Tilannekuvaan kootaan keskeisiä tietoja MAL-kaupunkiseutujen liikenteen vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen. Tilannekuva päivitetään noin kahden vuoden välein. Tiedon koostamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tilannekuva on osa MAL-kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän tilannekuvan kokonaisuutta. MAL-kaupunkiseutujen kehitystä on kuvattu myös ympäristöministeriön julkaisemassa valtakunnallisessa seurantaraportissa.
Liikennejärjestelmän ympäristöasioita käsitellään laajemmin teemaan liittyvässä tilannekuvassa.
Yhteenveto
- Liikenteellä, etenkin tieliikenteellä, on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen. MAL-kaupunkiseuduilla liikenteen CO2 -päästöt ovat olleet laskusuunnassa väestömäärän kasvusta huolimatta. Valtakunnallinen tavoite puolittaa päästöt vuosien 2005-2030 välillä on kuitenkin vielä kaukana.
- Ilmanlaatu on suurimmillakin kaupunkiseuduilla vielä melko hyvä. Hengitettävien ja pienhiukkasten vuorokausiohjearvot ylittyvät kuitenkin usein etenkin pääkaupunkiseudun mittausasemilla. Ilmanlaatua heikentävät merkittävästi liikenteen pakokaasut sekä katupöly.
- EU:n meluselvitysten mukaan yli 55 dB (Lden) liikenteen melulle altistuu MAL alueiden suurimmissa kaupungeissa yhteensä yli 800 000 asukasta. Eniten liikennemelulle altistuvia suhteessa asukaslukuun on selvitysten mukaan Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla.
- Henkilöautojen vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat yleistyneet nopeimmin Helsingin seudulla, jossa niiden osuus on jo viidennes. Muilla MAL-kaupunkiseuduille muita kuin bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja on noin joka kymmenes, Tampereen ja Turun seuduilla vähän enemmän. Vaihtoehtoisista käyttövoimista valtaosa (94%) on täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä.
MAL kaupunkiseuduilla tarkoitetaan niitä seitsemää kaupunkiseutua, jotka ovat valtion ja kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusmenettelyn piirissä. MAL alueet muodostuvat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Lahden ja Jyväskylän kaupungeista ja niiden lähikunnista. MAL-sopimusmenettelystä lisää ympäristöministeriön sivulla (Ulkoinen linkki).
MAL-sopimusten tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Voimassa olevat sopimukset on laadittu vuosille 2024–2035 ja niissä on määritelty toimenpiteet vuosille 2024–2027. MAL-kaupunkiseutuja koskee myös TEN-T asetuksen velvoite laatia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Ulkoinen linkki) (SUMP) ja tuottaa EU:n edellyttämää seurantaindikaattoritietoa vuodesta 2027 lähtien.
Kasvihuonekaasupäästöt
Liikenne on kaupunkiseutujen suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä energiatuotannon irtautuessa nopeasti fossiilista käyttövoimista. Liikenteen päästöt aiheutuvat lähes kokonaan (96%) tieliikenteestä. Vuonna 2022 MAL-seutujen kokonaispäästöt muodostivat vajaa puolet koko maan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä.
Suurimmat liikenteen CO2 päästöt suhteessa asukasmäärään ovat Kuopion ja Lahden seuduilla. Selvästi pienimmät liikenteen päästöt on Helsingin seudulla asuvilla. Asukasmäärään suhteutetut päästöt ovat lähteneet laskuun kaikilla seuduilla vuoden 2018 jälkeen. Suurinta asukaskohtainen päästövähenemä on vuosina 2017-2022 ollut Turun seudulla.
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv) asukasta kohden MAL-seuduittain 2017–2022. Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kuntakohtaiseen käyttöperusteiseen Alas 1.3 -laskentamalliin ja Hinku-laskentasääntöihin.
Vaikka liikenteen päästöjen kokonaismäärä ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet, on vuosien 2005–2022 välisenä aikana päästövähennys ollut MAL-seuduilla yhteensä vain noin 20 %. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulisi edelleen vähentyä MAL-seuduilla vuosien 2023-2030 aikana noin 37 %. Tällöin saavutettaisiin ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasosta.
Ilmanlaatu suurimmissa kaupungeissa
Ihmisten terveyteen ja hengitysilmaan vaikuttavia pienhiukkasia (PM 2,5) syntyy merkittävästi liikenteestä ja puunpoltosta. Lisäksi pienhiukkasia kulkeutuu maan rajojen ulkopuolelta. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) syynä on katupöly ja liikenteen pakokaasuista syntyy typpidioksidia (NO2), joka voi myös aiheuttaa hengitys- ja sydänoireita.
Ilmanlaatua mitataan muutamilla MAL-seutujen mittausasemilla. Ne eivät kuvaa koko MAL-alueen ilmanlaatua, mutta mittauspisteet ovat keskeisillä sijainneilla, joissa liikennettä ja asutusta on seudulla paljon.
Ilmatieteen laitoksen mukaan hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvotaso (50 μg/m3) tai pienhiukkasten (PM2,5) vuorokausiohjearvo (WHO 15 μg/m3) ylittyivät vuonna 2022 vähintään 15 päivänä useilla Helsingin ja Vantaan mittausasemalla, kahdesti Kuopiossa ja kerran myös Espoossa ja Järvenpäässä. Vuonna 2024 vastaavia ylityspäiviä oli Helsingissä kahdesti ja Kuopiossa kerran.
Ylityspäiviä (PM 10) saa EU:n ilmanlaatunormien mukaan olla 35 päivää vuodessa. Tämä raja ei ylittynyt millään MAL-seutujen mittausasemalla, vaikka raja-arvot ylittyivät joitakin kertoja kaikilla seutujen mittausasemilla. Typpidioksidin raja-arvot eivät ylittyneet yhtenäkään päivänä vuonna 2022 eikä 2024.
Uusi ilmanlaatudirektiivi julkaistiin 21.11.2024 ja sen myötä raja-arvot kiristyivät huomattavasti.
Ilmanlaatu nyt - Ilmatieteen laitos (Ulkoinen linkki)
Liikennemelu
EU:n direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (2002/49/EY) edellyttää, että suurimmista väestökeskittymistä ja vilkasliikenteisimmistä maanteistä (vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa) ja radoista (vähintään 30 000 junaa vuodessa) laaditaan joka viides vuosi strategiset melukartoitukset ja toimintasuunnitelmat meluhaittojen vähentämiseksi. Velvoite kattaa kaikki MAL-seutujen suurimmat kunnat (Helsinki, Espoo ja Kauniainen, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio). Kaupunkien selvityksissä on mukana myös niiden alueella sijaitsevien vilkasliikenteisimpien liikenneväylien melulle altistuvien tiedot.
Viimeisimmät ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset on laadittu vuonna 2022. Meluselvitysten perusteella yli 55 dB (Lden) liikenteen melulle altistuu noin 840 000 asukasta, josta raideliikennemelun (radat, metro, raitiotie) osuus on noin 11% (90 080 asukasta). Kaupungeista eniten liikennemelulle altistuvia suhteessa asukaslukuun on Helsingissä (44%), Tampereella (39%) ja Vantaalla (35%).
Myös MAL alueiden suurimpien kaupunkien ulkopuolella asuvat altistuvat tie- ja raideliikenteen melulle, mutta tietoja ei ole saatavilla kuntakohtaisesti.
| Helsinki | 292 900 | 44% |
| Espoo ja Kauniainen | 79 800 | 25% |
| Vantaa | 83 874 | 35% |
| Turku | 55 800 | 28% |
| Tampere | 97 000 | 39% |
| Oulu | 38 500 | 18% |
| Lahti | 29 700 | 25% |
| Jyväskylä | 45 890
| 31% |
| Kuopio | 38 100 | 3% |
| yhteensä | 835 564 |
|
Liikenteen (tiet, kadut, radat, kaupunkiraiteet yhteensä) yli 55 dB (Lden) melulle altistuvien määrät vuoden 2022 meluselvitysten mukaan.
Tarkempia tietoja liikenteen melulle altistuvien asukkaiden määristä on Väyläviraston meluselvityksissä maantiet (Ulkoinen linkki) ja rautatiet (Ulkoinen linkki) ja kaupunkien meluselvityksissä. Tieliikenteen melua ja sen aiheuttamia haittoja voidaan vähentää kestävien kulkumuotojen käyttöosuuksia lisäämällä, melunsuojausrakenteilla väylien vierellä, laskemalla nopeusrajoituksia ja välttämällä melulle herkkien toimintojen sijoittamista vilkkaiden ja liikennemääriltään kasvavien väylien läheisyyteen. Paikallisesti meluun ja samalla myös katupölyyn voidaan vaikuttaa rajoittamalla nastarenkaiden käyttöä. Autokannan sähköistyminen vähentää melua alhaisilla taajamanopeusrajoitusten alueilla.
Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat
Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja kaasuautoja sekä etanoli- ja vetyautoja. Tässä esitettävät tiedot kuvaavat liikennekäytössä olevien henkilöautojen käyttövoimatietoja maaliskuussa 2025.
Henkilöautokannasta vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus MAL kaupunkiseuduilla on yhteensä 16 %. Suurimmat osuudet ovat Helsingin seudulla (21%) sekä Turun ja Tampereen seuduilla (14%). Muilla MAL alueilla vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on pienempi: Oulun seudulla 11%, Jyväskylän seudulla 10%, Kuopion seudulla 9% ja Lahden seudulla 11%.
Vaihtoehtoisista käyttövoimista valtaosa on (94%) täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä. Kaikista sähköä käyttövoimana käyttävistä henkilöautoista vajaa puolet on pelkästään sähkökäyttöisiä (44%). Muiden kuin bensiiniä, dieseliä tai sähköä käyttövoimana käyttävien henkilöautojen osuudet ovat vähäisiä.
Tarkempaa tietoa ajoneuvojen käyttövoimista löytyy sivulta (Ulkoinen linkki).
Viranomaisten järjestämässä linja-autoliikenteessä vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien linja-autojen osuus on suurinta suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla, joihin myös MAL-seudut kuuluvat. Lahden seudulla osuus vuonna 2023 oli 75 %, Kuopion seudulla 61% ja Helsingin seudulla 56 %. Diesel on yhä yleisin bussikaluston käyttövoima muilla kaupunkiseuduilla. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuudet ovat Jyväskylän seudulla 44%, Turun seudulla 34%, Oulun seudulla 20% ja Tampereen seudulla 18%. Helsingin ja Tampereen seuduilla päästötöntä joukkoliikennettä on myös kaupunkiraideliikenne ja lähijunat.
Kaikissa Suomen iikennekäytössä olevissa linja-autoissa vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen on ollut kaupunkiseutuihin verrattuna huomattavasti hitaampaa, vuonna 2023 vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli 9%.
Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen käyttövoimista on tarkempaa tietoa sivulla.
Alueellisia tietoja liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurista on saatavissa sivulta.