Yleistä joukkoliikenteen järjestämisestä ja rahoituksesta
Tilannekuvassa esitetään yleistietoa joukkoliikenteen järjestämistavoista ja rahoituksesta. Joukkoliikenteen järjestämistä ja julkista rahoitusta koskevaa tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Joukkoliikenne on osa julkisen liikenteen palveluja. Joukkoliikenteessä henkilöitä kuljetetaan suurille henkilömäärille tarkoitetuilla liikennevälineillä. Tavallisesti joukkoliikenne on kaikille avointa reitti- ja aikataulusidonnaista linja-auto- tai raideliikennettä. Joukkoliikenteen vastakohta on yksilöliikenne, mikä tarkoittaa henkilöliikennettä yhden tai muutaman henkilön kuljettamiseen tarkoitetulla liikennevälineellä, kuten taksilla.
Julkisen henkilöliikenteen palvelut Suomessa muodostuvat markkinaehtoisista liikennepalveluista ja palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti järjestetyistä liikennepalveluista. Valtiolla ja kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää joukkoliikenteen palveluita. Sen sijaan lainsäädäntö velvoittaa kuljetuspalveluiden järjestämisen erikseen määritellyille erityisryhmille. Laki liikenteen palveluista määrittelee palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset.
Julkisen liikenteen kokonaisrahoitus muodostuu lipputuloista ja rahoituksesta valtiolta ja kunnilta. Liikennepalveluiden ostot, lipputuet ja palvelusetelit, joukkoliikenteen valtionavustukset ja erityislainsäädännön mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat liikkumispalveluiden julkista rahoitusta. Julkinen rahoitus luokitellaan suoraan rahoitukseen (eritelty edellä) ja matkakustannusten korvauksiin. Matkakustannusten korvauksia kohdistuu opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja puolustusministeriön matkoihin. Korvausten maksajina ovat useat viranomaistahot, kuten eri ministeriöt, kuntien eri toimialat ja Kansaneläkelaitos.
Vuonna 2020 julkista liikennettä rahoitettiin 1,186 miljardilla eurolla, josta joukkoliikenteen osuus oli 64 %. Loppurahoitus kohdistui taksiliikenteeseen. Joukkoliikenteen saama julkinen rahoitus kasvoi ja tilausliikenteen väheni verrattuna vuoteen 2019. Rahoituksesta 596 miljoonaa oli suoraa liikenteen ostoihin kohdistuvaa rahoitusta ja 591 miljoonaa välillistä erityisryhmien, koululaisten ja varusmiesten matkakustannusten korvauksiin tarkoitettua rahoitusta. Osana suoraa rahoitusta joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille myönnettiin yli 80 miljoonaa koronatukia.