TEN-T-verkon vaatimukset ja niiden toteutuminen rataverkolla

TEN-T-suuntaviiva-asetuksen 2013 keskeiset vaatimukset rataverkolla 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 1315/2013 on määritetty Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon kuuluva rataverkko ja niiden kriteerit. TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. 

Asetuksen kriteerien mukaan kattavan ja ydinverkon rautateillä radat sähköistetään kokonaan ja sivuraiteet siltä osin kuin se on tarpeen sähköjunien liikennettä varten. ERTMS:iä käytetään täysimääräisesti. Ydinverkon tavaraliikenneradoille on asetettu seuraavat kriteerit: akselikuormitus on vähintään 22,5 t, matkanopeus 100 km/t ja mahdollisuus käyttää 740 m pitkiä junia. TEN-T-ydinverkolla vaatimukset ovat vuoteen 2030 mennessä. Erillään olevat verkot kuten Suomi voidaan vapauttaa vaatimuksista ERTMS:ää lukuunottamatta. 

Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävä kulkee Etelä-Suomen halki. CEF-asetuksen uudistuksen (2021) myötä tullut voimaan ydinverkkokäytävien pidennykset Pohjanmeri–Itämeri: Helsinki–Luulaja sekä Skandinavia–Välimeri: Tukholma–Luulaja–Oulu/Narvik.

Komissiossa on käynnissä TEN-T-suuntaviiva-asetuksen uudistaminen. Uudistuksessa päivitetään TEN-T-verkon vaatimuksia ja verkon laajuutta. Uudistuksella haetaan mm. nykyistä parempaa yhteyttä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal). Ehdotus uudeksi TEN-T-asetukseksi julkaistiin joulukuussa 2021. Euroopan neuvosto saavutti yleisnäkemyksen TEN-T-asetuksesta joulukuussa 2022. Parlamentti muodosti kantansa huhtikuussa 2023. Tämän tilannekuvan kirjoittamisen aikaan on käynnissä kolmikantaneuvottelut, jossa kantoja yhteensovitetaan. Asetuksen lopullinen sisältö ja asetuksen voimaan tulon aikataulu riippuvat kolmikantaneuvottelujen lopputuloksesta. Aikaisintaan asetus tullee voimaan vuoden 2024 aikana, mutta ajankohtaan liittyy suuria epävarmuuksia.