Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Tieliikenteen turvallisuus eri liikenneympäristöissä

Sivulla esitetään tilastoja tieliikenneonnettomuuksien määrästä, tiheydestä ja onnettomuusasteesta eri liikenneympäristöissä ja liikenneympäristön riskitekijöistä vakavissa onnettomuuksissa. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Vuonna 2021 tieliikennekuolemista 74 % ja poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 56 % tapahtui maanteillä eli valtion ylläpitämillä teillä. Kuolemien määrä kasvoi pääteillä ja pieneni alemmalla maantieverkolla. Loukkaantumiset ovat viime vuosina vähentyneet melko tasaisesti pääteillä, muilla maanteillä ja kuntien katu- ja tieverkolla.

Tieliikenteessä on viime vuosina kuollut keskimäärin 227 henkilöä vuodessa. Näistä 81 kuolemaa on tapahtunut yksiajorataisilla pääteillä, 67 yksiajorataisilla seutu- ja yhdysteillä ja 41 kuntien ylläpitämillä kaduilla ja teillä. Yksiajorataisilla pääteillä vuotuisista liikennekuolemista yli puolet on seurausta kohtaamisonnettomuuksista. Seutu- ja yhdysteillä yksittäisonnettomuudet ovat yleisin onnettomuusluokka. Katujen liikennekuolemista 25 kpl oli jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuuksia.

Maantieverkon turvallisuuden haasteita (Ulkoinen linkki) ja kehittämistarpeita (Ulkoinen linkki) on analysoitu liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa.

Kaavio tieliikenteen kuolemien jakautumisesta  erilaisille teille ja kaduille, sekä yleisimpiä onnettomuusluokkia eri liikenneympäristöissä
Tieliikenteen kuolemien jakautuminen erilaisille teille ja kaduille, ja yleisimmät onnettomuusluokat. Lähde Väyläviraston onnettomuusrekisteri.

Onnettomuustiheys ja onnettomuusaste maanteillä

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys eli onnettomuusmäärä suhteessa tiepituuteen on suurin niillä kaksiajorataisilla teillä, jotka eivät ole moottoriteitä. Näihin teihin kuuluvat esimerkiksi suurten kaupunkien kehätiet. Onnettomuuksien määrä suhteessa liikenteen määrään on korkein yhdysteillä, jotka ovat maantieverkon vähäliikenteisimpiä teitä. Pääteillä vilkkailla tieosuuksilla onnettomuustiheys on yleensä korkea ja onnettomuusaste matala.

Kartta henkilövahinko-onnettomuuksista suhteessa tiepituuteen pääteillä
Kartta henkilövahinko-onnettomuuksista suhteessa liikennesuoritteeseen pääteillä

Liikenneympäristö riskitekijänä onnettomuuksissa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa lähes kaikki kuolemaan johtavat tieliikenneonnettomuudet. Tutkijalautakunnat määrittelevät onnettomuuden syntyyn välittömästi vaikuttaneet ja onnettomuuden taustalla vaikuttaneet riskitekijät. Vuonna 2020 liikenneympäristö (eläin tai este tiellä) oli onnettomuuden välittömänä riskitekijänä kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Yksi tai useampi liikenneympäristöön liittyvä taustariski tunnistettiin 66 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista ja 53 prosentissa jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksista. Yleisin tällainen liikenneympäristön taustariski oli kaiteet ja niiden puutteet onnettomuuksien seurausten pahentajana, 47 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta vuonna 2020. Myös pääteiden liikenneympäristön riskejä analysoineessa tutkimuksess (Ulkoinen linkki)a keskikaiteiden puute todettiin yleisimmäksi taustariskiksi. Pääteillä liikenneympäristön riskitekijöitä liittyi myös mm. liikennevirran nopeuteen, tien reunaympäristöön, tien geometriaan, poikkileikkaukseen ja liittymäjärjestelyihin. Vuonna 2020 jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksissa liikenneympäristön taustariski oli yleisimmin jokin puute jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyissä, 6 onnettomuutta. Onnettomuustietoinstituutti OTIn taajamaonnettomuusraportin mukaan tyypillisin tieympäristön riskitekijä  jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta oli se, ettei heitä varten ollut turvallista tienylityspaikkaa.