Tieliikenteen turvallisuus eri liikenneympäristöissä
Sivulla esitetään tilastoja tieliikenneonnettomuuksien määrästä, tiheydestä ja onnettomuusasteesta eri liikenneympäristöissä ja liikenneympäristön riskitekijöistä vakavissa onnettomuuksissa. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Vuosina 2019-2023 tieliikennekuolemista 73 % ja poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 57 % tapahtui maanteillä eli valtion ylläpitämillä teillä. Vuonna 2023 maanteiden osuus kuolemista ja loukkaantumisista oli hieman tätä keskiarvoa pienempi. Kuolemien määrä pieneni erityisesti pääteillä ja pysyi ennallaan kuntien kaduilla. Loukkaantumiset ovat viime vuosina vähentyneet melko tasaisesti pääteillä, muilla maanteillä ja kuntien katu- ja tieverkolla.
Tieliikenteessä on viime vuosina kuollut keskimäärin 206 henkilöä vuodessa. Näistä 204 kuolemaa vuodessa on Väyläviraston onnettomuusrekisterissä. 72 kuolemaa on tapahtunut yksiajorataisilla pääteillä, 56 yksiajorataisilla seutu- ja yhdysteillä ja 41 kuntien ylläpitämillä kaduilla ja teillä. Yksiajorataisilla pääteillä vuotuisista liikennekuolemista yli puolet on seurausta kohtaamisonnettomuuksista. Seutu- ja yhdysteillä yksittäisonnettomuudet ovat yleisin onnettomuusluokka. Katujen liikennekuolemista keskimäärin 24 kpl oli jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuuksia.
Maantieverkon turvallisuuden haasteita (Ulkoinen linkki) ja kehittämistarpeita (Ulkoinen linkki) on analysoitu liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa.
Onnettomuustiheys ja onnettomuusaste maanteillä
Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys eli onnettomuusmäärä suhteessa tiepituuteen on suurin niillä kaksiajorataisilla teillä, jotka eivät ole moottoriteitä. Näihin teihin kuuluvat esimerkiksi suurten kaupunkien kehätiet. Onnettomuuksien määrä suhteessa liikenteen määrään on korkein yhdysteillä, jotka ovat maantieverkon vähäliikenteisimpiä teitä. Pääteillä vilkkailla tieosuuksilla onnettomuustiheys on yleensä korkea ja onnettomuusaste matala.
Liikenneympäristö riskitekijänä onnettomuuksissa
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa lähes kaikki kuolemaan johtavat tieliikenneonnettomuudet. Tutkijalautakunnat määrittelevät onnettomuuden syntyyn välittömästi vaikuttaneet ja onnettomuuden taustalla vaikuttaneet riskitekijät. Vuonna 2022 liikenneympäristö (eläin tiellä) oli onnettomuuden välittömänä riskitekijänä yhdessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Yksi tai useampi liikenneympäristöön liittyvä taustariski tunnistettiin 39 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2022. Pidemmällä aikavälillä liikenneympäristön riskit ovat olleet yleisempiä kuin vuonna 2022, sillä vuosina 2018-2022 liikenneympäristö oli riskitekijänä 68 %:ssa onnettomuuksista. Yleisin tällainen liikenneympäristön taustariski oli kaiteet ja niiden puutteet onnettomuuksien seurausten pahentajana, 19 % kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2022. Myös pääteiden liikenneympäristön riskejä analysoineessa tutkimuksessa (Ulkoinen linkki) keskikaiteiden puute todettiin yleisimmäksi taustariskiksi. Pääteillä liikenneympäristön riskitekijöitä liittyi myös mm. liikennevirran nopeuteen, tien reunaympäristöön, tien geometriaan, poikkileikkaukseen ja liittymäjärjestelyihin. Vuonna 2022 jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksissa liikenneympäristön taustariski oli yleisimmin jalankulku- ja pyöräliikenteen järjestelyihin liittyvä riski. Onnettomuustietoinstituutti OTIn taajamaonnettomuusraportin mukaan tyypillisin tieympäristön riskitekijä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta oli se, ettei heitä varten ollut turvallista tienylityspaikkaa.
Eläinonnettomuudet
Vuonna 2023 tieliikenteessä tapahtui noin 12800 riistaonnettomuutta Manner-Suomessa. Onnettomuusmäärä pieneni edellisvuodesta tuhannella tapauksella. Eniten tapahtui valkohäntäpeurannettomuuksia, noin 5700 kpl, ja metsäkaurisonnettomuuksia, noin 5500 kpl. Hirvionnettomuuksia tapahtui noin 1500 ja niiden määrä pysyi samana kuin vuonna 2022. Eläinonnettomuuksista suurin osa aiheuttaa vain omaisuusvahinkoja. Vuonna 2023 tieliikenteen eläinonnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui noin 110 henkilöä.
Tilastokeskuksen Riistaonnettomuudet-tilasto perustuu Suurriistavirka-aputoiminnan tuloksena syntyneeseen Riistakeskuksen riistaonnettomuusaineistoon. Traficom on laatinut tämän aineiston perusteella kartat hirvionnettomuuksien ja peura- ja kaurisonnettomuuksien kasaumista. Kartat ovat ladattavissa lisätiedot-kohdasta löytyvästä linkistä.