Logistiikan tila ja toimintaedellytykset Suomessa
Tilannekuvassa tarkastellaan logistiikan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa, siihen liittyviä kustannuksia ja markkinoita sekä koronapandemian vaikutuksia logistiikkaan. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Suomi kansainvälisessä vertailussa
Suomen logistista suorituskykyä arvioidaan säännöllisesti muun muassa Maailman pankin julkaiseman LPI-indeksin (Logistics Performance Index) avulla. Siinä kansainvälisten logistiikka-ammattilaisten kyselytutkimuksen avulla arvioidaan 160 eri maan logistista suorituskykyä kuudella eri ulottuvuudella: rajanylitys ja tullin toiminta, liikenne- ja teleinfrastruktuuri, kansainvälisten kuljetusten saatavuus, logistiikan osaamistaso, lähetysten seurannan helppous sekä lähetysten oikea-aikaisuus. Suomen sijoitus on tässä arviossa ollut yleensä varsin hyvä. Vuonna 2018 julkaistussa uusimmassa vertailussa Suomen sijoitus oli 10, kun vuonna 2016 sijoitus oli 15. Vertailun kärkimaita ovat Saksa, Ruotsi ja Belgia.
Sijainnin merkitys logistiikan toimintaedellytyksiin Suomessa
Kansainvälisen vertailun lisäksi Logistiikkaselvityksessä 2020 arvioidaan kyselytutkimuksen avulla yritysten käsitystä toimintaedellytyksistä omalla sijaintipaikkakunnallaan. Yritykset arvioivat toimintaedellytyksiä yleisesti liiketoiminnan, tuotannon sijoittumisen, logistiikan toimivuuden, liikenneinfrastruktuurin ja kilpailijoiden sijainnin kannalta.
Eri ulottuvuudet on yhdistetty ja niistä on laskettu keskiarvo maakunnittain. Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa sijaitsevat yritykset arvioivat toimintaedellytykset parhaiksi omalla sijaintipaikkakunnallaan. Helsinki–Uusimaan yritykset ovat kaikkein tyytyväisimpiä logistisiin toimintaedellytyksiin sijaintipaikkakunnallaan. Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa taas koetaan toimintaedellytykset heikoimmiksi.
Toimintaedellytysten lisäksi liikenneinfran ensisijaisilta käyttäjiltä, logistiikkayrityksiltä, pyydettiin vielä erikseen arviota oman alueen liikenneinfrastruktuurin kunnosta. Arviota pyydettiin liikenneinfrastruktuurin teknisestä kunnosta, välityskyvystä ja kulkuyhteyksistä. Vastaajat ovat edelliseen selvitykseen 2018 verrattuna hieman tyytyväisempiä liikenneinfrastruktuurin kuntoon. Yleisesti ollaan tyytyväisempiä kulkuyhteyksiin ja välityskykyyn kuin tekniseen kuntoon, mutta eri alueilla painottuvat erilaiset asiat. Esimerkiksi infrastruktuurin tekniseen kuntoon ja kulkuyhteyksiin ollaan tyytyväisimpiä etenkin Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, joissa puolestaan välityskykyyn suhtaudutaan kriittisemmin.
Väyläviraston vuonna 2021 toteuttaman elinkeinoelämän asiakastutkimuksen mukaan vastaajista 79 % (2019: 71 %) on joko erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen kuljetustensa toimivuuteen ja turvallisuuteen. Vastaajista 45 % (2019: 40 %) on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen väylien palvelutasoon kokonaisuutena, kun taas tyytymättömien tai erittäin tyytymättömien osuus vastaajista on laskenut selvästi (2021: 23 %, 2019: 30 %). Yleisesti henkilökuljetuspalveluyritykset olivat tyytyväisimpiä, kun taas rahdinantajat ja etenkin tavarankuljetuspalveluyritykset olivat hiukan tyytymättömämpiä. Tyytyväisimpiä ollaan kauppamerenkulun väyliin ja lentokuljetuksiin, kun taas tyytymättömimpiä ollaan tie- ja rataverkkoon.
Logistiikkakustannukset ja -markkinat
Viimeisen vuosikymmen aikana logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on hieman kasvanut, mutta tuoreimman Logistiikkaselvityksen 2020 mukaan ne ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Vuonna 2019 Suomessa toimivan teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset olivat 13,5 prosenttia liikevaihdosta. Logistiikkakustannuksista kuljetusten osuus on suurin, samoin varastoon sitoutuneiden pääomakustannusten osuus on merkittävä. Edelliseen selvitykseen verrattuna kuljetuskustannukset ovat olleet nousussa, mitä selittää muun muassa öljyn hinnassa tapahtuneet muutokset tarkasteluajankohtien välillä sekä polttoaineen kulutukseen kohdistuvat erilaiset ympäristöperusteiset kustannukset (mm. sekoitevelvoite). Odotettavissa onkin, että kuljetuskustannusten nousu jatkuu lähitulevaisuudessa, kun muun muassa päästövähennystavoitteet todennäköisesti nostavat fossiilisten polttoaineiden hintaa. Se luo paineita uusien vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämiseen myös raskaassa liikenteessä. Tässä on vielä toistaiseksi muun muassa teknisiä ja taloudellisia haasteita.
Logistiikkaselvityksen 2020 tulosten mukaan vuonna 2019 teollisuuden (ml. rakentaminen) ja kaupan markkinoilta ostettujen logistiikkapalveluiden yhteisarvo oli noin 10 miljardia euroa. Tämän lisäksi julkisen sektorin logistiikkakustannukset olivat selvityksen arvion mukaan noin 1 miljardi euroa. Yritysten markkinoilta ostamista palveluista kuljetukset muodostivat selvästi suurimman osan noin 7,6 miljardia euroa.
Ostettujen palvelujen lisäksi yritykset tuottivat itse logistiikkapalveluja yhteensä noin 15,8 miljardilla eurolla. Tästä varastoon sitoutuneen pääoman kustannus on huomattavan suuri erä, noin 8,2 miljardia euroa. Suomessa logistiikkakustannukset olivat siis yhteensä noin 25,8 miljardia euroa, mikä oli lähes 11 prosenttia suhteutettuna Suomen vuoden 2019 bruttokansantuotteeseen. Se oli hieman yli prosentin pienempi kuin edellisessä selvityksessä vuonna 2017. Suomeen kohdistuneiden logistiikkakustannusten lisäksi Suomen teollisuuden ja kaupan alan logistiikan kustannuksista kohdistui ulkomaille noin 13 miljardia euroa.
Suomessa yritykset ovat ulkoistaneet osan logistiikastaan. Suhteellisesti logistiikkatoimintojaan ulkoistaneiden yritysten osuus on kasvanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Tosin perinteisempien logistiikkapalveluiden, kuten kuljetusten, näihin liittyvien paluulogistiikan ja huolinnan, osalta ulkoistusten osuus on kuitenkin viime vuosina hieman laskenut.
Yritysten arvioiden mukaan eri logistiikkatoimintojen kysyntä joko lisääntyy tai pysyy ennallaan seuraavina vuosina. Kasvua odotetaan erityisesti verkkokaupan tarvitsemien kuljetusten, logistiikan tietojärjestelmien ja lisäarvopalveluiden kysynnässä. Kysynnän arvioidaan vähenevän kotimaisten kuljetusten, kansainvälisten kuljetusten ja laskutuksen osalta.
Koronapandemian vaikutukset logistiikkaan
Koronapandemia vaikutti ja vaikuttaa edelleen merkittävästi yhteiskuntien toimintaan ja kansainväliseen kauppaan. Vaikka pahimmilta skenaarioilta kansantuotteen supistumisesta on vältytty ja logistiikkaan rajoitukset eivät yhtä merkittävästi vaikuttaneet kuin henkilöliikenteeseen, on pandemian vaikutus kansantalouteen ollut negatiivinen.
Logistiikkaselvityksen 2020 mukaan pandemian vaikutukset ovat kuitenkin toistaiseksi olleet varsin rajallisia. Hieman yli puolet yrityksistä arvioi pandemialla olleen negatiivisia vaikutuksia liikevaihdon kehitykseen, mutta toisaalta noin viidesosa yrityksistä arvioi vaikutusten niiden liikevaihtoon olleen positiivisia. Positiivisia vaikutuksia on ollut erityisesti joillekin kaupan alan yrityksille. Myös vaikutukset työvoiman määrään ovat olleet melko maltillisia, vaikkakin vajaat kolmasosa yrityksistä arvioi pandemian vaikuttaneen siihen negatiivisesti.
Yrityksistä noin 4/5 on pystynyt pitämään yllä yrityksensä ja toimitusketjunsa suorituskykyä pandemiasta huolimatta sekä reagoimaan ja mukauttamaan toimintaansa sen aiheuttamiin häiriötilanteisiin. Pandemiasta johtuvan epävarmuuden takia yritykset ovat maksaneet omille tavarantoimittajilleen ja saanet maksut omilta asiakkailtaan aiempaa pidemmän ajan kuluttua. Lisäksi yritysten varastotasoja on nostettu, kun ne ovat kohdanneet erilaisia toimitusvaikeuksia esimerkiksi komponenttien saannissa. Tilannetta pahensi osaltaan kansainvälisen konttiliikenteen häiriöt, jota pahensi entisestään lyhytaikaisesti konttilaiva EverGivenin juuttuminen Suezin kanavaan huhtikuussa 2021.
Valtio on myöntänyt erilaisia tukia, joita on suunnattu pandemiasta johtuvien häiriöiden ja rajoitusten negatiivisten vaikutusten kompensoimiseen. Pandemiasta kärsineet yritykset ovat voineet yleisesti hakea kompensaatiota toimintansa ylläpitämiseen. Lisäksi eduskunta hyväksyi kesällä 2020 lisämäärärahaa 24,8 miljoonaa euroa meriliikenteeseen asetetun julkisen palvelun velvoitteen kustannusten kattamiseksi. Tähän eduskunta hyväksyi vielä vuoden 2021 ensimmäisessä lisäbudjetissa 23,15 miljoonan euron lisämäärärahan. Julkisen palvelun velvoitteen avulla varmistetaan huoltovarmuuden, teollisuuden tarpeiden ja liikenneyhteyksien kannalta keskeisten merireittien hoitaminen. Päätökset koskevat yhteyksiä Turusta Tukholmaan, Ahvenanmaalta Ruotsiin, Helsingistä Tallinnaan ja Vaasasta Uumajaan. Nämä yhteydet ovat kriittisiä etenkin Suomen ulkomaankaupalle, jossa kappaletavarakuljetukset ovat vahvassa roolissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisyritykset ovat selviytyneet pandemiasta melko hyvin ja ovat pääosin hyvissä asemissa pandemian jälkeen.