Kaukoliikenteen palvelutason tilannekuvassa kuvataan maakuntakeskusten välisten työssäkäynti- ja työasiamatkojen palvelutason nykytilaa, palvelutasotavoitteita ja tulevaisuuden näkymiä. Tilannekuvaa päivitetään joka toinen vuosi. Tiedon tuottamisesta vastaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja Traficom ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa määrittäneet palvelutasotavoitteet maakuntakeskusten välisten keskeisimpien työssäkäynti- ja työasiayhteyksien kaukoliikenteen (juna-, linja-auto- ja lentoliikenne) palveluille. Työssäkäynti- ja työasiamatkojen kaukoliikenteen palvelutasomäärittely on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 -suunnitelman) joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteitä.
Palvelutasomäärittely keskittyy maakuntakeskusten välisiin yli 100 kilometrin työmatkayhteyksiin. Työmatkoja on kolme erilaista matkatyyppiä: työssäkäyntimatkat, työasiamatkat ja työperäinen monipaikkaisuus. Opiskelumatkat on rajattu määrittelyn ulkopuolelle, mutta yhteydet palvelevat myös opiskelijoita.
Kaukoliikenteen palvelutaso pitää sisällään liikenteellisen ja laadullisen palvelutason. Tässä tilannekuvassa tarkastellaan liikenteellistä palvelutasoa.
Matkustustarpeet
Tärkeimmät kaukoliikenteen yhteydet ovat maakuntakeskuksista Helsinkiin ja Helsingistä maakuntakeskuksiin. Lisäksi matkustustarpeita on etenkin vierekkäisten maakuntien maakuntakeskusten välisissä yhteyksissä. Liityntäyhteydet kansainvälisille lennoille ovat tärkeitä muun muassa maakuntien elinkeinoelämälle ja vientiteollisuudelle.
Liikennepalveluiden tarpeissa ja kysynnässä on eroja eri maakuntakeskusten välillä. Keskusten välinen etäisyys ja matka-aika vaikuttavat siihen, millaisia työhön liittyviä matkoja yhteysvälillä tehdään. Mikäli maakuntakeskukset sijaitsevat lähekkäin tai junayhteys niiden välillä on nopea, yhteysvälillä tehdään todennäköisesti säännöllisiä työssäkäyntimatkoja. Etäisyyden tai matka-ajan ollessa pitkä, työhön liittyvät matkat ovat todennäköisesti työasiamatkoja tai mahdollisesti työperäisestä monipaikkaisuudesta johtuvia matkoja. Pitkillä työssäkäyntimatkoilla liikennepalvelun tarve on ympärivuotinen eli yhteyksiä tarvitaan myös kesällä.
Kaukoliikenne on pääosin markkinaehtoista liikennettä, joten matkustajamäärätietoja ei ole yleisesti käytettävissä kysynnän tarkastelemiseksi. Markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan perusteella voidaan kuitenkin osin tehdä päätelmiä yhteysvälien kysynnästä. Joidenkin vierekkäisten maakuntakeskusten väliltä puuttuu kokonaan työhön liittyviin matkoihin soveltuvat joukkoliikenneyhteydet, mikä kertoo vähäisestä kysynnästä.
Palvelutasotekijät
Liikenteellisen palvelutason tärkeimpiä tekijöitä ovat aikataulujen sopivuuteen ja matkan nopeuteen liittyvät tekijät eli yhteyksien saapumisaika, lähtöaika ja runkomatkan matka-aika.
Työasiamatkoissa on tärkeää, että matka voidaan tehdä yhden työpäivän aikana ilman yöpymistä eli yhteystarve on pääosin arkisin aamulla ja iltapäivällä tai illalla.
Työssäkäyntimatkoilla matkan nopeus, yhteyden sopiva saapumisaika ja mahdollisuus hyödyntää matka-aikaa ovat tärkeitä. Erityisesti korostuvat matka-ajan ennakoitavuus ja luotettavuus.
Työssäkäyntimatkoilla myös hinta on keskeinen kulkutavan valintaan vaikuttava tekijä. Työasiamatkoilla matkan hinnalla ei ole yhtä suurta merkitystä.
Palvelutasotavoitteet
Kaukoliikenteen liikenteelliset palvelutasotavoitteet koskevat liikennetarjonnan määrää, aikataulua ja nopeutta. Palvelutason toteuttaminen ostoliikenteenä edellyttää, että yhteydelle arvioidaan olevan kysyntää ja hankinnalle on resurssit.
Perustaso työssäkäynti- ja työasiamatkoille maakuntakeskuksista Helsinkiin on yhteys, joka on Helsingissä ennen klo 9 ja paluulähtö klo 16 jälkeen, mikä mahdollistaa edestakaisen matkan joukkoliikenteellä arkipäivisin. Helsingistä maakuntakeskuksiin vastaava yhteys on perillä ennen klo 10 ja paluulähtö klo 16 jälkeen.
Maakuntakeskusten ja Helsingin välillä alle 4 h 30 min henkilöautolla suoritettavissa oleville matkoille myös päiväyhteydet noin klo 11-13 ja 13-16 ovat paikoin tarpeen lyhytkestoisemman työasioinnin mahdollistamiseksi.
Alla olevassa kuvassa yhteysvälit, joiden matka-aika henkilöautolla on yli 4 h 30 min on merkitty oranssilla. Yhteysvälit, joiden matka-aika henkilöautolla on alle 4 h 30 min on merkitty sinisellä.
Naapurimaakuntakeskusten välillä tavoitteena on tarjota alueiden kysynnän mukaan yhteys naapurimaakuntakeskukseen aamupäivällä ja paluulähtö klo 16 jälkeen. Yhteydet on kuvattu karttaan oranssilla (kuva 2).
Vierekkäin sijaitsevien maakuntakeskusten välillä, joissa matka-aika junalla tai bussilla on noin 90 minuuttia tai alle, pyritään mahdollistamaan kokopäivätyöskentely yhteydellä, joka on perillä ennen klo 9 ja lähtee takaisin alkuillasta, aikaisintaan noin 8 tunnin kuluttua saapumisesta. Yhteydet on merkitty sinisellä (kuva 2).
Matka-aika katsotaan kohtuulliseksi, mikäli työasiamatka on mahdollista tehdä yhden päivän aikana. Matka-ajan maakuntakeskusten välisillä runkomatkoilla tulisi olla enintään 3,5 tuntia. Yhteys voi olla suora tai vaihdollinen, mutta vaihtoaika saa olla enintään yhden tunnin. Matka-aikatavoite ei koske yöjunaliikennettä, jota voidaan tarjota vaihtoehtoisena yhteytenä Helsingin ja maakuntakeskusten välillä. Yöjunayhteyden tulisi olla perillä ennen klo 9.
Palvelutason toteutuminen
Suurimmat palvelutasohaasteet ovat aamun yhteyksissä, sillä työhön liittyvillä matkoilla on tarve päästä kohteeseen aamulla tai ainakin aamupäivällä. Useaan maakuntakeskukseen pääsee Helsingistä vasta klo 9 jälkeen, minkä vuoksi realistiseksi palvelutasotavoitteeksi onkin asetettu viimeistään klo 10 perillä olevat yhteydet. Myöhäiset aamuyhteydet ovat haasteena Helsingistä Lappeenrantaan, Vaasaan, Poriin, Mikkeliin ja Kemiin sekä Mikkelistä Helsinkiin.
Myös vierekkäisten maakuntien välillä on puutteita riittävän aikaisien aamuyhteyksien osalta. Joitain yksittäisiä maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä puuttuu kokonaan, joka johtuu pääosin siitä, että yhteyksille ei ole kysyntää, joten yhteyksien turvaaminen ostoliikenteenä ei ole tarpeen. Vierekkäisten maakuntien välisiä poikittaisyhteyksiä hoidetaan joidenkin maakuntien välillä hitailla vuoroilla, jolloin haasteena voi olla saapumis- ja lähtöaikojen vastaavuus työmatkojen tarpeisiin.
Parasta palvelutasoa työhön liittyville matkoille tarjotaan pääradan varrella, mutta myös siellä saattaa olla haasteita maakuntien välisissä yhteyksissä aamun saapumisaikoihin liittyen.
Pohjoisesta ja itäisestä Suomesta tarvitaan lentoyhteys, sujuva julkisen liikenteen liityntäyhteys naapurikentälle tai yöjunayhteys, jotta Helsinki on saavutettavissa aamupäivällä palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Valtiolla on henkilöjunaliikenteen hankinnoista vuoden 2030 loppuun asti sopimus, joka sisältää muun muassa säännöllisen Lapin yöjunaliikenteen sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity ja Pendolino vuoroja. Lisätietoa henkilöjunaliikenteestä löydät Rautatieliikenteen järjestäminen ja rahoitus -tilannekuvasta.
Koronapandemian aikana lentoliikenneyhteyksien vähennyttyä valtio hankki väliaikaisesti lentoyhteyksiä Helsingin ja maakuntien välille. Maakuntien lentoyhteyksiä toteutetaan myös valtion ja kaupunkien yhteishankintana. Lisätietoa kotimaan lentoliikenteestä löytyy Kotimaan lentoliikenteen järjestäminen ja rahoitus -tilannekuvasta.
Maakunnista tarvitaan liityntäyhteyksiä myös kansainvälisille lennoille. Kaukoliikenteen yhteydet maakuntakeskuksista Helsinkiin vastaavat tähän tarpeeseen osin, mutta varhaisaamun ja myöhäisillan yhteyksien puuttuminen voi aiheuttaa tarpeen ylimääräiselle yöpymiselle Helsingissä.
Tulevaisuuden näkymät
Pitkämatkainen joukkoliikenne (juna- ja linja-autoliikenne sekä lentoliikenne) toimii jatkossakin pääasiassa markkinaehtoisesti. Valtio ostaa markkinaehtoista liikennettä täydentävää henkilöjunaliikennettä ja lentoliikennettä. Linja-autoliikenteen täydentävät hankinnat toteutetaan lähtökohtaisesti ELY-keskusten ja/tai kaupunkiviranomaisten yhteishankinnoin.
Palvelutasotavoitteet ovat tavoitteellinen vähimmäistaso, joka tarvittaessa pyritään turvaamaan hankinnoin, mikäli palvelutaso ei markkinaehtoisesti täyty. Liikenteen hankinnoista päätetään erillisten päätösten mukaisesti kysyntä ja resurssit huomioiden.
Koska kaukoliikenteen tarjonta on pääosin markkinaehtoista, palvelutaso voi muuttua varsin nopeastikin. Koronapandemian aikana useita työmatkayhteyksiä lakkautui ja työmatkustuksen tarpeet muuttuivat. Esimerkiksi monet korona-aikana lakkautuneista linja-autoyhteyksistä ovat edelleen ELY-keskusten hankintojen varassa. ELY-keskusten joukkoliikenteen rahoitusnäkymät huomioiden nykyisen palvelutason ylläpitäminen voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi ja yhteyksiä joudutaan karsimaan, eikä mahdollisiin uusiin tarpeisiin voida vastata.