Tilannekuvaan on koottu keskeisiä tietoja keskisuurten kaupunkiseutujen liikkumisen palveluista eli esimerkiksi joukkoliikenteen kysynnästä ja tarjonnasta sekä uusista liikkumispalveluista. Tilannekuva päivitetään kahden vuoden välein. Tiedon koostamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Taustaa
Joukkoliikenteen palveluiden tuottaminen voidaan jakaa neljään ryhmään:
- Suuret kaupunkiseudut: HSL, Tampere; Turku, Oulu
- Keskisuuret kaupunkiseudut: Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Vaasa
- Pienet toimivaltaiset: Hyvinkää, Imatra, Kajaani, Kokkola, Meri-Lappi, Mikkeli, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki
- ELY-keskusten liikennevastuualueet: Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset
Keskisuuret kaupunkiseudut (toimivaltaiset viranomaiset, TVV):
- Hämeenlinna: Hattula; Hämeenlinna; Janakkala
- Joensuu: Joensuu; Kontiolahti; Liperi
- Jyväskylä: Jyväskylä; Laukaa; Muurame
- Kotka: Hamina; Kotka; Pyhtää
- Kouvola: Kouvola
- Kuopio: Kuopio; Siilinjärvi
- Lahti: Asikkala; Hartola; Heinola; Hollola; Iitti; Kärkölä; Lahti; Orimattila; Padasjoki; Sysmä
- Lappeenranta: Lappeenranta
- Pori: Harjavalta; Kokemäki; Nakkila; Pori; Ulvila
- Vaasa: Mustasaari; Vaasa
Tämä analyysi keskittyy keskisuurten kaupunkiseutujen liikkumisen palveluihin. Jyväskylän seudun TVV, Kuopion seudun TVV ja Lahden seudun TVV kuuluvat sekä keskisuuriin kaupunkiseutuihin että MAL-seutuihin. MAL-seutujen liikkumisen palveluita on tarkasteltu erillisessä analyysissä, minkä takia mainittuja seutuja ei ole sisällytetty keskisuurten kaupunkiseutujen tarkasteluun. Tässä analyysissä käsitellään siten seitsemää kymmenestä keskisuuresta kaupunkiseudusta:
- Hämeenlinnan seudun TVV
- Joensuun seudun TVV
- Kotkan seudun TVV
- Kouvolan seudun TVV
- Lappeenrannan seudun TVV
- Porin seudun TVV
- Vaasan seudun TVV
Joukkoliikenteen kysyntä
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisista (TVV) Joensuun seudun joukkoliikenne -kuntaryhmä (Joensuu) on selvästi suurin. Sen liikenteen matkustajamäärä vuonna 2022 oli noin 2,27 miljoonaa. Kaikkien muiden keskisuurten kaupunkiseutujen matkustajamäärä oli alle 2 miljoonaa, mutta yli miljoonan. Lappeenrannan seudulla matkustajamäärä oli 1,9 miljoonaa ja Kotkan seudulla 1,6 miljoonaa. Koronaepidemia on negatiivisesti vaikuttanut jokaisen keskisuuren kaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajamäärään. Ainoastaan Hämeenlinnan seudulla vuoden 2022 matkustajamäärä on palannut koronaepidemiaa edeltävälle tasolle, kun muilla kaupunkiseuduilla matkustajamäärien nykytaso on 6 % - 27 % matalampi vuoteen 2019 verrattuna. Prosentuaalisesti suurin matkustajamäärän lasku näkyy Porin (-27 %) ja Kotkan (-22 %) seuduilla.
MATKUSTAJAMÄÄRÄT (MILJOONAA MATKUSTAJAA) KESKISUURTEN KAUPUNKIEN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN LIIKENTEESSÄ
Hämeenlinna | 1.510 | 1.031 | 1.117 | 1.558 |
Joensuu | 2.422 | 1.688 | 1.887 | 2.270 |
Kotka | 2.051 | 1.356 | 1.329 | 1.600 |
Kouvola | 1.279 | 0.844 | 0.888 | 1.137 |
Lappeenranta | 2.081 | 1.385 | 1.383 | 1.908 |
Pori | 1.760 | 0.997 | 1.099 | 1.292 |
Vaasa | 1.259 | 0.757 | 0.817 | 1.177 |
Joukkoliikenteen tarjonta
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisista Joensuun seudun joukkoliikenne -kuntaryhmän (Joensuu) palvelutarjonta on absoluuttisesti suurin. Hämeenlinnan ja Kotkan seudullisilla joukkoliikenneviranomaisalueilla on toiseksi eniten joukkoliikennetarjontaa. Vuodesta 2019 vuoteen 2022 keskisuurista kaupunkiseuduista suurin prosentuaalinen palvelutarjonnan kasvu näkyy Vaasan seudulla (37 %). Vuonna 2022 suurin joukkoliikenteen palvelutarjonta asukasta kohden oli Kotkan seudulla, noin 37 km per asukas.
LINJAKILOMETRIT (MILJOONAA KILOMETRIÄ) KESKISUURTEN KAUPUNKIEN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN LIIKENTEESSÄ
Kaupunki | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
Hämeenlinna | 3.059 | 3.114 | 3.181 | 3.376 |
Joensuu | 3.113 | 3.077 | 3.359 | 3.617 |
Kotka | 2.776 | 2.052 | 2.690 | 2.818 |
Kouvola | 2.098 | 2.031 | 2.002 | 2.091 |
Lappeenranta | 2.000 | 1.869 | 1.961 | 1.970 |
Pori | 2.977 | 2.347 | 2.684 | 2.543 |
Vaasa | 1.410 | 1.219 | 1.305 | 1.936 |
Joukkoliikenteen rahoitus
Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenneviranomaisten järjestelmän nettokustannukset olivat ennen koronapandemiaa yhteensä noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2022 joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuneet nettokustannukset keskisuurilla kaupunkiseuduilla olivat noin 30 miljoonaa euroa eli 43 % korkeammat kuin vuonna 2019. Joensuun (72 %), Kotkan (66 %) ja Vaasan (57 %) seuduilla nettokustannusten nousu oli yli 50 %.
Valtionavustukset kasvoivat merkittävästi koronaepidemian myötä. Vuonna 2020 keskisuurilla kaupunkiseuduilla valtionavustuksien osuus oli keskimäärin 28 %. Kotkan (35 %), Hämeenlinnan (30 %) ja Kouvolan (29 %) seuduilla valtionavustuksien osuus oli keskimääräistä suurempi. Valtionavustusten osuudet joukkoliikenteen rahoituksesta vaihtelevat muilla keskisuurilla kaupunkiseuduilla 24 %:sta (Pori ja Vaasa) 28%:iin (Lappeenranta).
Alueellisen junaliikenteen kehittäminen
Kaupunkiseudun sisäisiä tai läheisten kaupunkiseutujen välisiä matkoja palvelevan junaliikenteen toteutettavuutta on tarkasteltu myös Alueellisen junaliikenteen jatkoselvitys -raportissa (Ulkoinen linkki). Raportissa on esitetty tietoa muun muassa Kouvolan ja Kotkan lähijunaliikenteestä sekä Lappeenranta-Imatra ja Vaasa-Seinäjoki yhteysväleistä.
Vuonna 2020 käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön pilottihanke, jossa alueellista junaliikennettä edistettiin myös Kotkan ja Kouvolan välillä. Piloteissa kehitettiin eri tavoin alueellista junaliikennettä ja pilotit on vakinaistettu vuonna 2022 osana liikenne- ja viestintäministeriön yhdeksänvuotista ostoliikennesopimusta.
Etelä-Karjalassa on tarkasteltu Lappeenrannan ja Imatran välistä yhteysväliä. Lappeenrannan ja Imatran välillä tunnistettuja infrastruktuuritarpeita ovat uudet seisakkeet sekä niiden kulkuyhteydet. Lisäksi Vuoksenniskalle tarvittaisiin sivuraide. Kapasiteetinlisäämistoimenpiteitä ei tarvita lähiliikenteen aloittamiseen.
Seinäjoen ja Vaasan välillä infrastruktuuritarpeet liittyvät liikennepaikkojen kehittämiseen ja Vaasan sataman ja Vaasan aseman välisen radan sähköistämiseen. Kapasiteetinlisäämistoimenpiteitä, kuten kaksoisraidetta, ei tarvita lähiliikenteen aloittamiseen.
Henkilöliikenteen solmupisteet ja joukkoliikenteeseen liittyvät palvelut
Traficom on kartoittanut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävimpien henkilöliikenteen solmupisteiden matkustajapalveluiden palvelutasoa keväällä 2022. Työssä tutkittiin 46 suurinta henkilöliikenteen solmupistettä. Keskisuurista kaupunkiseuduista kartoitukseen kuuluivat Joensuun ja Vaasan lentoasemat, Hämeenlinnan rautatieasema, Joensuun, Kouvolan, Lappeenrannan, Porin ja Vaasan matkakeskukset sekä Kotkan ja Hämeenlinnan linja-autoasemat. Matkustajapalveluiden palvelutaso toteutuu parhaiten Joensuun sekä Kouvolan matkakeskuksissa ja heikoiten Kotkan ja Hämeenlinnan linja-autoasemilla.
Paikallisen joukkoliikenteen kaluston esteettömyys vaihtelee keskisuurten kaupunkiseutujen kesken. Matalalattiabussien osuus on kaikilla seuduilla 100 % paitsi Joensuussa (90 %) ja Kouvolassa (48%). Matalalattiakalustolla myös ajetaan vuoroista 100 % paitsi Joensuussa (90 %) ja Kouvolassa (75 %). Näkövammaisille suunnattuja pysäkkikuulutuksia ei ole saatavilla keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Seuraavan pysäkin kertovia infonäyttöjä on käytössä ainoastaan Joensuussa. Kaikki keskisuuret toimivaltaiset viranomaiskaupungit järjestävät palveluliikennettä.
Muut liikkumisen palvelut
Kaupunkipyörien markkinatilannetta on tarkasteltu kaupunkipyörien tilannekuvassa . Vuonna 2020 keskisuurilla kaupunkiseuduilla oli kaupunkipyöriä käytössä Joensuussa, Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Porissa kaupunkipyöräpalveluja on ollut saatavilla vuodesta 2021 ja Vaasassa vuodesta 2022 lähtien.
Sähköpotkulautojen vuokrauspalveluiden markkinatilannetta on tarkasteltu yhteiskäyttöisten sähköpotkulautapalvelujen tilannekuvassa . Vuonna 2020 yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautapalveluita oli tarjolla vain Vaasassa, mutta vuonna 2021 palvelutarjontaa oli jo kaikilla kaupunkiseuduilla paitsi Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. Vuonna 2022 sähköpotkulautapalveluita oli tarjolla jokaisella keskisuurella kaupunkiseudulla.
Yhteiskäyttöautojen markkinatilannetta on tarkasteltu yhteiskäyttöautojen tilannekuvassa . Vuodesta 2020 lähtien yhteiskäyttöautoja on ollut tarjolla muilla kaupunkiseuduilla paitsi Lappeenrannassa, jossa toimintaa on ollut vuodesta 2022 lähtien.
Kaupallisten pysäköintipalveluiden markkinatilannetta on tarkasteltu kaupallisten pysäköintipalveluiden tilannekuvassa . Vuonna 2022 palveluita oli tarjolla kaikilla keskisuurilla kaupunkiseuduilla.