Tilannekuvaan on koottu tietoja linja-autoliikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista, rahoituksesta sekä vaikutuksista tieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä joukkoliikenteessä. Tilannekuvaa päivitetään vuosittain, puolen vuoden sisällä tilastokauden päättymisestä. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Vuosina 2020–2023 valtion talousarvioon lisättiin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin kohdennettu joukkoliikenteen ilmastoperusteinen valtionavustus 20 m€/vuosi. Se kohdistui aluksi yksinomaan suurille kaupunkiseuduille, mutta vuodesta 2021 alkaen avustusta ovat voineet hakea kaikki tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Vuonna 2020 valtionavustuksia myönnettiin noin 7 miljoonaa euroa, vuonna 2021 noin 14 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 noin 19 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 avustuksia myönnettiin yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.
- Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien linja-autojen osuus viranomaisten järjestämässä linja-autoliikenteessä on suurin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Sähkökäyttöisten linja-autojen määrä on moninkertaistunut kaupunkiseutujen liikenteessä vuodesta 2020 vuoteen 2024. Samaan aikaan dieselkäyttöisten linja-autojen määrä on laskenut.
- Viranomaisten hankkiman linja-autoliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön ympäristövaikutuksia voidaan arvioida laskennallisten CO2-päästöjen avulla. Tulokset osoittavat merkittäviä päästövähennyksiä. Liikenteen kokonaissuorite on samalla kasvanut, mutta lähivuosina kasvun odotetaan tasaantuvan. Kokonaispäästöjen väheneminen vuodesta 2020 vuoteen 2024 oli 38 prosenttia, ja vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön odotetaan näkyvän lähivuosina yhä merkittävämmin CO2-päästöjen vähenemänä.
Ilmastoperusteinen valtionavustus yhteensä
Dieselkäyttöisten linja-autojen määrä vähentynyt
Laskennalliset päästövähennykset
Vaihtoehtoisten käyttövoimien rahoitus ja raportointi
Tieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten järjestämän linja-autoliikenteen käyttövoimia on raportoitu vuodesta 2020. Tällöin valtion talousarvioon lisättiin erillinen määräraha ilmastoperusteisille toimenpiteille, julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen -momentille. Pääosa rahoituksesta kohdennettiin vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämiseen viranomaisten järjestämässä linja-autoliikenteessä.
Raportointi sisältää suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen hankkiman linja-autoliikenteen käyttövoimat kaluston kappalemäärän sekä suoritteen (linjakilometrien) mukaisesti eroteltuna. Lisäksi raportoinnissa ovat mukana julkisen henkilöliikenteen ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin valtionavustusta saaneet muut viranomaiset (pienet toimivaltaiset viranomaiset ja ELY-keskukset). Tietoa linja-autojen käyttövoimista yleisesti löydät Linja-autojen käyttövoimat -tilannekuvasta.
Tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset
Suuret kaupunkiseudut: HSL, Tampere, Turku, Oulu
Keskisuuret kaupunkiseudut: Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Vaasa
Pienet toimivaltaiset: Hyvinkää, Kajaani, Kokkola, Meri-Lappi, Mikkeli, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki
ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet: Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset
Vuonna 2020 vaihtoehtoisiin käyttövoimiin kohdennettu ilmastoperusteinen valtionavustus kohdistui yksinomaan suurille kaupunkiseuduille ja oli yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Tämä oli noin 13 prosenttia kyseisten kaupunkiseutujen maksamista, vaihtoehtoisilla käyttövoimilla operoidun liikenteen liikennöintikorvauksista.
Vuodesta 2021 alkaen kaikki tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset voivat hakea valtionavustusta vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävään liikenteeseen. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta hakemukset kohdentuivat kuitenkin suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Vuonna 2021 valtionavustuksia myönnettiin yhteensä noin 14 miljoonaa euroa, vuonna 2022 noin 19 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 noin 20 miljoonaa euroa.
Kaluston jakautuminen käyttövoimittain
Viranomaisten järjestämässä linja-autoliikenteessä vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien linja-autojen osuus on suurinta suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä oli vuonna 2024 yhteensä 2 689 linja-autoa, joista hieman alle 40 prosenttia oli dieselkäyttöisiä, reilu kolmannes sähkökäyttöisiä ja kaksi prosenttia kaasukäyttöisiä. Biopolttoainetta käyttäviä linja-autoja oli neljäsosa kalustosta.
Dieselkäyttöisten linja-autojen määrä on laskenut kaupunkiseutujen liikenteessä vuodesta 2020 vuoteen 2024 lähes 50 prosenttia, kun samaan aikaan sähkökäyttöisten linja-autojen määrä on moninkertaistunut. Biopolttoaineen käyttö on kasvanut 27 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2024. Biokaasun käyttö on pysynyt tasaisen matalana parin prosentin osuudellaan, eikä vetykäyttöistä kalustoa ole raportoitu kaupunkiseuduilta vielä lainkaan.
Vaikka sähkökäyttöisen kaluston määrä on kasvanut viranomaisten järjestämässä liikenteessä jo yli kolmannekseen, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen suoritteesta 43 prosenttia ajetaan edelleen dieselkalustolla. Vuonna 2023 dieselkalustolla ajetun suoritteen määrä oli 65 prosenttia. Vuonna 2024 biopolttoaineiden suoriteosuus oli 23 prosenttia ja biokaasun kaksi prosenttia. Sähköllä ajettiin kolmannes linjakilometreistä, kun vuonna 2023 sähkön osuus oli vielä vain 18 prosenttia.
Pienten toimivaltaisten viranomaisten liikenteessä vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttäviä linja-autoja oli vuonna 2022 Seinäjoella ja Hyvinkäällä, joiden liikenne ajettiin kokonaan biodieseliä käyttävällä kalustolla. Vuonna 2023 saatiin ensimmäiset vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävät linja-autot ELY-keskusten järjestämään joukkoliikenteeseen, kun biodiesel- ja sähkökäyttöiset linja-autot aloittivat liikennöinnin Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Savonlinnan paikallisliikenteeseen tuli vuoden 2023 alusta sähköbusseja, joilla ajettiin hieman yli puolet linjakilometreistä. Riihimäellä, Raumalla, Kemi-Tornion alueella, Mikkelissä, Raumalla ja Salossa on myös ajettu osa suoritteesta biopolttoaineella vuonna 2024. Pienten toimivaltaisten viranomaisten ja ELY-keskusten osuus toimivaltaisten viranomaisten järjestämästä liikenteestä on kuitenkin pieni.
Käyttövoimia koskevat lakisääteiset velvoitteet
Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021) velvoittaa hankintayksiköt huomioimaan ajoneuvojen ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissaan. M3-luokan linja-autoja koskevissa 2.8.2021–31.12.2025 tehdyissä hankinnoissa vähintään 41 prosentin ajoneuvoista tulee käyttää vaihtoehtoista polttoainetta. Toisella hankintajaksolla 1.1.2026–31.12.2030 tehdyissä hankinnoissa 59 prosentin ajoneuvoista tulee käyttää vaihtoehtoista polttoainetta.
Viranomaisten järjestämä joukkoliikenne perustuu kilpailuttamalla tehtäviin hankintoihin. Hankitun liikenteen sopimuskaudet vaikuttavat käyttövoimien muutokseen, kun sopimusperusteisen liikenteen käyttövoimavaatimuksia muutetaan vastaamaan lain vaatimuksia uusien kilpailutusten myötä. Lisäksi lain vaatimukset ovat erilaisia eri kokoisille kaupungeille. Nämä osaltaan selittävät käyttövoimien kehitykseen liittyviä eroavaisuuksia eri viranomaisten välillä.
Kaupunkiseuduilla vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus viranomaisten koko linja-autokalustosta oli vuonna 2024 keskimäärin hieman yli 60 prosenttia. Esimerkiksi Kotkassa, Porissa ja Jyväskylässä vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kalustosta on 90 prosenttia tai enemmän, mikä on yli lakisääteisten velvoitteiden. Helsingin seudulla osuus vuonna 2024 oli 66 prosenttia. Hämeenlinnassa, Vaasassa ja Lahdessa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli yli 70 prosenttia. Huomattavaa on, että tarkastelu sisältää ainoastaan viranomaisten hankkiman linja-autoliikenteen. Helsingin ja Tampereen seuduilla päästötöntä joukkoliikennettä on myös kaupunkiraideliikenne.
ELY-keskusten siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin on arveltu osittain jarruttavan seudullisen liikenteen luonne. Seudullisessa liikenteessä yleisesti käytössä oleva pitkänmatkaisen liikenteen kalusto ei kuulu ympäristö- ja energiatehokkuutta koskevan lain piiriin. Lisäksi puhtaan kaluston vaatima infra asettaa haasteita pitkänmatkaiselle liikenteelle. Osa toimivaltaisista viranomaisista on myös kustannussyistä luopunut vaihtoehtoisten käyttövoimien käytöstä, lähinnä biodieselistä.
Huomattavaa on, että lain vaatimukset vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän kaluston määrästä suhteutetaan viranomaisen omaan kokonaiskalustoon ja hankintoihin. Vaihtoehtoisten käyttövoimien vaikuttavuus esimerkiksi päästöihin on suurinta kaupunkiseuduilla, joilla liikenteen volyymit ovat suurimpia.
Laissa ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista on säädetty tietyille tieliikenteen toimivaltaisille viranomaisille erikseen osuus, joka kyseisen viranomaisen tekemistä ajoneuvohankinnoista tai liikennepalveluhankintoihin käytettävistä ajoneuvoista on oltava päästöttömiä. Alla olevassa taulukossa esitettyjen vähimmäisvaatimusten ensimmäinen hankinta-ajanjakso on 2.8.2021–31.12.2025 ja toinen hankinta-ajanjakso 1.1.2026–31.12.2030.
Myös viranomaiskohtaisten, päästöttömyyteen liittyvien vaatimusten osalta muutoksen vauhtiin ja eroavaisuuksiin viranomaisten välillä vaikuttaa osin hankitun liikenteen sopimuskausien pituudet ja kilpailutusten ajoittuminen. Vuonna 2022 lain vaatimusten mukaiselle tasolle ylsivät Turku ja Lahti, jotka täyttävät jo toisenkin hankintajakson mukaiset päästöttömän kaluston osuudet. Vuonna 2023 lain vaatimusten mukaiselle tasolle ylsivät myös Jyväskylä ja Oulu, jotka täyttävät jo toisenkin hankintajakson mukaiset vaatimukset päästöttömän kaluston osuudesta. Vuonna 2024 vaaditut osuudet täyttyivät myös HSL-alueella ja Tampereella.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisen ympäristövaikutuksia voidaan arvioida laskennallisten CO2-päästöjen avulla. Traficom on arvioinut kaupunkiseutujen linja-autoliikenteen CO2-päästöjen määrää ja verrannut niitä tilanteeseen, jossa kaikki liikenne olisi ajettu dieseliä käyttäen. Vuonna 2020 saavutetut laskennalliset päästövähennykset olivat noin neljännes, vuonna 2021 noin kolmannes, vuonna 2022 noin 40 prosenttia, vuonna 2023 35 prosenttia ja vuonna 2024 57 prosenttia verrattuna siihen, jos kaikki liikennesuoritteet olisi tehty dieselkalustolla.
Huomattavaa kuitenkin on, että päästöjen kokonaismäärä ei ole pudonnut samassa suhteessa kuin linja-autoliikenteen kokonaissuorite on kasvanut. Liikenteen kokonaissuorite on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020 vuoteen 2022. Vuodesta 2022 vuoteen 2023 linjakilometrit kasvoivat yli 130 prosenttia. CO2-päästöjen laskennallinen määrä oli vuonna 2020 noin 93 000 tonnia, vuonna 2021 noin 85 000 tonnia, vuonna 2022 noin 79 000 tonnia, vuonna 2023 noin 114 000 tonnia ja vuonna 2024 noin 59 000 tonnia. Näin ollen CO2-päästöjen vähenemä tonneissa laskettuna on yhteensä 33 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2024.
Kokonaissuoritteen kasvua puolestaan selittää koronapandemiasta toipuminen ja joukkoliikenteen kysynnän kasvu. Koronapandemia romahdutti joukkoliikenteen kysynnän ja laski ajosuoritteiden määrää vuonna 2020. Koronasta toipumisen myötä joukkoliikenteen kysyntä ja myös viranomaisten linja-autoliikenteen ajosuoritteet ovat kasvaneet. Kokonaissuoritteen kasvun arvioidaan lähivuosina tasaantuvan ja siirtymän vaihtoehtoisiin käyttövoimiin näkyvän yhä merkittävämmin CO2-päästöjen vähenemänä.