Yhteysalusliikenteen tilannekuva

Yhteysalusliikenteen järjestäminen ja rahoitus

Yhteysalusliikenteen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Keskus tilaa sopimusliikennettä 10 yhteysalusreitille, raskaskuljetuspalvelua saaristomerelle sekä jakaa avustuksia neljälle reitille ja kahdelle raskaskuljetuspalvelureitille ja vastaa alusten laitureista. Valtaosa reiteistä on Varsinais-Suomessa, jonka lisäksi reittejä on myös Uudenmaalla ja Kymenlaaksossa

Valtio vastaa saariston yhteysalusliikenteestä saariston kehityksen edistämisestä annetun lain nojalla. Liikennettä järjestetään kilpailutetuilla palvelusopimuksilla ja avustuksilla.

Yhteysalusliikenne kilpailutetaan kokonaispalveluna. Kokonaispalvelusopimuksessa tilaaja määrittelee hankittavan palvelun tason. Palveluntuottajat puolestaan  arvioivat määritellyn palvelun tuottamiseksi tarvittavan kaluston, hankkivat ja ylläpitävät  sen sekä vastaavat vaatimusten mukaisen palvelun tuottamisesta sopimuskauden ajan. 
Palveluntuottajien vastuulla on myös aikataulujen laadinta yhteistyössä sidosryhmien  kanssa sekä niistä tiedottaminen. Yhteysaluspalvelusopimukset ovat 5 vuotisia. 

Osa yhteysalusliikenteestä hankitaan avustusperiaatteella perustuen. Valtioneuvoston asetukseen saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista (asetus 1373/2009  ja 371/2001). Avustukset kohdentuvat saaristoliikenteen hoitamisen kustannuksiin, jotka aiheutuvat yksityisen liikenteenharjoittajan vesiteitse merikelpoisella aluksella hoitamasta säännöllisestä liikenteestä. Tämä liikenne palvelee saaristossa pysyvästi asuvia henkilöitä niillä saariston sisäisillä tai saariston ja mantereen välisillä reiteillä, joilla ei muuta säännöllistä liikennettä tai tieyhteyksiä ole.

Avustetun saaristoliikenteen liikennöitsijä vastaa aikatauluista. Tukea saava saaristoliikenteen liikenteenharjoittaja perii asiakkailtaan kuljetusmaksut muilta kuin saariston vakituisilta. Tuetussa saaristoliikenteessä perittävistä maksuista vapautettuja ovat saaristoliikenteeseen käytettävien alusten reitin varrella sijaitsevassa saaressa pysyvästi asuvat henkilöt.

Yhteysalusliikenteelle on valtion vuoden 2023 talousarviossa osoitettu 17,9 miljoonan euron määräraha, jolla katetaan yhteysalusten liikennöinti ja laiturien kunnostamista. Yhteysalusliikenteen ohjausryhmä koordinoi yhteysalusliikenteen kehitystyötä. 

Tarjonta

Yhteysalusliikenteen sopimuksia on tällä hetkellä neljä eri toimijan kanssa. Toimijoiden markkinaosuudet vaihtelevat kilpailutusten tulosten mukaan ja tällä hetkellä Finferries liikennöi suurimmalla osalla reiteistä. Muita liikennöitsijöitä ovat Saariston Meritie, EW Finland sekä Archipelago Lines. Kaikki yhteysaluspalvelua tarjoavat yritykset ja kilpailutuksiin osallistuneet ovat kotimaisia toimijoita.

Yhteysalusliikenteen palvelutasosta ei ole tehty virallista päätöstä, mutta nykypalvelutason perustana on ollut LVM:n työryhmän laatima neliluokkainen määrittely Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen, LVM:n julkaisu 4/2009. Yhteysalusliikenteen palvelutasossa pyritään yhdistämään vakituisten asiakkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden liikkumis- ja kuljetustarpeet. Ylin palvelutaso mahdollistaa mm. työmatkat, koululaiskuljetukset ja päivittäisen asiointimatkan lähimpään palvelupisteeseen säännöllisen aikataulutetun reittiliikenteen pohjalta sekä tarvittavat maa- ja puutarhatalouksien, elinkeinoelämän ja kaupan kuljetukset, joita ei kuljeteta erillisillä raskaskuljetuksilla. Alimmassa palvelutasossa turvataan pysyvälle asutukselle vähintään kaksi asiointimatkaa viikossa lähimpään palvelupisteeseen liikennetarpeen pohjalta.

Yhteysalusliikenteen käyttäjät pääsevät osallistumaan hankittavan palvelu määrittelyyn. Tavoitteena on käyttää olemassa olevat resurssit tehokkaasti ja löytää yhteisymmärrys reitin palvelutasosta sekä keskeisistä alusvaatimuksista. Palvelun käyttäjien osallistuminen liikennepalvelun suunnitteluun mahdollistaa, että käyttäjien todelliset tarpeet tulevat huomioiduksi ja hankittava palvelu on tarkoituksenmukaista.

Yhteysalusliikenteen käyttäjämäärät vaihtelevat paljon vilkkaan kesänkauden ja hiljaisemman talvikauden välillä. Yhteysalusreiteillä on erilliset kesä- ja talviaikataulut.

Yhteysalus.fi (Ulkoinen linkki) -sivustolla on reittikartat ja linkit liikenteen aikatauluihin. Reittikohtaista tietoa, kuten reittikartta ja palveluntuottajan yhteystiedot, löytyvät myös tältä sivulta. Palveluntuottajan vastuulla on aikataulujen laadinta yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä niistä tiedottaminen.

Tietyillä alueilla, jossa aikataulutettua yhteysalusliikennettä ei ole, on saariston vakituisilla asukkailla käytettävissä taksivenetyyppinen kuljetuspalvelu jota valtio avustaa. Saaristomerellä on myös erillinen raskaskuljetuspalvelu. Avustettua raskaskuljetuspalvelua on Inkoo-Raaseporin saaristossa sekä Loviisan saaristossa.

Alukset

Yhteysalusliikenteessä käytettävät alukset ovat yleisesti ottaen hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa, mutta noin 27 vuoden keski-iästä johtuen kalusto ei täytä uusien alusten esteettömyys- ja turvallisuusmääräyksiä, ja matkustajamukavuudessa on puutteita tämän päivän vaatimustasoon nähden. Kaluston korkea ikä myös lisää kalustorikkojen riskiä.

Yhteysalusten käyttövoima on yhä pelkästään kevyt polttoöljy eikä vaihtoehtoisia polttoaineita ole vielä käytössä yhteysalusliikenteessä. Yhteysalusten moottorien päästövaatimuksia on yhteysalusreittien kilpailutusten yhteydessä kiristetty.

Yhteysalusliikenteen esteettömyydestä on tarkempaa tietoa Matkustaja-alusliikenteen esteettömyys -tilannekuvassa.

Kysyntä

Yhteysaluksilla kulkee yhteensä 260 000 matkustajaa vuodessa. Matkustajamäärät eri yhteysalusreittien vaihtelevat suuresti. Yhteysaluksia käyttävä vakituinen väestö on ikääntynyttä ja lapsiperheitä on vähän. Vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen välinen raja on hälvenemässä, jolloin saariston asukkaiden osuus liikenteestä on vähentynyt ja kesäasukkaiden osuus kasvanut. Kokonaisuutena yhteysalusliikenteessä liikennemäärät ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosina. Yhteysalukset liikennöivät yhteensä noin 150 saareen.

Yhteysalusliikenteessä käyttöaste on paikoitellen alle 20 %. Tämä merkitsee, että palvelutaso on osittain kysyntään nähden korkealla tasolla ja vähäisen vakituisen asutuksen määrän takia liikenne palvelee suurelta osin vapaa-ajanasukkaita. Toisaalta kalustoa on mitoitettu raskaan liikenteen kantavuusvaatimusten sekä vaativien keliolosuhteiden (mm. ulkosaariston olosuhteet, jääolot) mukaan.

Kehittämistarpeet

Yhteysalusliikenteen suurimmat kehittämistarpeet ovat aluskannan uusiminen ja sähköistäminen, liikenteen taloudellisen yhtälön ja alusten käyttöasteen parantaminen sekä yhteysaluslaitureiden parantaminen. Yhteysalusliikenteen palvelutason määrittelyyn on myös tarvetta saada tarkempaa lainsäädännöllistä selkänojaa erillisen asetuksen muodossa.

Yhteysalusliikenteen ohjausryhmä edistää kehittämisestä edistää yhteysvastaa LVM sekä Saaristoasiain neuvottelukunta/MMM ovat tilanneet kolme yhteysalusliikenteeseen liittyvää kehittämisselvitystä, jotka ovat parhaillaan tekeillä. Yhteysalusliikenteen maksullisuutta selvitetään, reittejä kartoitetaan sekä yhteysalusliikenteen toimintamalleista tehdään kustannusvertailua. Selvitykset valmistuvat syksyn 2023 aikana. Selvitykset ovat pohjatyötä tulevalle saaristolain päivitystyölle, jonka yhteydessä on tarkoitus myös laatia yhteysalusliikenteen järjestämistapaperusteet.  

Aluskannan uusiminen tulisi mahdollistaa nykyistä pidemmillä liikennöintisopimuksilla. Nykyiset, lyhyet viiden vuoden liikennöintisopimukset eivät mahdollista liikennöitsijöitä kuolettamaan suuria kalustoinvestointeja yhden sopimuskauden aikana.

Yhteysalusliikenteen alusten käyttöasteen suurta vaihtelua kesä- ja talvikausien välillä olisi mahdollista tasata erillisillä kesäkauden nopeilla aluksilla, jotka toisivat lisäkapasiteettia kesän vilkkaaseen liikennöintikauteen. Talvikauden liikenne olisi mahdollisesti hoidettavissa hieman nykyistä pienemmällä, hitaalla kalustolla, joka hoitaisi myös tavara- ja ajoneuvokuljetukset kesäaikaan. Pienemmät alukset ovat tosin säille alttiimpia ja liikenteen keskeytyksiä tulisi nykyistä enemmän. Kaluston lisääminen tuo lisäkuluja, joten mallin taloudellista kannattavuutta on vielä tarvetta selvittää.