Siirry hakuun

Yleistä joukkoliikenteen järjestämisestä ja rahoituksesta

Tilannekuvassa esitetään yleistietoa joukkoliikenteen järjestämistavoista ja rahoituksesta. Joukkoliikenteen järjestämistä ja julkista rahoitusta koskevaa tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Joulukuussa 2021 päivitetään julkisen liikenteen suoritetilaston tiedot vuodelta 2020. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Joukkoliikenne on osa julkisen liikenteen palveluja. Joukkoliikenteessä henkilöitä kuljetetaan suurille henkilömäärille tarkoitetuilla liikennevälineillä. Tavallisesti joukkoliikenne on kaikille avointa reitti- ja aikataulusidonnaista linja-auto- tai raideliikennettä. Joukkoliikenteen vastakohta on yksilöliikenne, mikä tarkoittaa henkilöliikennettä yhden tai muutaman henkilön kuljettamiseen tarkoitetulla liikennevälineellä, kuten taksilla.

Julkisen henkilöliikenteen palvelut Suomessa muodostuvat markkinaehtoisista liikennepalveluista ja palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti järjestetyistä liikennepalveluista. Valtiolla ja kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää joukkoliikenteen palveluita. Sen sijaan lainsäädäntö velvoittaa kuljetuspalveluiden järjestämisen erikseen määritellyille erityisryhmille. Laki liikenteen palveluista määrittelee palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. 

kuvassa on esitetty kaavio joukkoliikenteen järjestämismallin logiikasta. Jos toimivaltainen viranomaisen näkemyksen mukaan riittävä palvelu syntyy ilman julista rahoitusta, on alueella käytöössä markkinaehtoinen malli. Mikäli riittävän palvelutason toteuttamiseen tarvitaan julkista rahoitusta, voi toimivaltainen viranomainen hankkia sen tilaa-tuottajasopimuksen kautta tai omana tuotantonaan.
Kuva: Joukkoliikenteen järjestämismallit.

Julkisen liikenteen kokonaisrahoitus muodostuu lipputuloista ja rahoituksesta valtiolta ja kunnilta. Liikennepalveluiden ostot, lipputuet ja palvelusetelit, joukkoliikenteen valtionavustukset ja erityislainsäädännön mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat liikkumispalveluiden julkista rahoitusta. Julkinen rahoitus luokitellaan suoraan rahoitukseen (eritelty edellä) ja matkakustannusten korvauksiin. Matkakustannusten korvauksia kohdistuu opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja puolustusministeriön matkoihin. Korvausten maksajina ovat useat viranomaistahot, kuten eri ministeriöt, kuntien eri toimialat ja Kansaneläkelaitos. 

Vuonna 2019 julkista liikennettä rahoitettiin 1,005 miljardilla eurolla, josta joukkoliikenteen osuus oli 54 %. Loppurahoitus kohdistui taksiliikenteeseen. Rahoituksesta 339 miljoonaa oli suoraa liikenteen ostoihin kohdistuvaa rahoitusta ja 656 miljoonaa matkakustannusten korvauksiin tarkoitettua rahoitusta.

Vuoden 2020 lopulliset rahoitustiedot julkaistaan joulukuussa 2021 julkisen liikenteen suoritetilaston osana.