Taksipalvelujen saatavuus
Tilasto sisältää taksipalvelujen saatavuutta kuvaavia tietoja. Tiedot pohjautuvat pääosin taksimarkkinaseurannan tiedonkeruussa välityspalveluiden tarjoajilta (välityskeskus) ja taksiyrityksiltä kerättäviin tietoihin. Tilastoa päivitetään vuosittain. Tietojen tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Saatavuuden tulkinnasta
Palvelun saatavuus voidaan määritellä tarjonnan kyvykkyydeksi vastata kysyntään. Taksipalvelujen saatavuutta tarkastellaan tällä hetkellä neljällä erilaisella mittarilla.
1) Taksien lukumäärä on taksien toimialueista muodostettu alueellisen taksipalvelujen tarjonnan mittari. Se kuvaa luparekisteritietoa tarkemmin taksien tosiasiallista alueittaista sijoittumista. Taksikohtaiset toimialueet on muodostettu kiinnittämällä taksiajoneuvot joko toteutuneiden taksimatkojen aloituskuntien mukaan, tai rekisteriin merkityn toimijan kotipaikkakunnan ja sen lähialueen muodostamalle alueelle.
2) Tilausaika kuvaa välityspalveluiden tarjoajien tietojärjestelmien kautta kulkeneiden taksimatkojen keskimääräistä odotusaikaa, joka taksin saamisessa kestää.
3) Väestöön suhteutettu taksiliikennemäärä kuvaa alueittain vertailukelpoisia taksimatkamääriä.
4) Taksiliikenteen koettu palvelutaso. Koettua palvelutasoa käsitellään vuoden 2022 lopulla toteutetun Taksiliikenteen palvelutasokyselyn tuloksissa, jotka julkaistaan keväällä 2023.
Taksipalvelujen tarjonnan alueellinen ja ajallinen tarkastelu
Ennen vuoden 2018 taksiuudistusta takseille oli määritetty asemapaikka, joka toimi taksin pääasiallisena sijaintipaikkana. Lain uudistamisen yhteydessä asemapaikkavelvoitteesta luovuttiin, mikä mahdollisti taksien vapaan liikkuvuuden eri (toimi)alueille. Taksien alueellista sijoittumista kuvataan taksien lukumäärällä, joka perustuu markkinaseuranta- ja luparekisteritietojen pohjalta muodostettuihin ajoneuvokohtaisiin toimialueisiin. Taksien määrän muutosta kuvaavassa kartassa mittarina käytetään taksitiheyttä, joka tarkoittaa alueellisen väkiluvun suhdetta taksien lukumäärään (väkiluku/taksien lukumäärä = taksitiheys). Muutosta kuvaavassa kartassa tarkastelutasona on käytetty maakunta-kuntaryhmä -luokitusta. Kyseisessä luokittelussa kunnat on jaoteltu maakunnan sisällä kolmeen kuntaryhmäperusteiseen ryhmään (kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat).
Taksien saatavuutta arvioitaessa on hyvä huomioida, että taksimarkkinoilla on markkinaehtoista ja julkisen sektorin korvaamaa taksiliikennettä, jota toteutetaan tyypillisesti sopimusajoina. Sopimusajoja ajavat taksit voivat ajaa myös markkinaehtoisia kuljetuksia. Tilaston kuviot sisältävät sekä markkinaehtoisen että yhteiskunnan korvaaman sopimusliikenteen siltä osin kuin ne esiintyvät seuranta-aineistossa.
Taksien tilausajat
Seuraavissa sirontakuvioissa taksipalvelujen saatavuuden mittarina käytetään taksien tilausaikoja. Aineistosta on rajattu pois ennakkotilauksena tehdyt matkat. Tämän lisäksi aineiston laadun varmistamiseksi, tarkastelussa on huomioitu vain taksimatkat, joiden laskennallinen keskinopeus on ollut realistinen ja tilausaika 2-120 minuuttia.
Sirontakuvioissa keskimääräinen tilausaika havainnollistaa taksimatkan tyypillistä tilausaikaa ja keskihajonta kuinka samankaltaisia tilausajat tyypillisesti ovat. Esimerkiksi jos tarkastellulla alueella matkan keskimääräinen tilausaika on 15 minuuttia ja keskihajonta 5 minuuttia. Tällöin taksiajoneuvo saapuu tilauksesta tyypillisesti 15 minuutin kuluessa, mutta saapumisaika vaihtelee keskimäärin 5 minuuttia keskiarvon ympärillä.
Selitteet:
Tilaston kuviot sisältävät sekä markkinaehtoisen että yhteiskunnan korvaaman sopimusliikenteen siltä osin kuin ne esiintyvät seuranta-aineistossa. Markkinaehtoinen taksiliikenne toimii ilman julkista tukea eli on ns. tyypillistä taksiliikennettä, jossa kuluttaja tilaa itselleen taksin kulkeakseen paikasta A paikkaan B ja maksaa sen itse.
Markkinaehtoisen taksiliikenteen lisäksi taksimarkkinoilla on julkisen sektorin korvaamaa taksiliikennettä. Tämä taksiliikenne on ollut tyypillisesti matkakulujen korvauksia, joita on maksettu mm. vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltoalain (SOTE) tai perusopetuslain (628/1998) nojalla. Kansaneläkelaitos Kelan korvaamia matkoja kutsutaan usein Kela-kyydeiksi ja kunnan korvaamia vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja SOTE-kyydeiksi.
Tilastossa taksitiheydellä tarkoitetaan alueen asukasluvun suhdetta taksien lukumäärään.
Taksin asemapaikalla tarkoitetaan kumotun taksiliikennelain (2.3.2007/217) mukaista paikkaa tai kuntaa, josta liikennettä harjoitetaan tai aiotaan harjoittaa ja jonne liikenteessä käytetty auto viedään ajon tai toimeksiannon päätyttyä. Takseilla oli tällöin myös päivystysvelvollisuus asemapaikallaan. Vuoden 2018 taksiuudistuksen myötä päivystys- ja asemapaikkavelvoitteesta on luovuttu, mikä on mahdollistanut taksien vapaasti valita omat toiminta-alueensa ja -aikansa.
Ennakkotilauksella tarkoitetaan aikataulutettua palvelua, joka on tilattu alkamaan vähintään puoli tuntia tilausajankohdan jälkeen.
Tilastolliset kuntaryhmät Tilastokeskuksen määritelmän mukaan:
Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Vuonna 2022 näitä kuntia oli Manner-Suomessa 57.
Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle 15 000. Vuonna 2022 näitä kuntia oli Manner-Suomessa 65.
Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä ne kunnat joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. Vuonna 2022 näitä kuntia oli Manner-Suomessa 172.