Tieliikenteen turvallisuus eri liikenneympäristöissä
Sivulla esitetään tilastoja tieliikenneonnettomuuksien määrästä, tiheydestä ja onnettomuusasteesta eri liikenneympäristöissä ja liikenneympäristön riskitekijöistä vakavissa onnettomuuksissa. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Vuosina 2018-2022 tieliikennekuolemista 74 % ja poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 57 % tapahtui maanteillä eli valtion ylläpitämillä teillä. Vuoden 2022 tilanne on lähellä tätä keskiarvoa. Kuolemien määrä pieneni sekä pääteillä että alemmalla maantieverkolla ja pysyi ennallaan kuntien kaduilla. Loukkaantumiset ovat viime vuosina vähentyneet melko tasaisesti pääteillä, muilla maanteillä ja kuntien katu- ja tieverkolla.
Tieliikenteessä on viime vuosina kuollut keskimäärin 219 henkilöä vuodessa. Näistä 215 kuolemaa vuodessa on Väyläviraston onnettomuusrekisterissä. 83 kuolemaa on tapahtunut yksiajorataisilla pääteillä, 63 yksiajorataisilla seutu- ja yhdysteillä ja 39 kuntien ylläpitämillä kaduilla ja teillä. Yksiajorataisilla pääteillä vuotuisista liikennekuolemista yli puolet on seurausta kohtaamisonnettomuuksista. Seutu- ja yhdysteillä yksittäisonnettomuudet ovat yleisin onnettomuusluokka. Katujen liikennekuolemista keskimäärin 24 kpl oli jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuuksia.
Maantieverkon turvallisuuden haasteita (Ulkoinen linkki) ja kehittämistarpeita (Ulkoinen linkki) on analysoitu liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa.
Onnettomuustiheys ja onnettomuusaste maanteillä
Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys eli onnettomuusmäärä suhteessa tiepituuteen on suurin niillä kaksiajorataisilla teillä, jotka eivät ole moottoriteitä. Näihin teihin kuuluvat esimerkiksi suurten kaupunkien kehätiet. Onnettomuuksien määrä suhteessa liikenteen määrään on korkein yhdysteillä, jotka ovat maantieverkon vähäliikenteisimpiä teitä. Pääteillä vilkkailla tieosuuksilla onnettomuustiheys on yleensä korkea ja onnettomuusaste matala.
Liikenneympäristö riskitekijänä onnettomuuksissa
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa lähes kaikki kuolemaan johtavat tieliikenneonnettomuudet. Tutkijalautakunnat määrittelevät onnettomuuden syntyyn välittömästi vaikuttaneet ja onnettomuuden taustalla vaikuttaneet riskitekijät. Vuonna 2021 liikenneympäristö (eläin tiellä) oli onnettomuuden välittömänä riskitekijänä kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Yksi tai useampi liikenneympäristöön liittyvä taustariski tunnistettiin 63 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Yleisin tällainen liikenneympäristön taustariski oli kaiteet ja niiden puutteet onnettomuuksien seurausten pahentajana, 29 % kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2021. Myös pääteiden liikenneympäristön riskejä analysoineessa tutkimuksessa (Ulkoinen linkki) keskikaiteiden puute todettiin yleisimmäksi taustariskiksi. Pääteillä liikenneympäristön riskitekijöitä liittyi myös mm. liikennevirran nopeuteen, tien reunaympäristöön, tien geometriaan, poikkileikkaukseen ja liittymäjärjestelyihin. Vuonna 2021 jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksissa liikenneympäristön taustariski oli yleisimmin jokin puute valoisuudessa ja valaistuksessa. Onnettomuustietoinstituutti OTIn taajamaonnettomuusraportin mukaan tyypillisin tieympäristön riskitekijä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta oli se, ettei heitä varten ollut turvallista tienylityspaikkaa.
Eläinonnettomuudet
Vuonna 2022 tieliikenteessä tapahtui noin 13800 riistaonnettomuutta. Onnettomuusmäärä oli jokseenkin sama kuin vuosina 2019-2021. Eniten tapahtui valkohäntäpeurannettomuuksia, noin 6500 kpl, ja metsäkaurisonnettomuuksia, noin 5600 kpl. Hirvionnettomuuksia tapahtui noin 1500 ja niiden määrä väheni verrattuna vuoden 2021 noin 1700 onnettomuuteen. Eläinonnettomuuksista suurin osa aiheuttaa vain omaisuusvahinkoja. Vuonna 2022 tieliikenteen eläinonnettomuuksissa kuoli kaksi ja loukkaantui noin 150 henkilöä.
Tilastokeskuksen Riistaonnettomuudet-tilasto perustuu Suurriistavirka-aputoiminnan tuloksena syntyneeseen Riistakeskuksen riistaonnettomuusaineistoon. Traficom on laatinut tämän aineiston perusteella kartat hirvionnettomuuksien ja peura- ja kaurisonnettomuuksien kasaumista. Kartat ovat ladattavissa lisätiedot-kohdasta löytyvästä linkistä.