Tilannekuvaan kootaan tietoa joukkoliikenteen kysynnästä ja sen kehittymisestä. Tiedot päivitetään noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä, ja niiden tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Tasaisesti kasvaneet joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat koronapandemian aikana. Matkustajamääriin vaikuttivat etenkin koronapandemian aiheuttamat, lyhyen aikavälin muutokset ihmisten liikkumistarpeisiin ja -preferensseihin. Matkustuskäyttäytyminen näyttää muuttuneen myös pitkällä aikavälillä muun muassa etätyön lisääntymisen ja työmatkojen keskipituuden kasvamisen vuoksi.
- Linja-autoliikenteessä kaupunkiliikenteen palvelut pysyivät ennallaan koronatukien ansiosta, kun taas kaukoliikenne kärsi huomattavasti. Vuoden 2024 matkustajamäärissä näkyy nousua koronaa edeltävään aikaan verrattuna lähes kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla.
- Joukkoliikenteen matkustajamäärät kääntyivät nousuun vuonna 2022 ja nousu jatkui edelleen vuonna 2023, vaikka linja-auto- ja metroliikenteen matkustajamäärät eivät vielä ole saavuttaneet vuoden 2019 tasoa.
Joukkoliikenteen matkustajamäärä
Joukkoliikenteen kokonaiskysyntä
Vuonna 2023 joukkoliikenteellä tehtiin noin 567 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen matkustajista noin 58 prosenttia oli linja-autoliikenteen matkustajia. Kaupunkiraideliikenteessä matkustavia oli neljännes. Joukkoliikennematkoja tehdään selvästi eniten Helsingin seudulla.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti ennen koronapandemiaa, jonka jälkeen joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuodesta 2022 alkaen matkustajamäärät ovat olleet kasvusuunnassa ja vuonna 2023 joukkoliikenteen matkustajamäärä nousi 15 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Matkustajamäärät ovat kasvaneet koronavuosien jälkeen jokaisessa joukkoliikenteen kulkumuodossa.
Rautatieliikenteen matkustajamäärät
Lähiliikenne palvelee lähtökohtaisesti lyhyempiä arjen matkoja, joita tehdään useasti, ja kaukoliikenne pidempimatkaista liikennettä. Matkustajavolyymit lähiliikenteessä ovat sen vuoksi selvästi suuremmat kuin kaukoliikenteessä. Rautateiden matkustajamäärät kasvoivat 2010-luvun puolivälin jälkeen tasaisesti joka vuosi ennen koronapandemiaa.
Koronapandemian takia rautatieliikenteen kokonaismatkustajamäärät ja lähiliikenteen matkustajamäärät vähenivät vuodesta 2019 vuoteen 2021 noin 40 prosenttia. Kaukoliikenteessä vastaava vähenemä oli 43 prosenttia. Vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivät nousuun, ja rautatieliikenteen kokonaismatkustajamäärä kasvoi yhteensä 48 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2023 kasvu jatkui edelleen, ja vuoteen 2022 verrattuna kokonaismatkustajamäärä kasvoi 11 prosenttia.
Lähiliikenteessä kasvu vuonna 2022 oli noin 46 ja kaukoliikenteessä 56 prosenttia. Vuodesta 2022 vuoteen 2023 lähiliikenteen matkustajamäärä kasvoi kymmenen prosenttia ja kaukoliikenteen 14 prosenttia.
Kansainvälinen matkustajaliikenne rautateillä on käytännössä loppunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, mutta kokonaisuudessaan rautatieliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2023 enää noin 11 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.
Linja-autoliikenteen matkustajamäärät
Linja-autoliikenteen matkustajamäärät ovat vaihdelleet vuosittain 345–365 miljoonan välillä ennen koronapandemiaa. Matkustajista valtaosa matkusti toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä liikenteessä. Kaukoliikenteessä, joka toimii täysin markkinaehtoisesti, matkustajamäärät ovat ennen koronapandemiaa vaihdelleet vuosittain 8,6–11,5 miljoonan välillä. Tilausliikenteessä matkustajia on ollut vuosittain noin 15–16,5 miljoonaa.
Koronapandemian aikana matkustajamäärät romahtivat niin säännöllisessä linja-autoliikenteessä kuin matkailuliikenteessä. Vuosina 2020 ja 2021 linja-autoliikenteen matkustajamäärä väheni lähes 38 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kaupunkiliikenteen palvelutaso pysyi ennallaan matkustajamäärien putoamisesta huolimatta osaltaan valtion myöntämien koronatukien ansiosta. Kaukoliikenteessä matkustajamäärä väheni vuonna 2020 yli 50 prosenttia ja vuonna 2021 vielä 27 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 kaukoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 61 prosenttia ja vuodesta 2022 vuoteen 2023 68 prosenttia. Silti kaukoliikenteen matkustajamäärä on vajaan neljänneksen pienempi kuin kaukoliikenteen huippuvuonna 2017.
Eri kaupungeissa ja alueilla matkustajamäärät vähenivät koronapandemian aikana noin 20–45 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Palvelutasoa pystyttiin ylläpitämään koronatuilla, ja vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivätkin vähitellen nousuun vuosiin 2020 ja 2021 verrattuna. Tilanne on ollut haastava myös tilausliikenteessä ja markkinaehtoisessa kaukoliikenteessä.
Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän liikenteen matkustajamäärät
Joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selvästi suurin. HSL:n liikenteessä oli vuonna 2024 noin 360,8 miljoonaa matkustajaa, mikä on lähes seitsemän kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurimmalla toimivaltaisella viranomaisella Tampereen alueella. Tampereen joukkoliikenteessä matkustajia on kaksi kertaa enemmän kuin Turun joukkoliikenteessä.
Koronapandemialla oli merkittävä suora vaikutus suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen matkustajavolyymeihin. Matkustajamääriin ei ole vaikuttanut niinkään joukkoliikennetarjonta, jota on pidetty yllä matkustajamäärien vähentymisestä riippumatta, vaan koronan aiheuttamat lyhyen aikavälin muutokset ihmisten liikkumistarpeisiin ja -preferensseihin.
Koronapandemia vaikuttaa käynnistäneen muutoksen matkustuskäyttäytymisessä: Etätyö on lisääntynyt ja työmatkojen keskipituus on kasvanut. Aikaisemmat työmatkojen ruuhkahuiput aamuisin ja iltapäivisin ovat hieman tasoittuneet. Toisaalta lähes kaikilla kaupunkiseuduilla matkustajamäärät ovat ylittäneet koronapandemiaa edeltäneet ennätykset. Vuonna 2024 matkustajamäärät olivat ylittäneet vuoden 2019 tason kaikilla muilla kaupunkiseuduilla paitsi HSL-alueella ja Porissa. HSL-alueella matkustajamäärät olivat yhdeksän prosenttia pienemmät ja Porissa seitsemän prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019. Sen sijaan matkustajamäärät olivat kasvaneet Vaasassa yli 50 prosenttia, Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa yli 30 prosenttia Tampereellakin lähes 30 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Lentoliikenteen matkustajamäärät
Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan, ja vuonna 2019 Suomessa tehtiin yhteensä 26 miljoonaa lentomatkaa. Näistä reilu viidesosa oli kotimaan lentoja ja loput kansainvälisiä lentoja. Koronapandemian seurauksena lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuonna 2020 kansainvälisten lentojen matkustajamäärät vähentyivät melkein 80 % ja kotimaan lentojen 65 % verrattuna edellisvuoteen. Vuosittaiset matkustajamäärät olivat tällöin kansainvälisillä lennoilla 4,4 miljoonaa ja kotimaan lennoilla 2 miljoonaa.
Lentomatkustajien kokonaismäärä pysyi viiden miljoonan matkustajan luokassa yhä vuonna 2021, mutta vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivät nousuun, joka on jatkunut tasaisena. Vuonna 2022 Suomen kansainvälisillä lennoilla oli yhteensä 12 miljoonaa matkustajaa, vuonna 2023 14,7 miljoonaa matkustajaa ja vuonna 2024 15,8 miljoonaa matkustajaa. Kotimaan sisäisillä lennoilla oli vuonna 202 noin 3,4 miljoonaa matkustajaa, vuonna 2023 3,5 miljoonaa matkustajaa ja vuonna 2024 3,7 miljoonaa matkustajaa. Lentoliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2024 neljänneksen pienempi kuin vuonna 2019.