Sivulla esitetään tilastoja tieliikenneonnettomuuksien määrästä, tiheydestä ja onnettomuusasteesta eri liikenneympäristöissä ja liikenneympäristön riskitekijöistä vakavissa onnettomuuksissa. Tilastoa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Kuolleet ja loukkaantuneet teillä ja kaduilla
Vuosina 2020-2024 tieliikennekuolemista 73 % ja poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 57 % tapahtui maanteillä eli valtion ylläpitämillä teillä. Vuonna 2024 maanteiden osuus kuolemista oli hieman tätä keskiarvoa suurempi. Kuolemien määrä pieneni edellisvuoteen verrattuna kuntien kaduilla. Loukkaantumiset ovat viime vuosina vähentyneet melko tasaisesti pääteillä, muilla maanteillä ja kaduilla.
Tieliikenteen kuolemien jakautuminen erilaisille teille ja kaduille ja yleisimmät onnettomuusluokat
Tieliikenteessä on viime vuosina kuollut keskimäärin 200 henkilöä vuodessa. 72 kuolemaa on tapahtunut yksiajorataisilla pääteillä, 57 yksiajorataisilla seutu- ja yhdysteillä ja 41 kuntien ylläpitämillä kaduilla ja teillä. Yksiajorataisilla pääteillä vuotuisista liikennekuolemista yli puolet on seurausta kohtaamisonnettomuuksista. Seutu- ja yhdysteillä yksittäisonnettomuudet ovat yleisin onnettomuusluokka. Katujen liikennekuolemista keskimäärin 25 kpl oli jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuuksia.
Maantieverkon turvallisuuden haasteita ja maantieverkon kehittämistarpeita on analysoitu liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa.
Onnettomuustiheys ja onnettomuusaste maanteillä
Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys eli onnettomuusmäärä suhteessa tiepituuteen on suurin niillä kaksiajorataisilla teillä, jotka eivät ole moottoriteitä. Näihin teihin kuuluvat esimerkiksi suurten kaupunkien kehätiet. Onnettomuuksien määrä suhteessa liikenteen määrään on korkein yhdysteillä, jotka ovat maantieverkon vähäliikenteisimpiä teitä. Pääteillä vilkkailla tieosuuksilla onnettomuustiheys on yleensä korkea ja onnettomuusaste matala.
Kun tutkitaan onnettomuustiheyttä ja -astetta eri tiejaksoilla, onnettomuuksien satunnaisvaihtelua voidaan tasoittaa yhdistämällä tienkohdan onnettomuushistoriaa ja matemaattisella mallilla laskettuja tuloksia. Niin on menetelty alla olevissa kartoissa, joissa onnettomuusmäärät ovat Väyläviraston VALA-ohjelman ennusteita.
Liikenneympäristö riskitekijänä onnettomuuksissa
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa lähes kaikki kuolemaan johtavat tieliikenneonnettomuudet. Tutkijalautakunnat määrittelevät onnettomuuden syntyyn välittömästi vaikuttaneet ja onnettomuuden taustalla vaikuttaneet riskitekijät. Vuonna 2023 liikenneympäristö (eläin tiellä) oli onnettomuuden välittömänä riskitekijänä kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Yksi tai useampi liikenneympäristöön liittyvä taustariski tunnistettiin 67 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2023. Yleisin tällainen liikenneympäristön taustariski oli kaiteet ja niiden puutteet onnettomuuksien seurausten pahentajana, 26 % kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuonna 2023. Vuosina 2018-2022 liikenneympäristö oli riskitekijänä 68 %:ssa onnettomuuksista. Myös pääteiden liikenneympäristön riskejä analysoineessa tutkimuksessa (pdf) (Ulkoinen linkki) keskikaiteiden puute todettiin yleisimmäksi taustariskiksi. Pääteillä liikenneympäristön riskitekijöitä liittyi myös mm. liikennevirran nopeuteen, tien reunaympäristöön, tien geometriaan, poikkileikkaukseen ja liittymäjärjestelyihin.
Vuonna 2023 kuolemaan johtaneissa jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksissa liikenneympäristöön liittyvänä taustariskinä oli yleisimmin jalankulku- ja pyöräliikenteen järjestelyihin tai valoisuuteen liittyvä riski. Onnettomuustietoinstituutti OTIn taajamaonnettomuusraportin (2021) mukaan tyypillisin tieympäristön riskitekijä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta oli se, ettei heitä varten ollut turvallista tienylityspaikkaa.
Eläinonnettomuudet
Vuonna 2024 tieliikenteessä tapahtui noin 12900 riistaonnettomuutta Manner-Suomessa. Onnettomuusmäärä pysyi likimain samana kuin vuonna 2023. Eniten tapahtui valkohäntäpeurannettomuuksia, noin 5800 kpl, ja metsäkaurisonnettomuuksia, noin 5300 kpl. Hirvionnettomuuksia tapahtui noin 1700 ja niiden määrä kasvoi 150 onnettomuuden verran vuodesta 2023. Eläinonnettomuuksista suurin osa aiheuttaa vain omaisuusvahinkoja. Vuonna 2024 tieliikenteen eläinonnettomuuksissa kuoli yksi ja loukkaantui noin 120 henkilöä.
Tilastokeskuksen Riistaonnettomuudet-tilasto perustuu Suurriistavirka-aputoiminnan tuloksena syntyneeseen Riistakeskuksen riistaonnettomuusaineistoon. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 aineistosta puuttuu joidenkin kuntien tiedot. Traficom on laatinut tämän aineiston perusteella kartat hirvionnettomuuksien ja peura- ja kaurisonnettomuuksien kasaumista. Kartat ovat ladattavissa Lähteet ja lisätiedot -painikkeen takaa löytyvästä linkistä.