Siirry hakuun

Joukkoliikenteen tarjonta

Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta joukkoliikenteen suoritteesta ja sen kehittymisestä viimeisten vuosien aikana. Tilannekuvassa on esitetty koronapandemian vaikutuksia maakuntien välisiin yhteyksiin eri kulkutavoilla. Joulukuussa 2021 päivitetään julkisen liikenteen suoritetilaston tiedot vuodelta 2020. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Koronapandemian vaikutus tarjontaan

Koronapandemian vaikutukset joukkoliikenneviranomaisten järjestämän liikenteen tarjontaan jäivät maltillisiksi valtion korona-avustusten ja lisäostojen johdosta. Markkinaehtoisen liikenteen tarjontaa pandemia sen sijaan vähensi merkittävästi. Keskeistä olisi saada matkustajat takaisin joukkoliikenteen käyttäjiksi pandemian jälkeen niin alan yritysten, liikenteen kestävyyden kuin toimivien yhteyksien takaamiseksi.

Joukkoliikenteen kokonaissuorite  

Vuonna 2019 joukkoliikenteen kokonaissuorite oli noin 660 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Linja-autoliikenteellä on merkittävä osuus joukkoliikenteen tarjonnasta, vaikka raideliikenne on viime vuosina hieman nostanut osuuttaan. Joukkoliikenteen yhteenlaskettu suorite väheni koronapandemiaa edeltävinä vuosina 2017–2019 noin 2 % vuosittain. Koronan vaikutuksia kokonaissuoritteeseen voidaan tarkastella kokonaisuudessaan vuoden 2021 lopussa, kun vuoden 2020 julkisen liikenteen suoritetilasto valmistuu.

Linja-autoliikenteen suorite 

Linja-autoliikenteen ajosuoritteen muutoksia on mielekästä tarkastella jakamalla se kaukoliikenteeseen, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteeseen, muiden alueiden liikenteeseen sekä tilausliikenteeseen. Kaukoliikenteen ja muun joukkoliikenteen (pienet kunnat ja ELY-liikenne) ja tilausliikenteen suorite on vähentynyt vuosittain ennen koronapandemiaa. Sen sijaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen suoritteessa ei ole ollut suuria muutoksia. Koronan vaikutuksia kokonaissuoritteeseen voidaan tarkastella kokonaisuudessaan vuoden 2021 lopussa, kun vuoden 2020 julkisen liikenteen suoritetilasto valmistuu.

Rautatieliikenteen suorite 

Rautatieliikenteen suorite vuonna 2019 oli 188,2 miljoonaa vaunukilometriä. HSL-alueen lähijunaliikenteen osuus suoritteesta oli noin 22 %. Koronapandemian vaikutukset lähijunaliikenteen suoritteeseen jäivät pieniksi, kaukoliikenteessä suorite väheni hieman enemmän. Junakilometrejä tarkasteltaessa muutos vuonna 2020 oli noin 8 % verrattuna edellisvuoteen. Koronan vaikutuksia kokonaissuoritteeseen voidaan tarkastella kokonaisuudessaan vuoden 2021 lopussa, kun vuoden 2020 julkisen liikenteen suoritetilasto valmistuu.

Joukkoliikenneviranomaisten järjestämä liikenne 

Kunnallisten ja seudullisten joukkoliikenneviranomaisista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on selkeästi suurin joukkoliikenteen tarjoaja. HSL:n tarjonta on noin viisi kertaa suurempaa kuin seuraavaksi suurimmalla toimivaltaisella viranomaisella Tampereella. Koronapandemialla ei ole ollut merkittävää vaikutusta suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tarjontaan, kaupunkien ja seutujen lisäpanoksen ja valtion koronatukien ansiosta. Suurimpia vähenemiä on ollut vain muutaman joukkoliikenneviranomaisen alueella Porissa ja Kotkassa.  

ELY-alueilla joukkoliikennetarjonta perustuu niin markkinaehtoiseen liikenteeseen kuin julkiseen ostoliikenteeseen. Markkinaehtoisen liikenteen vähennyttyä korvaavia ostoja on pyritty tekemään, mutta nopeasti muuttuvan tilanteen vuoksi ELY-keskukset eivät ole ehtineet hankkia korvaavaa liikennettä nykyisen viiden päivän ilmoitusajan* puitteissa, mikä on johtanut keskeytyksiin joukkoliikenneyhteyksissä. Markkinaehtoista liikennettä ei ole ollut mahdollista korvata myöskään taloudellisten resurssien puitteissa. 

* Liikennepalvelulain 179 pykälän mukaan normaalitilanteessa markkinaehtoinen liikenne voidaan lakkauttaa ilmoittamalla tästä 60 päivää etukäteen. 

Kuvassa esitetään Suomen kartalla joukkoliikenteen linjakilometrien muutos suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten alueilla vuosina 2019-2020. Muutokset on jaoteltu neljään luokkaan. Suurin suhteellinen vähenemä on ollut Porissa ja Kotkassa. Oulussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa vähenemää ei ole ollut.
Kuva: Suurten ja keskisuurten joukkoliikenneviranomaisten joukkoliikennetarjonta (linjakilometrit) vuosina 2019-2020.

Maakuntakeskusten välinen joukkoliikenteen tarjonta

Kaukoliikenteen joukkoliikennetarjonta on useiden vuosien ajan ollut hyvä erityisesti pohjois-eteläsuunnassa. Yhteydet ovat olleet nopeita ja tarjolla on ollut runsaasti valinnanvaraa. Länsi-Suomen saavutettavuus on ollut Itä-Suomea parempi. Eniten joukkoliikennetarjontaa on Helsinki–Turku–Tampere-välisillä yhteyksillä.  

Koronapandemia on vaikuttanut kaikkeen maakuntien väliseen joukkoliikennetarjontaan. Tarkastelussa on ollut vuoden 2018 maaliskuun arkivuorokauden liikenne ja vuoden 2021 toukokuun lopun arkivuorokauden liikenne. Selkeimmin tarjonta on heikentynyt linja-autoliikenteessä. 

Rautatieliikenne

Rautateiden henkilöliikenne koostuu niin markkinaehtoisesta kuin ostoliikenteestä. Kokonaisuudessaan maakuntien välinen junatarjonta väheni koronapandemian johdosta. Suurimmat muutokset kohdistuivat itäisen Suomen ja länsirannikon yhteyksiin ja junatarjontaan. Pääradan ja Lahden oikoradan tarjontaan koronapandemian vaikutukset jäivät pienimmiksi.

Vuonna 2018 junatarjontaa oli kaikkien vierekkäisten maakuntakeskusten välillä. Joensuusta puuttui yhteydet Kuopioon ja Kajaanin. Helsinki-Lahti ja Helsinki-Kouvola välisillä yhteyksillä muutos oli pienin.
Kuva: Maakuntakeskusten välinen junavuorotarjonta yhden arkivuorokauden aikana keväällä 2018 ja 2021. Mukana suorat ja vaihdolliset yhteydet.

Linja-autoliikenne

Maakuntien välinen linja-autoliikenne on markkinaehtoista liikennettä. Linja-autoliikenne reagoi muita liikennemuotoja herkemmin muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Vaikka lakkautuksia markkinaehtoisessa liikenteessä on koronapandemian johdosta ollut paljon, on vuorojen palauttaminen katkojen jälkeen voinut tapahtua nopeastikin koronatilanteen parannuttua. Sen vuoksi yhden viikon otos on poikkileikkaus sen hetkisestä tilanteesta - suuruusluokkaa muutoksesta se kuvastaa kuitenkin hyvin. 

Koronapandemia on vähentänyt selvästi maakuntien välistä linja-autoliikenteen tarjontaa. Useiden maakuntien välillä linja-autoyhteydet ovat heikentyneet merkittävästi. Parhaiten tarjontaa on ollut Helsinki–Turku–Tampere välisellä alueella. Etenkin Itä- ja Länsi-Suomessa maakuntien välisessä liikenteessä on ollut merkittäviä heikennyksiä tiettyjen yhteysvälien vuorotarjonnan loputtua hetkellisesti kokonaan.

Vuonna 2018 linja-autoyhteyksiä oli lähes kaikkien vierekkäisten maakuntakeskusten välillä. Korona vähensi merkittävästi yhteyksiä etenkin itäisessä ja läntisessä Suomessa. Eniten vuoroja säilyi Helsinki-Turku, Helsinki-Lahti, Oulu-Kokkola ja Kuopio-Joensuu välillä.
Kuva: Maakuntakeskusten välinen linja-autojen vuorotarjonta yhden arkivuorokauden aikana keväällä 2018 ja 2021. Mukana suorat yhteydet.

Lentoliikenne

Maakuntakenttien yhteydet Helsinki–Vantaan lentokentälle vähenivät koronapandemian aikana. Vuoden 2021 keväällä käynnistyi loppuvuoteen asti kestävä ostoliikenne viiden maakuntakentän osalta Helsinkiin reiteillä Helsinki–Joensuu, Helsinki–Jyväskylä, Helsinki–Kajaani ja Helsinki–Kemi–Kokkola, joissa markkinaehtoinen liikenne oli lakannut koronan seurauksena. Savonlinnan ostoliikenne käynnistyy uudestaan koronatauon jälkeen syksyllä 2021. Porin kaupungin ostoliikenne on toiminut koko koronan ajan. Myös markkinaehtoista liikennettä on ollut usealle Suomen kentälle. Eniten tarjontaa on ollut Helsinki–Oulu välillä.

Korona vähensi kokonaisuudessaan vuorotarjontaa, mutta yhteysvälien määrä ei merkittävästi vähentynyt. Savonlinnan kentälle ei ollut keväällä 2021 lentoja.
Kuva: Kotimaan lentojen vuorotarjonta yhden arkivuorokauden aikana keväällä 2018 ja 2021. Valitun tarkasteluvuorokauden vuoksi Kajaanin kentän tarjonta ei näy kevään 2021 kuvassa.