Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Matkustaja-alusliikenteen esteettömyys

Tässä tilakuvassa kuvataan pääasiassa kotimaan matkustaja-alusliikenteen esteettömyyttä ja kehittämistarpeita. Lisäksi tilakuvassa kuvataan yleisellä tasolla Suomen satamien kautta kulkevan kansainvälisen matkustaja-alusliikenteen esteettömyyttä ja avustamista tässä liikenteessä. Tilakuvaa päivitetään vähintään kahden vuoden välein. Tilakuvan päivittämisestä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Matkustaja-alusliikenteen esteettömyys

Esteettömyyden kannalta keskeisimpiä seikkoja vesiliikenteessä ovat pääsy alukselle, esteettömät pysäköintipaikat autokannella, pääsy matkustajatiloihin ja matkustajatiloissa liikkuminen, esteettömät wc:t sekä alusten opastus-, viestintä- ja hälytysjärjestelmien saavutettavuus. Tilakuvassa on lisäksi pyritty selvittämään matkan tekemiseen liittyvää ennakkosuunnittelua ja lipun ostamista erityisryhmien näkökulmasta. 

Yleisesti ottaen esteettömyys on otettu parhaiten huomioon suurilla kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksilla. Kotimaan liikenteessä käytössä olevilla aluksilla esteetön matkustaminen toteutuu vaihtelevasti, sillä nämä alukset ovat merkittävästi pienempiä. Tilakuvan perusteella liikkumisesteisillä on kuitenkin valtaosin pääsy julkisesti rahoitettuun kotimaan matkustaja-alusliikenteeseen ja esteettömiin matkustajapalveluihin. 

Alusten esteettömyyttä koskeva sääntelytausta

Kansainväliset, matkustaja-alukset (muun muassa Ruotsiin, Viroon ja Saksaan liikennöivät suuret ro-ro matkustaja-alukset) kuuluvat SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan ja niitä velvoittavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) antaman kiertokirjeen MSC/Circ.735 erityiset esteettömyysvaatimukset joka on Suomessa otettu käyttöön määräyksen TRAFICOM/530729/03.04.01.00/2019 avulla. Näiden alusten osalta esteettömyyden teknisten ratkaisujen valvonta kuuluu Traficomille, mutta se on ulkoistettu luokituslaitokselle. 

Matkustaja-alusten esteettömyyttä kotimaanmatkoilla säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä (2009/45/EY eli non-SOLAS-direktiivi). Direktiivi on toimeenpantu Suomessa lailla aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (2009/1686 6§) sekä Traficomin määräyksellä Matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten esteettömyydestä julkisessa liikenteessä. 

Traficomin määräys antaa tarkentavia teknisiä määräyksiä esteettömyysvaatimusten soveltamisesta. Määräys koskee sekä kotimaan että kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksia ja suurnopeusmatkustaja-aluksia julkisessa liikenteessä. Määräystä ei sovelleta losseihin. 

Vanhempien alusten muuttaminen vaatimusten mukaiseksi (muun muassa tilojen, hissien, wc:eiden ja kulkuyhteyksien osalta) on kallista ja joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä esteettömyysvaatimuksista poikkeamiselle tulee kuitenkin hakea poikkeamislupaa Traficomilta.   

Kaupunkien tilaama ja rahoittama säännöllinen lauttaliikenne

Helsingin kaupungin tilaama Suomenlinnan lauttaliikenne

Suomenlinnaan on mahdollista matkustaa pyörätuolin kanssa. Suomenlinna II-, Suokki- ja Tor-lauttoihin kuljetaan luiskaa pitkin. Matkustamossa on vapaata tilaa pyörätuolille. Lautoilla ei ole esteettömiä wc-tiloja. Ehrensvärld-lautta on esteellinen, mutta kuljettaa pääasiassa tavaraliikennettä ja mm. tilausbussimatkustajia Katajanokalta Suomenlinnaan. Lauttaväli kestää noin 15 minuuttia. 

Esteettömän matkan suunnittelua ja lipun ostamiseen liittyvää ennakkotietoa on tarjolla Suomenlinnan sivuilla. Sen sijaan HSL:n sivuilla (lauttaliikenne kuuluu HSL:n lippujärjestelmään) tai liikennöitsijän (Suomenlinnanliikenne.fi-) sivustolla ei ole tietoa lauttaliikenteen esteettömyydestä.

Pyörätuolilla tai sähkömopedilla liikkuvat voivat matkustaa HSL:n joukkoliikennevälineissä ilman lippua ja tämä koskee myös Suomenlinnan lauttoja. Lisäksi näkövammaiset voivat tietyin ehdoin hankkia vapaaoikeuden joukkoliikenteessä matkustamiseen HSL-alueella (kuntalaisuudesta riippumatta). HSL:n tilaamilla Suomenlinnan lautoilla testataan parhaillaan lähimaksulaitteita, jotka laajenevat myöhemmin koko HSL:n liikenteeseen. Nykyiset HSL:n lippuautomaatit eivät ole esteettömiä ja poistuvat kokonaan käytöstä parin vuoden sisällä. HSL:n verkkosivut ja HSL-mobiilisovellus ovat ulkopuolisen organisaation auditoima ja nämä palvelut täyttävät (WCAG) 2.1 tason AA-saavutettavuusvaatimukset osittain.

Turun seudun joukkoliikenne Fölin vesibussiliikenne

Turun seudun joukkoliikenne Fölin järjestämän Ruissalon vesibussiliikenteen molemmat alukset m/s Jaarli sekä m/s Ruissalo sekä pysäkit ovat liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömiä. Vesibussiliikenne kuuluu osaksi Turun seudun joukkoliikenteen (Fölin) lippujärjestelmää, jossa pyörätuolilla liikkuva henkilö voi matkustaa maksutta kuntalaisuudesta riippumatta. Lisäksi tiettyjen muiden vammaisryhmien on mahdollista hakea vapaaoikeutta joukkoliikenteen käyttöön, mutta hakijan on oltava Föli-alueen kuntalainen. Fölin vesibusseissa on lähimaksulaitteet. Fölin verkkosivut ja mobiilisovellus täyttävät (WCAG) 2.1 tason AA-saavutettavuusvaatimukset.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaama yhteysalusliikenne

Yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen järjestäminen on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Yhteysalusreittejä on kolmen maakunnan alueella. Valtaosa reiteistä on Varsinais-Suomessa, jonka lisäksi reittejä on myös Uudenmaalla ja Kymenlaaksossa. 

Yhteysalus- ja maantielauttaliikenne kilpailutetaan kokonaispalveluna, jolloin ELY-keskus määrittelee hankittavan palvelun tason. Palveluntuottajat puolestaan arvioivat määritellyn palvelun tuottamiseksi tarvittavan kaluston, hankkivat ja ylläpitävät sen sekä vastaavat vaatimusten mukaisen palvelun tuottamisesta sopimuskauden ajan. Palvelintuottajien vastuulla on myös aikataulujen laadinta yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä niistä tiedottaminen. Maantielautta- ja yhteysalusliikenteessä kulkeminen on kaikille matkustajille ilmaista. 

Pieni osa yhteysalusliikenteestä hankitaan avustusperiaatteella perustuen Valtioneuvoston asetukseen saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista (asetus 1373/2009 ja 371/2001). Avustukset kohdentuvat saaristoliikenteen hoitamisen kustannuksiin, joka palvelee saaristossa pysyvästi asuvia henkilöitä sellaisilla reiteillä, joilla ei ole muuta säännöllistä liikennettä tai tieyhteyksiä. Käytännössä näillä reiteillä vain saaristossa pysyvästi asuvien henkilöiden matkustaminen on ilmaista.

Keväällä 2022 Varsinais-Suomen yhteysalusliikenteen reiteillä voi valtaosalla reiteistä matkustaa pyörätuolin kanssa autossa istuen ja noin puolessa yhteysväleistä on myös pääsy esteettömiin matkustajapalveluihin (matkustajatila, esteetön wc). Hiittisten reitillä ja Nauvon poikittaisella reitillä on käytössä pieniä veneitä, joihin ei ole pääsyä autolla tai pyörätuolilla. 

Kymenlaaksossa kulkeva Kotka-Pyhtään yhteysalusreitti liikennöidään pääosin täysin esteettömällä aluksella. Sen sijaan Uudellemaalle sijoittuva Porvoo-Sipoo yhteysalusliikenne ja Inkoon avustettu yhteysalusliikenteen reitti liikennöidään pienillä veneillä, joihin ei ole pääsyä myöskään autossa istuen.

Yhteysalusliikenteen reittien esteettömyys liikkumisesteisten näkökulmasta (Huhtikuu 2022)

 Varsinais-Suomi
Utön yhteysalusreittiLiikkumisesteisten näkökulmasta esteettömät alukset/alus ja matkustajapalvelut (pääsy alukselle pyörätuolilla ja mahdollisuus liikkua sisätiloihin hissillä, esteetön wc)
Velkuan yhteysalusreittiLiikkumisesteisten näkökulmasta esteettömät alukset/alus ja matkustajapalvelut (pääsy alukselle pyörätuolilla ja mahdollisuus liikkua sisätiloihin hissillä, esteetön wc)
Rymättylän yhteysalusreittiLiikkumisesteisten näkökulmasta esteettömät alukset/alus ja matkustajapalvelut (pääsy alukselle pyörätuolilla ja mahdollisuus liikkua sisätiloihin hissillä, esteetön wc)
Nauvon pohjoinen yhteysalusreittiLiikkumisesteisten näkökulmasta esteettömät alukset/alus ja matkustajapalvelut (pääsy alukselle pyörätuolilla ja mahdollisuus liikkua sisätiloihin hissillä, esteetön wc)
Nauvon eteläinen ja poikittainen yhteysalusreittiNauvon eteläisellä reitillä liikkumisesteisten näkökulmasta esteetön alus ja matkustajapalvelut (pääsy alukselle pyörätuolilla ja mahdollisuus liikkua sisätiloihin hissillä, esteetön wc). Poikittaisella yhteysalysreitillä käytössä osittain alus, joka esteellinen (pieni vene).
Paraisten yhteysalusreitti Mahdollisuus matkustaa yhteysvälillä pyörätuolin kanssa autossa istuen. Liikkumisesteisten näkökulmasta esteelliset matkustajapalvelut. Pisimmillään yhteys 45 minuuttia. 
Hiittisten yhteysalusreittiReitin läntisellä osuudella liikkumisesteisten näkökulmasta esteetön alus/ ja matkustajapalvelut. Itäisellä reitillä käytössä esteellinen kalusto (vene, johon ei mahdu autoja kyytiin, ei myöskään pääsyä pyörätuolilla). 
Iniö-Houtskarin yhteysalusreittiMahdollisuus matkustaa yhteysvälillä pyörätuolin kanssa autossa istuen. Toisella käytössä olevalla aluksella myös esteettömät matkustajapalvelut.
Korppoon yhteysalusreittiMahdollisuus matkustaa yhteysvälillä pyörätuolin kanssa autossa istuen. Liikkumisesteisten näkökulmasta esteelliset matkustajapalvelut. 
 Avustettavat reitit Varsinais-Suomessa
Pieni rengastie (Nauvo-Seili-Hanka, vain kesäisin)Mahdollisuus matkustaa yhteysvälillä pyörätuolin kanssa autossa istuen. Liikkumisesteisten näkökulmasta esteelliset matkustajapalvelut.
Saariston rengastie (Houtskäri-Iniö, vain kesäisin)Mahdollisuus matkustaa yhteysvälillä pyörätuolin kanssa autossa istuen. Liikkumisesteisten näkökulmasta esteelliset matkustajapalvelut. 
 Kymenlaakso
Kotka-Pyhtään yhteysalusreittiPääosin liikkumisesteisten näkökulmasta esteetön alus ja matkustajapalvelut (pääsy alukselle pyörätuolilla ja mahdollisuus liikkua sisätiloihin hissillä, esteetön wc) (Valtaosa vuoroista liikennöidään esteettömällä Otava-aluksella, osa Tekla I:lla, jossa ei ole esteetöntä wc:tä)

 

Lyhyillä yhteysväleillä wc:n tarve on pienempi aluksella kuin rannalla, jossa odotusaika voi venyä pitkäksikin. Osalla yhteysväleistä esteettömiä wc:eitä on tarjolla lauttarannoissa, kuten Nauvossa ja Pärnäisissä. 

Yhteysalusliikenteen aluksilla miehistö vastaa pääasiallisesti poikkeus- ja häiriötiedottamisesta matkustajille. Kaikissa aluksissa on kuulutuslaitteet, mutta ei sähköisiä infotauluja tai muuta visuaalista tapaa poikkeustiedottamiseen.  

VARELY ei vastaa yhteysalusliikenteen reittien, kaluston, aikataulujen ja lipputietojen matkustajainformaatiosta, vaan informaatiosta vastaavat liikennöitsijät. Yhteysalusliikenteen alusten esteettömyystietoja ei tällä hetkellä ole saatavilla liikennöitsijöiden verkkosivuilta. Toimijoita on pyydetty lisäämään alusten esteettömyystiedot verkkosivuilleen tietopyyntöjen yhteydessä. 

Liikennöitsijöiden sivustojen saavutettavuudesta ei ole kattavaa tietoa. VARELY vastaa lautta.net aikatauluhakusivuston ylläpitämisestä, jonne on pyritty kokoamaan saariston yhteyksiä samaan alustaan. Sivuston saavutettavuutta ei ole selvitetty, mutta järjestelmää ollaan uusimassa kokonaisuudessaan lähivuosina. Lisäksi tietoja tarjoaa harrastelijoiden koostama saaristolautat.fi-sivusto. Tämänkään sivuston saavutettavuudesta ei ole tietoa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaama maantielauttaliikenne

Maantielauttaliikenteen järjestäminen on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Suomen maantieverkolla on yhteensä 40 lossi- ja lautta-aluspaikkaa, joista suurin osa sijaitsee Varsinais-Suomen saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Näistä lossipaikkoja on yhteensä 33 ja lautta-aluspaikkoja 7. Traficomin esteettömyysmääräys ei koske losseja. 

Lautta-aluksia käytetään seuraavilla saaristoreiteillä: Parainen-Nauvo, Nauvo-Korppoo, Korppoo-Houtskari, Korppoo-Norrskata, Kasnäs-Hiittinen, Kustavi-Iniö, Oulunsalo-Hailuoto. Kaikkia lauttapaikkoja hoitaa Finnferries.

Maantielauttaliikenteessä ylitykset ovat lyhyitä ja matkustajat pysyttelevät matkan ajan pääosin autoissaan. Lautta-aluksilla hoidettavista yhteyksistä pisin matka on Korppoo-Houtskari välillä, jossa lauttamatka kestää noin puoli tuntia. Tällä välillä on käytössä ainakin osittain Stella-alus, jossa on pääsy matkustajatilaan ja kahvioon myös pyörätuolilla ja esteetön wc. Valtaosa muista aluksista on saanut poikkeusluvan muun muassa esteettömän wc:n osalta aluksen rakenteiden, korkean iän ja lyhyiden lauttavälien vuoksi. Pyörätuolilla liikkuva matkustaja voi nousta autosta kannelle matkan aikana, mikäli ilmoittaa tulostaan ennakkoon ja pyytää ohjaamaan lastaustilanteessa sopivalle pysäköintipaikalle.

Ahvenanmaan saaristoliikenne

Ahvenanmaan julkisesta saaristoliikenteestä vastaa maakuntahallituksen omistama Ålandstrafiken-yhtiö. Liikennettä hoitaa viisi liikennöitsijää. Reittejä hoidetaan yhdeksällä aluksella ja kahdella vara-aluksella, joista pääosa on maakuntahallituksen omistuksessa

Saaristoliikenne jakautuu neljään linjaan, joista suurimmat matkustajamäärät ovat pohjoisella linjalla sekä Föglön linjalla. Pohjoinen linja palvelee Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välistä liikennettä Kustavin ja Vårdön välillä. Föglössä on vakituisia asukkaita hieman yli 500 ja Föglön saaret ovat myös vilkas matkailukohde.  

Liikkumisesteisillä on autolla matkustaessaan pääsy kaikkiin Ahvenanmaan saaristoliikenteen yhteyksiin. Lisäksi valtaosalla linjoista on myös liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömät matkustajapalvelut (pääsy alukselle pyörätuolilla ja mahdollisuus liikkua sisätiloihin, hissi, esteetön wc sekä esteetön pysäköintipaikka). Ainoastaan pohjoisella linjalla on saarten välistä liikennettä hoitavia aluksia, joissa kaikkiin palveluihin ei ole pääsyä. Kyseiset reitit ovat kuitenkin ajallisesti lyhyitä lauttavälejä. Ahvenanmaan saaristoliikenteessä käytössä olevat alukset ovat verrattain suuria (keskimäärin yli 100 matkustajapaikkaa).

Kuvassa kartalla Ahvenamaan saaristoliikenteessä reittejä, joissa on  tarjolla esteettömiä matkustajapalveluista.
KUVA: Ahvenanmaan maakuntahallituksen hankkimassa saaristoliikenteessä liikkumisesteiset voivat matkustaa kaikilla aluksilla autolla liikkuessaan. Liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömät matkustajapalvelut, kuten pyörätuolilla liikkuminen matkustamotiloihin ja esteetön wc toteutuvat valtaosalla linjoista.

Miehistö vastaa pääasiallisesti poikkeus- ja häiriötiedottamisesta matkustajille. Kaikissa aluksissa on kuulutuslaitteet. 

Ahvenanmaan saaristoliikenteen kannalta keskeisimmät matkustajainformaatiota tarjoavat verkkosivustot ovat Ålandstrafikenin sivut, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämä lautta.net sekä harrastelijoiden koostama saaristolautat.fi-sivusto. Sivustoilta ei ole saatavilla saavutettavuusselosteita. Sivustot eivät myöskään tarjoa keskeisimpiä esteettömyystietoja yhteyksiä ja aluksia koskien, kuten onko aluksilla pääsy pyörätuolilla matkustamotiloihin tai esteettömän wc:n tietoja. Traficomin saamien tarkempien alustietojen perusteella esteettömät palvelut ovat kuitenkin valtaosin saatavilla Ahvenanmaan saaristoliikenteessä. 

Kansainvälinen matkustaja-alusliikenne 

Kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksilla (muun muassa Ruotsiin, Viroon ja Saksaan liikennöivillä matkustaja-aluksilla) esteettömyyden tila on saatujen tietojen mukaan varsin hyvä. 

Liikkumisesteisten matkustajien näkökulmasta kansainvälisillä matkustaja-aluksilla matkustaminen on sujuvaa, kunhan erityistarpeista ilmoittaa etukäteen. Tällöin henkilökunta voi auttaa matkan eri vaiheissa. Esteettömiä hyttejä on kaikilla laivoilla, mutta rajallinen määrä. Esimerkiksi Saksaan suuntautuvissa matkustaja-aluksissa on kaksi esteetöntä hyttiä. Pyörätuolilla voi liikkua pääasiallisesti yleisissä tiloissa, mutta esimerkiksi kaupoissa voi olla ahdasta liikkua sähköpyörätuolin kanssa. Autokansilla ennakkoon ilmoittautuneiden liikkumisesteisten matkustajien autot ohjataan lähelle hissejä ja huolehditaan, että autojen ympäristöön jää tilaa autosta poistumiselle ja apuvälineiden siirtämiselle. Opas- ja avustajakoirat matkustavat ilmaiseksi laivaliikenteessä ja pääsevät liikkumaan laivojen eri osissa joitain tiloja lukuun ottamatta (sauna- ja kylpyläosastot). 

Kuulovammaisille tarkoitetussa viestintäjärjestelmissä on edelleen kehitettävää. Kuuloliitto ja Kuurojen Liitto ovatkin nostaneet esiin huolen kuulovammaisten matkustajien huomioimisesta laivoilla poikkeus- ja häiriötilanteissa. Varmimmaksi viestintäkeinoksi on tunnistettu tekstiviestien lähettäminen matkustajille. Kaikkien matkustajien kannattaa jo varausvaiheessa tarkistaa, että omat yhteystiedot ovat ajan tasalla ja että tiedoista löytyy myös matkapuhelinnumero, jotta mahdollisia hätäviestejä voidaan lähettää. Osalla yhtiöistä on käytössään lisäksi sovellukset, jotka antavat tietoja matkan aikana.

Näyttöruutuja pyritään hyödyntämään entistä paremmin poikkeus- ja häiriötilanteista informoimiseen. Tällä hetkellä näytöillä on ilmoitettu muun muassa terveysturvallisuusohjeistuksia koronaepidemien vuoksi. 

Näkövammaisille tärkein kanava poikkeustilanteista viestimiseen on kuulutukset. Erityisryhmien huomioimiseksi poikkeustilanteissa on tärkeää, että henkilökunta on ennakkoon tietoinen matkustajien erityistarpeista ja hyttien sijainnista. 

Vammaiset- ja liikkumisesteiset matkustajat saavat ennakkotietoja matkustamisesta laivayhtiöiden verkkosivujen sekä maksullisten puhelinpalvelujen kautta. Verkkosivujen saavutettavuudesta ei ole julkaistu tietoa. 

Satamien esteettömyys 

Satamien infrastruktuurin esteettömyyden kehittämisestä vastaa Helsingin Satamissa Helsingin Satama Oy ja muissa satamissa liikennöitsijät eli varustamot, jotka vastaavat matkustajatoiminnoista. Naantalin matkustajasatamassa matkustajaliikenne on pääasiassa autoilla tai moottoripyörillä liikkuvia matkustajia. Matkustajaterminaali ollaan ottamassa uudelleen käyttöön vuonna 2023. 

Satamien esteettömyyttä säätelee julkisten rakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Satamaterminaalit on lähtökohtaisesti rakennettu niin, että suuret ihmisvirrat kulkevat ja toimivat tiloissa mahdollisimman vaivattomasti. Tämä edistää osaltaan etenkin liikkumisesteisten liikkumista tiloissa. 

Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn perusteella kansainvälistä meriliikennettä palvelevien satamien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytyväisiä. Kyselyn perusteella satamaterminaaleissa suurten matkustajamäärien vuoksi syntyy kuitenkin toisinaan haasteellisia tilanteita apuvälinein liikkuville ihmisille. Vammais- ja vanhusjärjestöt ovat lisäksi nostaneet esiin tarpeen lisätä moniaistista viestintää koko palveluketjussa, liikuttaessa satamassa, siirryttäessä laivaan ja laivalla. Esimerkiksi satamien akustiikkaa tulisi kehittää, jotta kuulutusten kuuluvuus ja ymmärrettävyys parantuisi.

Helsingin Sataman matkustajaterminaaleissa näkövammaisille on tuntoaistiin perustuvat taktiiliset opasteet pääreiteillä sekä helpotettu tiloissa liikkumista materiaalien ja värivalintojen kautta. Osassa palvelutiloista on induktiosilmukoita. Terminaaleissa kulkeminen on pyritty tekemään esteettömäksi niin, että liikkuminen voi tapahtua esteettömästi joko suoria reittejä tai hissejä käyttäen. Vuonna 2017 avattu Länsiterminaali 2 on saanut Helsingin kaupungin vammaisneuvoston jakaman tunnustuksen hyvin toteutetusta ja saavutettavasta esteettömyydestä.

Turun Satamassa sekä Viking Linen että Tallink Siljan terminaaleissa on varustamoiden mukaan esteettömät kulkureitit. Turun sataman matkustajaterminaalit uusitaan kokonaan lähivuosina. 

Maksuton avustamispalvelu laivamatkalla 

Toimintarajoitteiset henkilöt saavat satamassa ja matkan aikana laivalla maksutonta avustuspalvelua, joka perustuu EU-asetukseen (EU) N:o 1177/2010. Avustamispalvelu helpottaa matkustamista ja takaa kaikille yhtäläiset oikeudet laivamatkustamiseen. Laivamatkustajan oikeudet eivät ole voimassa lyhyillä retkillä tai kiertoajeluilla, useimmilla historiallisilla aluksilla, aluksilla, joiden kuljettava kokonaismatka on alle 500 metriä tai sellaisilla laivoilla, joihin mahtuu vain vähän matkustajia tai enintään 3 hengen miehistö.  

Satamassa terminaalinpitäjä auttaa satamassa toimimisessa ja laivaan siirtymisessä. Laivalla matkan aikana apua antaa laivayhtiö. Lisätietoja avun tarjoamisesta satamassa saa terminaalinpitäjän verkkosivuilta. Laivamatkan aikana tarjottavasta avusta saa lisätietoja laivayhtiön sivuilta. 

Apua saavat henkilöt, joiden liikuntakyky on rajoittunut pysyvästi tai väliaikaisesti. Avustamispalvelua voivat saada esimerkiksi iäkkäät matkustajat, pyörätuolia käyttävät henkilöt tai henkilöt, joilla on näkö- tai kuulovamma. Apua saavat myös vammaiset henkilöt sekä esimerkiksi autismin kirjon henkilöt tai henkilöt, joilla on muistisairaus. 

Avuntarpeesta tulee ilmoittaa ennakkoon. Ilmoituksen voi tehdä varauksen yhteydessä tai viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkamista laivayhtiölle, matkanjärjestäjälle, matkatoimistolle tai terminaalinpitäjälle. Jos avuntarpeesta ei ole ilmoitettu ennakkoon, liikenteenharjoittajan ja terminaalinpitäjän on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen, että apua annetaan siten, että henkilö voi nousta alukseen, poistua aluksesta ja matkustaa aluksella. Avustamista saa vuorokauden kaikkina aikoina. 

Liikenteenharjoittajien ja terminaalinpitäjien, joiden vuosittainen matkustajamäärä on yli 100 000 matkustajaa vuodessa, on laadittava ja julkaistava avustamiselle laatuvaatimukset. Lisäksi liikenteenharjoittajien ja terminaalinpitäjien on laadittava syrjimättömät esteettömyyttä koskevat ehdot vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden ja heidän seurassaan matkustavien henkilöiden kuljetukselle. Sekä laatuvaatimusten että esteettömyysehtojen laatimisessa on tehtävä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa ja ne on julkaistava saavutettavassa muodossa. Tällä hetkellä laatuvaatimuksia tai esteettömyysehtoja on saatavilla liikenteenharjoittajien ja terminaalinpitäjien sivuilla vaihtelevasti. 

Liikenteenharjoittajan ja terminaalinpitäjän on annettava matkustajille riittävässä määrin matkatietoja. Nämä tiedot on annettava saavutettavassa muodossa ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Traficom pyysi vammais- ja vanhusjärjestöiltä näkemyksiä avustamispalveluista matkustaja-alusliikenteessä. Invalidiliiton mukaan etukäteen varattu avustamispalvelu on toiminut laivamatkoilla pääosin hyvin. Järjestön mukaan autokannelle siirtymiseen voisi varata enemmän aikaa liikkumisesteisille henkilöille ja varmistaa avustamisen saatavuus silloin, kun lähtö on ollut spontaani. Lisäksi kohdemaan satamien esteettömyydestä ja avustamisen käytännöistä tulisi saada enemmän tietoa. Eläkeliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry nostaa esille henkilökohtaisen avun merkityksen satamissa liikuttaessa sekä avustajien säännöllisen koulutuksen tärkeyden, kun on kyse monin tavoin aistivammaisista ja erilaisten apuvälineiden kanssa liikkuvista matkustajista. 

Kehittämistarpeet

  • Kotimaan matkustaja-alusliikenteen keskeisiltä aikataulu- ja reittitietoja tarjoavilta verkkosivuilta ei löydy tällä hetkellä perustietoja alusten esteettömyydestä. Perustietoja ovat esimerkiksi pääsy alukselle ja sisätiloihin pyörätuolilla, esteettömän wc:n ja hissien tiedot sekä tuleeko esteetön autopaikka varata etukäteen. Traficom on tilakuvaan liittyvien tietopyyntöjen yhteydessä pyytänyt liikennöitsijöitä lisäämään verkkosivuille tietoja matkusta-alusten ja yhteysvälien esteettömyydestä. 
  • Matkustamiseen liittyvät esteettömyystiedot ja ohjeet olisi hyvä koota yhteen selkeään helposti löydettävään osioon verkkosivuilla. 
  • Kotimaan matkustaja-alusliikenteessä liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömien alusten ja matkustajapalveluiden saatavuuden edelleen kehittäminen (pääsy sisätiloihin, esteetön wc yms) etenkin pisimmillä lauttaväleillä.
  • Keskeisten matkustaja-informaatiota esittävien verkkosivustojen ja mahdollisten mobiilisovellusten saavutettavuuden kehittäminen. 
  • Alusten suurten rakenteellisten muutosten lisäksi on mahdollista kartoittaa pieniä ja kustannustehokkaita korjaustoimenpiteitä, joilla voidaan helpottaa näkö- ja kuulovammaisten matkustamista sekä niiden henkilöiden matkustusmahdollisuuksia, joiden fyysinen toimintakyky on jollain tavalla heikentynyt. Tällaisia ovat esimerkiksi opasteiden ja kontrastimaalausten lisääminen sekä kuulovammaisille suunnattujen informaatiotaulujen tai liikkumisesteisten kulkua helpottavien ramppien ja käsijohteiden lisääminen aluksiin. Väestön ikääntyessä tämä matkustajaryhmä on yhä suurempi.
  • Esteettömien wc-tilojen rakentaminen lauttarantoihin ja terminaaleihin. Jos lauttamatka on kestoltaan lyhyt, wc-tilojen saatavuus lauttarannassa tai terminaalissa voi riittää ratkaisuksi.
  • Kuulovammaisille suunnatun poikkeusinformaation kehittäminen tekstiviestien, digitaalisten sovellusten ja matkustajille tarkoitettujen näyttöruutujen avulla. Yleisesti moniaistisen viestinnän lisääminen koko matkustaja-alusliikenteen palveluketjun lävitse.
  • Hätätilannevalmiuden kehittäminen ja ylläpito toimintarajoitteisten henkilöiden huomioimiseksi onnettomuustilanteissa. Liikkumisesteisten evakuoinnissa haasteena on muun muassa se, ettei hissejä saa käyttää hätätilanteissa. Lisäksi hälytyssignaalien ja -viestien saavutettavuus kuulovammaisille on tunnistettu haaste.