Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Yhteenveto maantieverkon kehittämistarpeista 2022-2033

Tilannekuvassa on tarkasteltu maantieverkon kehittämistarpeita erityisesti turvallisuuden, toimivuuden ja ympäristöhaittojen osalta. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Maantieverkon kehittämishankkeiden suunnittelu 

Maantieverkon kehittämishankkeiden suunnittelu kohdistuu erityisesti niille väylille, joilla on merkittävimpiä puutteita palvelutasossa turvallisuuden, toimivuuden tai ympäristöhaittojen osalta. Näillä väylillä myös henkilö- ja/tai tavaraliikenteen ennustettu kasvu edellyttää investointeja, jotta riittävän hyvä liikenteen palvelutaso pystytään säilyttämään.

Maantieverkon kehittämistarpeet 20222033

Maanteiden pääväylillä on tunnistettuja puutteita yhteensä noin 1100 tiekilometrillä ja lisäksi noin 900 tiekilometrillä tarvittaisiin pieniä toimenpiteitä riittävän palvelutason turvaamiseen. Maanteiden pääväylistä noin 3 500 km on pääväyläasetuksen mukaisessa hyvässä palvelutasossa.

Näistä puutteista kaikkein merkittävimpiä on yhteensä noin 200 tiekilometrillä palvelutasossa sujuvuuden, turvallisuuden tai ympäristöhaittojen kannalta. Erityisesti näiden tieosuuksien palvelutaso tulisi nostaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia sekä nykyisiä liikennemääriä ja kuljetustarpeita.

Maanteiden pääväylien palvelutasopuutteiden korjaamisen kustannuksiksi seuraavan noin 10 vuoden aikana on arvioitu yhteensä noin 5 mrd. euroa. Suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat valtateille 3, 4, 9, 12, 15, 25 ja kantateille 40, 50 sekä valtateille 2, 5, 6, 8, 13, 19, 21.

Tästä kokonaisuudesta kaikkein merkittävimmät investointitarpeet ovat noin 2-3 mrd. euroa, josta väyläverkon investointiohjelmassa on esitetty toteutukseen noin 1,2 mrd. euron hankkeet. Erityisesti maanteiden pääväylille kohdistettavat kehittämistoimet parantavat merkittävästi elinkeinoelämän kuljetusten palvelutasoa ja turvallisuutta. 

Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyllä rahoitustasolla pääväylien merkittävimmistä investointitarpeista voidaan toteuttaa tarkastelujaksolla noin 1/4. Kun huomioidaan samalla ajanjaksolla tapahtuva sujuvuusongelmien lisääntyminen (arvio 214 km), niin palvelutasopuutteiden kokonaismäärä lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna noin 2,5-kertaiseksi. Tämä johtuu tieliikenteen ennustetusta kasvusta ja ruuhkautumisen lisääntymisestä vuoteen 2035 mennessä.

Muulla päätieverkolla (8 000 km) yleinen palvelutasopuute on korkea henkilövahinkojen onnettomuusaste sekä nopeusrajoituksen vaihtelu. Helsingin seudun vilkasliikenteisen kantatiet erottuvat muiden pääteiden joukosta sujuvuusongelmiensa takia. Muun päätieverkon merkittävimpien palvelutasopuutteiden korjaamisen kustannuksiksi seuraavan noin 10 vuoden aikana on arvioitu yhteensä noin 1 mrd. euroa. Yhteenveto investointitarpeista perustuu ELY-keskusten arvioihin ja osittain jo tehtyihin suunnitelmiin.

Suomen kartassa pääväylät ja niillä esiintyvien puutteiden määrä ja laatu.
Kuva: Suomen kartassa maanteiden pääväylät ja niiden puutteet.