Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Vesiväyläverkon strateginen tilannekuva

Tilannekuvassa on koottu yhteen vesiväylien nykyinen palvelutaso sekä luotu tulevaisuuden ennustekuva ja esitetty siihen liittyvät haasteet. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Tälle sivulle on koottu yhteenvetomaisesti erilaisia vesiväylänpidon ja vesiväyläverkon palvelutason haasteita ja tunnistettuja kehittämis- ja parantamistarpeita. Nostot perustuvat Väyläviraston tekemään työhön.

Vesiväylästön nykyinen palvelutaso vastaa pääosin elinkeinoelämän tämänhetkisiä tarpeita, jotka painottuvat seuraaviin asioihin.

Lähtökohtana tunnistettujen kehittämistarpeiden määrittelyssä vuonna 2032 ja niiden priorisoinnissa ovat elinkeinoelämän tarpeet.

  • Jäänmurron nykyisen palvelutason varmistaminen, kun jäänmurtokalusto vanhenee ja aluskoot kasvavat. 
  • Väylien parantamis- ja kehittämistarpeet rannikolla aluskokojen muutosten ja elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden takia.
  • Saimaan vesiliikenteen kehittämismahdollisuuksien mahdollistaminen huolehtimalla luotsausmaksujen tasosta ja talvimerenkulun toimivuudesta.
  • Alusten lisääntyvän automaation luomien uusien tarpeiden huomioiminen koko kauppamerenkulun väylästöllä.
Kuvassa Suomen kartassa kauppamerenkulun väylät
Kuva: Kauppamerenkulun väylät

Keskeiset muutokset strategisen tilannekuvan taustalla

Kansainvälisen tilanteen muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi meriliikenteen tilannekuvaan. Merkittävimpiä muutoksia ovat 

  • Saimaan kanavaliikenteen epävarmuus 
  • Konttiliikenteen häiriöiden ja epävarmuuden lisääntyminen, jonka todellinen vaikutus on vielä epäselvää
  • Transitoliikenteen väheneminen ja tulevaisuuden epävarmuus
  • Maantieliikenteessä kuljettajien saatavuus Euroopassa voi vaikuttaa myös meriliikenteeseen

Suomessa strategiseen tilannekuvaan vaikuttavia muutoksia on lähinnä metsäteollisuuden toimintasektorilla. Tuotantolaitosten toiminnassa tapahtuneet ja suunnitellut muutokset voi vaikuttaa lähinnä Oulun meriväylien kuljetusmääriin. Saimaan kanavan kautta tapahtuneiden raakapuukuljetusten päättyminen on lisännyt kotimaan raakapuukuljetusten määrää. 

Tulevaisuuden ennustekuva ja haasteet

Talvimerenkulun palvelutason turvaaminen tärkeimmillä väylillä edellyttää nykyisen kaluston modernisointia. Palvelutason varmistaminen kuljetusten ja vesiliikenteen tarpeiden mukaisesti edellyttää päätöstä uudesta jäänmurtokalustosta.

Tarvittavien kehittämishankkeiden toteuttaminen on keskeistä elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta, jotta väylästölle ei muodostu merkittäviä pullonkauloja. Tapahtuneet tai suunnitellut metsäteollisuuden muutokset eivät vaikuta merkittävästi näihin tarpeisiin. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen on kuitenkin tuonut mukanaan merkittäviä epävarmuustekijöitä, joiden vaikutusten ennustaminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta. Näitä ovat mm.:

  • Konttiliikenteen häiriöt voivat johtaa kuljetusten siirtymisiin eri laivausmuotoihin ja satamiin, mikä vaikuttaa myös maakuljetuksiin
  • Transiton väheneminen pienentää merkittävästi joidenkin satamien liikennettä, mikä vaikuttaa infratarpeisiin. Toisaalta samalla vapautuu satamakapasiteettia. 
  • Kuljettajien saatavuus Manner-Euroopassa voi vaikuttaa satamien ruuhkautumiseen, jolla olisi vaikutuksia roro-kuljetusten toimivuuteen

Sisävesiliikenteen kilpailukykyä on pyritty turvaamaan Saimaan kanavan kehittämisellä, mutta nyt harkitaan kanavan laajentamishankkeen peruuttamista tai lykkäämistä. Kansainvälinen tilanne on tuonut mukanaan epävarmuustekijöitä kanavaliikenteen jatkuvuuteen, jotka ovat johtaneet kanavakuljetusten siirtymiseen merisatamiin, mutta Saimaan sisäisessä liikenteessä on nähtävissä raakapuukuljetusten kasvua. Liikenteen mahdollisesti jatkuessa luotsausmaksujen kohtuullinen taso ja jäänmurron toimivuus on turvattava myös alueen sisäiset aluskuljetukset huomioiden. 

Tärkeimpiä parantamishankkeita tulisi toteuttaa siten, ettei väylästölle synny merkittäviä yksittäisiä pullonkauloja, korjausvelka pidetään kurissa suunnitelmallisesti sekä tehdään panostukset liikenteen automaation lisäämiseksi kuljetusten ja vesiliikenteen tarpeiden mukaisesti tärkeimmillä kauppameren väylillä.