkilöautomallinen. Ollakseen taksi ajoneuvon rekisteriin merkityllä omistajalla tai haltijalla ei kuitenkaan nykylainsäädännön mukaan tarvitse olla taksiliikennelupaa.
Vuoden 2018 kesäkuuhun asti taksiajoneuvojen määrä oli sidoksissa taksilupiin, mutta lakiuudistuksen myötä kehityskulut ovat erkaantuneet toisistaan. Liikennepalvelulain voimaan tulon jälkeen myös taksiajoneuvojen määrät kasvoivat muutaman vuoden nopeasti, jonka jälkeen kehityskulussa tapahtui notkahdus. Taksiliikennelupien kehitykseen nähden taksiajoneuvojen määrät palasivat kuitenkin nopeammin kasvusuuntaisiksi. Kasvu on ollut kuitenkin 2020-luvulla huomattavasti verkkaisempaa lakimuutosta edeltäneisiin ensimmäisiin vuosiin.
Kokonaisuudessaan siinä missä taksilupien määrä on hieman aiempaa tasoa korkeammalla, on taksiajoneuvojen määrä kasvanut reilut 40%. Taksiajoneuvojen kasvu on ollut verrattain tasaista sekä tavanomaisissa että esteettömissä takseissa. Lisäksi näiden keskinäinen suhde on pysynyt kutakuinkin samanlaisena, noin 70% tavanomaisia ja 30% esteettömiä. Vuoden 2023 lopussa henkilöautomallisia takseja oli kaikkiaan noin 14 150, näistä reilut 10 100 oli tavanomaisia ja esteettömiä puolestaan hieman yli 4 000. Esteettömät taksit voidaan jakaa edelleen suuriin ja pieniin esteettömiin takseihin. Suuria esteettömiä oli samalla ajankohdalla reilu 2 800 ja pieniä vastaavia noin 1 200.
Sähköisen kaluston yleistyminen alkaa näkyä myös taksiajoneuvoissa entistä selvemmin. Vuoden 2020 alussa sähköisiä takseja eli täyssähköisiä tai ladattavia hybridejä oli noin 120, kun vuoden 2023 lopulla näitä oli noin 2 600. Sähköisen taksiajoneuvokannan kehitys on tältä osin ollut linjassa muun yleisen sähköisen ajoneuvokaluston kehityksen kanssa.
Lue lisää:
- Taksiajoneuvojen tarjonnasta
- Taksiliikenteen esteettömyydestä
- Taksiyritysten ja välityspalveluiden vuositilastoista
Taksimatkojen hinnat
Taksiuudistuksen seurauksena taksien hintasääntely vapautui kesäkuun 2018 jälkeen. Toimijat ovat siitä lähtien voineet vapaasti päättää tarjoamiensa taksipalvelujen hinnat. Manner-Suomen keskimääräinen taksihinta on muuttunut vuoden 2018 kesäkuuhun nähden vain vähän, vaikka alueiden sisällä ja välillä taksihinnoissa esiintyykin paljon vaihtelua. Hintojen lasku Uudellamaalla tasoittaa keskihinnan kehitystä hintojen noustua useissa muissa maakunnissa.
Kesäkuussa 2024 manner-Suomen keskimääräinen taksihinta on, rahan arvon muutos huomioiden, samalla tasolla kuin vuoden 2018 vertailuhinta. Uudellamaalla keskimääräinen taksihinta on laskenut noin 20 prosenttia ja Varsinais-Suomessa noin 7 prosenttia, kun taas muualla manner-Suomessa se on tyypillisesti noussut 5–30 prosenttia. Keskeinen taksimatkojen yleistä hinnan nousua rajoittava tekijä on sovelluksen kautta tilattujen taksimatkojen yleistyminen. Keskihintojen muutos on tyypillisesti ollut pientä alueilla, joissa sovellusajojen määrä on ollut suuri. Vuoteen 2023 sovellusmatkojen alempi hintataso vaikutti erityisesti alle 5 km pituisilla matkoilla, mutta sovellusmatkojen hintoja tasoittava vaikutus näkyy nykyisin myös hieman pidemmillä, 10-25 km pituisilla matkoilla. Esimerkiksi kesäkuussa 2024 kymmenen kilometrin pituisen taksimatkan hinta on vaihdellut 13-20 euron välillä sovelluksella tilattuna, kun taas muiden tilaustapojen tyypillinen hintavaihteluväli oli 30-35 euroa.
Traficom on kerännyt erityisryhmien lisäpalveluiden hintatietoja taksiyrityksiltä vuosittaisella kyselyllä. Vuoden 2022 hintataso on säilynyt pääosin vuoden 2018 tasolla: avustamisen tyypillinen yksikköhinta oli 15,4 euroa, porrasvedon 30,4 euroa ja paariasennuksen 30,2 euroa. Kun otetaan huomioon rahanarvon muutos, lisäpalveluiden reaalihinnat ovat laskeneet keskimäärin 10%, vaikka palvelukohtaisesti on havaittavissa pientä vaihtelua.
Lue lisää:
Taksipalvelujen saatavuus
Asemapaikkavelvoitteesta luopumisen jälkeen taksiyrittäjät ovat voineet kesäkuusta 2018 alkaen itse päättää liiketoimintansa ajankohdista ja toiminta-alueista. Muutos on siirtänyt palvelutarjonnan markkinaehtoiseen suuntaan, jossa kysyntä ohjaa toimintaa erityisesti väkirikkaimmille alueille ja ajankohtiin. Traficomin arvion mukaan kolme neljäsosaa takseista toimii kaupunkimaisissa kunnissa, joita on viidesosa kaikista kunnista.
Taksipalvelujen tarjonta suurimmissa kaupungeissa on pääosin parantunut, mutta kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä harvemmin asutuilla alueilla ja hiljaisempina aikoina. Kuluttajien näkökulmasta tämä voi tarkoittaa pidempiä odotusaikoja etenkin silloin, kun tilauksen hetkellä alueella ei ole saatavilla vapaata ja tarpeisiin soveltuvaa kalustoa. Odotusajat voivat myös venyä huomattavasti, jos lähin vapaa taksi joutuu siirtymään pitkän matkan asiakkaan luo. Lisäksi yksittäisiä kuljetuksia saattaa jäädä toteutumatta, jos vapaita takseja ei ole saatavilla tai kuljetuksen tarjoaminen ei ole yrittäjälle taloudellisesti kannattavaa.
Koko maan osalta välityspalveluntarjoajien kautta kulkeneiden taksikyytien keskimääräinen tilausaika oli vuonna 2023 noin 8 minuuttia ja tilausajan vaihtelu noin 7 minuuttia. Toteutuneiden taksimatkojen tilausajat ovat pidentyneet vuoteen 2022 verrattuna erityisesti harvemmin asutuilla alueilla, joissa taksia joutui odottamaan keskimäärin muutaman minuutin kauemmin. Valtakunnallisen keskiarvon tavoin kaupunkialueilla taksi saapui keskimäärin 8 minuutissa. Sen sijaan harvemmin asutuilla alueilla keskimääräinen tilausaika oli 16 minuuttia. Kaupungeissa tunti- ja päiväkohtainen vaihtelu oli verrattain pientä vaihdellen 7-9 minuutin välillä, kun taas muualla tilausajat vaihtelivat 13-18 minuutin välillä. Harvaan asutuilla alueilla muutos edellisvuoteen nähden on näkynyt erityisesti arkipäivisin. Aiemmin arkena reilut 75 prosenttia ja viikonloppuisin lähes 65 prosenttia takseista saapui 15 minuutissa, mutta nykyisin vain noin 60 prosenttia takseista saapui tässä ajassa.
Taksien lukumäärä suhteessa asukaslukuun (taksitiheys) on kuitenkin ainakin laskennallisesti parantunut edellisvuoteen nähden. Vuonna 2023 maakunta-kuntaryhmittäin* tarkasteltuna tilanne on parantunut 13 alueella ja heikentynyt yhdellä. Muilla alueilla tilanne on pysynyt samankaltaisena vuoteen 2022 nähden.
*) Kyseisessä luokittelussa kunnat on jaoteltu maakunnan sisällä kolmeen kuntaryhmäperusteiseen ryhmään (kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat)
Lue lisää:
Taksiliikennemarkkinoiden tilanne
Taksimarkkinoiden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Taksilainsäädännön uudistukset, koronapandemia ja digitalisaation nopea eteneminen ovat vaikuttaneet palvelujen kysyntään, tarjontaan ja tuottamisen kustannuksiin. Kilpailu on kiristynyt erityisesti väkirikkailla alueilla, joissa tarjonnan kasvu, uudet liiketoimintamallit ja digitaalisten tilaustapojen yleistyminen ovat laskeneet hintoja merkittävästi. Samalla harvaan asutuilla alueilla, joissa kysyntä on epäsäännöllistä, palveluiden saatavuus ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti. Näillä alueilla yhteiskunnan korvaamat matkat muodostavat edelleen merkittävän osan taksiliikenteestä.
Kuluttajille taksimarkkinoiden muutokset ovat tuoneet sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Valinnanvara on lisääntynyt erityisesti kaupungeissa, joissa kuluttajat voivat vertailla palveluntarjoajia sujuvammin hinnan, saatavuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella. Samalla odotukset laadukkaasta, turvallisesta ja luotettavasta palvelusta eivät aina täyty, mikä on heikentänyt tyytyväisyyttä ja luottamusta taksipalveluihin. Kuluttajien onkin entistä aktiivisemmin arvioitava eri vaihtoehtojen sopivuutta omiin tarpeisiinsa. Kansalaisten näkemyksiä muun muassa taksiliikenteen osalta on tutkittu "Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään (Ulkoinen linkki)" -kyselyssä.
Valtaosa taksiyrityksistä on pieniä, enintään muutaman taksin yrityksiä. Kilpailun kiristyminen näkyy erityisesti kaluston käyttöasteen, toiminnan kannattavuuden ja kuljettajien ansioiden laskuna. Yritykset vastaavat kilpailuun esimerkiksi ajamalla useammalle välityspalveluntarjoajalle tai keskittymällä tietyn tyyppisiin palveluihin, kuten sopimusajoihin. Samalla kilpailu ohjaa taksiyrityksiä tiiviimpään yhteistyöhön välityspalveluntarjoajien kanssa. Esimerkiksi Kela-ajojen välitys tapahtuu pääasiassa välityskeskusten kautta, ja ilman näitä riittävän ajojen määrän varmistaminen voi olla haastavaa. Seurantatietojen perusteella syksyllä 2024 kolme neljästä taksiyrityksestä kuuluu jonkin välityspalvelun piiriin.
Välityspalveluiden tarjoajien kilpailussa eri strategiat ovat keskeisessä asemassa. Osa toimijoista pyrkii houkuttelemaan asiakkaita hintakilpailulla, kun taas toiset panostavat palvelutason kehittämiseen tai tiettyjen asiakasryhmien tarpeisiin. Samalla toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt, minkä tavoitteena on laajentaa palveluverkkoa ja tarjota kuluttajille enemmän valinnanvaraa. Alalla on havaittavissa myös jonkin verran keskittymistä viimevuosien yritysostojen myötä, mutta taksien välitysmarkkinat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kokonaisuudessaan kuitenkin kilpailtuja.