Tilannekuvassa seurataan linja-autojen käyttövoimia ja hiilidioksidipäästöjä. Sivuja päivitetään käyttövoimien osalta kolme kertaa ja hiilidioksidipäästöjen osalta kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Linja-autojen käyttövoimajakauma
Manner-Suomessa on liikennekäytössä kaikkiaan noin 12 000 inja-autoa.
Diesel on ollut linja-autoissa ylivoimaisesti yleisin käyttövoima. Dieselin osuus on nyt noin 90 %. Vaihtoehtoisia käyttövoimia eli käytännössä sähkölinja-autoja on tullut viime vuosina paljon liikennekäyttöön. Niitä oli syyskuun 2025 lopussa lähes 1 200 kappaletta ja valtaosa niistä on täyssähkölinja-autoja. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja kaasuautoja sekä etanoli- ja vetyautoja. Bensiinilinja-autoja on vain noin 20 kappaletta.
DIesel-linja-autojen määrä on vähitellen vähentynyt. Viidessä vuodessä vähenemä on ollut 6 %.
Vuoden 2025 syyskuun lopussa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus linja-autoista on 10 %. Vaihtoehtoisista käyttövoimista käytännössä kaikki ovat ns. kaupunkibusseja, jotka taas ovat lähes kauttaaltaan täyssähkölinja-autoja.
Vaihtoehtoisista käyttövoimista täyssähkölinja-autoja on tällä hetkellä noin 1 100 kappaletta ja kaasulinja-autoja on noin 90 kappaletta. Vetylinja-autoja on 5 kappaletta.
Ensirekisteröityjen ja käytettynä maahantuotujen linja-autojen käyttövoimat
Linja-autokanta uudistuu, kun linja-autoja ensirekisteröidään tai tuodaan käytettynä maahan. Vuoden 2024 aikana linja-autoja ensirekisteröitiin tai tuotiin käytettynä maahan noin 800 kappaletta, joista noin kaksi kolmasosaa on ensirekisteröityjä.
Vielä muutama vuosi sitten diesel oli vallitseva käyttövoimaensirekisteröidyissä tai käytettynä maahantuoduissa linja-autoissa. Vuodesta 2021 vaihtoehtoisten käyttövoimien linja-autot ovat alkaneet yleistymään kovaa vauhtia. Vuoden 2024 aikana ensirekisteröidyistä tai käytettynä maahntuoduista linja-autoista noin 40 % on vaihtoehtoisia käyttövoimia, joista lähes kaikki olivat täyssähköisiä linja-autoja.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien ensirekisteröintien määrä vaihtelee melkoisesti kvartaalista toiseen. Tähän on syynä se, että kaupungit tilaavat sähkölinja-autoja kerralla isomman määrän ja näiden tilausten ensirekisteröinnit osuvat aina tietyille kvartaaleille. Diesel-linja-autojen ensirekisteröinnit ja käytettynä maahantuonnit tapahtuvat varsin tasaisesti pitkin vuotta.
Keskimäärin noin 150 linja-autoa ensirekisteröidään tai tuodaan käytettynä maahan yhden kvartaalin aikana ja näistä noin 40 % on sähkölinja-autoja.
Viimeisin kvartaali 3/2025 oli melkoinen poikkeus verrattuna aiempiin kvartaaleihin, koska silloin tuotiin maahan vähän yli 200 diesel-linja-autoa. Aiemmin käytettynä maahantuotujen diesel-linja-autojen määrät ovat vaihdelleet 40 - 80 kappaleen välillä.
Vuoden 2024 aikana ensirekisteröitiin 319 täyssähkölinja-autoa. Se on ennätysmäärä, mitä vuositasolla on täyssähkölinja-autoja ensirekisteröity. Kaikki täyssähkölinja-autot ovat toistaiseksi olleet ensirekisteröityjä eikä yhtään täyssähköistä linja-autoa ole vielä tuotu käytettynä maahan.
Kaasulinja-autojen ensirekisteröinnit ja maahantuonnit ovat jääneet yksittäisiksi kappaleiksi. Vuonna 2024 ensirekisteröitiin yksi kaasulinja-auto ja tuotiin käytettynä maahan yksi kaasulinja-auto. Vuoden 2024 aikana tuotiin käytettynä maahan yksi vetylinja-auto.
Sähkölinja-autojen ensirekisteröintien määrissä on kaupunkien tilauksista johtuen paljon vaihtelua kvartaaleittain tarkasteltuna. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessa ensirekisteröidään yhden kvartaalin aikana keskimäärin noin 50 täyssähkölinja-autoa. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana on ensirekisteröity 123 täyssähkölinja-autoa.
Kaasulinja-autoja on ensirekisteröity viimeisen kahden vuoden aikana tosi harvakseltaan, mutta nyt viime heinä-syyskuun aikana ensirekisteröitiin 15 kaasulinja-autoa. Myös vetylinja-autoja on alkanut tulla Suomeen. Vuoden 2025 toisessä kvartaalissa ensirekisteröitiin viisi vetylinja-autoa. Vuoden 2024 viimeisessä kvartaalissa tuotiin käytettynä maahan yksi vetylinja-auto.
Linja-autojen hiilidioksipäästöt
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat 9,3 Mt CO₂-ekv ja niiden osuus kaikista Suomen päästöistä oli 23 %. Tieliikenteen osuus taas koko liikenteen päästöistä on 95 %.
Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksen 2024 mukaan linja-autojen osuus tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä oli 5 %.
Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuoteen 2023 asti. Niin kutsuttu jakeluvelvoite on ollut keskeisin syy liikenteen päästöjen vähenemiseksi. Jakeluvelvoite tarkoittaa, että liikennepolttoaineen jakelijoiden vuosittain kulutukseen toimittamasta liikennepolttoaineesta tietyn osuuden tulee olla uusiutuvia polttoaineita. Jakeluvelvoite on tällä hetkellä 16,5 %. Tämän jakeluvelvoitteen mukainen uusiutuvien polttoaineiden osuus on vuosina 2008 - 2023 nousujohteisesti kasvanut. Muita syitä liikenteen päästöjen vähenemiseksi on ollut liikenteen sähköistyminen ja se, että liikenteen fossiilisen bensiinin ja dieselin kulutus on viime vuosina vähentynyt liikennesuoritteiden kasvun hidastuessa. Myös uusien autojen energiatehokkuus on parantunut, joka on luonnollisesti vähentänyt päästöjä.
Vuonna 2024 tieliikenteen päästöt kasvoivat 4 % verrattuna vuoteen 2023. Suurimpana syynä tieliikenteen päästöjen kasvuun vuonna 2024 on Ilmastovuosikertomus 2025 mukaan se, että uusiutuvan energian osuus polttoaineen jakelussa väheni vuoteen 2023 verrattuna.
Alla olevassa kuvassa on kuvattuna tieliikenteen hiilidioksidipäästöt vuosina 2020 - 2024. Päästöjen jakautumisten osuuksia eri ajoneuvoille on käytetty Ilmastovuosikertomuksessa esitettyjä jakosuhteita eri vuosina. Vuodelle 2024 ei osuuksia ole laskettu ja tällöin on käytetty vuoden 2023 osuuksia.