Tilannekuvassa tarkastellaan Suomen digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen käytön tilannetta verrattuna muihin maihin. Vertailut perustuvat maiden televiranomaisten tai kansainvälisten organisaatioiden julkaisemiin tilastotietoihin. Kansainvälisen vertailun tilannekuvaa päivitetään vuosittain, mutta eri osioita eri ajankohtina. Tilannekuvan tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
YHTEENVETO
Pohjoismaiden ja Baltian maiden matkaviestinverkoissa liikkuu vuosi vuodelta enemmän tietoa. Vuonna 2023 mobiilitiedonsiirtoa oli jo lähes 16 miljardia gigatavua näiden maiden televiranomaisten tilastojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että Pohjois- ja Baltian maiden asukas käytti keskimäärin 38 gigatavua tiedonsiirtoa kuukaudessa.
Vaikka mobiilitiedonsiirtomäärä vuosittain kasvaa, on sen kasvu merkittävästi hidastunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2016 mobiilitiedonsiirron määrä kasvoi 65 % suhteessa edellisen vuoden tiedonsiirtomäärään, mutta vuonna 2023 kasvu oli enää 21 %. Maiden välillä on eroja: Tanskassa mobiilitiedonsiirron absoluuttinen määrä kasvoi eniten, 36 %. Virossa, Liettuassa, Islannissa ja Ruotsissa tiedonsiirto kasvoi yli 20 %, kun taas Latviassa, Norjassa ja Suomessa kasvua oli alle 20 % - Suomessa kasvu oli maltillisin, vain 14 %. Missään maassa ei kuitenkaan vaikuta siltä, että 5G-verkkojen rakentuminen olisi lisännyt mobiilitiedonsiirtomäärää normaalia kehitystä enempää.
Euroopan unionin Digitaalinen vuosikymmen -ohjelman tavoitteena on, että kaikkiin kotitalouksiin on vuonna 2030 saatavilla 1 gigabitin latausnopeuteen päivitettävissä oleva kiinteä laajakaistayhteys ja kaikki asutut alueet on katettu 5G-verkolla. Viimeisimmässä Digitaalinen vuosikymmen -seurantaraportissa heinäkuussa 2024, Suomen tilanne 5G-peittojen suhteen oli 98 % katettu, kun EU:n keskiarvo oli 89 %. Myös paremman palvelulaadun takaavan nopean 5G-peiton kattavuus oli raportissa merkittävästi EU-keskiarvoa parempi, 87 % vs. 51 %. Kiinteän verkon saatavuudessa Suomen tilanne oli alle EU-keskiarvon, valokuitusaatavuus Suomessa oli raportissa 61 %, kun EU:ssa keskimäärin se oli 64 %.
Suomen osuus Pohjoismaiden mobiilitiedonsiirtomäärästä
Suomen sijoitus EU:ssa
Suomen sijoitus EU:ssa
Vertailu muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin
Suomessa digitalisaatiokehitys on poikennut useista muista naapurimaista. Suomessa panostuksia on tehty erityisesti mobiiliverkkojen kattavuuden kehittämiseen. Mobiiliverkkoja käytetäänkin Suomessa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, koska noin puolella suomalaisista kotitalouksista on käytössään ainoastaan mobiiliverkon yhteys eikä lainkaan kiinteän verkon yhteyttä. Muissa Pohjoismaissa kiinteitä yhteyksiä käytetään sisätiloissa ja mobiiliyhteyksiä vain ollessa liikkeellä. Kattavien mobiiliverkkojen lisäksi Suomessa laajasti käytössä olevat tiedonsiirroltaan rajoittamattomat mobiililiittymät ovat mahdollistaneet nämä eroavat kehitykset.
Kiinteän verkon kehityksessä Suomi on lähempänä Baltian maita, joissa investoinnit kiinteään verkkoon ovat olleet maltillisempia ja kehittyneet hitaammin kuin Pohjoismaissa. Baltian maissa myös mobiiliverkkoja käytetään enemmän ja esimerkiksi Latviassa mobiilitiedonsiirtomäärän kehitys on nyt jo voimakkaampaa kuin Suomessa, vaikka asukasta kohden Suomessa mobiilitiedonsiirtoa tapahtuukin edelleen selkeästi eniten.
Vertailu laajemmin muihin Euroopan maihin
EU on asettanut digitaalisen kehityksen tavoitteita vuodelle 2030 Digitaalinen vuosikymmen -ohjelmassaan (DDPP, Digital Decade Policy Programme 2030). Ohjelmaan sisältyy ns. digitaalinen kompassi sekä jokaisen jäsenmaan omat digikompassit. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain julkaistavalla seurantaraportilla ja siihen kuuluvilla lisäraporteilla/tutkimuksilla sekä maakohtaisilla raporteilla. Tavoitteiden toteutumista seurataan vasten EU:ssa muodostettuja ennusteita.
Aiemmin erikseen julkaistu DESI-indeksi (Digital Economy and Society Index) on nykyään osa tätä seurantaraporttia ja siinä seurataan erityisesti ohjelman tavoitteille muodostettuja KPI-muuttujia (key performance indicator). Vuoden 2024 seurantaraportti julkaistiin 3.7.2024.
Vuoden 2024 seurantaraportin päätulos on, että EU ei ole saavuttamassa tavoitteitaan vuoteen 2030 mennessä ja, että jäsenmaiden kehitys on pirstaloitumassa. Komission mukaan jäsenmaiden tulee tehostaa ja nopeuttaa toimintaansa tavoitteiden saavuttamiseksi konkreettisilla ehdotuksilla ja päätöksillä sekä muokata kansallisia tiekarttojaan kuvastamaan kunnianhimoisempaa kehitystä. Lisäksi tiekarttoihin tulisi lisätä toimien budjetointiin liittyviä näkemyksiä sekä toimien vaikutustenarviointia.
Komissio onkin maaraporteissa ehdottanut muutoksia kansallisiin tavoitteisiin. Komissio painottaa, että kaiken viime vuosina tehdyn lainsäädännön tulee nyt siirtyä nopeasti toimeenpantavaksi ja sovellettavaksi. Jäsenmaiden tulee taata tasapaino innovaation ja sääntelytaakan välillä. Komission mukaan EU-maat tarvitsevat merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja niin infratavoitteiden kuin sosiaalisten tavoitteiden, kuten digitaalisen tasa-arvon, edistämiseksi.
Suomen panosta koko EU:n digitaalisen kehityksen edistämiseksi kiitellään Suomen maaraportissa ja todetaan Suomen panos erittäin merkittäväksi. Suomen merkittävimpinä ongelmina mainitaan hidas gigabit-yhteyden saavuttavien verkkojen rakentaminen (käytännössä valokuitu ja olemassa olevat kaapelimodeemiyhteydet) sekä julkisten palvelujen digitalisoinnin kehitys erityisesti terveyspalvelujen osalta.
Suomen maaraportissa todetaan, että VHCN-verkkojen (gigabit-yhteydet) saatavuus on kasvanut, mutta on edelleen EU-keskiarvon alapuolella. Myös FTTP-verkkojen saatavuus on alle EU:n keskiarvon. Huomattavan paljon alle EU-keskiarvon on maaseudun VHCN-peitto, joka Suomessa on 39 % ja EU-keskiarvo 56 %. Alle EU-keskiarvon on niin ikään vähintään 1 gigabitin yhteyksien käyttöönotto, kun Suomessa vain 4 % kotitalouksien laajakaistaliittymistä on tällä nopeudella ja EU-keskiarvo on 18,5 %.
Matkaviestinverkon tuloksissa Suomi on 5G-peruspeiton kattavuudessa sijalla 9/31 ja laadukkaamman 5G-verkon kattavuuden mittarissa Suomi on Italian, Tanskan, Sveitsin ja Itävallan ohella ainoat maat, joissa kattavuus on yli 70 % kotitalouksista. Maaseudun 5G-verkon kattavuudessa Suomi on peruspeiton osalta sijalla 10/31 ja maaseudun laadukkaamman 5G-kattavuuden kohdalla sijalla 3/31. Suomen (kattavuus n. 50 %) edellä jälkimmäisessä ovat Italia (lähes 70 %) ja kärjessä Sveitsi (93 %).