Tilannekuvassa kuvataan sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä Suomen ja Euroopan turvallisuudelle sekä huoltovarmuudelle osana liikennejärjestelmän kehittämistä. Tilannekuvaa päivitetään tarpeen mukaan kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Puolustusministeriö. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.
Sotilaallisen liikkuvuuden merkitys
Sotilaallisen liikkuvuudella tarkoitetaan sitä, että sotilasjoukkoja ja sotilasmateriaalia kyetään liikuttamaan joustavasti ja nopeasti sinne missä niitä tarvitaan. Suomelle sotilaallinen liikkuvuus on tärkeää, koska se tukee keskeisesti sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen muodostamaa kokonaisuutta.
Sotilaallinen liikkuvuus parantaa myös sotilaallista huoltovarmuutta. Tällä on erityistä merkitystä Suomelle, koska olemme riippuvaisia puolustusmateriaalin ja varaosien saatavuudesta ulkomailta. Lisäksi sotilaallinen liikkuvuus palvelee normaaliajan kansainvälistä puolustusyhteistyötä, osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin ja kriisinhallintaoperaatioihin.
Sotilaallisen liikkuvuuden merkitys on kasvanut turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Sotilaallinen liikkuvuus on edellytyksenä Naton suorituskykyjen ja joukkojen käytettävyydelle ja siten välttämätön edellytys yhteisen puolustuksen toimeenpanolle.
Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2022 hyväksymässä turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa todettiin, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on osoittanut kiireellisen tarpeen vahvistaa merkittävästi asevoimiemme sotilaallista liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan, että Suomi edistää sotilaallista liikkuvuutta Euroopassa, tukee EU:n sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita sekä hyödyntää täysimääräisesti CEF-rahoitusta EU:n sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin. Hallitusohjelma sisältää myös mm. liikenneverkon kehittämistä koskevia tavoitteita, jotka ovat osaltaan sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä tukevia.
Sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi liikenneinfrastruktuuria on kehitettävä siten, että se mahdollistaa nopeasti laajamittaisetkin joukkojen ja materiaalin nopeat siirrot. Tämä edellyttää, että liikenneväylät, niiden solmukohdat, rajanylityspaikat, satamat ja lentokentät vastaavat sotilaallisen kaksikäyttöisyyden edellyttämiä teknisiä vaatimuksia (esimerkiksi raskaat sotilaskuljetukset), niiden välityskyky, materiaalin käsittelykapasiteetti ja käytettävyys on tarpeeseen nähden riittävä. Meriliikenteessä on lisäksi keskeistä varmistaa talvimerenkulun toimivuus. Tavoitteena on kehittää yhteyksiltään tiivis sotilaallisen liikkuvuuden verkko, jolla on entistä lyhyemmät reagointiajat ja toimintakykyinen, turvallinen, kestävä ja häiriönsietokykyinen liikenneinfrastruktuuri ja kuljetusvalmiudet. Kansallista liikenneinfrastruktuuria on kehitettävä yhteisen puolustuksen edellyttämät sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet huomioiden. Sotilaallista liikkuvuutta koskevat kriittisimmät puutteet koskevat länsi-itä sekä etelä-pohjoissuuntaisten maantie- ja rautatieväylien kuntoa, välityskykyä ja kaksikäyttöisyyttä Pohjois-Suomen alueella ml. rajanylittävät yhteydet Ruotsiin ja Norjaan, mutta merkittäviä kehittämistarpeita on muuallakin.
Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa liikenneinfrastruktuuria on kehitettävä osana pohjoismaista ja koko Euroopan laajuista liikennejärjestelmää. On tärkeää, että alueellisesti ja Euroopan laajuisesti kyetään muodostamaan yhteisen puolustuksen toimeenpanon edellyttämät liikennekäytävät, jotka ovat jatkuvia ja vastaavat kaikilta osiltaan sotilaallista tarvetta. Näiden kehittäminen edellyttää kansallista kehittämistä ja kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä mm. Pohjoismaiden kesken.