Väylänpidon ja liikenteen varautuminen

Varautumisen tarkoitus

Varautuminen tarkoittaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä, valmistautumisesta toimintaan niiden uhatessa tai sattuessa sekä suunnitella niistä toipuminen. Varautumisen kansallisia periaatteita ja hallinnonalojen varautumista yhtenäistää ja ohjaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2017) jonka päivitys hyväksytään loppuvuonna 2024.

Väylänpidon ja liikenteen varautuminen

Väylänpitoa ja liikennesektoria koskevia varautumisvelvoitteita sisältyy seuraaviin säädöksiin:

• Valmiuslaki 12 §
  • valtion viranomaiset, valtion itsenäisten julkisoikeudelliset laitokset, valtion liikelaitokset
• Laki Väylävirastosta (862/2009), 2 §
• Laki Liikenne- ja viestintävirastosta (935/2018), 2 §
• Laki liikenteen palveluista (320/2017) 18, 58, 66, 129, 139 § 
  • Isommat tiekuljetusyritykset, rautatieliikenteen harjoittajat, kaupunkiraideliikenteen harjoittajat, lentotoimintaluvan haltija ja lentotoimintailmoituksen tekijä, tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelu
• Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005) 100 § 
  • Tiepitäjä (=Väylävirasto) ja ELY-keskukset.
• Ilmailulaki (864/2014) 160 § 
  • Lentokelpoisuuden hallintaorganisaatio, lentoasema, ilmaliikenne- ja sääpalvelun tarjoajat.
• Raideliikennelaki (1302/2018) 171 § 
  • Rataverkon haltija, liikenneverkon ohjauspalvelua tarjoava yhtiö (myös metro- ja raitiorataverkolla).
• Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 19 a §
  • VTS-palveluntarjoaja

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on antanut 15.5.2020 määräyksen Valmiussuunnittelun järjestäminen liikennejärjestelmässä (TRAFICOM/308489/03.04.04.00/2019). Määräys koskee valmiussuunnitelman laadintaa ja valmiussuunnittelun järjestämistä ilmailussa, raideliikenteessä ja tieliikenteessä. Määräyksen piirissä olevilla tahoilla on velvollisuus varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä huolehtia siitä, että toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta. Osassa säädöksistä Traficomille on annettu valtuus antaa tarkempia teknisiä määräyksiä suunnitelman sisällöstä ja laatimisesta.

Valmiussuunnitelmassa on kuvattava mm.

• Toimijan kriittisten toimintojen ja palvelujen määrittely.
• Riskien hallinta (Uhat ja riskit sekä niihin kohdistuvat hallintakeinot).
• Resurssien hallinta ja harjoitukset.
• Kriittiset kumppanit, palveluntuottajat ja alihankkijat.
• Viranomaisyhteistyö, viestintä.
• Lisäksi raide- ja tieliikenteelle on omia erityismääräyksiä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtäviä varautumisessa

Vuonna 2012 voimaan tulleen valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valmiuslain soveltamisala käsittää vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimivuuteen. Valmiuslaissa säädetään normaalista poikkeavista toimivaltuuksista esimerkiksi perusoikeuksista poikkeamiseen, valtiontalouden hoitoon ja hallinnon järjestämiseen poikkeusoloissa. Valmiuslain toimivaltuussäännöksiä voidaan soveltaa vain siinä määritellyissä poikkeusoloissa, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Valmiuslain uudistus on käynnistetty, ja se kestää 3,5–4 vuotta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään syysistuntokaudella 2025.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom johtaa ja valvoo valmiuslain 3 §:n mukaisissa poikkeusoloissa vesikuljetuksia. Liikenne- ja viestintäviraston päätöksellä poikkeusoloissa voidaan tilapäisesti poiketa voimassa olevista säännöksistä ja määräyksistä, jotka koskevat:

• vesiväylien avaamista tai sulkemista. 
•  jäänmurron, väyläaluspalveluiden taikka saariston yhteysalusliikenteen hoitamista.
• luotsauspalvelujen käyttämistä tai järjestämistä.
• vesiliikenteen ohjausta.

Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi päätöksellään valmiuslain 80 §:n mukaan säännellä merenkulun ja muun vesiliikenteen polttonesteen hankintaa.

Ilmaliikenteessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom johtaa ja valvoo valmiuslain 3 §:n mukaisissa poikkeusoloissa ilmakuljetuksia ja liikennettä yhteistoiminnassa ilmavoimien kanssa.

Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto voi säännellä lentoliikenteen polttonesteen sekä varasosien ja tarvikkeiden jakelua. Liikenne- ja viestintävirasto voi yhteiskunnan toimivuuden ja sotilaallisen puolustusvalmiuden turvaamiseksi:

• kieltää siviili-ilmailun tai rajoittaa sitä koko valtakunnan alueella tai sen osassa, 
• päättää lentopaikkojen tarkemmasta käyttämisestä ja niiden käyttämisen rajoittamisesta.

Raideliikenteessä raideliikennelain mukaan rataverkon haltijan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen palauttamiseksi ennalleen, jos raideliikenteessä esiintyy teknisistä ongelmista tai onnettomuudesta johtuvia häiriöitä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla on oikeus keskeyttää raideliikenne tai rajoittaa sitä vakavassa normaaliolojen häiriötilanteessa tai jos raideliikennejärjestelmän turvallisuus, ihmisen henki taikka terveys on uhattuna.

Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla on muita oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka koskevat mm. yleisiä viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja, radiotaajuuksia sekä sähköistä viestintää ja postitoimintaa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom edistää liikennejärjestelmän varautumista läheisessä yhteistyössä muiden viranomaisten, huoltovarmuuskeskuksen sekä elinkeinoelämän keskeisten toimijoiden kanssa. Virastolla on muita viranomaisia yhteen tuova rooli. 

Väyläviraston valmiussuunnittelun tavoitteet

Väyläviraston valmiussuunnittelun tavoitteena on määritellä ja esittää perusvalmiudessa suoritettavat etukäteisvalmistelut Väyläviraston tehtävien ja toimintojen turvaamiseksi normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä kuvata toiminnot häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ja niistä toipumisen toimenpiteet.

Väylävirasto tekee säännöllistä yhteistyötä myös Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa perustuen mm. kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin. HVK:n kanssa yhteistoiminta tapahtuu mm. sektorien ja poolien sekä HVK:n ohjelmien puitteissa, ja myös säännöllisenä kahdenvälisenä yhteydenpitona ajankohtaisista aiheista.

Väyläviraston valmiussuunnitelma

Väyläviraston valmiussuunnitelma kattaa kaikki Väyläviraston kriittiset toiminnot ja palvelut. Valmiussuunnitelma antaa perusteet Väyläviraston toimialojen valmiussuunnittelulle. Lisäksi se edesauttaa ja ohjaa ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden (ELY-L), liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n sekä palveluntuottajien varautumista. 

Väyläviraston valmiussuunnitelma koostuu kokonaisuuden kuvaavasta julkisesta pääasiakirjasta ja liitteistä, jotka ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin kohdan 7, 8 tai 10 mukaisesti. Kulkumuotokohtaiset erityispiirteet on kuvattu omissa liitteissään. 

Väyläviraston kriittiset toiminnot ja palvelut normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ovat:

• Väylien kunnossapidosta ja palvelutasosta vastaaminen (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
  • Hoito- ja ylläpitotoiminta; väyläinfra, taitorakenteenteen, tekniset järjestelmät
  • Rakentaminen
  • Puolustusvoimia tukeva ja kriittisen infrastruktuurin valmiussuunnittelu ja -rakentaminen (panostilat, sillat, tunnelit, varalaskupaikat, varasillat)
  • Kriittisten materiaalien sekä työkalujen ja varusteiden valmiusvarastointi
  • Rataverkon raivauspalvelut
  • Maanteiden lauttaliikenne
  • Valmiusväylät
• Liikenneverkkoihin kohdistuvien ulkoisten palveluiden yhteensovittaminen (YTS kohta 33)
  • Kunnossapitourakoitsijan viestiyhteydet
  • Rautatietunneleiden viestintään liittyvät verkot
  • Sää-, meri- ja olosuhdepalvelujen saatavuuden varmistaminen (tie-, rata- ja vesiväylä)
• Liikenteenohjauksen järjestäminen (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46) 
  • Rautateiden liikenteenohjaus
  • Vesiväylien liikenteenohjaus (VTS)
  • Tieliikenteen liikenteenohjaus, tienpidon tukitehtävät
  • Liikenteen tiedottaminen
• ELY-L:n toiminnallinen ohjaus (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
  • Tulos ja talousohjaus
  • Varautumisen ohjaaminen
  • Urakoitsijoiden varautumisen ohjaus ELYjen kautta
  • Virka-apupyynnöt
• Väyliä koskevien tietovarantojen hallinnointi (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
  • Väylien ominaisuustiedot
  • Taitorakenteet
  • Asiantuntija- ja järjestelmäpalvelut (rekisteri- ja suunnitelmatiedot)
• Puolustusvoimien toiminnan tukeminen (YTS kohta 9)
  • Ilmavoimien maantietukikohtien käyttöönottovalmistelut
  • Kriittisten tie- ja ratayhteyksien rakentaminen, kunnossapito, ylläpito, viitoitus, suluttaminen, ennallistaminen. Rataverkon kuormaus- ja lastauspaikkojen ylläpito.
  • Muut YT-sopimuksen mukaiset toimenpiteet
• Toiminnan johtaminen ja oman toiminnan varmistaminen hallinnointi (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
  • Johtokeskustoiminta ml. kriisiviestintä
  • ELY L:n, urakoitsijoiden ja muiden palveluntuottajien toiminnan ohjaaminen.

Lisäksi valmiutta kohotettaessa tehdään tilannekohtaisesti tarvittavia toimenpiteitä. 

Väyläviraston ja ELY-keskusten yhteistyö

ELY-keskuksilla on monia merkittäviä tehtäviä ja vastuita valmiusasioissa. Erityiset valmius- ja varautumistehtävät muodostuvat substanssilainsäädännön kautta tulevista tehtävistä, yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta johdetuista tehtävistä tai valmiuslain määrittelemistä tehtävistä.

ELY-keskuksille on normaalin lainsäädännön ja tulosohjauksen kautta määritelty seuraavia varautumistehtäviä:

• tiestön käytön turvaaminen ja logistiikan varautuminen, 
• ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen, 
• varautuminen ympäristö- ja luontovahinkoihin, 
• vesihuollon turvaaminen ja tulvariskien hallinta sekä patoturvallisuus ja 
• elinkeinoelämän alueellisen varautumisen edistäminen. 
• Lisäksi valmiuslain kautta tulee ELY-keskuksille mm. kuljetusten turvaaminen ja polttonesteen säännöstely.

Varautuminen sähkökatkoihin ja sähkönsäästöön väylänpidossa

Väylävirasto ja ELY-keskukset sekä Fintraffic ovat luoneet yhteistoimintamallin mahdollisiin sähkönjakelun katkoihin varautumista varten yhteistyössä keskeisten tahojen (Energiavirasto, Fingrid, LVM, Traficom ja HVK) kanssa. Lisäksi on kartoitettu kriittisten järjestelmien sähkönkäytönpaikat, jotta niiden sähkönsaanti voidaan varmistaa mahdollisten kiertävien sähkökatkojen aikana. On myös selvitetty, miten voidaan sammuttaa tievalaistusta mahdollisen sähköpulan uhatessa, jotta voidaan vähentää kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvien kiertävien sähkökatkosten tarvetta.

Huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen liittyvä yhteistyö 

Kansainvälinen, erityisesti Pohjoismaiden välinen yhteistyö liikenne- ja puolustusviranomaisten kesken on vahvistunut merkittävästi viime vuosien aikana. Yhteistyötä tehdään niin ministeriö-, virasto- kuin alueellisella tasolla. Yhteistyöllä tähdätään huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen. Tärkeimpiä yhteistyömalleja ja -foorumeita ovat Nordic Transport Preparedness Cooperation (NTPC), Isäntämaatuki (Host Nation Support, HNS) ja NATO Transport Group. 

Pohjoismaat ovat allekirjoittaneet sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä koskevan aiesopimuksen. Maiden välistä itä-länsisuuntaista infrastruktuuria halutaan kehittää siviili- ja sotilastarkoituksiin uusien rajat ylittävien kuljetusreittien luomiseksi. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon Itämeren merkitys tärkeiden liikenne-, televiestintä- ja sähköyhteyksien turvaamisessa. Suomi ja Ruotsi edistävät yhdessä sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa.

Myös kansallinen yhteistyö hallinnonalojen kesken on hyvin tiivistä.  

Huolto- ja toimintavarmuuden merkitys on kasvanut ulkomaankaupassa

Suomessa huoltovarmuus perustuu yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen osalta toimiviin markkinoihin ja kilpailukykyiseen talouteen, jotka nojautuvat toimivaan ulkomaankauppaan. Tästä näkökulmasta meriliikenteen yhteyksien toimivuus on avainasemassa. Vaihtoehtoiset kuljetusreitit ja tavat ovat tärkeitä, mutta niillä ei voida hoitaa kuin osa ulkomaankaupan kuljetustarpeista. Muiden kuljetusmuotojen haasteina ovat mm. maaliikenneinfrastruktuurin kapasiteetti sekä myös kuljetuskaluston ja kuljettajien saatavuuden asettamat rajoitteet niin Suomessa kuin naapurimaissa. 

Suomen kattava satamaverkosto tuo mahdollisuuksia huoltovarmuusnäkökulmasta, mutta mahdollisissa isommissa häiriötilanteissa kiinteän lastinkäsittelylaitteiston ja IT-toimintojen siirto satamasta toiseen on vaikeaa ja saattaa edellyttää myös infrastruktuurin kehittämistä niin satamissa kuin niiden takamaayhteyksissä. Toisaalta em. toimenpiteiden kehittäminen vain huoltovarmuusnäkökulmasta on kallista, eikä se ole satamien näkökulmasta kannattavaa liiketoimintaa. 

Suomalaisten merenkulun ammattilaisten työllistyminen aluksille ja alalla pysyminen, samoin kuin varustamoiden säilyminen myös suomalaisessa omistuksessa, on huoltovarmuuden kannalta tärkeää. On kuitenkin selvää, että Suomen logistiikan huoltovarmuus ei toimi vain suomalaisten omin voimin. Kansainvälisiä logistiikkamarkkinoita hallitsevat suuret kansainväliset konsernit, joille Suomi on pieni ja osa markkinoiden reuna-aluetta. Viennin ja tuonnin tasapainon säilyttäminen on tärkeää, että Suomi pysyisi varustamoille kiinnostavana kohteena. Erityisesti kontti- ja bulk-kuljetuksissa Suomen merilogistiikka on pääosin ulkomaisten varustamojen varassa. Roro-laivojen osalta tilanne on parempi. Jäänmurtopalvelujen kysynnälle odotetaan kasvua, kun alusten tehot laskevat päästörajoitusten myötä ja merialueille on suunnitteilla useita mittavia tuulivoimahankkeita. 

Tiekuljetukset ovat osa kuljetusketjua suuressa osassa kansainvälisiä kuljetuksia. Siksi myös tiekuljetusten toimivuudesta on tärkeää huolehtia huoltovarmuusnäkökulmasta. Alan haasteena ovat mm. kuljetusyritysten kannattavuus, kilpailukyky ja sitä kautta kyky kehittää toimintaa, kaluston ja työvoiman saatavuus sekä tieverkon korjausvelka. 

Tiekuljetusten ketteryys ja moninainen palvelutarjonta tuo mahdollisuuden hoitaa kuljetuksia myös maarajojen yli mahdollisissa isommissa häiriötilanteissa. Se edellyttää toimivia yhteyksiä Ruotsin ja Norjan tieverkolle. Myös raidekuljetuksia on mahdollista hyödyntää rajat ylittävässä liikenteessä, mutta rataverkon rajallinen kapasiteetti niin Suomessa kuin naapurimaissa sekä eri raideleveys ovat merkittävä haaste. On tärkeää huomioida, että mahdollisissa häiriötilanteissa naapurimaiden tie- ja rataverkolle kuin myös satamiin, siirtyisi niiden omaa liikennettä ja kuljetuksia. Se tuottaisi lisähaasteita kapasiteetille sekä vähentäisi edelleen saatavilla olevaa kuljetuskalustoa, palveluita sekä työvoimaa.   

Lentokuljetuksilla on oma rooli osana logistiikan toiminta- ja huoltovarmuutta sekä ulkomaankauppaa. Lentorahtia käytetään nopeaa toimitusta vaativien kriittisten tuotteiden kuljetuksissa. Lentorahdissa käytetään rahtikoneita, matkustajakoneiden ruumatilaa, lentorekkoja Suomen ja Euroopan välillä sekä kiireellisissä toimituksissa tilauslentoja pienehköllä lentokalustolla. Helsinki-Vantaa lentoasemalla on keskeinen rooli lentorahtitoiminnassa. 
Lentorahdin merkitys korostuu erilaisten teknisten koneiden, laitteiden, varaosien ja komponenttien kuljetuksissa, mikä varmistaa etenkin teollisuuden ja talouden toimivuutta. Kaupanala hyödyntää lentokuljetuksia säännöllisesti ja niitä käytetään myös kiireellisissä terveydenhuollon kuljetuksissa. Poikkeustilanteissa lentokuljetuksia on mahdollista hyödyntää myös muihin nopeisiin kansainvälisiin kuljetuksiin. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemia ovat korostaneet varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä. Ne ovat muun muassa luoneet uudenlaisia turvallisuusuhkia ja laajentaneet kybertoimintaympäristön uhkakenttää. Kybervaikuttaminen ja -hyökkäykset sekä GPS-häiriöt ovat lisääntyneet ja myös liikenteen toimialalla joudutaan jatkossa varautumaan niihin yhä paremmin. NATO-jäsenyyden myötä Suomen huoltovarmuus on parantunut oleellisesti. Toisaalta mm. laivastovierailut ja kansainväliset harjoitukset ovat Suomessa lisääntyneet merkittäväsi ja osaltaan kiristäneet tilannetta Itämerellä. Nordstream-kaasuputkien räjäytykset sekä tietoliikennekaapeleiden ja Balticconnector-kaasuputken katkaisut ovat lisänneet huolta Itämeren turvallisuudesta sekä kuljetusvarmuudesta. Kiristynyt tilanne Kiinan ja Taiwanin merialueilla sekä Lähi-idässä jatkuu ja jos eskalaatioita tapahtuu, niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös suomalaisten toimijoiden ulkomaankauppaan sekä kansainvälisiin hankinta- ja kuljetusketjuihin.

Toisaalta tapahtumat ovat osaltaan vauhdittaneet digitalisaatiokehitystä. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat muuttaneet Suomen liikenteellistä ja logistista asemaa ja luoneet tarpeen tarkastella Suomen liikennejärjestelmää uudelleen erityisesti kansainvälisen saavutettavuuden ja fossiilisesta energiasta entistä nopeamman irtautumisen näkökulmasta. Logistiikkaselvityksen 2020 mukaan suomalaisyritykset ja niiden ulkomaankauppa selvisivät koronapandemiasta melko hyvin ja olivat pääosin hyvissä asemissa pandemian jälkeen. Vaikka Suomen huoltovarmuus on hyvä ja yhteiskunnallinen tilanne on vakaa, voivat tietyt tekijät osoittautua ongelmallisiksi merenkulku- ja logistiikkamarkkinoiden toimivuuden kannalta 10–15 vuoden kuluessa. 

• Suomen logistiikkayritysten kannattavuus ja kyky investointeihin on usein heikko, mikä haastaa yritysten resilienssiä häiriötilanteissa ja haittaa kaluston uusintaa erityisesti varustamotoiminnassa. 
• Merikuljetukset ja satamat todennäköisesti keskittyvät ja erikoistuvat jatkossa tehokkuuden lisäämiseksi, mikä tarkoittaa, että vaihtoehtoisia toimintatapoja, reittejä tai kuljetus- ja lastinkäsittelykapasiteettia on häiriö- tai poikkeustilanteissa käytettävissä vähemmän ja hitaammin kuin aiemmin: pitkälle erikoistunut alus tai satama ei voi nopeasti ottaa kuljetettavakseen tai käsiteltäväkseen sille sopimatonta lastia tai aluksia.
• Satamat ovat teknologisen kehityksen johdosta alttiimpia teknisille häiriöille ja kyberhyökkäyksille.
• Venäjän hyökkäyssodan takia Suomesta muodostui markkinoiden reuna-alue, mikä luo epävarmuutta etenkin kontti- ja feeder-liikenteen palvelujen saatavuuteen jatkossa.

Erityinen huoli huoltovarmuuden näkökulmasta on riittävä jäävahvisteinen jäissäkulkukykyinen aluskanta. Myös merityövoiman saatavuus korostuu jatkossa mm. eläköitymisen takia. 

Huoltovarmuuden näkökulmasta myös kyky hallita toimitusketjuja on vähentynyt. Tehokkaamman toiminnan takia yritykset ovat vähentäneet merkittävästi varastojaan, tuotantoa on hajautettu ja toimitusketjut ovat siten alttiita erilaisille kuljetusten häiriöille. Lisäksi mm. uudet vaihtoehtoiset polttoaineet ja päästövähennystarpeet tuovat logistiikkaan aivan uusia haasteita, tosin myös mahdollisuuksia.