Tilannekuvassa esitetään yleistietoa joukkoliikenteen järjestämistavoista, rahoituksesta ja liikevaihdosta sekä julkisen liikenteen jakautumisesta eri kulkutavoille. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa, noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Suomessa joukkoliikenne koostuu markkinaehtoisista liikennepalveluista ja palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti järjestetyistä liikennepalveluista. Valtiolla ja kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää joukkoliikenteen palveluja, mutta lainsäädäntö edellyttää kuljetuspalveluiden järjestämisen erityisryhmille.
- Julkisen liikenteen rahoitus koostuu lipputuloista sekä kuntien ja valtion tuista. Vuonna 2023 julkinen kokonaisrahoitus oli 1,305 miljardia euroa. Rahoitus kasvoi koronapandemiaa edeltävältä tasolta vajaan kolmanneksen.
- Vuonna 2023 julkisen liikenteen liikevaihto oli noin 2,7 miljardia euroa, mikä on kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Suurin osa liikevaihdosta jakautuu taksi- ja linja-autoliikenteelle.
Julkisen liikenteen matkustajakilometreistä noin
Julkisen liikenteen matkoista
Julkisen liikenteen kokonaisliikevaihto noin
Julkisen liikenteen rahoitus
Joukkoliikenteen järjestämistavat
Joukkoliikenne on osa julkisen liikenteen palveluja. Joukkoliikenteessä henkilöitä kuljetetaan suurille henkilömäärille tarkoitetuilla liikennevälineillä. Tavallisesti joukkoliikenne on kaikille avointa reitti- ja aikataulusidonnaista linja-auto- tai raideliikennettä. Joukkoliikenteen vastakohta on yksilöliikenne, joka tarkoittaa henkilöliikennettä yhden tai muutaman henkilön kuljettamiseen tarkoitetulla liikennevälineellä, kuten taksilla.
Julkisen henkilöliikenteen palvelut Suomessa muodostuvat markkinaehtoisista liikennepalveluista ja palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti järjestetyistä liikennepalveluista. Valtiolla ja kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää joukkoliikenteen palveluita. Sen sijaan lainsäädäntö velvoittaa kuljetuspalveluiden järjestämisen erikseen määritellyille erityisryhmille. Laki liikenteen palveluista määrittelee palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Lentoliikenneasetus määrittelee lentoliikenteessä julkisen palveluvelvoitteen asettamisen ehdoista. Suomessa asettamisesta päättää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Julkisen liikenteen jakautuminen eri kulkutavoille
Julkisen liikenteen matkoista noin puolet tehdään linja-autolla. Suurin osa linja-automatkoista tehdään suurten kaupunkiseutujen liikenteessä. Koronapandemia vaikutti julkisen liikenteen kulkutapojen muutokseen vain hieman. Vuonna 2019 55 prosenttia joukkoliikenteen matkoista tehtiin linja-autolla. Vuonna 2022 linja-autoliikenteen osuus oli pudonnut 49 prosenttiin, mutta vuonna 2023 näkyi hienoista kasvua, sillä linja-autoliikenteen osuus julkisen liikenteen matkoista oli jo 51 prosenttia. Rautatieliikenteen osuus matkoista on pysynyt tasaisesti 15 prosentissa vuosina 2022–2023.
Kokonaismatkamäärä väheni noin 19 prosenttia vuosien 2022 ja 2019 välillä. Vuodesta 2022 vuoteen 2023 matkamäärä julkisessa liikenteessä on kasvanut 15 prosenttia. Linja-autoliikenteen jälkeen seuraavaksi eniten matkoja tehdään rautatieliikenteessä, metrolla, taksilla ja raitioliikenteessä. Tarkempaa tietoa joukkoliikenteen kysynnästä löydät joukkoliikenteen kysynnän tilannekuvasta .
Julkisen liikenteen matkustajakilometreistä eli siitä, kuinka monta kilometriä matkustetaan julkisessa liikenteessä, eniten tehdään rautatieliikenteessä (45 prosenttia) ja linja-autoliikenteessä (32 prosenttia). Linja-autoliikenteen osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. Julkisen liikenteen matkustajakilometrijakauma ei muuttunut olennaisesti koronapandemian aikana. Vuonna 2023 linja-autoliikenteen matkustajakilometrimäärä oli 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Junaliikenteessä ja raitioliikenteessä matkustajakilometrejä kertyy vuodessa enemmän kuin vuonna 2019 – junaliikenteessä kasvua vuodesta 2019 vuoteen 2023 on 13 prosenttia ja raitiovaunuliikenteessä 17 prosenttia. Kokonaisuudessaan julkisen liikenteen matkustajakilometrit kasvoivat kolme prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2023. Linja-autoliikenteessä kaukoliikenne- ja tilausliikenteen suoritteiden osuus väheni selvästi koronapandemian aikana matkustuksen romahdettua ja suoritteet olivat myös vuonna 2023 alle vuoden 2019 tason. Tarkempaa tietoa joukkoliikenteen tarjonnasta löydät joukkoliikenteen tarjonnan tilannekuvasta .
Julkisen liikenteen rahoitus
Julkisen liikenteen kokonaisrahoitus muodostuu lipputuloista sekä rahoituksesta kunnilta ja valtiolta. Julkinen rahoitus luokitellaan suoraan rahoitukseen ja matkakustannusten korvauksiin. Liikennepalveluiden ostot, joukkoliikenteen valtionavustukset ja koronatuet sekä lipputuet ja palvelusetelit ovat suoraa rahoitusta.
Matkakustannusten korvauksia ovat viranomaisen asiakkaille matkoista maksamat lakisääteiset korvaukset ja tuet, esimerkiksi Kela-kyytien, koulu- ja opiskelumatkojen sekä vammais- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten korvaukset. Korvausten maksajina ovat useat viranomaistahot, kuten kuntien eri toimialat, eri ministeriöt, Kansaneläkelaitos ja vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet. Suurin osa julkisen liikenteen matkakustannusten korvauksista kohdentuu opetus- sekä terveys- ja sosiaalitoimen kuljetuksiin.
Ennen koronapandemiaa julkisen liikenteen rahoituksesta noin 35 % kohdentui liikenteen ostoihin ja 65 % matkakustannusten korvauksiin. Vuonna 2023 julkisen liikenteen rahoituksesta 43 prosenttia kohdistui liikenteen ostoihin ja ja 57 prosenttia matkakustannusten korvauksiin. Kuntien opetustoimien osuus matkakustannusten korvauksista oli 37 prosenttia, hyvinvointialueiden 30 prosenttia ja Kelan 25 prosenttia. Kokonaisuudessaan julkisen liikenteen rahoitus oli vuonna 2022 1,3 miljardia euroa. Julkisen liikenteen rahoitus kasvoi vuonna 2023 30 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Sekä kuntien että valtion rahoitusosuudet laskivat hieman vuoteen 2022 verrattuna. Erityisesti kuntarahoituksen laskua voi selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden ja niihin liittyvien kuljetuskustannusten siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen.
Vuonna 2023 joukkoliikenteen osuus julkisen liikenteen rahoituksesta oli noin 60 prosenttia ja noin 40 prosenttia kohdistui taksiliikenteeseen. Metroliikenteen ja raitioliikenteen negatiiviset rahoitusosuudet joinakin vuosina johtuvat siitä, että kulkumuodot ovat hyvin suosittuja ja niiden matkustajamäärät ja siten lipputulot ylittävät operointikustannukset. Kokonaisrahoituksessa ei ole huomioitu infrakustannuksia.
Joukkoliikennealan toipuminen koronakriisistä oli kesken, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan vuoksi polttoainekustannukset kohosivat äkillisesti ja nostivat kustannuksia pitkämatkaisessa ja seudullisessa linja-autoliikenteessä. Tämä pahensi entisestään markkinaehtoisen linja-autoliikenteen yritysten ja paikallisliikennettä järjestävien kaupunkien ja seutujen taloudellista tilannetta. Esimerkiksi joukkoliikenteen kaupunkiliikenteen kustannusindeksi nousi vuodessa (2021–2022) noin 10 prosenttia, mikä tarkoittaa suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille noin 80 miljoonaa euroa aiempaa suurempia liikenteen vuosikustannuksia. Linja-autoliikenteen kokonaisindeksi on noussut vuodesta 2020 alkuvuoteen 2025 kaksikymmentä prosenttia.
ELY-keskusten joukkoliikenteen kustannuksia ovat kasvattaneet koronavuosien lipputulomenetysten korvaukset sopimusliikenteen yrityksille, markkinaehtoisen liikenteen supistuksia korvaavat hankinnat sekä kustannusindeksin nousu. Mikäli ELY-keskusten määrärahat pysyvät nykyisellä tasollaan, joutuvat ELY-keskukset tekemään merkittäviä sopeutustoimia kustannusten karsimiseksi. Sopeuttamistoimia ovat esimerkiksi lipun hintojen korotukset ja palvelutason laskeminen, kuten vuorojen karsiminen. ELY-keskusten kunnille myöntämiin joukkoliikenteen valtionavustuksiin joudutaan todennäköisesti myös tekemään leikkauksia.
Taloudellisten haasteiden lisäksi joukkoliikennettä järjestävien yritysten ja viranomaisten toimintaa on hankaloittanut koronapandemian aiheuttama kuljettajapula. Kuljettajat hakeutuivat pandemian pitkittyessä työskentelemään muille aloille, kun matkustuksen väheneminen ja joukkoliikennetarjonnan karsiminen vähensi töitä alalla. Tarvittavaa työvoimaa ei ole palautunut alalle samassa suhteessa joukkoliikenteen kysynnän ja palvelutarjonnan elpymisen kanssa. Kuljettajapula on aiheuttanut vuorojen peruuntumisia, eivätkä yritykset ole pystyneet jättämään tarjouksia kaikkiin kilpailutuksiin, joihin heillä olisi tarvittava kalusto ja muut edellytykset sopimusliikenteen hoitamiseksi.
Julkisen liikenteen liikevaihto
Julkisen liikenteen liikevaihdosta suurin osa jakautuu taksi- ja linja-autoliikenteelle. Liikevaihdon jakautumisessa eri kulkutavoille tuli koronapandemian myötä jonkin verran muutoksia, mutta vuoden 2023 jakauma on lähellä vuoden 2019 jakaumaa.
Julkisen liikenteen kokonaisliikevaihto vuonna 2023 oli noin 2,7 miljardia euroa, mikä on vain kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Suurin vaikutus koronapandemialla oli määrällisesti ja suhteellisesti linja-autoliikenteen tilausliikenteeseen ja lentoliikenteeseen. Linja-autojen tilausliikenteen liikevaihto on noin 88 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kaukojunien, kaupunkiraideliikenteen ja kaupunkilautan, markkinaehtoisen linja-autoliikenteen sekä suurten kaupunkiseutujen linja-autoliikenteen liikevaihto ylitti vuonna 2023 vuoden 2019 tason. Taksiliikenteessä liikevaihto on noin 85 prosenttia vuoden 2019 tasosta.