Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta joukkoliikenteen suoritteesta ja sen kehittymisestä viimeisten vuosien aikana. Tilannekuvassa on esitetty koronapandemian vaikutuksia maakuntien välisiin yhteyksiin eri kulkutavoilla. Tiedot päivitetään noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä, ja niiden tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Koronapandemia vaikutti negatiivisesti joukkoliikenteen kokonaissuoritteeseen vuosina 2020 ja 2021. Vaikutus oli suuri erityisesti linja-autojen osalta kaukoliikenteessä ja tilausliikenteessä. Sen sijaan kaupunkiseutujen linja-autoliikenteen suorite pysyi lähes entisellään. Junaliikenteessä koronapandemian vaikutukset näkyivät enemmän kauko- kuin lähiliikenteessä.
- Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tarjonta pysyi koronasta huolimatta pitkälti entisellään, mikä johtui kaupunkien ja kaupunkiseutujen panostuksesta sekä valtion koronatuista.
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti polttoaineen hintoihin, mikä aiheutti erityisesti linja-autoliikenteen kustannusten nousua. Kustannusten nousu voi aiheuttaa palvelutason heikennyksiä.
- Myös maakuntien välisessä joukkoliikennetarjonnassa näkyy koronapandemian vaikutus, selkeimmin linja-autoliikenteessä. Lentoliikenteen yhteydet erityisesti pienemmille lentokentille säilyivät määräaikaisten ostoliikennesopimusten avulla.
- Junaliikenteen seurantatietojen keräämisessä ja julkaisussa on tapahtunut muutoksia, minkä vuoksi eri liikennemuotojen suoritteita vertaillaan henkilökilometreinä.
Linja-autoliikenteen kokonaissuorite on
Joukkoliikenteen henkilökilometrisuorite on
Joukkoliikenteen kokonaissuorite
Vuoteen 2021 saakka joukkoliikenteen tarjontaa tarkasteltiin eri liikennemuotojen ajoneuvokilometrisuoritteita vertaamalla. Vuodesta 2022 alkaen rautatieliikenteestä ei kuitenkaan ole julkisesti saatavilla kattavaa aineistoa vaunu- tai paikkakilometreistä, joten eri liikennemuotojen vuotuisten tietojen vertailu ajoneuvokilometrien kokonaissuoritteen perusteella ei ole mahdollista. Kaikista liikennemuodoista on julkisena tietona saatavilla henkilökilometrisuorite, jota vertailemalla saa kuvan eri liikennemuotojen tilanteesta.
Vielä vuonna 2018 linja-auto- ja junaliikenne tuottivat lähes yhtä paljon matkustajakilometrejä. Vuonna 2019 suhde kääntyi junaliikenteen voitoksi. Koronapandemian jälkeenkin junaliikenteen matkustajakilometrimäärä on kasvanut, kun taas linja-autoilla matkustajakilometrisuorite ensin taantui ja kääntyi vasta vuonna 2022 maltilliseen kasvuun, joka jatkui edelleen vuonna 2023.
Tarkasteluajanjakson aiempana huippuvuonna 2019 joukkoliikenteessä kertyi yhteensä hieman alle 10 600 miljoonaa matkustajakilometriä. Vuosina 2020 ja 2021 koronapandemia vaikutti merkittävästi matkustajamääriin ja osin myös joukkoliikenteen tarjontaan, ja vuonna 2021 joukkoliikenteessä kertyi yhteensä vain noin 6 300 miljoonaa matkustajakilometriä. Vuonna 2022 julkisen liikenteen suorite kääntyi jälleen kaikissa liikennemuodoissa kasvuun, mutta vain taksiliikenteessä ylitettiin rimaa hipoen vuoden 2019 lukemat. Vuonna 2022 julkisen liikenteen matkustajakilometrisuorite oli noin 15 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Vuonna 2023 julkisen liikenteen matkustajakilometrisuorite oli kolme prosenttia pienempi kuin vuonna 2019, mutta joukkoliikenteen matkustajakilometrimäärä oli kasvanut kolme prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Linja-autoliikenteen suorite
Linja-autoliikenteen henkilökilometrisuoritteen muutoksia voidaan tarkastella jakamalla se kaukoliikenteeseen, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteeseen, muiden alueiden liikenteeseen sekä tilausliikenteeseen. Linja-autoliikenteen henkilökilometrisuorite on vaihdellut seurantajaksolla vuosittain jo ennen koronapandemiaa, mutta koronapandemia leikkasi merkittävästi henkilökilometrimääriä kaukoliikenteessä, suurten kaupunkiseutujen liikenteessä ja muussa tilausliikenteessä. Keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteessä, muussa linja-autoliikenteessä sekä säännöllisessä tilausliikenteessä henkilökilometrimäärä väheni maltillisemmin kuin ensin mainituissa.
Vuodesta 2019 vuoteen 2021 kaukoliikenteen henkilökilometrimäärä tippui 65 prosenttia ja muun tilausliikenteen 89 prosenttia. Ainoastaan keskisuurilla kaupunkiseuduilla pudotusta ei tapahtunut, vaan henkilökilometrimäärä kasvoi neljä prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021. Nousuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet sekä keskisuurten kuntien tahtotila tukea joukkoliikennettä koronapandemian aikana että valtion koronatuet. Tukitoimet eivät kuitenkaan selitä koko ilmiötä, sillä keskisuurissa kaupungeissa matkustajamäärien pudotus on ollut koronapandemian aikana suhteessa pienempää kuin suurissa kaupungeissa.
Vuonna 2023 linja-autoliikenteen henkilökilometrisuorite kasvoi kaikissa ryhmissä vuoteen 2022 verrattuna. Suurin kasvu tapahtui muussa tilausliikenteessä,87 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Siitä huolimatta muun tilausliikenteenhenkilökilometrimäärä on alle puolet koronapandemiaa edeltävien vuosien tasosta. Kaukoliikenteessä nousua oli vajaa 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja suurten sekä keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteessä nousua oli vajaa 20 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Säännöllisen tilausliikenteen henkilökilometrimäärä on kasvanut 40 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna ja se on jo lähes vuoden 2019 tasolla.
Linja-autoliikenteen ajoneuvokilometrisuoritteet tippuivat merkittävästi koronapandemian aikana, mutta vuonna 2022 ne alkoivat kasvaa. Eniten kasvua on tapahtunut kaukoliikenteessä, jossa kilometrisuorite kasvoi vuonna 2022 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kilometrisuoritteet pysyivät koronapandemian aikana lähes ennallaan, mutta vuonna 2023 suurten kaupunkiseutujen suorite kasvoi kolme prosenttia ja keskisuurten kaupunkiseutujen suorite neljä prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2024 suurten kaupunkiseutujen linjakilometritarjonta kasvoi kaksi prosenttia ja keskisuurten kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös tilausliikenteen kilometrisuorite on kasvanut. Vuoden 2023 säännöllisessä tilausliikenteessä kasvua on 36 prosenttia ja muussa tilausliikenteessä 41 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Rautatieliikenteen suorite
Rautatieliikenteen henkilökilometrisuorite vuonna 2023 oli 5 362,95 miljoonaa kilometriä. Kaukoliikenteen osuus tästä oli 76 prosenttia eli 4 088 miljoonaa kilometriä. Suurten kaupunkiseutujen osuus oli 16 prosenttia ja muun joukkoliikenteen osuus kahdeksan prosenttia.
Koronapandemia vaikutti myös junaliikenteen henkilökilometrisuoritteeseen, ja vuonna 2021 henkilökilometrejä kertyi lähes 40 prosenttia vähemmän vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2022 junaliikenteen henkilökilometrisuorite nousi lähes 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaukoliikenteen henkilökilometrimäärä nousi vuonna 2022 yli seurantajakson aiemman ennätysvuoden 2019 ja vuonna 2023 nousi vielä 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mitä voi ainakin osaltaan selittää etätyön yleistyminen ja sen myötä pidentyneet työmatkat sekä koronapandemian jälkeen lisääntyneet läsnäkokoukset ja seminaarit.
Joukkoliikenneviranomaisten järjestämä liikenne
Kunnallisista ja seudullisista joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selkeästi suurin joukkoliikenteen tarjoaja. HSL:n tarjonta on hieman alle viisi kertaa suurempaa kuin seuraavaksi suurimmalla toimivaltaisella viranomaisella Tampereella. Kaupunkien ja seutujen lisäpanoksen ja valtion koronatukien ansiosta koronapandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tarjontaan. Vuosina 2022–2024 useilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen linjakilometri- ja matkustajamäärät ovat nousseet ja osin jopa ylittäneet aiempia tilastointijakson huippuvuosia.
ELY-alueilla joukkoliikennetarjonta perustuu niin markkinaehtoiseen liikenteeseen kuin julkiseen ostoliikenteeseen. Markkinaehtoisen liikenteen vähentyessä ELY-keskukset pyrkivät turvaamaan tarvittavia yhteyksiä etenkin välttämättömille asiointi-, opiskelu- ja työmatkoille. Yhteyksien korvaaminen ostoliikennettä hankkimalla ei kuitenkaan ole aina mahdollista nopeasti muuttuvan tilanteen ja rajallisten resurssien vuoksi. ELY-keskukset tekevät ostoliikenteen hankinnoissaan yhteistyötä alueensa kuntien kanssa sekä liikenteen suunnittelussa että rahoittamisessa.
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen linjakilometrisuoritteet pysyivät koronapandemian aikana lähes ennallaan ja olivat vuonna 2023 ylittäneet vuoden 2019 tason lähes kaikissa kaupungeissa. Vain Porissa linjakilometrimäärä on supistunut vuoteen 2019 verrattuna ja Jyväskylässä linjakilometrimäärä oli pysynyt samana. Vuonna 2024 linjakilometrimäärät kasvoivat useilla kaupunkiseuduilla, pudotusta edellisvuoteen oli vain Kouvolassa, jossa linjakilometritarjonta oli supistunut 8 prosenttia. HSL-alueella, Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Lahdessa linjakilometrimäärä pysyi samana kuin vuonna 2023. Lappeenrannassa linjakilometrimäärä tuplaantui vuoteen 2023 verrattuna, mutta ainakin osan muutoksesta selittää Imatran liittyminen Lappeenrannan toimivalta-alueeseen. Myös Jyväskylässä toimivalta-alue kasvoi ja linjakilometrit lisääntyivät noin neljänneksellä.
Maakuntakeskusten välinen joukkoliikenteen tarjonta
Kaukoliikenteen joukkoliikennetarjonta on useiden vuosien ajan ollut hyvä erityisesti pohjois–eteläsuunnassa. Yhteydet ovat olleet nopeita ja tarjolla on ollut runsaasti valinnanvaraa. Länsi-Suomen saavutettavuus on ollut Itä-Suomea parempi. Eniten joukkoliikennetarjontaa on Helsinki–Turku–Tampere-välisillä yhteyksillä.
Maakuntakeskusten välisestä joukkoliikenteen tarjonnasta voit lukea lisää kaukoliikenteen tilannekuvasta .