Tilannekuvassa tarkastellaan Suomen digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen käytön tilannetta verrattuna muihin maihin. Vertailut perustuvat maiden televiranomaisten tai kansainvälisten organisaatioiden julkaisemiin tilastotietoihin. Kansainvälisen vertailun tilannekuvaa päivitetään vuosittain, mutta eri osioita eri ajankohtina. Tilannekuvan tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
YHTEENVETO
Pohjoismaiden ja Baltian maiden matkaviestinverkoissa liikkuu vuosi vuodelta enemmän tietoa. Vuonna 2024 mobiilitiedonsiirtoa oli jo yli 18 miljardia gigatavua näiden maiden televiranomaisten tilastojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että Pohjois- ja Baltian maiden asukas käytti keskimäärin 44 gigatavua tiedonsiirtoa kuukaudessa.
Vaikka mobiilitiedonsiirtomäärä vuosittain kasvaa, on sen kasvu merkittävästi hidastunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2016 mobiilitiedonsiirron määrä kasvoi 65 % suhteessa edellisen vuoden tiedonsiirtomäärään, mutta vuonna 2024 kasvu oli enää 16 %. Maiden välillä on eroja: Ruotsissa mobiilitiedonsiirron absoluuttinen määrä kasvoi eniten, 30 %. Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Norjassa tiedonsiirto kasvoi yli 20 %, kun taas Islannissa, Tanskassa ja Suomessa kasvua oli alle 20 % - Suomessa kasvu oli maltillisin, vain 4 %. Missään maassa ei kuitenkaan vaikuta siltä, että 5G-verkkojen rakentuminen olisi lisännyt mobiilitiedonsiirtomäärää normaalia kehitystä enempää.
Euroopan unionin Digitaalinen vuosikymmen -ohjelman tavoitteena on, että kaikkiin kotitalouksiin on vuonna 2030 saatavilla 1 gigabitin latausnopeuteen päivitettävissä oleva kiinteä laajakaistayhteys ja kaikki asutut alueet on katettu 5G-verkolla. Viimeisimmässä Digitaalinen vuosikymmen -seurantaraportissa kesäkuussa 2025, Suomen tilanne 5G-peittojen suhteen oli 99,5 % katettu, kun EU:n keskiarvo oli 94 %. Myös paremman palvelulaadun takaavan nopean 5G-peiton kattavuus oli raportissa merkittävästi EU-keskiarvoa parempi, 92 % vs. 68 %. Kiinteän verkon saatavuudessa Suomen tilanne oli alle EU-keskiarvon, valokuitusaatavuus Suomessa oli raportissa 68 %, kun EU:ssa keskimäärin se oli 69 %.
Suomen osuus Pohjoismaiden mobiilitiedonsiirtomäärästä
Suomen sijoitus EU:ssa
Suomen sijoitus EU:ssa
Vertailu muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin
Suomessa digitalisaatiokehitys on poikennut useista muista naapurimaista. Suomessa panostuksia on tehty erityisesti mobiiliverkkojen kattavuuden kehittämiseen. Mobiiliverkkoja käytetäänkin Suomessa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, koska noin puolella suomalaisista kotitalouksista on käytössään ainoastaan mobiiliverkon yhteys eikä lainkaan kiinteän verkon yhteyttä. Muissa Pohjoismaissa kiinteitä yhteyksiä käytetään sisätiloissa ja mobiiliyhteyksiä vain ollessa liikkeellä. Kattavien mobiiliverkkojen lisäksi Suomessa laajasti käytössä olevat tiedonsiirroltaan rajoittamattomat mobiililiittymät ovat mahdollistaneet nämä eroavat kehitykset.
Kiinteän verkon kehityksessä Suomi on lähempänä Baltian maita, joissa investoinnit kiinteään verkkoon ovat olleet maltillisempia ja kehittyneet hitaammin kuin Pohjoismaissa. Baltian maissa myös mobiiliverkkoja käytetään enemmän ja esimerkiksi Latviassa mobiilitiedonsiirtomäärän kehitys on nyt jo voimakkaampaa kuin Suomessa, vaikka asukasta kohden Suomessa mobiilitiedonsiirtoa tapahtuukin edelleen selkeästi eniten.
Vertailu laajemmin muihin Euroopan maihin
EU on asettanut digitaalisen kehityksen tavoitteita vuodelle 2030 Digitaalinen vuosikymmen -ohjelmassaan (DDPP, Digital Decade Policy Programme 2030). Ohjelmaan sisältyy ns. digitaalinen kompassi sekä jokaisen jäsenmaan omat digikompassit. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain julkaistavalla seurantaraportilla ja siihen kuuluvilla lisäraporteilla/tutkimuksilla sekä maakohtaisilla raporteilla. Tavoitteiden toteutumista seurataan vasten EU:ssa muodostettuja ennusteita.
Aiemmin erikseen julkaistu DESI-indeksi (Digital Economy and Society Index) on nykyään osa tätä seurantaraporttia ja siinä seurataan erityisesti ohjelman tavoitteille muodostettuja KPI-muuttujia (key performance indicator). Vuoden 2025 seurantaraportti julkaistiin 16.6.2025.
Suomen maaraportissa todetaan, että VHCN-verkkojen (gigabit-yhteydet) saatavuus on kasvanut, mutta on edelleen EU-keskiarvon alapuolella. Myös FTTP-verkkojen saatavuus on alle EU:n keskiarvon. Huomattavan paljon alle EU-keskiarvon on maaseudun VHCN-peitto, joka Suomessa on 50 % ja EU-keskiarvo 62 %. Alle EU-keskiarvon on niin ikään vähintään 1 gigabitin yhteyksien käyttöönotto, kun Suomessa vain 5 % kotitalouksien laajakaistaliittymistä on tällä nopeudella ja EU-keskiarvo on 22 %.
Matkaviestinverkon tuloksissa Suomi on 5G-peruspeiton kattavuudessa sijalla 10/31 ja laadukkaamman 5G-verkon kattavuuden mittarissa Suomi on Alankomaiden, Italian ja Slovenian ohella ainoa maa, joissa kattavuus on yli 90 % kotitalouksista. Maaseudun 5G-verkon kattavuudessa Suomi on peruspeiton osalta sijalla 9/31 ja maaseudun laadukkaamman 5G-kattavuuden kohdalla sijalla 5/29. Suomen (kattavuus lähes 60 %) edellä jälkimmäisessä ovat Italia ja Slovenia (yli 70 %) ja kärjessä Alankomaat ja Sveitsi (yli 90 %).