Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Tilannekuvassa esitetään yleistietoa joukkoliikenteen järjestämistavoista, rahoituksesta ja liikevaihdosta sekä julkisen liikenteen jakautumisesta eri kulkutavoille. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa, noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Yhteenveto

  • Suomessa joukkoliikenne koostuu markkinaehtoisista liikennepalveluista ja palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti järjestetyistä liikennepalveluista. Valtiolla ja kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää joukkoliikenteen palveluja, mutta lainsäädäntö edellyttää kuljetuspalveluiden järjestämisen erityisryhmille.
  • Julkisen liikenteen rahoitus koostuu lipputuloista sekä kuntien ja valtion tuista. Koronapandemian aikana julkisen rahoituksen osuus kasvoi merkittävästi palvelutason ylläpitämiseksi, ja vuonna 2022 kokonaisrahoitus oli 1,242 miljardia euroa. Rahoitus kasvoi koronapandemiaa edeltävältä tasolta noin neljänneksen.
  • Vuonna 2022 julkisen liikenteen liikevaihto oli noin 2,83 miljardia euroa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Suurin osa liikevaihdosta jakautuu taksi- ja linja-autoliikenteelle. 

Julkisen liikenteen matkustajakilometreistä noin

46 %
tehdään rautatieliikenteessä

Julkisen liikenteen matkoista noin

50 %
tehdään linja-autolla

Julkisen liikenteen kokonaisliikevaihto noin

2,83
miljardia euroa vuonna 2022

Julkisen liikenteen rahoitus

1,242
mrd. euroa vuonna 2022

Joukkoliikenteen järjestämistavat

Joukkoliikenne on osa julkisen liikenteen palveluja. Joukkoliikenteessä henkilöitä kuljetetaan suurille henkilömäärille tarkoitetuilla liikennevälineillä. Tavallisesti joukkoliikenne on kaikille avointa reitti- ja aikataulusidonnaista linja-auto- tai raideliikennettä. Joukkoliikenteen vastakohta on yksilöliikenne, joka tarkoittaa henkilöliikennettä yhden tai muutaman henkilön kuljettamiseen tarkoitetulla liikennevälineellä, kuten taksilla.

Julkisen henkilöliikenteen palvelut Suomessa muodostuvat markkinaehtoisista liikennepalveluista ja palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti järjestetyistä liikennepalveluista. Valtiolla ja kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää joukkoliikenteen palveluita. Sen sijaan lainsäädäntö velvoittaa kuljetuspalveluiden järjestämisen erikseen määritellyille erityisryhmille. Laki liikenteen palveluista määrittelee palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Lentoliikenneasetus määrittelee lentoliikenteessä julkisen palveluvelvoitteen asettamisen ehdoista. Suomessa asettamisesta päättää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

kuvassa on esitetty kaavio joukkoliikenteen järjestämismallin logiikasta. Jos toimivaltainen viranomaisen näkemyksen mukaan riittävä palvelu syntyy ilman julista rahoitusta, on alueella käytöössä markkinaehtoinen malli. Mikäli riittävän palvelutason toteuttamiseen tarvitaan julkista rahoitusta, voi toimivaltainen viranomainen hankkia sen tilaa-tuottajasopimuksen kautta tai omana tuotantonaan.
Kuva: Joukkoliikenteen järjestämismallit.

Julkisen liikenteen jakautuminen eri kulkutavoille

Julkisen liikenteen matkoista noin puolet tehdään linja-autolla. Suurin osa linja-automatkoista tehdään suurten kaupunkiseutujen liikenteessä. Koronapandemia vaikutti julkisen liikenteen kulkutapojen muutokseen vain hieman. Vuonna 2019 55 prosenttia joukkoliikenteen matkoista tehtiin linja-autolla, mutta vuonna 2022 linja-autoliikenteen osuus tehdyistä matkoista oli pudonnut 49 prosenttiin. Sen sijaan raideliikenteen osuus matkoista on hieman kasvanut.

Kokonaismatkustus väheni noin 19 prosenttia vuosien 2022 ja 2019 välillä. Linja-autoliikenteen jälkeen seuraavaksi eniten matkoja tehdään rautatieliikenteessä, metrolla, taksilla ja raitioliikenteessä. Tarkempaa tietoa joukkoliikenteen kysynnästä löydät joukkoliikenteen kysynnän tilannekuvasta .

Julkisen liikenteen matkustajakilometreistä eli siitä, kuinka monta kilometriä matkustetaan julkisessa liikenteessä, eniten tehdään rautatieliikenteessä (46 prosenttia) ja linja-autoliikenteessä (29 prosenttia). Julkisen liikenteen matkustajakilometrijakauma ei muuttunut olennaisesti koronapandemian aikana. Vuonna 2022 linja-autoliikenteen matkustajakilometrimäärä oli vajaan kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2019. Junaliikenteessä ja raitioliikenteessä vuoden 2022 matkustajakilometrit ovat lähes samalla tasolla 2019 verrattuna. Kokonaisuudessaan matkustajakilometrit vähenivät noin 17 prosenttia vuosien 2022 ja 2019 välillä. Linja-autoliikenteessä kaukoliikenne- ja tilausliikenteen suoritteiden osuus väheni selvästi koronapandemian aikana matkustuksen romahdettua. Tarkempaa tietoa joukkoliikenteen tarjonnasta löydät joukkoliikenteen tarjonnan tilannekuvasta .

Julkisen liikenteen rahoitus

Julkisen liikenteen kokonaisrahoitus muodostuu lipputuloista sekä rahoituksesta kunnilta ja valtiolta. Julkinen rahoitus luokitellaan suoraan rahoitukseen ja matkakustannusten korvauksiin. Liikennepalveluiden ostot, joukkoliikenteen valtionavustukset ja koronatuet sekä lipputuet ja palvelusetelit ovat suoraa rahoitusta. 

Matkakustannusten korvauksia ovat viranomaisen asiakkaille matkoista maksamat lakisääteiset korvaukset ja tuet, esimerkiksi Kela-kyytien, koulu- ja opiskelumatkojen sekä vammais- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten korvaukset. Korvausten maksajina ovat useat viranomaistahot, kuten kuntien eri toimialat, eri ministeriöt, Kansaneläkelaitos ja vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet. Suurin osa julkisen liikenteen matkakustannusten korvauksista kohdentuu opetus- sekä terveys- ja sosiaalitoimen kuljetuksiin.

Ennen koronapandemiaa julkisen liikenteen rahoituksesta noin 35 % kohdentui liikenteen ostoihin ja 65 % matkakustannusten korvauksiin. Vuonna 2022 julkisen liikenteen rahoituksesta hieman yli puolet kohdistui liikenteen ostoihin ja hieman alle puolet matkakustannusten korvauksiin. Kokonaisuudessaan julkisen liikenteen rahoitus oli vuonna 2022 1,24 miljardia euroa. Vuonna 2022 rahoitus kasvoi noin neljänneksen vuoteen 2019 verrattuna.

Vuonna 2022 joukkoliikenteen osuus julkisen liikenteen rahoituksesta oli kaksi kolmasosaa ja kolmannes kohdistui taksiliikenteeseen. Metroliikenteen ja raitioliikenteen negatiivinen rahoitusosuus johtuu siitä, että kulkumuodot ovat hyvin suosittuja ja niiden matkustajamäärät ja siten lipputulot ylittävät operointikustannukset. Kokonaisrahoituksessa ei ole huomioitu infrakustannuksia.

Joukkoliikennealan toipuminen koronakriisistä oli kesken, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan vuoksi polttoainekustannukset kohosivat äkillisesti ja nostivat kustannuksia pitkämatkaisessa ja seudullisessa linja-autoliikenteessä. Tämä pahensi entisestään markkinaehtoisen linja-autoliikenteen yritysten ja paikallisliikennettä järjestävien kaupunkien ja seutujen taloudellista tilannetta. Esimerkiksi joukkoliikenteen kaupunkiliikenteen kustannusindeksi on noussut vuodessa (2022–2023) noin 10 prosenttia, mikä tarkoittaa suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille noin 80 miljoonaa euroa aiempaa suurempia liikenteen vuosikustannuksia. 

ELY-keskusten joukkoliikenteen kustannuksia ovat kasvattaneet koronavuosien lipputulomenetysten korvaukset sopimusliikenteen yrityksille, markkinaehtoisen liikenteen supistuksia korvaavat hankinnat sekä kustannusindeksin nousu. Mikäli ELY-keskusten määrärahat pysyvät nykyisellä tasollaan, joutuvat ELY-keskukset tekemään merkittäviä sopeutustoimia kustannusten karsimiseksi. Sopeuttamistoimia ovat esimerkiksi lipun hintojen korotukset ja palvelutason laskeminen, kuten vuorojen karsiminen. ELY-keskusten kunnille myöntämiin joukkoliikenteen valtionavustuksiin joudutaan todennäköisesti myös tekemään leikkauksia.

Taloudellisten haasteiden lisäksi joukkoliikennettä järjestävien yritysten ja viranomaisten toimintaa on hankaloittanut koronapandemian aiheuttama kuljettajapula. Kuljettajat hakeutuivat pandemian pitkittyessä työskentelemään muille aloille, kun matkustuksen väheneminen ja joukkoliikennetarjonnan karsiminen vähensi töitä alalla. Tarvittavaa työvoimaa ei ole palautunut alalle samassa suhteessa joukkoliikenteen kysynnän ja palvelutarjonnan elpymisen kanssa. Kuljettajapula on aiheuttanut vuorojen peruuntumisia, eivätkä yritykset ole pystyneet jättämään tarjouksia kaikkiin kilpailutuksiin, joihin heillä olisi tarvittava kalusto ja muut edellytykset sopimusliikenteen hoitamiseksi. 

Julkisen liikenteen liikevaihto

Julkisen liikenteen liikevaihdosta suurin osa jakautuu taksi- ja linja-autoliikenteelle. Liikevaihdon jakautumisessa eri kulkutavoille tuli koronapandemian myötä jonkin verran muutoksia, mutta vuoden 2022 jakauma on hyvin lähellä vuoden 2019 jakaumaa. 

Julkisen liikenteen kokonaisliikevaihto vuonna 2022 oli noin 2,83 miljardia euroa, mikä on vain kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Suurin vaikutus koronapandemialla oli määrällisesti ja suhteellisesti linja-autoliikenteen tilausliikenteeseen ja lentoliikenteeseen. Linja-autojen tilausliikenteen liikevaihto on noin 70 prosenttia vuoden 2019 tasosta, mutta lentoliikenteen liikevaihto on kasvanut jo yli vuoden 2019 tason. Taksiliikenteessä vähenemä oli määrällisesti suuri, mutta suhteellisesti tarkasteltuna vaikutukset eivät olleet niin merkittäviä kuin muissa kulkutavoissa. Kaupunkiliikenteen liikevaihto pysyi tavanomaisella tasolla, koska sopimusliikennettä tuettiin julkisin varoin lipputulojen vähennyttyä. Suurten kaupunkiseutujen linja-autoliikenteen liikevaihto ylitti vuonna 2022 seurantajakson aiemman ennätysvuoden 2019.