Turvallisuus Suomen vesialueilla

Verrattuna aiempiin vuosiin onnettomuuksien määrät ovat pysyneet keskimääräisesti samalla tasolla Suomen vesialueilla. Vuoden 2022  aikana Traficomin tietoon tuli 25 Suomen vesialueilla tapahtunutta onnettomuutta sekä 15 vaaratilannetta.

Suomalaisille aluksille tuona aikana Suomen vesialueilla sattui 22 onnettomuutta. Vastaava luku vuonna 2021 oli 24. Suomalaisten alusten osuus Suomen aluevesillä tapahtuneista onnettomuuksista vuonna 2022 oli 88 % (2021 80 %). Samalla, kun onnettomuuksien määrät Suomen vesialueille ovat hiukan kasvaneet, ovat liikennemäärät olleet myös nousussa.

Vaaratilanteita suomalaisille aluksille Suomen vesialueilla sattui 8 kpl. Vastaava luku vuonna 2021 oli 18 Suomalaisten alusten osuus Suomen vesialueilla tapahtuneista vaaratilanteista vuonna 2022 oli 53% (2021 78%).

Suomen vesialueilla tapahtuneet onnettomuudet ja vaaratilanteet 2022

Kymmenen vuoden aikasarjalla tarkasteluna Suomen vesialueilla tapahtuu vuosittain noin 25 - 43 onnettomuutta. Vuosittainen vaihtelu merionnettomuuksien määrissä on ollut voimakastakin, mutta lukumäärä ei yksistään kerro turvallisuuden tilan kehityksestä, koska vaihtelu on satunnaista.

Viiden vuoden aikasarjalla tarkasteltuna on Traficomille ilmoitettu vuosittain 15 - 23 Suomen vesialueilla tapahtunutta vaaratilannetta. Vuosittainen vaihtelu vaaratilanteiden määrissä on ollut melko pientä toistaiseksi, mutta lukumäärä ei yksistään kerro turvallisuuden tilan kehityksestä, koska vaihtelu on satunnaista. Aikasarja on vielä verrattain lyhyt ja sen perusteella yhteenvetoja on vielä vaikea tehdä. Käsitys siitä, mikä on vaaratilanteen sekä turvallisuuskulttuurin muutos ovat vielä kesken. Ilmoitettujen vaaratilanteiden määrää voidaan pitää pienenä suhteessa onnettomuusilmoitusten määrään. Tietoisuutta vaaratilanteiden ilmoittamisen tärkeydestä ja hyödyllisyydestä täytyy vielä lisätä merenkulkijoiden parissa.

Onnettomuudet onnettomuusluokittain

Edellisvuosien tapaan karilleajot ja pohjakosketukset olivat yleisin onnettomuustyyppi. Karilleajoja ja pohjakosketuksia oli 10 kappaletta, joka oli 40% Suomen vesialueilla tapahtuneista onnettomuuksista. Näiden määrät ovat pysyneet vuodesta toiseen melko samoina.

Törmäyksiä ja kosketuksia oli 5 kappaletta eli 20% ja yhteentörmäyksiä oli 3 kappaletta eli 12% onnettomuuksista.

Vaaratilanteet, todennäköisin seuraus

Vaaratilanteen kohdalla ajatellaan tilanteen todennäköinen seuraus eli se, mihin tilanne olisi johtanut, ellei siihen olisi puututtu. Yhteentörmäys oli yleisin vaaratilanteen todennäköinen seuraus. Niitä oli 6 kpl, joka oli 40 % kaikista ilmoitetuista vaaratilanteista. Karilleajo/pohjakosketus, hallinnan menetys ja muu seuraus olivat seuraavaksi yleisimmät vaaratilanteen todennäköiset seuraukset. Muu seuraus tarkoittaa jotain sellaista tilannetta, jonka seurausta tapahtuman yhteydessä ei ole pystytty täsmällisesti määrittelemään. Näitä oli yhteensä 9 kpl, joka oli 60 % kaikista ilmoitetuista vaaratilanteista.

Onnettomuudet alusluokittain 

Ro-ro matkustaja-alusten osuus Suomen vesialueilla tapahtuneista onnettomuuksista pysyi lukumääräisesti samana verrattuna vuoteen 2021. Prosentuaalisesti niiden osuus vuonna 2022 oli 24%, kun se vuonna 2021 oli 20%.

Vaaratilanteet alusluokittain

Vaaratilanteita Suomen vesialueilla tapahtui eniten ro-ro-lastialuksille 5 kpl, joka oli 33,3 % tapauksista. Edellisenä vuonna näitä tapahtui 2 kpl (8,7%).

Meriliikenteen poikkeamat ja rikkomukset

VTS -poikkeamaraportointi 2021

Liikenne -ja viestintävirasto Traficom seuraa turvallisuutta väylillä ja saa tiedon Fintraffic VTS raportoiduista poikkeamista. Suomessa alusliikennepalvelusta vastaavat Fintraffic VTS:n kolme VTS-keskusta. Keskusten valvonta-alueet kattavat kaikki rannikon kauppamerenkulun väylät sekä Saimaan syväväylän. Alusliikennepalvelun tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta sekä edistää alusliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja

Tilastointiin on tullut muutamia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Poikkeamien luokittelukategorioita on selkeytetty ja ne on jaettu kolmen yläotsikon alle: onnettomuus, sääntörike ja poikkeama.

Eräs suuri tilastointiin liittyvä muutos on se, että GOFREP- ja ÅTSS-alueiden rike- ja poikkeamaraportteja ei enää käsitellä erikseen VTS-alueiden poikkeamaraporteista, vaan nämä kokonaisuudet ovat mukana VTS-poikkeamaraportoinnin kokonaislukemassa, kuten muutkin VTS alueiden rike- ja poikkeamaraportit. Vaikka GOFREP- ja ÅTSS-alueet eivät ole VTS-alueita, käytetään myös niiden alueiden poikkeamaraporteista nimitystä VTS-poikkeamaraportti. 

Vuoden 2021 aikana VTS-keskukset ovat raportoineet yhteensä 834 poikkeamaa

Vuoden 2020 vastaavan jakson raporttimäärää oli 937, joten siihen verrattuna tämän vuoden raporttimäärä olivat laskussa. Vuoden 2020 alussa haettiin sopivaa linjaa luotsauksen tarjoamiseen liittyvien poikkeamien raportoinnissa, mikä nosti huomattavasti alkuvuoden 2020 raporttimäärää ennen sopivan raportointikynnyksen löytämistä. Vuonna 2021 luotsauspalvelujen tarjoamiseen liittyviä poikkeamia oli reippaasti alle puolet vuoden 2020 määrästä. Lisäksi Saimaan uusien nopeusrajoitusmuutosten myötä ylinopeusraportteja kirjoitettiin vain viidennes vuoden 2020 ylinopeusraporttimäärästä, joskin taas ylisyväys väylään -raporttien määrä oli marraskuuhun saakka huikeassa kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Kone- ja teknisiä vikoja tilastoitiin 26 enemmän kuin vuonna 2020, myös aluksen kulkua haittaavien tekijöiden määrä nousi. Muiden kategorioiden määrälliset eroavaisuudet mennevät tilastollisen vaihtelun piikkiin.

Vuoden 2020 alussa käyttöön otettu uusi poikkeamien luokittelu on osoittautunut edellistä toimivammaksi. Selkeästi suurin kategoria oli ylisyväys väylään, josta raportoitiin 228 kertaa. Ensimmäistä kertaa ylisyväydet nousivat määrällisesti kärkeen, kun aikaisempina vuosina kone- ja tekniset viat pitivät pitkään kärkisijaa. Kone- ja tekniset viat olivat vuonna 2021 toiseksi suurin poikkeamakategoria yhteensä 150 tapauksella. Kolmanneksi eniten raportoitiin luotsaukseen liittyvistä poikkeamista, 102 kertaa, ja neljännen sijan jakoivat rikkeet reittijakojärjestelmissä ajamisessa sekä aluksen kulkua haittaavat tekijät, molempia 81 tapausta.

VTS esti mahdollisen karilleajon yhdeksän kertaa ja antoi kaksi kertaa navigointiapua. Kokemus on osoittanut, että VTS:n vaikutus alusten turvallisuuteen poikkeavissa tilanteissa ei rajoitu ainoastaan näiden kahden poikkeamakategorian tapauksiin. Aikaisemmin muut tapaukset ovat jääneet pimentoon yleisessä laskennassa, sillä ne ovat ikään kuin hukkuneet muiden kategorioiden joukkoon. Huhtikuussa käyttöön otetun uuden analysointimenetelmän kautta tuodaan mm. esiin myös muut VTS:n estämät vaaratilanteet. Käyttöönoton yhteydessä päätettiin analysoida takautuvasti myös koko alkuvuoden 2021 VTS-poikkeamat. Analyysien pohjalta voidaan todeta, että VTS esti vuoden 2021 aikana yhteensä 20 vaaratilannetta. Luku sisältää mahdolliset karilleajojen estot ja navigointiavun antamiset.

Lippuvaltioittain tarkasteltuna ehdottomasti suurimman ryhmän muodostivat suomalaiset alukset, 318 kpl, mikä selittynee luonnollisesti sillä, että Suomen vesillä ajaa paljon Suomen lipun alla seilaavia aluksia. Toiseksi suurin ryhmä olivat hollantilaiset alukset yhteensä 69 raportilla ja kolmanneksi suurin ryhmä Kyproksen lipun alla seilaavat alukset yhteensä 43 raportilla.

GOFREP- ja ÅTSS-alueiden raportointi 2021

Vaikka nämä lukemat sisältyvät jo VTS-tilastoon, tässä on eriteltynä GOFREP ja ÅTSS tilastot

GOFREP, Helsinki Traffic

Helsinki Trafficin GOFREP-valvonta-alueelta laadittiin yhteensä 82 raporttia. Niistä poikkeamia oli 43 ja sääntörikkeitä 39. Viime vuoden alkupuoliskon rike- ja poikkeamaraporttien yhteenlaskettu määrä tällä alueella oli 81, joten raportointimäärät ovat pysyneet saman suuruisina.

Åland Sea TSS, eteläinen osa

Ahvenanmeren eteläisen reittijakojärjestelmän alueelta kirjattiin kaiken kaikkiaan 78 raporttia, joista sääntörikkeitä oli 64 ja poikkeamia loput 14. Raportointimäärät ovat pysyneet saman suuruisina verrattuna viime vuoden vastaavaan raporttimäärään, joka oli 78.

Satamavaltiotarkastukset Suomessa

Suomessa tehtiin ulkomaalaisiin aluksiin yhteensä 307 satamavaltiotarkastusta vuoden 2022 aikana. Eri aluksia niiden yhteydessä tarkastettiin 293 kappaletta. Huomautuksia tarkastuksissa annettiin 55 kappaletta, jotka annettiin 40 tarkastuksessa.

Suomessa tarkastettujen alusten lukumäärä on viime vuosina pysynyt hyvin saman suuruisena, poikkeuksena vuosi 2020, jolloin aluksia tarkastettiin lukumääräisesti hiukan vähemmän aiempiin vuosiin verrattuna

Suomessa pysäytettyjen alusten määrät ovat olleet hyvin pieniä viime vuosina. Suomessa tehtyjen satamavaltiotarkastusten tuloksia voidaan pitää hyvinä. Tarkastukset osoittava, että Suomessa käyvät ulkomaiset alukset täyttävät hyvin kansainvälisten yleissopimusten mukaiset vaatimukset.