Tilannekuvaan on koottu tietoja linja-autoliikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista, rahoituksesta sekä vaikutuksista tieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä joukkoliikenteessä. Tilannekuvaa päivitetään vuosittain, puolen vuoden sisällä tilastokauden päättymisestä. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien rahoitus ja raportointi
Tieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten järjestämän linja-autoliikenteen käyttövoimia on raportoitu vuodesta 2020. Tällöin valtion talousarvioon lisättiin julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen -momentille erillinen määräraha ilmastoperusteisille toimenpiteille. Pääosa rahoituksesta on kohdennettu vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämiseen viranomaisten järjestämässä linja-autoliikenteessä.
Raportointi sisältää suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen hankkiman linja-autoliikenteen käyttövoimat kaluston kappalemäärän sekä suoritteen (linjakilometrien) mukaisesti eroteltuna. Lisäksi raportoinnissa ovat mukana julkisen henkilöliikenteen ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin valtionavustusta saaneet muut viranomaiset (pienet toimivaltaiset viranomaiset ja ELY-keskukset). Linja-autojen käyttövoimista yleisesti löydät tietoa Linja-autojen käyttövoimat -tilannekuvasta.
Tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset
Suuret kaupunkiseudut: HSL, Tampere, Turku, Oulu
Keskisuuret kaupunkiseudut: Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Vaasa
Pienet toimivaltaiset: Hyvinkää, Imatra, Kajaani, Kokkola, Meri-Lappi, Mikkeli, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki
ELY-keskusten Liikenne -vastuualueet: Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset
Vuonna 2020 vaihtoehtoisiin käyttövoimiin kohdennettu ilmastoperusteinen valtionavustus kohdistui yksinomaan suurille kaupunkiseuduille ollen yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Tämä oli noin 13% kyseisten kaupunkiseutujen maksamista, vaihtoehtoisilla käyttövoimilla operoidun liikenteen liikennöintikorvauksista.
Vuodesta 2021 alkaen vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävään liikenteeseen on voinut hakea valtionavustusta kaikki tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset, mutta yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta hakemukset ovat kohdentuneet suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Vuonna 2021 valtionavustuksia myönnettiin yhteensä noin 14 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 noin 19 miljoonaa euroa. Valtionrahoituksen osuus vaihtoehtoisilla käyttövoimilla operoidun liikenteen liikennöintikorvauksista oli vuonna 2021 noin 18% ja vuonna 2022 noin 15%.
Kaluston jakautuminen käyttövoimittain
Viranomaisten järjestämässä linja-autoliikenteessä vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien linja-autojen osuus on suurinta suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä oli vuonna 2022 yhteensä 2597 linja-autoa, joista 60% oli dieselkäyttöisiä, 17% sähkökäyttöisiä ja 2% kaasukäyttöisiä. Biopolttoainetta käyttäviä linja-autoja oli 22%.
Dieselkäyttöisten linja-autojen määrä on laskenut kaupunkiseutujen liikenteessä vuodesta 2020 vuoteen 2022 noin viidenneksen, kun samaan aikaan sähkökäyttöisten linja-autojen määrä on moninkertaistunut. Vuonna 2023 dieselkäyttöisten linja-autojen osuuden arvioidaan laskevan 55%:iin ja sähkökäyttöisten osuuden kasvavan 20%:iin. Sähkön osuus on kirinyt vauhdikkaasti kiinni biopolttoaineen osuutta, joka on pysynyt verrattain tasaisena koko tarkastelujakson. Biokaasun käyttö on pysynyt tasaisen matalana parin prosentin osuudellaan ja vetykäyttöistä kalustoa ei ole raportoitu kaupunkiseuduilta vielä lainkaan.
Pienten toimivaltaisten viranomaisten liikenteessä vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttäviä linja-autoja oli vuonna 2022 Seinäjoella ja Hyvinkäällä, joiden liikenne ajettiin kokonaan biodieseliä käyttävällä kalustolla. Vuonna 2023 saadaan ensimmäiset vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävät linja-autot ELY-keskusten järjestämään joukkoliikenteeseen, kun biodiesel- ja sähkökäyttöiset linja-autot aloittavat liikennöinnin Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pienten toimivaltaisten viranomaisten ja ELY-keskusten osuus toimivaltaisten viranomaisten järjestämästä liikenteestä on kuitenkin pieni.
Käyttövoimia koskevat lakisääteiset velvoitteet
Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021) velvoittaa hankintayksiköt ottamaan huomioon ajoneuvojen ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissaan. M3-luokan linja-autoja koskevissa, 2.8.2021 - 31.12.2025 aikavälillä tehdyissä hankinnoissa vähintään 41% ajoneuvoista tulee käyttää vaihtoehtoista polttoainetta ja 1.1.2026-31.12.2030 aikavälillä tehdyissä hankinnoissa 59% ajoneuvoista tulee käyttää vaihtoehtoista polttoainetta.
Viranomaisten järjestämä joukkoliikenne perustuu kilpailuttamisen kautta tehtäviin hankintoihin. Hankitun liikenteen sopimuskaudet vaikuttavat käyttövoimien muutokseen, kun sopimusperusteisen liikenteen käyttövoimavaatimuksia muutetaan vastaamaan lain vaatimuksia uusien kilpailutusten myötä. Tämä osaltaan selittää käyttövoimien kehitykseen liittyviä eroavaisuuksia eri viranomaisten välillä.
Kaupunkiseuduilla vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus viranomaisten koko kalustosta oli vuonna 2022 keskimäärin noin 40%. Esimerkiksi Lahdessa osuus oli yli 70%, mikä on yli lakisääteisten velvoitteiden. Helsingin seudulla osuus oli vuonna 2022 noin 50% ja osuuden arvioidaan kasvavan vuonna 2023 yli 60 %:iin. Myös Jyväskylä arvioi kasvattavansa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuutta vuoden 2022 vajaasta 30%:sta yli 50%:iin vuonna 2023. Huomattavaa on, että tarkastelu sisältää ainoastaan viranomaisten hankkiman linja-autoliikenteen. Helsingin ja Tampereen seuduilla päästötöntä joukkoliikennettä on myös kaupunkiraideliikenne.
Pienistä toimivaltaisista viranomaisista Seinäjoella ja Hyvinkäällä liikennöitiin vuonna 2022 100% biopolttoainetta käyttävällä kalustolla. ELY-keskusten ensimmäiset vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävät linja-autot saadaan liikenteeseen vuonna 2023 Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueille. ELY-keskusten siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin on arveltu osittain jarruttavan seudullisen liikenteen luonne, jossa yleisesti käytössä oleva pitkänmatkaisen liikenteen kalusto ei kuulu ympäristö- ja energiatehokkuutta koskevan lain piiriin. Lisäksi puhtaan kaluston vaatima infra asettaa haasteita pitkänmatkaiselle liikenteelle.
Huomattavaa on, että lain vaatimukset vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän kaluston määrästä suhteutetaan viranomaisen omaan kokonaiskalustoon ja hankintoihin. Vaihtoehtoisten käyttövoimien vaikuttavuus esimerkiksi päästöihin on suurinta kaupunkiseuduilla, joissa liikenteen volyymit ovat suurimpia. Viranomaisten liikenteessä vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän kaluston valtakunnallista kokonaismäärää tarkasteltaessa Helsingin seudun osuus on ollut vuonna 2022 ylivoimaisesti suurin, 60%. Seuraavana ovat Lahti ja Turku 7%:n osuuksilla.
Laissa ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista on säädetty tietyille tieliikenteen toimivaltaisille viranomaisille erikseen osuus, joka kyseisen viranomaisen tekemistä ajoneuvohankinnoista tai liikennepalveluhankintoihin käytettävistä ajoneuvoista on oltava päästöttömiä. Alla olevassa taulukossa esitettyjen vähimmäisvaatimusten ensimmäinen hankinta-ajanjakso on 2.8.2021 - 31.12.2025 ja toinen hankinta-ajanjakso 1.1.2026-31.12.2030.
Myös viranomaiskohtaisten, päästöttömyyteen liittyvien vaatimusten osalta muutoksen vauhtiin ja eroavaisuuksiin viranomaisten välillä vaikuttaa osin hankitun liikenteen sopimuskausien pituudet ja kilpailutusten ajoittuminen. Vuonna 2022 lain vaatimusten mukaiselle tasolle ovat yltäneet Turku ja Lahti, jotka täyttävät jo toisenkin hankintajakson mukaiset päästöttömän kaluston osuudet omalta osaltaan.
Käyttövoimien vaikutusten arviointi
Vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisen ympäristövaikutuksia voidaan arvioida laskennallisten CO2 -päästöjen avulla. Traficom on arvioinut kaupunkiseutujen linja-autoliikenteen CO2 -päästöjen määrää ja verrannut niitä tilanteeseen, jossa kaikki liikenne olisi ajettu dieseliä käyttäen. Vuonna 2020 saavutetut laskennalliset päästövähennykset olivat 24%, vuonna 2021 noin kolmannes ja vuonna 2022 noin 40% verrattuna siihen, jos kaikki liikennesuoritteet olisi tehty dieselkalustolla.
Huomattavaa kuitenkin on, että päästöjen kokonaismäärä ei ole pudonnut samassa suhteessa liikenteen kokonaissuoritteen kasvettua tasaisesti vuodesta 2020 vuoteen 2022. CO2 -päästöjen laskennallinen määrä oli vuonna 2020 noin 93 000 tonnia, vuonna 2021 noin 85 000 tonnia ja vuonna 2022 noin 79 000 tonnia. Näin ollen CO2 -päästöjen vähenemä tonneissa laskettuna on yhteensä 15% vuodesta 2020 vuoteen 2022.
Kokonaissuoritteen kasvua puolestaan selittää koronapandemia, joka romahdutti joukkoliikenteen kysynnän ja laski ajosuoritteiden määrää vuonna 2020. Koronasta toipumisen myötä myös viranomaisten linja-autoliikenteen ajosuoritteet ovat kasvaneet. Kokonaissuoritteen kasvun arvioidaan lähivuosina tasaantuvan ja siirtymän vaihtoehtoisiin käyttövoimiin näkyvän yhä merkittävämmin CO2 -päästöjen vähenemänä.
