Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Tilannekuvassa on tarkasteltu TEN-T-verkon vaatimuksia ja niiden toteutumista rataverkolla. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Yhteenveto

  • Suomen rataverkko kuuluu erillään olevaan verkkoon johtuen poikkeavasta raideleveydestä verrattuna eurooppalaiseen standardiraideleveyteen 1435 mm. Siksi huomattava osa TEN-T-asetuksen vaatimuksista ei ole velvoittavia Suomen rataverkolla.
  • Ainoat Suomea velvoittavat vaatimukset koskevat raideleveyttä, yhteyksiä satamiin ja lentoasemiin sekä multimodaalisiin tavaraliikenneterminaaleihin.
  • Suomen rataverkko täyttää myös monelta osin ei-velvoittavat asetuksen vaatimukset.

TEN-T-suuntaviiva-asetuksen 2024 keskeiset kriteerit rataverkolla 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 2024/1679 on määritetty Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon kuuluva rataverkko ja niiden kriteerit. Uudistettu TEN-T-suuntaviiva-asetus astui voimaan kesällä 2024. Uudistuksessa päivitettiin TEN-T-verkon vaatimuksia ja verkon laajuutta.

TEN-T-asetuksen uudistuksen myötä Suomeen ulottuu kolme eurooppalaista liikennekäytävää: Skandinavia–Välimeri, Pohjanmeri–Itämeri ja Itämeri–Mustameri–Egeanmeri. Skandinavia–Välimeri-käytävä kulkee Etelä-Suomessa Turusta Lappeenrantaan, Kouvolasta Kotkaan ja Haminaan ja pohjoisessa Luulajasta Ouluun ja Narvikiin. Lisäksi käytävään kuuluvat hankeyhtiöissä suunniteltavana olevat  uudet ratalinjaukset (Länsirata, Lentorata ja Itärata). Pohjanmeri–Itämeri-käytävään kuuluu yhteysväli Helsingistä Luulajaan. Itämeri–Mustameri–Egeanmeri-käytävään kuuluu rataosuus Helsingistä Pasilaan. 

TEN-T-verkosto koostuu kolmesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta, vuoteen 2040 rakennettavasta laajennetusta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Eurooppalaiset liikennekäytävät ovat osa ydinverkkoa, lukuun ottamatta hankeyhtiöiden suunnittelemia ratoja, jotka kuuluvat laajennettuun ydinverkkoon. 

Verkko on esitetty alla olevassa kuvassa. 

Suomen kartalla esitetty ydin- ja kattavan verkon yhteydet sekä puutteet näillä verkoilla.
Kuva: TEN-T-verkkoon kuuluvat radat sekä kaupunkisolmukohdat, lentoasemat, satamat ja RRT-terminaalit.

TEN-T-verkkoa koskevat vaatimukset

Suomen rataverkko kuuluu erillään olevaan verkkoon johtuen poikkeavasta raideleveydestä verrattuna nimelliseen eurooppalaiseen standardiraideleveyteen 1435 mm. Käytännössä huomattava osa asetuksen vaatimuksista ei ole velvoittavia Suomen rataverkolla. 

Ainoat Suomea velvoittavat vaatimukset koskevat raideleveyttä, yhteyksiä satamiin ja lentoasemiin sekä multimodaalisiin tavaraliikenneterminaaleihin. Raideleveyttä koskevat vaatimukset liittyvät eurooppalaisen raideleveyden (1435 mm) ratojen selvittämiseen ja suunnitteluun sekä mahdolliseen edistämiseen niissä maissa, joissa on poikkeava raideleveys. Lentoasemien ja ydinverkon merisatamien ja sisävesisatamien osalta vaatimukset täyttyvät. Kattavan verkon vaatimus rautatieyhteydestä merisatamiin ei täyty Inkoossa. Velvoittava vaatimus multimodaalisten tavaraliikenneterminaalien perustamisesta satamiin ja kaupunkisolmukohtiin täyttyy pääosin, joskin terminaalien perustaminen ei ole Väyläviraston tehtäviä.

Suomen rataverkko täyttää myös monelta osin ei-velvoittavat asetuksen vaatimukset. Ydinverkolla ei-velvoittavat vaatimukset, jotka täyttyvät liittyvät sähköistykseen, akselipainoon, tavaraliikenteen nopeuteen sekä vakiopuoliperävaunujen kuljetuksiin. Henkilöliikenteen suunniteltuun nopeuteen ja vähintään 740 metrin pituisten tavarajunien kuljettamiseen liittyvät ei-velvoittavat vaatimukset eivät täyty kaikilta osin ydinverkolla. Myös kattavalla verkolla tilanne on hyvä ei-velvoittavien vaatimusten osalta: akselipainoon ja vähintään 740 metrin tavarajunien kuljettamiseen liittyvät vaatimukset täyttyvät, mutta sähköistykseen liittyvät vaatimukset eivät täyty kaikilta osin. ERTMS-järjestelmän käyttöönotto ei myöskään ole velvoittava. Järjestelmän käyttöönottoa edistetään Digirata-hankkeessa. 

Alla olevassa taulukossa on esitetty verkkoa koskevat vaatimukset ja niiden täyttyminen. 

Vaatimusten täyttyminen rataverkolla*

Yhdistäminen muihin liikennemuotoihin
  1. Satamien liittäminen rautatieinfrastruktuuriin (merisatamien osalta rautatie- ja maantieinfraan, sisävesisatamien osalta rautatie- tai maantieinfraan).
     
  2. Satamiin multimodaalinen tavaraliikenneterminaali. **
     
  3. Yli 12 miljoonan matkustajan lentoasemien liittäminen rautatieverkkoon.
     
  4. Kaupunkisolmukohtiin multimodaalinen tavaraliikenneterminaali. **
  1. Ratayhteyden perustaminen Inkoon satamaan. Muilta osin vaatimukset täyttyvät.
     
  2. Vaatimus täyttyy. 
     
  3. Vaatimus täyttyy.
     
  4. Kaupunkisolmukohtiin perustettava multimodaalinen tavaraliikenneterminaali. 
SähköistysRataverkon sähköistys mukaan lukien tarvittavat sivuraiteet. * Sähköistettävät osuudet kattavalla verkolla Raisio–Naantali, Imatra–Imatrankoski (raja), Säkäniemi–Niirala ja Joensuu–Siilinjärvi.
AkselipainoAkselipaino tavarajunaverkolla vähintään 22,5 tonnia. *Vaatimus täyttyy.
Suunniteltu nopeus
  1. Henkilöliikenteen ydinverkon pituudesta 75 %:lla suunniteltu nopeus vähintään 160 km/h. *
     
  2. Tavaraliikenteen ydinverkolla yli 75 %:a rautatieosuuden pituudesta tulee olla suunniteltu vähintään nopeudelle 100 km/h. *
  1. Nopeudennosto ydinverkolla rataosalla Oulu–Tornio (raja) ja useissa kohteissa välillä Helsinki–Turku.
     
  2. Vaatimus täyttyy.
Pitkät tavarajunatLiikennöinti mahdollista vähintään 740 metrin pituisilla junilla. *Vaatimus ei täyty ydinverkolla, mutta täyttyy kattavalla verkolla. 
KuormaulottumaVähintään neljän metrin korkuisten puoliperävaunujen kuljettaminen mahdollista. *Vaatimus täyttyy.
ERTMS(Radiopohjaisen) ERTMS-järjestelmän käyttöönotto. *Digirata-hankkeen mukaiset toimenpiteet. Vaatimuksen mukaisuus aikataulun osalta ei mahdollinen, ellei Digiradan aikataulua muuteta.