Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Väylänpidon ja liikenteen varautuminen

Tilannekuvassa on tarkasteltu väylänpidon ja liikenteen varautumista. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaavat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Varautumisen tarkoitus

Vuonna 2012 voimaan tulleen valmiuslain (1552/2011) tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valmiuslain soveltamisala käsittää vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimivuuteen. Valmiuslaissa säädetään normaalista poikkeavista toimivaltuuksista esimerkiksi perusoikeuksista poikkeamiseen, valtiontalouden hoitoon ja hallinnon järjestämiseen poikkeusoloissa. Valmiuslain toimivaltuussäännöksiä voidaan soveltaa vain siinä määritellyissä poikkeusoloissa, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Valmiussuunnitelman järjestäminen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on antanut 15.5.2020 määräyksen Valmiussuunnittelun järjestäminen liikennejärjestelmässä (TRAFICOM/308489/03.04.04.00/2019). Määräys koskee valmiussuunnitelman laadintaa ja valmiussuunnittelun järjestämistä ilmailussa, raideliikenteessä ja tieliikenteessä. Määräyksen piirissä olevilla tahoilla on velvollisuus varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä huolehtia siitä, että toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta. Osassa säädöksistä Traficomille on annettu valtuus antaa tarkempia teknisiä määräyksiä suunnitelman sisällöstä ja laatimisesta. 

Valmiussuunnitelmassa on kuvattava mm.

  • Toimijan kriittisten toimintojen ja palvelujen määrittely.
  • Riskien hallinta (Uhat ja riskit sekä niihin kohdistuvat hallintakeinot).
  • Resurssien hallinta ja harjoitukset.
  • Kriittiset kumppanit, palveluntuottajat ja alihankkijat.
  • Viranomaisyhteistyö, viestintä.
  • Lisäksi raide- ja tieliikenteelle on omia erityismääräyksiä.

Varautumismääräyksen piirissä ovat mm. seuraavat toimijat: 

  • Laki liikenteen palveluista 18, 58, 66 ja 129 §
    • Isommat tiekuljetusyritykset, rautatieliikenteen harjoittajat, kaupunkiraideliikenteen harjoittajat, lentotoimintaluvan haltija ja lentotoimintailmoituksen tekijä.
  • Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 100 §
    • Tiepitäjä (=Väylävirasto) ja ELY-keskukset.
  • Ilmailulaki (864/2014) 160 §
    • Lentokelpoisuuden hallintaorganisaatio, lentoasema, ilmaliikenne- ja sääpalvelun tarjoajat.
  • Raideliikennelaki (1302/2018) 171 §
    • Rataverkon haltija, liikenneverkon ohjauspalvelua tarjoava yhtiö (myös metro- ja raitiorataverkolla).

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin muita tehtäviä varautumisessa

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom johtaa ja valvoo valmiuslain 3 §:n mukaisissa poikkeusoloissa vesikuljetuksia. Liikenne- ja viestintäviraston päätöksellä poikkeusoloissa voidaan tilapäisesti poiketa voimassa olevista säännöksistä ja määräyksistä, jotka koskevat: 

  • vesiväylien avaamista tai sulkemista. 
  • jäänmurron, väyläaluspalveluiden taikka saariston yhteysalusliikenteen hoitamista.
  • luotsauspalvelujen käyttämistä tai järjestämistä.
  • vesiliikenteen ohjausta.

Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi päätöksellään valmiuslain 80 §:n mukaan säännellä merenkulun ja muun vesiliikenteen polttonesteen hankintaa.

Ilmaliikenteessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom johtaa ja valvoo valmiuslain 3 §:n mukaisissa poikkeusoloissa ilmakuljetuksia ja liikennettä yhteistoiminnassa ilmavoimien kanssa. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto voi säännellä lentoliikenteen polttonesteen sekä varasosien ja tarvikkeiden jakelua. Liikenne-ja viestintävirasto voi yhteiskunnan toimivuuden ja sotilaallisen puolustusvalmiuden turvaamiseksi: 

  • kieltää siviili-ilmailun tai rajoittaa sitä koko valtakunnan alueella tai sen osassa, 
  • päättää lentopaikkojen tarkemmasta käyttämisestä ja niiden käyttämisen rajoittamisesta.

Raideliikenteessä raideliikennelain mukaan rataverkon haltijan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen palauttamiseksi ennalleen, jos raideliikenteessä esiintyy teknisistä ongelmista tai onnettomuudesta johtuvia häiriöitä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla on oikeus keskeyttää raideliikenne tai rajoittaa sitä vakavassa normaaliolojen häiriötilanteessa tai jos raideliikennejärjestelmän turvallisuus, ihmisen henki taikka terveys on uhattuna.

Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla on muita oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka koskevat mm. yleisiä viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja, radiotaajuuksia sekä sähköistä viestintää ja postitoimintaa.

Liikenne- ja viestintävirasto edistää liikennejärjestelmän varautumista läheisessä yhteistyössä muiden viranomaisten, huoltovarmuuskeskuksen sekä elinkeinoelämän keskeisten toimijoiden kanssa. Virastolla on muita viranomaisia yhteen tuova rooli. 

Väyläviraston valmiussuunnittelun tavoitteet

Varautuminen on Väyläviraston lakisääteinen tehtävä. Väyläviraston valmiussuunnittelun tavoitteena on määritellä ja esittää perusvalmiudessa suoritettavat etukäteisvalmistelut Väyläviraston tehtävien ja toimintojen turvaamiseksi normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä kuvata toiminnot häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ja niistä toipumisen toimenpiteet. 

Väylävirasto tekee säännöllistä yhteistyötä myös Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa perustuen mm. kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin. HVK:n kanssa yhteistoiminta tapahtuu mm. sektorien ja poolien sekä HVK:n ohjelmien puitteissa, ja myös säännöllisenä kahdenvälisenä yhteydenpitona ajankohtaisista aiheista.

Väyläviraston valmiussuunnitelma

Väyläviraston valmiussuunnitelma kattaa kaikki Väyläviraston kriittiset toiminnot ja palvelut. Valmiussuunnitelma antaa perusteet Väyläviraston toimialojen valmiussuunnittelulle. Lisäksi se edesauttaa ja ohjaa ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden (ELY-L), liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n sekä palveluntuottajien varautumista. 

Väyläviraston valmiussuunnitteluvelvoite perustuu valmiuslain (1552/2011) 12 §:ään, Väylävirastolain (862/2009) 2 §:ään sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräykseen Valmiussuunnittelun järjestäminen liikennejärjestelmässä (Traficom/308489/03.04.04.00/2019). 

Väyläviraston valmiussuunnitelma koostuu kokonaisuuden kuvaavasta julkisesta pääasiakirjasta ja liitteistä, jotka ovat salassa pidettäviä Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin kohdan 7, 8 tai 10 mukaisesti. Kulkumuotokohtaiset erityispiirteet on kuvattu omissa liitteissään. 

Väyläviraston kriittiset toiminnot ja palvelut normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ovat: 

  • Väylien kunnossapidosta ja palvelutasosta vastaaminen (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
    • Hoito- ja ylläpitotoiminta; väyläinfra, taitorakenteenteen, tekniset järjestelmät
    • Rakentaminen
    • Puolustusvoimia tukeva ja kriittisen infrastruktuurin valmiussuunnittelu ja -rakentaminen (panostilat, sillat, tunnelit, varalaskupaikat, varasillat)
    • Kriittisten materiaalien sekä työkalujen ja varusteiden valmiusvarastointi
    • Rataverkon raivauspalvelut
    • Maanteiden lauttaliikenne
    • Valmiusväylät
  • Liikenneverkkoihin kohdistuvien ulkoisten palveluiden yhteensovittaminen (YTS kohta 33)
    • Kunnossapitourakoitsijan viestiyhteydet
    • Rautatietunneleiden viestintään liittyvät verkot
    • Sää-, meri- ja olosuhdepalvelujen saatavuuden varmistaminen (tie-, rata- ja vesiväylä)
  • Liikenteenohjauksen järjestäminen (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46) 
    • Rautateiden liikenteenohjaus
    • Vesiväylien liikenteenohjaus (VTS)
    • Tieliikenteen liikenteenohjaus, tienpidon tukitehtävät
    • Liikenteen tiedottaminen
  • ELY-L:n toiminnallinen ohjaus (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
    • Tulos ja talousohjaus
    • Varautumisen ohjaaminen
    • Urakoitsijoiden varautumisen ohjaus ELYjen kautta
    • Virka-apupyynnöt
  • Väyliä koskevien tietovarantojen hallinnointi (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
    • Väylien ominaisuustiedot
    • Taitorakenteet
    • Asiantuntija- ja järjestelmäpalvelut (rekisteri- ja suunnitelmatiedot)
  • Puolustusvoimien toiminnan tukeminen (YTS kohta 9)
    • Ilmavoimien maantietukikohtien käyttöönottovalmistelut
    • kriittisten tie- ja ratayhteyksien rakentaminen, kunnossapito, ylläpito, viitoitus, suluttaminen, ennallistaminen. Rataverkon kuormaus- ja lastauspaikkojen ylläpito.
    • Muut YT-sopimuksen mukaiset toimenpiteet
  • Toiminnan johtaminen ja oman toiminnan varmistaminen hallinnointi (YTS kohdat 8, 21, 33, 34, 35, 46)
    • johtokeskustoiminta ml. kriisiviestintä
    • ELY L:n, urakoitsijoiden ja muiden palveluntuottajien toiminnan ohjaaminen.

Lisäksi valmiutta kohotettaessa tehdään tilannekohtaisesti tarvittavia toimenpiteitä. 

Väyläviraston ja ELY-keskusten yhteistyö

ELY-keskuksilla on monia merkittäviä tehtäviä ja vastuita valmiusasioissa. Erityiset valmius- ja varautumistehtävät muodostuvat substanssilainsäädännön kautta tulevista tehtävistä, yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta johdetuista tehtävistä tai valmiuslain määrittelemistä tehtävistä. 

ELY-keskuksille on normaalin lainsäädännön ja tulosohjauksen kautta määritelty seuraavia varautumistehtäviä: 

  • tiestön käytön turvaaminen ja logistiikan varautuminen, 
  • ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen, 
  • varautuminen ympäristö- ja luontovahinkoihin, 
  • vesihuollon turvaaminen ja tulvariskien hallinta sekä patoturvallisuus ja 
  • elinkeinoelämän alueellisen varautumisen edistäminen. 
  • Lisäksi valmiuslain kautta tulee ELY-keskuksille mm. kuljetusten turvaaminen ja polttonesteen säännöstely.

Varautuminen sähkökatkoihin ja sähkönsäästöön väylänpidossa

Väylävirasto ja ELY-keskukset ovat varautuneet mahdollisiin sähkönjakelun katkoihin tiiviillä yhteistyöllä ja tilannekuvan muodostamisella keskeisten tahojen (Energiavirasto, Fingrid, LVM, Traficom ja HVK) kanssa sekä kartoittamalla kriittisten järjestelmien sähkönkäytönpaikat, jotta niiden sähkönsaanti voidaan varmistaa mahdollisten kiertävien sähkökatkojen aikana. Lisäksi on selvitetty, miten voidaan sammuttaa tievalaistusta mahdollisen sähköpulan uhatessa, jotta voidaan vähentää kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvien kiertävien sähkökatkosten tarvetta.