Joukkoliikenteen kysyntä
Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta joukkoliikenteen kysynnästä ja sen kehittymisestä sekä koronapandemian vaikutuksista matkustajamääriin. Tiedot päivitetään noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä ja niiden tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Joukkoliikenteen kokonaiskysyntä
Vuonna 2021 joukkoliikenteellä tehtiin noin 375 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen matkustajista noin 60 % oli linja-autoliikenteen matkustajia. Kaupunkiraideliikenteessä matkustavia oli noin neljännes. Joukkoliikennematkoja tehdään selvästi eniten Helsingin seudulla.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti ennen koronapandemiaa, jonka jälkeen joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuonna 2020 matkustajamäärä väheni peräti 37 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2021 matkustajamäärä väheni vielä 3 %, mikä merkitsee yhteensä noin 39 %:n eroa vuoteen 2019. Matkustajamäärät olivat kääntyneet kasvuun vuonna 2021 vain lento-, raitiovaunu- ja kaupunkilauttaliikenteessä.
Rautatieliikenteen matkustajamäärät
Lähiliikenne palvelee lähtökohtaisesti lyhyempiä arjen matkoja, joita tehdään useasti, ja kaukoliikenne pidempimatkaista liikennettä. Matkustajavolyymit lähiliikenteessä ovat sen vuoksi selvästi suuremmat kuin kaukoliikenteessä. Rautateiden matkustajamäärät kasvoivat 2010-luvun puolivälin jälkeen tasaisesti joka vuosi ennen koronapandemiaa.
Koronapandemiasta johtuen rautatieliikenteen kokonaismatkustajamäärät ja lähiliikenteen matkustajamäärät vähenivät vuoteen 2021 mennessä noin 40 % verrattuna vuoteen 2019. Kaukoliikenteessä vastaava vähenemä oli 43 %. Vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivät nousuun, ja rautatieliikenteen kokonaismatkustajamäärä kasvoi yhteensä 38 %. Lähiliikenteessä kasvu oli noin 35 % ja kaukoliikenteessä 55 %. Kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet entisestään Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, mutta kokonaisuudessaan rautatieliikenteen matkustajamäärät olivat vuonna 2022 enää noin viidesosan pienemmät kuin ennen pandemiaa. Kotimaan kaukoliikenteessä ero koronaa edeltävään aikaan on alle 10%.
Linja-autoliikenteen matkustajamäärät
Linja-autoliikenteen matkustajamäärät ovat vaihdelleet vuosittain 345–365 miljoonan välillä ennen koronapandemiaa. Matkustajista valtaosa matkusti toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä liikenteessä. Kaukoliikenteessä, joka toimii täysin markkinaehtoisesti, matkustajamäärät ovat vaihdelleet vuosittain 8,6–11,5 miljoonan välillä. Tilausliikenteessä matkustajia on ollut vuosittain noin 15–16,5 miljoonaa.
Koronapandemiasta johtuen matkustajamäärät romahtivat niin säännöllisessä linja-autoliikenteessä kuin matkailuliikenteessä. Vuosina 2020 ja 2021 linja-autoliikenteen matkustajamäärä väheni lähes 38 % vuoteen 2019 verrattuna. Etenkin tilausliikenteen ja markkinaehtoisen linja-autoliikenteen tilanne oli haastava. Kaupunkiliikenteen palvelutaso pysyi ennallaan matkustajamäärien putoamisesta huolimatta osaltaan valtion myöntämien koronatukien ansiosta. Kaukoliikenteessä matkustajamäärä väheni vuonna 2020 yli 50 % ja vuonna 2021 vielä 27 %.
Kaupunkiseutujen matkustajamäärät jäivät vuonna 2021 noi 38 prosenttia alemmaksi kuin ennen koronaa. Eri kaupungeissa ja alueilla matkustajamäärät vähenivät noin 20-45 %. Palvelutasoa pystyttiin ylläpitämään koronatuilla, mutta viranomaisten järjestämän joukkoliikenteen tilanne on edelleen haastava. Tilanne on ollut haastava myös tilausliikenteen ja markkinaehtoisen kaukoliikenteen osalta.
Joukkoliikenneviranomaisten järjestämän liikenteen matkustajamäärät
Joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selvästi suurin. HSL:n liikenteessä on noin 9,5 kertaa enemmän matkustajia kuin seuraavaksi suurimmalla toimivaltaisella viranomaisella Tampereen alueella. Tampereen joukkoliikenteessä matkustajia on noin 1,5 kertaa enemmän kuin Turun joukkoliikenteessä.
Koronapandemialla on ollut merkittävä suora vaikutus suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen matkustajavolyymeihin. Matkustajamääriin ei ole vaikuttanut niinkään joukkoliikennetarjonta, jota on pidetty yllä matkustajamäärien vähentymisestä riippumatta, vaan koronan aiheuttamat lyhyen aikavälin muutokset ihmisten liikkumistarpeisiin ja -preferensseihin.
Koronapandemia vaikuttaa muuttaneen matkustuskäyttäytymistä myös pitkällä aikavälillä. Etätyö on lisääntynyt, työmatkojen keskipituus on kasvanut ja aikaisemmat työmatkojen ruuhkahuiput aamuisin ja iltapäivisin ovat hieman tasoittuneet. Ennakkoarvion mukaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen matkustajamäärät jäävät vuonna 2023 edelleen alemmaksi kuin ennen koronapandemiaa. Matkustajamäärien elpymisessä on kuitenkin alueellista vaihtelua.
Lentoliikenteen matkustajamäärät
Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan, ja vuonna 2019 Suomessa tehtiin yhteensä 26 miljoonaa lentomatkaa. Näistä reilu viidesosa oli kotimaan lentoja ja loput kansainvälisiä lentoja. Koronapandemian seurauksena lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Vuonna 2020 kansainvälisten lentojen matkustajamäärät vähentyivät melkein 80 % ja kotimaan lentojen 65 % verrattuna edellisvuoteen. Vuosittaiset matkustajamäärät olivat tällöin kansainvälisillä lennoilla 4,4 miljoonaa ja kotimaan lennoilla 2 miljoonaa.
Lentomatkustajien kokonaismäärä pysyi viiden miljoonan matkustajan luokassa yhä vuonna 2021, mutta vuonna 2022 matkustajamäärät kääntyivät nousuun. Vuonna 2022 Suomen kansainvälisillä lennoilla oli yhteensä 12 miljoonaa matkustajaa ja kotimaisilla lennoilla noin 3,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 60% vuoden 2019 matkustajamääristä.