Suomen kansainvälinen saavutettavuus

Kansainvälinen saavutettavuus 

Merkittävimmät kansainvälistä saavutettavuutta koskevat tarpeet syntyvät vienti- ja tuontikuljetusten, kansainvälisen työasioinnin ja ulkomaisen työvoiman liikkumisen tarpeista sekä logistiikan digitalisaatiosta. Kaikki kansainväliset kuljetukset ja henkilöliikenne tapahtuvat joko raja-asemien tai kansainvälisten solmupisteiden (satamat, lentokentät) kautta. Myös maan sisäiset yhteydet ja sijainnit vaikuttavat kansainvälisten matkojen ja toimitusten kuljetusaikoihin ja -kustannuksiin. Nämä tekijät sisältyvät kuitenkin Suomen sisäisen alueellisen saavutettavuuden seurantaan.

Kansainvälinen saavutettavuus tarkoittaa siis helppoutta, jolla tietyn alueen henkilöt ja yritykset Suomessa tavoittavat tarvitsemansa palvelut ja toiminnot muista maista ja päinvastoin. Suomalaisten yritysten tarvitsemien palveluiden ja toimintojen sijaintien muutokset muissa maissa vaikuttavat Suomen kansainväliseen saavutettavuuteen. Näihin asioihin ei voida vaikuttaa Suomen liikennejärjestelmän keinoin.  Suomen kansainvälistä saavutettavuutta onkin käytännössä tarkasteltava liikenteellisenä saavutettavuutena. Tällöin saavutettavuudella tarkoitetaan, kuinka hyvin liikenne- ja digitaaliset yhteydet ja palvelut mahdollistavat Suomen julkishallinnon, yritysten ja kansalaisten muihin maihin kohdistuvien liikkumis-, kuljetus- ja yhteydenpitotarpeiden toteutumisen. 

Kansainvälinen saavutettavuus on asia, joka on äärimmäisen riippuvainen globaalista ympäristöstä ja ilmiöistä. Pandemiat, sodat, taloudelliset kriisit, maailmanpolittiinen tilanne ja markkinamuutokset vaikuttavat ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen kansainvälisesti. Kansainvälinen saavutettavuus toteutuu suurelta osin markkinaehtoisesti, jonka takia Suomi valtiona pystyy vaikuttamaan omaan kansainväliseen saavutettavuuteensa melko vähän.

Suomen kansainvälistä saavutettavuutta edistävät ominaisuudet ovat vakaa yhteiskunta ja pitkälle kehittyneet logistiikan rakenteet, kuuluminen Euroopan unionin Schengen-alueeseen, korkea digitalisaatio, sekä tehokas ja korkealaatuinen palvelukulttuuri logistiikan ja liikenteen markkinoilla. Suurimmat haasteet ovat Suomen sijainti ja pienet markkinat. Suomi sijaitsee Euroopan pohjoisosissa Itämeren perukalla, jonka takia Suomi on ollut aina verrattain syrjässä Euroopan taloudellisista ja liikenteen keskuksista. Tästä syystä Suomi on hyvin altis toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja saavutettavuus eri mittareilla voi vaihdella voimakkaammin kuin verrokkimailla. 

Ihmiset matkustavat Suomeen ja Suomesta useimmiten lentäen. Suomen lentokenttäyhdistävyys on Pohjoismaisella tasolla, varsinkin suhteutettuna talouden kokoon. Suomen sijainti on mahdollistanut Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisen merkittävänä Lännen ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana, mutta koronapandemia ja Venäjän ilmatilan sulkeutuminen ovat heikentäneet Suomen yhteyksiä Kaukoitään. 
Tavaraliikenteessä selkeä enemmistö kulkee meriteitse. Meriliikenteen yhdistävyydessä ei ole ollut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälinen junaliikenne on ollut aina vain pieni osa Suomen liikenteestä, ja vuodesta 2022 lähtien idän rajanylitykset rautateitse ovat vähentyneet merkittävästi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Liikenteen ja kuljetusten hinnan nousu sekä logistiikkayritysten taloustilanne ovat tuoneet haasteita myös saavutettavuuden näkökulmasta. 

Kansainvälisen saavutettavuuden toteutumista voidaan arvioida tarkastelemalla liikenne- ja kuljetusyhteyksien palvelutasoa. Tämä tieto saadaan erilaisista kansainvälisistä indekseistä, jotka auttavat hahmottamaan Suomen kansainvälisen saavutettavuutta ja sen kehitystä.  Nämä indikaattorit voidaan jakaa neljään kategoriaan, jotka ovat lentoliikenteen verkostot, meriliikenteen verkostot, kansainvälinen kilpailukyky sekä digitalisaatio. Osa indikaattoreista mittaa verkostojen yhdistävyyttä ja osaa voidaan käyttää kyseisen liikennejärjestelmän tehokkuuden ja palvelutason arvioimiseen.

Kansainväliset arvioitsijoiden mukaan Suomen logistiikan tehokkuus ja laatu on kansainvälisesti hyvin korkea. Suomen logistiikan palveluja käyttäneet kansainväliset yhteistyökumppanit ovat olleet tyytyväisiä suomalaisten yritysten toimintaan ja Suomella vaikuttaa olevan verrattain hyvä imago. Digitalisaatiossa Suomen taso on huippua niin Euroopassa kuin globaalisti. 

Suomen kansainvälisen saavutettavuuden tilannekuvasta julkaistaan raportti loppuvuoden aikana, jossa indikaattorien tulokset tullaan esittelemään yksityiskohtaisemmin.

Lentoliikenteen yhdistävyys

Euroopan lentokenttäjärjestö ACI Europe on julkaissut yhteistyössä SEO Aviation Economics'n kanssa vuodesta 2014 alkaen vuosittaisen raportin, jossa Euroopan lentokentät ja maat indeksoidaan näiden lentoliikenteen yhdistävyyden mukaan. ACI:n lentokenttäyhdistävyysindeksi koostuu suorien lentojen ja vaihtoyhteydellä saavutettavien lentojen kohteiden määrän ja niihin tarjottavien lentojen frekvenssien summasta. 

Euroopan sisäisessä vertailussa Suomi sijoittui vuonna 2022ACI:n lentokenttäyhdistävyydessä 19:ksi. Pohjoismaista Norja on sijoittunut parhaiten, sen ollessa sijalla 8. Ruotsin sijoitus oli 12, Tanskan 14 ja Islannin 30. Suomen lentokenttäyhdistävyyden kasvu vuodesta 2021 vuoteen 2022 oli 277 %, mikä oli suurempaa kuin Euroopassa keskimääräisesti (165 %).

Alla olevassa kuvassa on kuvattuna Pohjoismaiden lentokenttäyhdistävyyden kehitys vuodesta 2014 lähtien. Kaikkien Pohjoismaiden lentokenttäyhdistävyys kasvoi vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen yhdistävyys laski huomattavasti pandemian vaikutuksesta. Norja pystyi ylläpitämään lentokenttäyhdistävyyttään suhteellisesti parhaiten verrattuna muihin Pohjoismaihin, vaikka senkin yhdistävyysarvo laski 71 % vuonna 2020. Suomen vastaava luku oli -91 %, Ruotsin -90 %, Tanskan -88 % ja Islannin -90 %.

Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA julkaisee omaa lentokenttien yhdistävyysindeksiä. IATA:n lentoyhdistävyysmallissa kahden lentokentän välinen yhdistävyysindeksi määritellään kohdelentokenttään järjestettyjen lentojen määrän, keskimääräisen matkustajapaikkojen määrän per lento ja kohdelentokentän painoarvon tulona. Lentokentän painoarvo perustuu sen vuosittaiseen lentokapasiteettiin. Lentokentän yhdistävyysindeksiarvo on kaikkien sen kahdenvälisten lentokenttäyhdistävyysindeksien summa. IATA-mallin indeksiä käytetään mm. Maailman talousfoorumi WEF:n kansainvälisen kilpailukyvyn indeksin yhtenä indikaattorina. 

IATA:n lentokenttäyhdistävyysindeksi antaa hyvin samansuuntaisia tuloksia Pohjoismaille kuin ACI:n lentokenttäyhdistävyysindeksi. Yhdistävyysindeksin osalta Pohjoismaat asettuvat järjestykseen Norja, Ruotsi, Tanska, Suomi ja Islanti.  

IATA:n indeksi esitetään myös suhteessa väestön määrään ja bruttokansantuotteeseen. Tällä tavoin tarkasteltuna Pohjoismaiden järjestys muuttuu siten, että Islanti sijoittuu parhaiten ja Ruotsi huonoiten.

Suomen kokonaissijoitus lentoliikenneyhdistävyydessä oli 43, mutta kun arvo suhteutetaan väkilukuun, Suomi on sijalla 30 ja BKT:een suhteutettuna sijalla 52. Islanti oli kokonaisvertailun sijalla 77, mutta väkilukuun suhteutetun indeksin vertailussa se oli ensimmäinen ja BKT:een suhteutettuna seitsemäs.

Meriliikenteen yhdistävyys

Meriliikenteen yhdistävyyttä mittaa YK:n kauppa- ja kehityskonferessi UNCTAD linjaliikenteen yhdistävyysindeksillä (Liner Shipping Connectivity Index LSCI). Indeksi kuvaa yksittäisen valtion kansainvälisen linjaliikenteen integraatiota globaalissa linjaliikenneverkostossa. 

LSCI:n indeksi perustuu mm. maan linjaliikenteen reittien määrään ja vilkkauteen, sekä niitä käyttävien alusten kokoon. LSCI indeksiä tulkitessa täytyy ottaa huomioon, että se ei ota huomioon ro-ro-liikennettä koskevia tilastoja. Tämä laskee erityisesti Suomen kaltaisten maiden indeksiarvoa, joissa ro-ro-alusliikenne on yleistä ja koskee useita erilaisia kuljetusketjuja.

Suomen LSCI-arvo oli vuoden 2023 puolessa välissä 14,9. Itämeren maista (pois lukien Venäjä), Suomen yhdistävyysindeksi on kolmanneksi pienin, Viron ja Latvian ollessa pienimmät. Saksan yhdistävyys on selkeästi suurin Itämerellä sen ollessa 82,72. 

Alla olevassa kuvassa on kuvattu Itämeren maiden indeksiarvon kehitykset vuodesta 2006 lähtien. Saksan, Suomen, Latvian ja Viron yhdistävyysindeksi on pysynyt hyvin samankaltaisena koko seuranta-ajan. Puola, Ruotsi ja Tanska taas ovat onnistuneet lisäämään yhdistävyyttään 2010-luvulla, mutta 2020-luvun alusta trendi on näyttänyt pysähtyneen. Kuvaajasta nähdään, että koronapandemialla ei ollut yleisellä tasolla läheskään yhtä suurta vaikutusta konttien linjaliikenteeseen kuin esimerkiksi lentoliikenteeseen.

UNCTAD bilateraalinen linjaliikenneyhdistävyysindeksi mittaa puolestaan kahden valtion välisen linjaliikenteen vahvuutta. Indeksi voi saada arvoja nollasta yhteen, jossa yksi on kaikista paras arvo. Indeksi perustuu hyvin samankaltaisiin tekijöihin tavanomaisen linjaliikenneyhdistävyyden kanssa, mutta se huomioi esimerkiksi myös maiden satamien etäisyyden toisistaan sekä maat yhdistävien linjaliikenteen kaupallisen kilpailun tason. 

Viimeisin julkaisu bilateraalista indeksistä on vuoden 2021 ensimmäinen kvartaali. Tällöin Suomen suurin kahdenvälinen yhdistävyys oli 0,27, mikä oli sama suurimman kaupankäyntimaan Saksan kanssa. Järjestyksessä seuraavaksi tulivat Venäjä, Alankomaat, Iso-Britannia ja Puola. Suurin osa parhaista kahdenvälisistä yhdistävyyksistä Suomella on luonnollisesti Itämeren maiden kanssa. 

Traficom on kehittänyt oman indeksin merikuljetusten yhdistävyyden mittaamiseen, joka mukailee UNCTAD:n linjaliikenneindeksiä. LSCI-indeksistä poiketen vertailussa on mukana vain Suomen satamat, ja konttiliikenteen lisäksi säännölliselle ro-ro-liikenteelle on laskettu oma indeksi. Näin voidaan seurata myös ro-ro-alusliikenteen yhdistävyyden kehitystä ainakin Suomen satamien kesken. Seuranta aloitettiin vuonna 2017, ja indeksi päivittyy kvartaaleittain.

Traficomin mallissa konttiliikenteen parhain yhdistävyys on Helsingin, HaminaKotkan ja Rauman satamilla, eli indeksi mukailee UNCTAD:n mallin tuloksia. Konttiliikenteen yhdistävyys on laskenut jonkin verran kaikilla satamilla.

Ro-ro-liikenteen yhdistävyydessä Helsinki on yhä parhain, mutta toisena tulee Maarianhaminan ja Turun satamat. Maarianhaminan yhdistävyys laski voimakkaasti vuonna 2020 koronapandemian vaikutuksesta, mutta se on elpynyt entiselle tasolleen vuoteen 2022 mennessä. Ro-ro-liikenteen yhdistävyydessä ei näy samanlaista trendiä kuin konttiliikenteessä, että yhdistävyys olisi laskenut tarkasteluvälillä.

Kansainvälisen kilpailukyvyn ja logistiikan tarpeiden indikaattorit

Kansainvälinen saavutettavuus on olennaisella tavalla kytkeytynyt maan kansainväliseen kilpailukykyyn. Tämän takia monista kilpailukykyä mittaavista indekseistä löytyy logistiikkaa ja infrastruktuuria arvioivia osuuksia, joilla voidaan mitata myös kansainvälistä saavutettavuutta.

Maailman talousfoorumin ylläpitämä kansainvälisen kilpailukyvyn mittari GCI lienee tunnetuin lajissaan. Indeksi perustuu WEF:n teettämän Executive Opinion Surveyn tuloksiin, jossa kansainvälisiltä päättäjiltä oli pyydetty arvioimaan muiden maiden eri yhteiskunnallisten osien laatua. Vuonna 2019 raportissa oli mukana 141 maata ja 103 indikaattoria, jotka oli jaettu nk. 12 pilariin. Kansainvälisen saavutettavuuden kannalta tärkein osa-alue on infrastruktuurin pilari. 

Suomi on perinteisesti pärjännyt GCI-indeksissä erittäin hyvin. Vuonna 2019 sen sija oli 11. koko indeksissä. Pohjoismaista Suomea korkeammilla sijoilla olivat Ruotsi ja Tanska, jotka olivat sijoilla 8 ja 10. Suomen paras sijoitus on vuodelta 2013, jolloin se oli kolmannella sijalla. Siitä lähtien Suomi on vain menettänyt sijoitustaan.

Suomen sijoitus GCI-indeksin Infrastruktuuri-pilarissa on esitetty alla olevassa taulukossa. Indikaattorin antamien pisteiden perään on merkitty, onko muutos ollut positiivinen vai negatiivinen edelliseen vuoteen verrattaessa. Taulukon arvoja lukiessa on tarpeen huomioida, että Suomen kansainväliseen saavutettavuuteen vaikuttavat erityisesti lento- ja meriliikenteen suorituskyky. Maa- ja rautatieliikenteen indikaattorit kuvaavat paremmin Suomen sisäistä saavutettavuutta ja liikkuvuutta.

Kokonaisvaltaisesti Suomi oli alaosion 22. paras maa, Singaporen ollessa parhain. Sijoituksista huomataan, että Suomi on pärjännyt hyvin erityisesti tehokkuutta arvioivien indikaattorien osioissa: Satamapalveluiden tehokkuudessa Suomi sijoittui 3. parhaaksi ja lentoliikenteen palveluissa 4. ja junapalveluissa 7. parhaaksi. Tässä tehokkuuden arvosana perustuu asiantuntijakyselyn arvioihin.

Huonoiten infrastruktuurin osiossa Suomi pärjää yhdistävyyttä mittaavien indikaattoreiden sijoituksissa, jotka ovat rataverkon tiheys ja lentoasemien ja laivojen linjaliikenteen yhdistävyys. Näissä Suomen sijoitus on kullekin 42., 46. ja 75. 

Kaiken kaikkiaan Suomen indikaattorien arvot ovat joko parantuneet tai pysyneet samana verrattuna edelliseen vuoteen, lukuun ottamatta tieinfrastruktuurin laatua, joka on laskenut.

Maailmanpankin logistiikan suorituskykyindeksi LPI 

Maailmanpankin logistiikan suorituskykyindeksi LPI (Logistic Performance Index) on kansainvälinen maiden kansainvälisen logistiikan palveluiden tasoa mittaava indeksi. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 2007 ja uusin on vuodelta 2023. LPI-indeksi perustuu kokonaan Maailmanpankin järjestämän kansainvälisten kuljetus- ja logistiikka-alan ammattilaisista koostuneeseen kyselyyn.

Suomesta on ollut yksi LPI-indeksin kärkimaista ja sen sijoitus oli vuoden 2023 raportissa toinen. Indeksin kärkisijaa piti Singapore. Indeksin pisteiden yläraja oli 5, ja vuonna 2023 sai pisteikseen 4,2. Pohjoismaista Tanska on heti Suomen jälkeen jaetulla kolmannella sijalla kolmen muun maan kanssa. Ruotsi taas sai sijoituksen 7, Norja sijan 19 ja Islanti on sijalla 26.

Pohjoismaiden sijoitusten kehitystä on tarkasteltu alla olevassa kuvassa. Suomi menetti sijoitustaan merkittävästi vuonna 2014, jolloin Suomi oli vertailun 24. Sen jälkeen Suomi on onnistunut tasaisesti parantamaan mainettaan laadukkaan logistiikan maana.

Alla olevassa taulukossa on Suomen sijoitus ja pisteet indeksin kuudessa alaosioissa. Suomi oli jokaisen kategorian viiden parhaimman maan joukossa, mikä on yleistä vertailun kärkimaille. Kansainvälisten kuljetusten järjestäminen ja lähetysten saapumisen oikea-aikaisuus ovat osa-alueet, joissa Suomi sai asiantuntijakyselyn parhaimmat arviot, ja niissä kategorioissa, joissa Suomi ei ollut ensimmäisellä sijalla, parhaimman arvion sai Singapore, joka oli koko indeksin parhaiten arvioitu maa.

Digitalisaatio

Syrjäisen maantieteellisen sijainnin vuoksi Suomen potentiaali yhdistävyytensä parantamiseen esimerkiksi lento- ja meriliikenteen verkostoissa on rajallinen. Tämän vuoksi digitaalisten yhteyksien kehittäminen ja hyödyntäminen on oleellinen osa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden parantamista.
Perinteisesti Suomi on pärjännyt hyvin digitalisaatiota mittaavissa vertailuissa. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomi oli Euroopan komission teettämän vuosittaisen digitaalisen suorituskyvyn seurantaindeksi DESIn ykkössijalla. Osassa vertailun osa-alueista Suomi on niin edelläkävijäasemassa, että voidaan puhua jopa saturaatiotilanteesta, jossa olosuhteiden merkittävä parantaminen ei ole välttämättä edes mahdollista.

DESI muodostuu yhteensä neljästä osa-alueesta, jotka ovat inhimillinen pääoma, siirtoyhteydet, digitaaliteknologian integraatio ja julkishallinnon digitaaliset palvelut. Vuoden 2022 indeksissä Suomi oli ensimmäisellä sijalla inhimillisen pääoman ja digitaaliteknologian integraation osa-alueissa. Julkishallinnon digitaalisten palveluissa sijoitus oli toinen.

Suomi sijoittui Euroopan unionin maista siirtoyhteyksien osa-alueella kahdeksanneksi, ja Suomen saamat pisteet tässä alaindeksissä olivat vain vähän yli Euroopan keskiarvon. Tämä johtuu Suomen matalasta laajakaistakattavuudesta, mikä ei indeksin mittapuulla ole tällä hetkellä riittävä erityisesti maaseudulla. Toisaalta tämä indikaattori kuvastaa paremmin Suomen alueellisen saavutettavuuden tilannetta kuin kansainvälistä saavutettavuutta.

Yhteenveto

Kansainvälinen saavutettavuus on hyvin riippuvainen globaalista ympäristöstä ja ilmiöistä. Pandemiat, geopoliittinen tilanne, taloudelliset kriisit ja markkinamuutokset vaikuttavat ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen kansainvälisesti. Tämän vuoksi Suomi yksin valtiona pystyy vaikuttamaan omaan kansainväliseen saavutettavuuteensa hyvin vähän. 

Suomen kansainvälistä saavutettavuutta edistävät ominaisuudet ovat vakaa yhteiskunta ja pitkälle kehittyneet logistiikan rakenteet, kuuluminen Euroopan unionin yhtenäismarkkinoihin ja Schengen-alueeseen, korkea digitalisaatio, sekä tehokas ja korkealaatuinen palvelukulttuuri logistiikan ja liikenteen markkinoilla. Suurimmat haasteet ovat Suomen sijainti ja pienet markkinat. 

Logistiikan tehokkuutta ja laatua mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomen taso on kansainvälisesti hyvin korkea. Suomen logistiikan palveluja käyttäneet kansainväliset yhteistyökumppanit ovat olleet tyytyväisiä suomalaisten yritysten toimintaan ja Suomella vaikuttaa olevan verrattain hyvä imago. 

Toisaalta Suomi on sijaintinsa vuoksi aina verrattain syrjässä Euroopan taloudellisista ja liikenteen keskuksista. Ihmiset matkustavat Suomeen ja Suomesta useimmiten lentäen, kun tavaraliikenteessä selkeä enemmistö kulkee meriteitse. Kansainvälinen junaliikenne on ollut aina vain pieni osa Suomen liikenteestä, ja vuodesta 2022 lähtien rajanylitykset rautateitse ovat loppuneet kokonaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. 

Suomen meriliikenne on riippuvainen Suomen viennin ja tuonnin tarpeista. Tämän vuoksi Suomen meriliikenteen yhdistävyys voi kasvaa vain, jos ulkomaankaupan tarpeet kasvavat. Tällä hetkellä Suomen meriliikenteen yhdistävyys on UNCTAD:n indeksien mukaan Itämeren alhaisinta. Indeksi ei kuitenkaan ota huomioon ro-ro-liikennettä, joka on merkittävä Suomen kansainväliselle tavaraliikenteelle. Meriliikenteen yhdistävyys ei ole muuttunut yhtä voimakkaasti koronapandemian seurauksena, kuin lentoliikenteelle kävi. Myöskään Venäjän hyökkäyssodan mahdolliset vaikutukset meriliikenteen yhdistävyyteen eivät ole toistaiseksi havaittavissa. 

Suomen lentoliikenne on perinteisesti hyötynyt Suomen sijainnista. Vaikka lentokenttäyhdistävyys ei ole samaa tasoa muiden Pohjoismaiden kanssa, on Helsinki-Vantaan lentokenttä ollut merkittävä solmukohta Aasian ja läntisen maailman välillä. Tämän vuoksi Suomen solmukohtayhdistävyys on ollut indeksissä huomattavasti korkeampi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Koronan jälkeisinä vuosina Suomen kansainvälisen lentoliikenteen elpymistä ovat vaikeuttaneet Aasian kohteiden lentoyhteyksien hidas palautuminen sekä Venäjän ilmatilan sulkeutuminen vuonna 2022. Vaikka Helsinki-Vantaa korostuu Suomen kansainvälisen lentoliikenteen selkeänä keskuksena, tulee toisaalta huomioida myös pohjoisen lentokenttien merkitys Lapin turismille. 

Kansainvälinen saavutettavuus sisältää monia ulottuvuuksia, minkä vuoksi sitä ei voida tietyssä mielessä tyhjentävästi mitata. Kansainvälisistä tutkimusta löytyy kuitenkin useita työkaluja, joilla voidaan saada käsitys kaikista niistä palasista, jotka muodostavat edellytykset vaivattomalle ja tehokkaalle ihmisten, tavaroiden ja palveluiden kansainväliselle liikkumiselle. Indikaattorit auttavat hahmottamaan Suomen asemaa kansainvälisissä liikenneverkostoissa sekä tunnistamaan globaalien ilmiöiden vaikutuksia Suomen yhteyksiin maailmalle.