Tilannekuvassa on tarkasteltu tasoristeyksien turvallisuutta ja sen parantamista. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Pääväyläasetuksen mukaisella pääväyläverkolla on edelleen 666 tasoristeystä ja muulla rataverkolla 1 721 tasoristeystä.
- Kansallisen määräyksen mukaan tasoristeys, joka ei ole kyseisen määräyksen mukainen, on saatettava sen mukaiseksi vuoden 2035 loppuun mennessä tai se on varustettava tasoristeyslaitoksella tai poistettava käytöstä.
Tasoristeysturvallisuus liittyy sekä rautatie- että tieliikenteen turvallisuuteen. Tasoristeysturvallisuuden parantaminen on keskeinen osa valtion rataverkosta vastaavan Väyläviraston tehtäviä.
Pääväyläasetuksen mukaisella pääväyläverkolla on edelleen 666 tasoristeystä ja muulla rataverkolla 1 721 tasoristeystä (tilanne vuoden 2024 lopussa). Pääväyläverkon osuus valtion rataverkon pituudesta on 59 %. Kaikista tasoristeyksistä 1 660 on ilman puomi- tai ääni- ja valovaroituslaitosta. Vaikka onnettomuusmäärät ovat laskeneet huomattavasti aiemmasta, rataverkolla tapahtuu edelleen noin 20 tasoristeysonnettomuutta vuosittain ‒ muutamana viime vuotena onnettomuuksien lukumäärä on ollut jopa alle 20.
Tasoristeysturvallisuutta parannetaan mm. rakentamalla yli- tai alikulkuja tai laittamalla tasoristeykseen puolipuomit, valo- ja äänivaroituslaitos tai tasoristeysvalo. Poistoja tehdään esimerkiksi kiertotieratkaisuin. Erityisesti vähäliikenteisiin tasoristeyksiin on käytössä myös uudenmallisia kustannustehokkaita ja vaihtoehtoisilla energianlähteillä toimivia tasoristeyslaitoksia.
Valtion rataverkon tasoristeykset on luokiteltu olosuhteiden ja liikennemäärien mukaan seitsemään onnettomuusmääräluokkaan niissä kymmenen vuoden aikana tapahtuvaksi ennustettujen onnettomuuksien lukumäärän perusteella. Tasoristeyksistä noin 5 % kuuluu luokkaan 7, joissa ennustettu onnettomuusmäärä oli suurin.
Poistettavien tasoristeysten valintaan vaikuttavat hankkeiden aikataulut, nopeuksien noston tarve, tasoristeyksen vaarallisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset ko. rataosuudella, samanaikaiset teiden parannustoimet sekä kuntien intressit. Poistojen ja parannusten kohteena olevien tasoristeysten välittömässä läheisyydessä olevat muut tasoristeykset arvioidaan samanaikaisesti, koska suunniteltavien kohteiden tiejärjestelyillä voidaan mahdollisesti poistaa muitakin tasoristeyksiä. Junaliikenteen virtojen ja määrien muutokset sekä ympäristön muu kehittäminen (esim. uuden asuinalueen rakentaminen ja siten tasoristeyksen ylittävän tieliikenteen lisääntyminen) voivat osaltaan muuttaa tasoristeysturvallisuuden parantamistarpeita.
Kansallisen määräyksen mukaan tasoristeys, joka ei ole kyseisen määräyksen mukainen, on saatettava sen mukaiseksi vuoden 2035 loppuun mennessä tai se on varustettava tasoristeyslaitoksella tai poistettava käytöstä. Tasoristeysturvallisuutta on tärkeää kehittää myös vuoden 2035 jälkeen, sillä senkin jälkeen tasoristeyksiä on runsaasti.
Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen ja määräysten mukaisen tavoitteen saavuttaminen vaativat jatkuvaa vuosittaista rahoitusta. Lisäksi teihin ja ratoihin liittyviin kehittämis- ja peruskorjaushankkeisiin on tärkeä pyrkiä sisällyttämään tasoristeysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.
Tasoristeysturvallisuuden parantamisella parannetaan niin tien- kuin radankäyttäjien turvallisuutta sekä vähennetään tasoristeysonnettomuuksista aiheutuvia kalustovahinkoja, junaliikenteen häiriöitä ja ympäristövahinkojen riskejä. Tasoristeysten poistoilla ja parannustoimilla edistetään myös rautatieliikenteen sujuvuutta ja siten parannetaan alueiden välistä saavutettavuutta. Muun liikenteen kuin rautatieliikenteen näkökulmasta poisto- ja parantamistoimenpiteet voivat sekä poistaa että lisätä radan aiheuttamaa estevaikutusta (esim. ali- tai ylikulkujen rakentaminen vs. tasoristeyksen poistaminen kiertotieratkaisulla).
Linkki Väyläviraston tasoristeys.fi-karttapalveluun (Ulkoinen linkki)