Kaukoliikenteen palvelutason tilannekuvassa kuvataan maakuntakeskusten välisten työssäkäynti- ja työasiamatkojen palvelutason nykytilaa, palvelutasotavoitteita ja tulevaisuuden näkymiä. Tilannekuvaa päivitetään joka toinen vuosi. Tiedon tuottamisesta vastaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Keskeisiä termejä
Työssäkäyntimatka: Kodin ja työntekopaikan välinen matka, joka tehdään yleensä päivittäin tai viikoittain. Yleinen työssäkäyntimatka on päivittäinen matka työpaikalle ja takaisin. Yli 100 kilometrin säännölliset työmatkat maakuntakeskusten välillä katsotaan pitkiksi työmatkoiksi.
Työasiamatka: Työnantajan kustantama tilapäinen ja satunnainen matka, joka tehdään erityiselle työntekemispaikalle työtehtävien vuoksi. Työasiamatka voi olla esimerkiksi kokous, edustusmatka tai koulutus.
Työperäinen monipaikkaisuus: Työperäisessä monipaikkaisuudessa työntekijä asuu osan viikosta varsinaisella tai toissijaisella työskentelypaikkakunnalla. Työpaikkakunnalla asuminen voi olla myös kausiluontoista. Työperäinen monipaikkaisuus vaatii kulkuyhteyksiä myös kotipaikkakunnalle.
Yhteenveto
- Kaukoliikenteen palvelutasotavoitteet keskittyvät erityisesti maakuntakeskusten välisiin työssäkäynti- ja työasiamatkoihin. Tärkeimmät kaukoliikenneyhteydet ovat maakuntakeskuksista Helsinkiin ja Helsingistä maakuntakeskuksiin. Lisäksi tavoitteissa korostetaan vierekkäisten maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä sekä liityntäyhteyksiä kansainvälisille lennoille.
- Kaukoliikenteen liikenteelliset palvelutasotavoitteet liittyvät liikennetarjonnan määrään, aikatauluun ja nopeuteen. Perustaso työssäkäynti- ja työasiamatkoille maakuntakeskuksista Helsinkiin on yhteys, joka on Helsingissä ennen klo 9 ja palaa takaisin klo 16 jälkeen. Helsingistä maakuntakeskuksiin vastaava yhteys on perillä ennen klo 10 ja palaa takaisin klo 16 jälkeen.
- Suurimmat palvelutasohaasteet liittyvät aamun yhteyksiin. Kaukoliikenne on pääosin markkinaehtoista, ja palvelutasotavoitteiden toteuttaminen riippuu kysynnästä ja resursseista. Palvelutaso voi muuttua varsin nopeastikin, kuten koronapandemian aikana tapahtui, kun useita työmatkayhteyksiä lakkautui ja työmatkustuksen tarpeet muuttuivat.
Kaukoliikenteen palvelutason määrittely
Vuonna 2022 Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja Traficom ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa määrittäneet palvelutasotavoitteet maakuntakeskusten välisten keskeisimpien työssäkäynti- ja työasiayhteyksien kaukoliikenteen (juna-, linja-auto- ja lentoliikenne) palveluille. Työssäkäynti- ja työasiamatkojen kaukoliikenteen palvelutasomäärittely on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 -suunnitelman) joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteitä.
Palvelutasomäärittely keskittyy maakuntakeskusten välisiin yli 100 kilometrin työmatkayhteyksiin. Työmatkoja on kolme erilaista matkatyyppiä: työssäkäyntimatkat, työasiamatkat ja työperäinen monipaikkaisuus. Opiskelumatkat on rajattu määrittelyn ulkopuolelle, mutta yhteydet palvelevat myös opiskelijoita.
Kaukoliikenteen palvelutaso pitää sisällään liikenteellisen ja laadullisen palvelutason. Tässä tilannekuvassa tarkastellaan liikenteellistä palvelutasoa.
Matkustustarpeet
Tärkeimmät kaukoliikenteen yhteydet ovat maakuntakeskuksista Helsinkiin ja Helsingistä maakuntakeskuksiin. Lisäksi matkustustarpeita kohdistuu etenkin vierekkäisten maakuntien maakuntakeskusten välisiin yhteyksiin. Liityntäyhteydet kansainvälisille lennoille ovat tärkeitä muun muassa maakuntien elinkeinoelämälle ja vientiteollisuudelle.
Liikennepalveluiden tarpeissa ja kysynnässä on eroja eri maakuntakeskusten välillä. Keskusten välinen etäisyys ja matka-aika vaikuttavat siihen, millaisia työhön liittyviä matkoja yhteysvälillä tehdään. Mikäli maakuntakeskukset sijaitsevat lähekkäin tai junayhteys niiden välillä on nopea, yhteysvälillä tehdään todennäköisesti säännöllisiä työssäkäyntimatkoja. Jos etäisyys tai matka-aika on pitkä, työhön liittyvät matkat ovat todennäköisesti työasiamatkoja tai mahdollisesti työperäisestä monipaikkaisuudesta johtuvia matkoja. Pitkillä työssäkäyntimatkoilla liikennepalvelun tarve on ympärivuotinen, eli yhteyksiä tarvitaan myös kesällä.
Kaukoliikenne on pääosin markkinaehtoista liikennettä, joten matkustajamäärätietoja ei ole yleisesti käytettävissä kysynnän tarkastelemiseksi. Markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan perusteella voidaan kuitenkin osin tehdä päätelmiä yhteysvälien kysynnästä. Joidenkin vierekkäisten maakuntakeskusten väliltä puuttuvat kokonaan työhön liittyviin matkoihin soveltuvat joukkoliikenneyhteydet, mikä kertoo vähäisestä kysynnästä.
Kaukoliikenteen markkinatilanne maakuntakeskusten välillä osoittaa sekä monipuolisen kilpailun että palvelutarjonnan keskittymisen piirteitä. Reiteillä, joilla on useita toimijoita, matkustajat hyötyvät monipuolisemmista vaihtoehdoista, mutta yksitoimijaisilla reiteillä on riskinsä niin matkustajien kuin palvelun jatkuvuuden kannalta.
Palvelutasotekijät
Liikenteellisen palvelutason tärkeimpiä tekijöitä ovat aikataulujen sopivuuteen ja matkan nopeuteen liittyvät tekijät eli yhteyksien saapumisaika, lähtöaika ja runkomatkan matka-aika. Työasiamatkoissa on tärkeää, että matka voidaan tehdä yhden työpäivän aikana ilman yöpymistä eli yhteystarve on pääosin arkisin aamulla ja iltapäivällä tai illalla.
Työssäkäyntimatkoilla matkan nopeus, yhteyden sopiva saapumisaika ja mahdollisuus hyödyntää matka-aikaa ovat tärkeitä. Erityisesti työssäkäyntimatkoilla korostuvat matka-ajan ennakoitavuus ja luotettavuus.
Myös hinta on työssäkäyntimatkojen keskeinen kulkutavan valintaan vaikuttava tekijä. Työasiamatkoilla matkan hinnalla ei ole yhtä suurta merkitystä.
Kilpailu edistää palveluiden kehittämistä, lisää vaihtoehtoja matkustajille ja alentaa asiakkaiden kustannuksia. Esimerkiksi linja-autoliikenteessä kilpailu voi tarjota joustavampia reittivaihtoehtoja ja innovatiivisia palveluratkaisuja, jotka houkuttelevat uusia käyttäjiä.
Palvelutasotavoitteet
Kaukoliikenteen liikenteelliset palvelutasotavoitteet koskevat liikennetarjonnan määrää, aikataulua ja nopeutta. Ensisijainen tavoite palvelutason toteutumiselle on markkinaehtoinen liikenne. Mikäli sellaista ei kuitenkaan synny, palvelutason toteuttaminen ostoliikenteenä edellyttää, että yhteydelle arvioidaan olevan riittävästi kysyntää ja hankinnalle on resurssit.
Perustaso työssäkäynti- ja työasiamatkoille maakuntakeskuksista Helsinkiin on yhteys, joka on Helsingissä ennen klo 9 ja lähtee takaisin klo 16 jälkeen. Tämä mahdollistaa edestakaisen matkan joukkoliikenteellä arkipäivisin. Helsingistä maakuntakeskuksiin vastaava yhteys on perillä ennen klo 10 ja lähtee takaisin klo 16 jälkeen.
Maakuntakeskusten ja Helsingin välillä, alle 4 h 30 min henkilöautolla suoritettavissa olevilla matkoilla, myös päiväyhteydet (noin klo 11–13 ja 13–16) ovat paikoin tarpeen lyhytkestoisemman työasioinnin mahdollistamiseksi.
Alla olevassa kuvassa yhteysvälit, joiden matka-aika henkilöautolla on yli neljä ja puoli tuntia, on merkitty oranssilla. Yhteysvälit, joiden matka-aika henkilöautolla on alle 4 h 30 min on merkitty sinisellä.
Naapurimaakuntakeskusten välillä tavoitteena on tarjota alueiden kysynnän mukaan yhteys naapurimaakuntakeskukseen aamupäivällä ja paluulähtö klo 16 jälkeen. Yhteydet on kuvattu karttaan oranssilla (kuva 2).
Vierekkäin sijaitsevien maakuntakeskusten välillä, joissa matka-aika junalla tai bussilla on noin 90 minuuttia tai alle, pyritään mahdollistamaan kokopäivätyöskentely yhteydellä, joka on perillä ennen klo 9 ja lähtee takaisin alkuillasta, aikaisintaan noin 8 tunnin kuluttua saapumisesta. Yhteydet on merkitty karttaan sinisellä (kuva 2).
Matka-aika katsotaan kohtuulliseksi, mikäli työasiamatka on mahdollista tehdä yhden päivän aikana. Maakuntakeskusten välisillä runkomatkoilla matka-ajan tulisi olla enintään kolme ja puoli tuntia. Yhteys voi olla suora tai vaihdollinen, mutta vaihtoaika saa olla enintään yhden tunnin. Matka-aikatavoite ei koske yöjunaliikennettä, jota voidaan tarjota vaihtoehtoisena yhteytenä Helsingin ja maakuntakeskusten välillä. Yöjunayhteyden tulisi olla perillä ennen yhdeksää aamulla, jotta se palvelisi työasiamatkoja.
Palvelutason toteutuminen
Palvelutason toteutumista on tarkasteltu poimimalla vuoden 2024 viikon 44 arkipäivien joukkoliikenneyhteydet kaupunkien välillä. Koska suuri osa kaukoliikenteestä on markkinaehtoista, yhteysväleillä voi tapahtua nopeita muutoksia, jotka eivät välttämättä ole ennakoitavissa. Joissakin yhteyksissä haasteena on se, että kysyntää on saattaa olla esimerkiksi aamun menoliikenteessä mutta ei enää aamupäivän palaavassa vuorossa eikä kuljettajan ja kulkuneuvon kannata odottaa paluuliikenteen iltapäivävuoroa.
Suurimmat palvelutasohaasteet ovat aamun yhteyksissä, sillä työhön liittyvillä matkoilla on tarve päästä kohteeseen aamulla tai ainakin aamupäivällä. Useaan maakuntakeskukseen pääsee Helsingistä vasta klo 9 jälkeen, minkä vuoksi realistiseksi palvelutasotavoitteeksi onkin asetettu viimeistään klo 10 perillä olevat yhteydet.
Palvelutaso ei välttämättä toteudu kaikilla yhteysväleillä kaikkina arkipäivinä, sillä julkisen liikenteen yhteydet – erityisesti lentoyhteydet – saattavat vaihdella eri päivinä. Lisäksi osa yhteyksistä mahdollistaa teoreettisesti työssäkäynnin, mutta vuorokausittainen matka-aika kasvaisi useisiin tunteihin tai edellyttäisi yöpymistä junassa tai lautassa.
Myös vierekkäisten maakuntien välillä on puutteita riittävän aikaisien aamuyhteyksien osalta, minkä lisäksi joitakin yksittäisiä maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä puuttuu kokonaan. Vierekkäisten maakuntien välisiä poikittaisyhteyksiä hoidetaan joidenkin maakuntien välillä hitailla vuoroilla, jolloin haasteena voi olla saapumis- ja lähtöaikojen vastaavuus työssäkäynti- ja työasiointimatkojen tarpeisiin.
Noin puolet maakuntakeskusten välisistä työasiointiyhteyksistä toteutuu niin, että yhteys saapuu ennen yhdeksää ja matka-aika on alle kolme tuntia. Parhaiten palvelutasotavoite toteutuu eteläisessä Suomessa ja pääradan varrella. Keski- ja Itä-Suomessa työasiointiyhteydet pääosin toteutuvat, mutta aikaikkuna työasian hoitamiselle julkisen liikenteen yhteyksiä hyödyntäen ei välttämättä ole toimiva, matka-aika on yli kolme tuntia, tai paluuyhteys on perillä vasta myöhään illalla tai yöllä. Esimerkiksi joidenkin maakuntakeskusten välillä yhteys saattaa olla perillä vasta iltapäivällä ja paluuyhteys lähtee takaisin myöhään illalla, jolloin mahdollisuus työasiointiin jää lähinnä teoreettiseksi.
Parasta palvelutasoa työhön liittyville matkoille tarjotaan pääradan varrella, mutta myös siellä saattaa olla haasteita maakuntien välisissä yhteyksissä aamun saapumisaikoihin liittyen. Parhaiten aamun työssäkäyntiyhteys toteutuu Etelä-Suomessa Hämeenlinnan ja Helsingin, Lahden ja Helsingin, Hämeenlinnan ja Lahden, Lahden ja Kouvolan sekä Lappeenrannan ja Kouvolan välillä, mutta myös Tampereen ja Hämeenlinnan, Oulun ja Kemin, Kemin ja Rovaniemen, Seinäjoen ja Vaasan sekä Seinäjoen ja Kokkolan välillä aamun yhteys täyttää työssäkäyntiyhteyden palvelutasotavoitteen.
Pohjoisesta ja itäisestä Suomesta tarvittaisiin lentoyhteys, sujuva julkisen liikenteen liityntäyhteys naapurikentälle tai yöjunayhteys, jotta Helsinki olisi saavutettavissa aamupäivällä palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Valtiolla on henkilöjunaliikenteen hankinnoista vuoden 2030 loppuun asti sopimus, joka sisältää muun muassa säännöllisen Lapin yöjunaliikenteen sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity- ja Pendolino-vuoroja. Lisätietoa henkilöjunaliikenteestä löydät Rautatieliikenteen järjestäminen ja rahoitus -tilannekuvasta.
Lentoyhteydet Pohjois- ja Itä-Suomesta palvelevat erityisesti työasiointiyhteytenä, sillä matka-aika junalla esimerkiksi Kuopiosta Helsinkiin on nopeimmillaankin yli neljä tuntia ja Oulusta Helsinkiin yli viisi tuntia. Maakuntien lentoyhteyksiä toteutetaan myös valtion ja kaupunkien yhteishankintoina. Lisätietoa kotimaan lentoliikenteestä löytyy Kotimaan lentoliikenteen järjestäminen ja rahoitus -tilannekuvasta.
Maakunnista tarvitaan liityntäyhteyksiä myös kansainvälisille lennoille. Kaukoliikenteen yhteydet maakuntakeskuksista Helsinkiin vastaavat tähän tarpeeseen osin, mutta varhaisaamun ja myöhäisillan yhteyksien puuttuminen voi aiheuttaa tarpeen ylimääräiselle yöpymiselle Helsingissä.
Tulevaisuuden näkymät
Pitkämatkainen joukkoliikenne (juna- ja linja-autoliikenne sekä lentoliikenne) toimii jatkossakin pääasiassa markkinaehtoisesti. Valtio ostaa markkinaehtoista liikennettä täydentävää henkilöjunaliikennettä ja lentoliikennettä. Linja-autoliikenteen täydentävät hankinnat toteutetaan lähtökohtaisesti ELY-keskusten ja/tai kaupunkiviranomaisten yhteishankinnoin. Osana valtionhallinnon uudistusta ELY-keskusten joukkoliikennetehtävät on suunniteltu siirrettäväksi Traficomin vastuulle vuodesta 2026 alkaen.
Palvelutasotavoitteet ovat tavoitteellinen vähimmäistaso, joka harkinnanvaraisesti turvataan ostoliikenteellä, mikäli palvelutaso ei markkinaehtoisesti täyty. Liikenteen hankinnoista päätetään erikseen huomioiden kysyntä ja käytettävissä olevat määrärahat.
Monet korona-aikana lakkautuneista aikaisemmin markkinaehtoisista linja-autoyhteyksistä ovat edelleen ELY-keskusten hankintojen varassa. ELY-keskusten joukkoliikenteen rahoitusnäkymät huomioiden nykyisen palvelutason ylläpitäminen on osoittautunut haastavaksi, yhteyksiä on jouduttu karsimaan, eikä mahdollisiin uusiin tarpeisiin ole voitu vastata.