Joukkoliikenteen tarjonta

Joukkoliikenteen kokonaissuorite  

Linja-autoliikenteellä on merkittävä osuus joukkoliikenteen tarjonnasta, vaikka raideliikenne on viime vuosina hieman nostanut osuuttaan. Vuonna 2021 joukkoliikenteen kokonaissuorite oli noin 522 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Suorite laski noin 4 % edellisvuoteen verrattuna, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin vähenemä oli koronapandemian seurauksena 18%. Joukkoliikenteen yhteenlaskettu suorite väheni koronapandemiaa edeltävinä vuosina 2017–2019 noin 2 % vuosittain.

Linja-autoliikenteen suorite 

Linja-autoliikenteen ajosuoritteen muutoksia voidaan tarkastella jakamalla se kaukoliikenteeseen, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteeseen, muiden alueiden liikenteeseen sekä tilausliikenteeseen. Kaukoliikenteen ja muun joukkoliikenteen (pienet kunnat ja ELY-liikenne) ja tilausliikenteen suorite oli laskeva ennen koronapandemiaa. Sen sijaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen suoritteessa ei ollut suuria vuosittaisia muutoksia.

Koronapandemian vaikutukset linja-autoliikenteen suoritteisiin olivat merkittävät. Vuonna 2020 kaukoliikenteen suoritteet tippuivat noin 50 % ja muun tilausliikenteen 70 %. Vuonna 2021 kaukoliikenne laski vielä 20 % ja muu tilausliikenne 30 %, mikä merkitsee kaukoliikenteelle yhteensä 60 % ja tilausliikenteelle yhteensä 79 % eroa pandemiaa edeltävään tasoon. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ajosuorite on säilynyt lähes koronaa edeltävällä tasolla: vuonna 2020 suoritemäärät pysyivät ennallaan ja vuonna 2021 suurten kaupunkiseutujen ajosuorite laski 3 % ja keskisuurten kasvoi 6 %.

Rautatieliikenteen suorite 

Rautatieliikenteen suorite vuonna 2021 oli 170,4 miljoonaa vaunukilometriä. HSL-alueen lähijunaliikenteen osuus suoritteesta oli noin 24 %. Koronapandemian vaikutukset lähijunaliikenteen suoritteeseen jäivät pieniksi, sillä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä ei tapahtunut suuria muutoksia.

Kaukoliikenteessä suorite väheni vuonna 2021 edellisvuodesta 5 %, mikä merkitsee yhteensä 14 %:n vähenemää vuoteen 2019 verrattaessa.

Joukkoliikenneviranomaisten järjestämä liikenne 

Kunnallisista ja seudullisista joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selkeästi suurin joukkoliikenteen tarjoaja. HSL:n tarjonta on noin viisi kertaa suurempaa kuin seuraavaksi suurimmalla toimivaltaisella viranomaisella Tampereella. Koronapandemialla ei ole ollut merkittävää vaikutusta suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tarjontaan, kaupunkien ja seutujen lisäpanoksen ja valtion koronatukien ansiosta.

ELY-alueilla joukkoliikennetarjonta perustuu niin markkinaehtoiseen liikenteeseen kuin julkiseen ostoliikenteeseen. Markkinaehtoisen liikenteen vähentyessä ELY-keskukset pyrkivät turvaamaan tarvittavia yhteyksiä etenkin välttämättömille asiointi-, opiskelu- ja työmatkoille, mutta nopeastikin muuttuvan tilanteen ja rajallisten resurssien vuoksi yhteyksien korvaaminen ostoliikennettä hankkimalla ei ole aina mahdollista. ELY-keskukset tekevät ostoliikenteen hankinnoissaan yhteistyötä alueensa kuntien kanssa sekä liikenteen suunnittelussa että rahoittamisessa.

Maakuntakeskusten välinen joukkoliikenteen tarjonta

Kaukoliikenteen joukkoliikennetarjonta on useiden vuosien ajan ollut hyvä erityisesti pohjois-eteläsuunnassa. Yhteydet ovat olleet nopeita ja tarjolla on ollut runsaasti valinnanvaraa. Länsi-Suomen saavutettavuus on ollut Itä-Suomea parempi. Eniten joukkoliikennetarjontaa on Helsinki–Turku–Tampere-välisillä yhteyksillä.  

Koronapandemia on vaikuttanut kaikkeen maakuntien väliseen joukkoliikennetarjontaan. Tarkastelussa on ollut vuoden 2018 maaliskuun arkivuorokauden liikenne ja vuoden 2021 toukokuun lopun arkivuorokauden liikenne. Selkeimmin tarjonta on heikentynyt linja-autoliikenteessä. 

Rautatieliikenne

Rautateiden henkilöliikenne koostuu niin markkinaehtoisesta kuin ostoliikenteestä. Kokonaisuudessaan maakuntien välinen junatarjonta väheni koronapandemian johdosta. Suurimmat muutokset kohdistuivat itäisen Suomen ja länsirannikon yhteyksiin ja junatarjontaan. Pääradan ja Lahden oikoradan tarjontaan koronapandemian vaikutukset jäivät pienimmiksi.

Linja-autoliikenne

Maakuntien välinen linja-autoliikenne on markkinaehtoista liikennettä. Linja-autoliikenne reagoi muita liikennemuotoja herkemmin muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Vaikka lakkautuksia markkinaehtoisessa liikenteessä on koronapandemian johdosta ollut paljon, on vuorojen palauttaminen katkojen jälkeen voinut tapahtua nopeastikin koronatilanteen parannuttua. Sen vuoksi yhden viikon otos on poikkileikkaus sen hetkisestä tilanteesta - suuruusluokkaa muutoksesta se kuvastaa kuitenkin hyvin. 

Koronapandemia on vähentänyt selvästi maakuntien välistä linja-autoliikenteen tarjontaa. Useiden maakuntien välillä linja-autoyhteydet ovat heikentyneet merkittävästi. Parhaiten tarjontaa on ollut Helsinki–Turku–Tampere välisellä alueella. Etenkin Itä- ja Länsi-Suomessa maakuntien välisessä liikenteessä on ollut merkittäviä heikennyksiä tiettyjen yhteysvälien vuorotarjonnan loputtua hetkellisesti kokonaan.

Lentoliikenne

Maakuntakenttien yhteydet Helsinki–Vantaan lentokentälle vähenivät koronapandemian aikana. Vuoden 2021 keväästä alkaen yhteyksiä ylläpidettiin määräaikaisilla ostoliikennesopimuksilla reiteillä Helsinki–Joensuu, Helsinki–Jyväskylä, Helsinki–Kajaani ja Helsinki–Kemi–Kokkola, joissa markkinaehtoinen liikenne oli lakannut koronan seurauksena. Kilpailutetut säännölliset reittilennot jatkuvat Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välillä sekä kolmioreittinä Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välillä 31.10.2022 - 28.4.2024. Savonlinnan ostoliikenne käynnistyi uudestaan koronatauon jälkeen lokakuussa 2021. Valtion yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa kilpailuttama reittiliikenteen ostoliikennesopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Porin kaupungin ostoliikenne on toiminut koko koronan ajan. Myös markkinaehtoista liikennettä on ollut usealle Suomen kentälle. Eniten tarjontaa on ollut Helsinki–Oulu välillä.