Joukkoliikenteen kysyntä

Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta joukkoliikenteen kysynnästä ja sen kehittymisestä sekä koronapandemian vaikutuksista matkustajamääriin. Tiedot päivitetään noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä ja niiden tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Koronapandemian vaikutus kysyntään

Koronapandemia on vähentänyt merkittävästi joukkoliikenteen matkustajamääriä niin kaukoliikenteessä kuin joukkoliikenneviranomaisten liikenteessä. Keskeistä olisi saada matkustajat takaisin joukkoliikenteen käyttäjiksi pandemian jälkeen niin alan yritysten, liikenteen kestävyyden kuin toimivien yhteyksien takaamiseksi.

Joukkoliikenteen kokonaiskysyntä

Vuonna 2020 joukkoliikenteellä tehtiin noin 385 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen matkustajista noin 60 % oli linja-autoliikenteen matkustajia. Kaupunkiraideliikenteessä matkustavia oli noin neljännes. Joukkoliikennematkoja tehdään selvästi eniten Helsingin seudulla.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti ennen koronapandemiaa, jonka seurauksena joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuonna 2020 matkustajamäärä väheni peräti 37 % edellisvuoteen verrattuna.

Rautatieliikenteen matkustajamäärät

Lähiliikenne palvelee lähtökohtaisesti lyhyempiä arjen matkoja, joita tehdään useasti, ja kaukoliikenne pidempimatkaista liikennettä. Matkustajavolyymit lähiliikenteessä ovat sen vuoksi selvästi suuremmat kuin kaukoliikenteessä. Rautateiden matkustajamäärät kasvoivat 2010-luvun puolivälin jälkeen vuosittain ennen koronapandemiaa. Rautatieliikenteen kokonaismatkustajamäärien ja lähiliikenteen vähenemä koronapandemian johdosta vuonna 2020 oli noin 36 % verrattuna vuoteen 2019. Kaukoliikenteessä vähenemä oli 45 %.

Kuvassa Suomen kartalla kaukoliikenteen matkat rataosittain vuosina 2019 ja 2020
Kuva: Kaukoliikenteen matkat rataosittain vuosina 2019 ja 2020. Lähde: Rautatietilasto, Väylävirasto

Linja-autoliikenteen matkustajamäärät

Linja-autoliikenteen matkustajamäärät ovat vaihdelleet vuosittain 345–365 miljoonan välillä ennen koronapandemiaa. Matkustajista valtaosa matkusti toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä liikenteessä. Kaukoliikenteessä, joka toimii täysin markkinaehtoisesti, matkustajamäärät ovat vaihdelleet vuosittain 8,6–11,5 miljoonan välillä. Tilausliikenteessä matkustajia on ollut vuosittain noin 15–16,5 miljoonaa. 

Koronapandemiasta johtuen matkustajamäärät romahtivat niin säännöllisessä linja-autoliikenteessä kuin matkailuliikenteessä. Vuonna 2020 linja-autoliikenteen matkustajamäärä väheni 37 % edellisvuoteen verrattuna. Etenkin tilausliikenteen ja markkinaehtoisen linja-autoliikenteen tilanne oli haastava. Kaupunkiliikenteen palvelutaso pysyi ennallaan matkustajamäärien putoamisesta huolimatta osaltaan valtion myöntämien koronatukien ansiosta. Kaukoliikenteessä matkustajamäärä väheni vuonna 2020 yli 50 %.

Kaupunkiseutujen matkustajamäärät jäivät vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan noin 35 prosenttia alemmaksi kuin ennen koronaa. Eri kaupungeissa ja alueilla matkustajamäärät vähenivät noin 20-45 %. Palvelutasoa pystyttiin ylläpitämään koronatuilla, mutta viranomaisten järjestämän joukkoliikenteen tilanne on edelleen haastava. Tilanne oli myös haastava tilausliikenteen ja markkinaehtoisen kaukoliikenteen osalta. Koronalla on vaikutuksia julkiseen liikenteen myös edelleen vuonna 2022.

Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän liikenteen matkustajamäärät

Joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selvästi suurin. HSL:n liikenteessä on noin 9,5 kertaa enemmän matkustajia kuin seuraavaksi suurimmalla toimivaltaisella viranomaisella Tampereen alueella. Tampereen joukkoliikenteessä matkustajia on noin 1,5 kertaa enemmän kuin Turun joukkoliikenteessä. 

Koronapandemialla on ollut merkittävä suora vaikutus suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen matkustajavolyymeihin. Matkustajamääriin ei ole vaikuttanut niinkään joukkoliikennetarjonta, jota on pidetty yllä matkustajamäärien vähentymisestä riippumatta, vaan koronan aiheuttamat lyhyen aikavälin muutokset ihmisten liikkumistarpeisiin ja -preferensseihin.

Kuvassa esitetään Suomen kartalla joukkoliikennematkojen muutos 2019-2020 neljässä luokassa. Porissa matkojen vähenemä on ollut suurinta, seuraavaksi suurimmat muutokset ovat olleet Oulussa, Turussa, HSL-alueella ja Jyväskylässä, kolmanneksi suurimmat muutokset ovat olleet Tampere-Lappeenranta akselille sijoittuvilla viranomaisalueilla ja neljänneksi suurimmat vaikutukset Kuopiossa ja Joensuussa.
Kuva: Matkustajamäärien muutokset suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten järjestämässä liikenteessä vuosina 2019–2020.

Lentoliikenteen matkustajamäärät

Lentoliikenteessä kotimaan lentojen vuosittaiset matkustajamäärät ovat 2010-luvulla olleet 5,5–5,9 miljoonaa ennen koronapandemiaa. Kansainvälisessä liikenteessä matkustajamäärät kasvoivat selvästi ennen pandemiaa. Koronapandemian seurauksena lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat.