Tilannekatsauksessa tarkastellaan yhteentörmäyksiä rullattaessa kiitotielle tai kiitotieltä. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Yhteentörmäykset rullattaessa kiitotielle tai kiitotieltä 2025
Vuonna 2025 raportoitiin 6 GCOL-tapausta, eli tilannetta jossa tapahtui törmäys ilma-aluksen rullatessa tai ilmarullatessa. Määrä oli kaksinkertainen vuosien 2015-2024 keskiarvoon (3) verrattuna. Edellisenä vuonna GCOL-tyyppisiä tapauksia ei ollut yhtään.
3 tapausta luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi ja 1 onnettomuudeksi.
Viime vuonnakin alkuvuosi sujui varsin hyvin, mutta loppuvuonna tapahtui muutama mediassakin esillä ollut osuma. Nämä nostivat kokonaismäärän suurehkoksi.
Onnettomuudeksi luokiteltiin elokuussa Helsingissä käynyt tapaus, jossa ATR-tyyppinen lentokone lähti käynnistyksen jälkeen yllättäen liikkeelle ja sen pyörivät potkurit osuivat maavirtalaitteeseen. Laite tuhoutui ja potkurit kärsivät merkittäviä vaurioita. Tämän hetken tietojen mukaan ilma-aluksen pysäköintijarru ei ollut päällä moottoreita käynnistettäessä. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksesta tutkinnan L2025-02 (Ulkoinen linkki).
Vakavat vaaratilanteet tapahtuivat pääosin kaupallisessa ilmakuljetuksessa, tapahtumapaikkoina Helsinki ja Kittilä. Elokuussa Helsingissä ulkomaisen liikennelentokoneen siipi osui väärään paikkaan paikoitettuun porrasautoon. Myös tästä Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkinnan (L2025-03 (Ulkoinen linkki)).
Vuoden viimeinen tapaus kävi Kittilässä, kun vaikeissa sääolosuhteissa ulkomainen liikennelentokone pyörähti laskun jälkeen rullaustiellä ja osui rullaustien viereiseen lumipenkkaan.
GCOL-tilanteisiin myötävaikuttavia tapaustyyppejä
GCOL-tilanteisiin myötävaikuttavia tekijöitä seurataan tarkasti, ja niihin kuuluvat muun muassa lentokoneen työnnön tai rullauksen häirintä, puutteellinen asematason valvonta, maahuolinnan aikana tapahtuneet vahingot sekä FOD (Foreign Object Debris) -esineet liikennealueella ja asematasolla. Lisäksi asematason ja rullausteiden kuntoon liittyvät ilmoitukset ovat seurannan kohteena.
Tässä muutamia nostoja tämän seurannan perusteella.
Asematason puutteelliseen valvontaan liittyvät tapaukset koskivat esimerkiksi tilanteita, joissa matkustajat pääsivät liikkumaan määriteltyjen alueiden ulkopuolella tai ilman vaadittavaa valvontaa. Tämä voi aiheuttaa turvallisuusriskin, kuten matkustajan loukkaantumisen.
Viime vuonna määrät olivat keskiarvon yläpuolella. Pääosa tapahtui Helsinki-Vantaalla kuten ennenkin. Myös Pohjois-Suomen kentiltä saatujen aiheeseen liittyen raporttien määrä oli myös viime vuonna koholla. Viime vuonna erilaisten turistilentojen määrä Lappiin oli ennätysmäisen suuri, mikä aiheutti myös suuria paineita lentoasemille ja matkustajien hallinnalle niin lentoasemalla kuin asematasolla.
Asematason ja rullausteiden kuntoon liittyvien ilmoitusten määrä oli likimain keskiarvossa. Ilmoitukset koskivat pääosin lentoasemien asematason ja rullausteiden liukkautta, joten talvikauden ulkopuolella tapausmäärät pysyivät vähäisinä.
Pääosa tehtiin Helsinki-Vantaalta, mutta lukumäärällisesti Helsinki-Vantaata koskevien ilmoitusten määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä tehtiin runsaasti aihetta koskevia ilmoituksia vuonna 2022 ja sen jälkeisten toimenpiteiden jälkeen tilanne on mennyt parempaan suuntaan. Rovaniemeltä tehtiin seuraavaksi eniten ilmoituksia.
Tammikuussa Oulussa oli yhtenä päivänä erittäin liukkaat olosuhteet, ja silloin ulkomainen liikennelentokone liukasteli osittain ulos rullaustieltä. Kone saatiin hinattua takaisin rullaustielle ilman pahempia vaurioita. Samaan aikaan myös kiitotielle laskuun tullut kone ilmoitti odotettua liukkaammasta kiitotiestä mutta pääsi kuitenkin onnistuneesti laskuun. Niiden tapausten tilannetta, joissa kiitotien kunnosta on tiedotettu puutteellisesti, on käsitelty kiitotieltä suistumiset-osiossa (Ulkoinen linkki).
Loppuvuodesta olosuhteet varsinkin Pohjois-Suomen kentillä olivat vaikeat kovien pakkasten ja toisaalta yksittäisinä päivinä vallinneiden kovien tuulien johdosta. Vaikka kiitotiet saatiin pidettyä pääosin kunnossa, niin kaikkia rullausteitä ja asematasoja ei. Tämä näkyi esimerkiksi 27.12.2025 Kittilän GCOL-tapauksena, kun lentokone ei kovassa tuulessa pysynyt liukkaalla rullaustiellä vaan pyörähti sieltä ulos. Samaan aikaan myös asematasolla toinen hieman pienempi lentokone pyörähti tuulessa liukkaalla alustalla.
Kovalla pakkasella alustat eivät useinkaan ole erityisen liukkaita, vaan pikemminkin pito on hyvä. Kun lämpötila pyörii lähellä nollaa, ovat olosuhteet kaikkein vaikeimmat kunnossapidon kannalta. Suomessa ei hiekoiteta asematasoja tai rullausteitä, sillä hiekka voi aiheuttaa vahinkoja ilma-alusten moottoreille ja muulle rakenteille.
Lentokoneen työnnön ja rullauksen häirinnän osalta tapausten määrä oli selvästi keskiarvoa ja myös edellisvuotta korkeampi. Määrät olivat koholla niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa varsinkin Helsingissä raportoitujen tapausten määrä kasvoi selvästi.
N. 90% tapahtui Helsinki-Vantaalla ja loput Pohjois-Suomen kentillä, pääosin Rovaniemellä. Tyypillisissä tilanteissa maa-ajoneuvo ajoi joko rullaavan ilma-aluksen edestä tai työnnettävän ilma-aluksen takaa, mikä johti rullauksen tai työnnön keskeyttämiseen. Lennon turvaamiseksi lentoasemilla on perussääntö, jonka mukaan maa-ajoneuvojen on aina väistettävä lentokonetta, kun sen varoitusvalot ovat päällä.
Maahuolinnan aikana tapahtuneiden vahinkojen määrä oli yli pidemmän aikavälin keskiarvon. Näissä oli tyypillisesti kyse tapauksista, joissa maahuolinnan ajoneuvolla tai muulla kalustolla kolhitaan ilma-alusta. Ilma-alus voi olla paikallaan, hinauksessa tai pushback:issä. Suomessa tilanteen pääosin ovat tapahtuneet Helsinki-Vantaalla, mutta tämä määrä ei merkittävästi ole keskiarvon yläpuolella.
Sen sijaan ulkomailla tapahtuneiden vahinkojen määrä oli kasvussa. Usein kolhut havaittiin siinä vaiheessa kun maahuolintahenkilö teki Helsinkiin saapuneelle koneelle tulotarkastuksen. Lähtökentät olivat hyvin laajalla skaalalla ympäri maailmaa.
FOD (Foreign Object Debris/Damage)-aiheeseen liittyviä ilmoituksia tehtiin viime vuonna selvästi aiempia vuosia ja keskiarvoa enemmän. Tällä mittarilla seurataan tapauksia, joissa liikennealueella tai asematasolla väärässä paikassa oleva esine tai materiaali aiheuttaa tai voisi aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa ilma-alukselle, ympäristölle tai henkilöille. Tapaukset eivät aiheuttaneet merkittävämpiä vahinkoja viime vuonna.
Useimmiten tapahtumapaikkana oli Helsinki, kuten aiempinakin vuosina. Tapausmäärän lisääntymiseen voi vaikuttaa myös raportointiaktiivisuuden parantuminen, kun raportoidaan pienistäkin ylimääräisistä esineistä.