Tilannekuvaan kootaan tietoa joukkoliikenteen kysynnästä ja sen kehittymisestä. Tiedot päivitetään noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä, ja niiden tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Tasaisesti kasvaneet joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat koronapandemian jälkeen. Matkustajamääriin vaikuttivat etenkin koronapandemian aiheuttamat, lyhyen aikavälin muutokset ihmisten liikkumistarpeisiin ja -preferensseihin. Matkustuskäyttäytyminen näyttää muuttuneen myös pitkällä aikavälillä muun muassa etätyön lisääntymisen ja työmatkojen keskipituuden kasvamisen vuoksi.
- Linja-autoliikenteessä kaupunkiliikenteen palvelut pysyivät ennallaan koronatukien ansiosta, kun taas kaukoliikenne kärsi huomattavasti. Vuoden 2023 matkustajamäärissä näkyy nousua koronaa edeltävään aikaan verrattuna lähes kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla.
- Rautatieliikenteen ja lentoliikenteen matkustajamäärät kääntyivät nousuun jo vuonna 2022.
Joukkoliikenteen matkustajamäärä
Joukkoliikenteen kokonaiskysyntä
Vuonna 2022 joukkoliikenteellä tehtiin noin 483 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen matkustajista noin 60 % oli linja-autoliikenteen matkustajia. Kaupunkiraideliikenteessä matkustavia oli noin neljännes. Joukkoliikennematkoja tehdään selvästi eniten Helsingin seudulla.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti ennen koronapandemiaa, jonka jälkeen joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuonna 2022 joukkoliikenteen matkustajamäärä kuitenkin nousi 29 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Matkustajamäärät ovat kasvaneet koronavuosien jälkeen jokaisessa joukkoliikenteen kulkumuodossa.
Rautatieliikenteen matkustajamäärät
Lähiliikenne palvelee lähtökohtaisesti lyhyempiä arjen matkoja, joita tehdään useasti, ja kaukoliikenne pidempimatkaista liikennettä. Matkustajavolyymit lähiliikenteessä ovat sen vuoksi selvästi suuremmat kuin kaukoliikenteessä. Rautateiden matkustajamäärät kasvoivat 2010-luvun puolivälin jälkeen tasaisesti joka vuosi ennen koronapandemiaa.
Koronapandemian takia rautatieliikenteen kokonaismatkustajamäärät ja lähiliikenteen matkustajamäärät vähenivät vuodesta 2019 vuoteen 2021 noin 40 prosenttia. Kaukoliikenteessä vastaava vähenemä oli 43 %. Vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivät nousuun, ja rautatieliikenteen kokonaismatkustajamäärä kasvoi yhteensä 38 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2023 kasvu jatkui edelleen, ja vuoteen 2022 verrattuna kokonaismatkustajamäärä kasvoi kahdeksan prosenttia.
Lähiliikenteessä kasvu vuonna 2022 oli noin 35 ja kaukoliikenteessä 55 prosenttia. Vuodesta 2022 vuoteen 2023 lähiliikenteen matkustajamäärä kasvoi seitsemän prosenttia ja kaukoliikenteen 14 prosenttia.
Kansainvälinen matkustajaliikenne rautateillä on käytännössä loppunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, mutta kokonaisuudessaan rautatieliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2023 enää noin 11 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.
Linja-autoliikenteen matkustajamäärät
Linja-autoliikenteen matkustajamäärät ovat vaihdelleet vuosittain 345–365 miljoonan välillä ennen koronapandemiaa. Matkustajista valtaosa matkusti toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä liikenteessä. Kaukoliikenteessä, joka toimii täysin markkinaehtoisesti, matkustajamäärät ovat vaihdelleet vuosittain 8,6–11,5 miljoonan välillä. Tilausliikenteessä matkustajia on ollut vuosittain noin 15–16,5 miljoonaa.
Koronapandemiasta johtuen matkustajamäärät romahtivat niin säännöllisessä linja-autoliikenteessä kuin matkailuliikenteessä. Vuosina 2020 ja 2021 linja-autoliikenteen matkustajamäärä väheni lähes 38 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kaupunkiliikenteen palvelutaso pysyi ennallaan matkustajamäärien putoamisesta huolimatta osaltaan valtion myöntämien koronatukien ansiosta. Kaukoliikenteessä matkustajamäärä väheni vuonna 2020 yli 50 prosenttia ja vuonna 2021 vielä 27 prosenttia. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 matkustajamäärä kasvoi 61 prosenttia, mutta matkustajamäärä jäi silti vain noin viiteen miljoonaan, mikä on alle puolet vuoden 2017 tasosta.
Kaupunkiseutujen matkustajamäärät jäivät vuonna 2021 noin 38 prosenttia alemmaksi kuin ennen koronaa. Eri kaupungeissa ja alueilla matkustajamäärät vähenivät noin 20–45 prosenttia. Palvelutasoa pystyttiin ylläpitämään koronatuilla, ja vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivätkin vähitellen nousuun vuosiin 2020 ja 2021 verrattuna. Tilanne on ollut haastava myös tilausliikenteessä ja markkinaehtoisessa kaukoliikenteessä.
Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän liikenteen matkustajamäärät
Joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selvästi suurin. HSL:n liikenteessä oli vuonna 2023 noin 344,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin seitsemän kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurimmalla toimivaltaisella viranomaisella Tampereen alueella. Tampereen joukkoliikenteessä matkustajia on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Turun joukkoliikenteessä.
Koronapandemialla oli merkittävä suora vaikutus suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen matkustajavolyymeihin. Matkustajamääriin ei ole vaikuttanut niinkään joukkoliikennetarjonta, jota on pidetty yllä matkustajamäärien vähentymisestä riippumatta, vaan koronan aiheuttamat lyhyen aikavälin muutokset ihmisten liikkumistarpeisiin ja -preferensseihin.
Koronapandemia vaikuttaa käynnistäneen muutoksen matkustuskäyttäytymisessä: Etätyö on lisääntynyt ja työmatkojen keskipituus on kasvanut. Aikaisemmat työmatkojen ruuhkahuiput aamuisin ja iltapäivisin ovat hieman tasoittuneet. Vuonna 2023 lähes kaikkien suurten ja keskisuurten kaupunkien matkustajamäärät ylittävät vuoden 2019 tason, vaikka pääkaupunkiseudulla vuotuinen matkustajamäärä onkin edelleen pienempi kuin koronaa edeltävinä vuosina.
Lentoliikenteen matkustajamäärät
Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan, ja vuonna 2019 Suomessa tehtiin yhteensä 26 miljoonaa lentomatkaa. Näistä reilu viidesosa oli kotimaan lentoja ja loput kansainvälisiä lentoja. Koronapandemian seurauksena lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuonna 2020 kansainvälisten lentojen matkustajamäärät vähentyivät melkein 80 % ja kotimaan lentojen 65 % verrattuna edellisvuoteen. Vuosittaiset matkustajamäärät olivat tällöin kansainvälisillä lennoilla 4,4 miljoonaa ja kotimaan lennoilla 2 miljoonaa.
Lentomatkustajien kokonaismäärä pysyi viiden miljoonan matkustajan luokassa yhä vuonna 2021, mutta vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivät nousuun. Vuonna 2022 Suomen kansainvälisillä lennoilla oli yhteensä 12 miljoonaa matkustajaa. Kotimaan sisäisillä lennoilla noin 3,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 60 prosenttia vuoden 2019 matkustajamääristä. Vuonna 2023 Suomen kansainvälisillä lennoilla oli 13,7 miljoonaa matkustajaa ja kotimaisilla lennoilla noin 3,6 miljoonaa matkustajaa. Lentoliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2023 noin 70 prosenttia vuoden 2019 matkustajamääristä.