Sotilaallinen liikkuvuus muuttuneessa turvallisuusympäristössä

Tilannekuvassa kuvataan sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä Suomen ja Euroopan turvallisuudelle sekä huoltovarmuudelle osana liikennejärjestelmän kehittämistä. Tilannekuvaa päivitetään tarpeen mukaan kaksi kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Puolustusministeriö. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.

Sotilaallisen liikkuvuuden merkitys

Sotilaallinen liikkuvuus kytkeytyy kiinteästi Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. Euroopan unionilla on tärkeä rooli useilla sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvillä osa-alueilla. Sotilaallinen liikkuvuus tukee EU:n globaalistrategiassa yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita: kriisien hallintaa, kumppanien tukemista sekä Euroopan suojelua. Sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen vahvistaa EU:ta turvallisuuden tuottajana ja edistää Euroopan puolustusta. 

Suomelle sotilaallinen liikkuvuus on tärkeää, koska se tukee keskeisesti sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen muodostamaa kokonaisuutta. Sotilaallinen liikkuvuus parantaa myös sotilaallista huoltovarmuutta. Tällä on erityistä merkitystä Suomelle, koska olemme riippuvaisia puolustusmateriaalin ja varaosien saatavuudesta ulkomailta. Lisäksi sotilaallinen liikkuvuus palvelee normaaliajan kansainvälistä puolustusyhteistyötä, asejärjestelmien huoltokuljetuksia ja osallistumista harjoituksiin sekä kriisinhallintaoperaatioihin.

Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä sota Ukrainaa vastaan vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden sekä on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on siten vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Venäjä valmistautui Ukrainaan kohdistuvaan laajamittaiseen sotilaalliseen voimankäyttöön viime vuoden aikana toteutetuilla joukkojen ja kaluston keskityksillä ja siirroilla, harjoitustoiminnalla sekä muulla sotilaallisella painostamisella. Keskitysten ja siirtojen mahdollistajana oli ja on sotilaallinen liikkuvuus. Länsi on vastannut Venäjän aloittamaan sotaan voimakkailla Venäjän vastaisilla pakotteilla sekä tukemalla Ukrainaa monin tavoin. Nato on vahvistanut itäisen Euroopan puolustusta toteuttamalla joukkojensa vahvistuksia. Joukkojen ja materiaalin siirtojen mahdollistajana on sujuva sotilaallinen liikkuvuus.

Sotilaallinen liikkuvuus on talven ja kevään 2022 turvallisuusympäristön vahvan muutoksen myötä osoittanut käsin kosketeltavasti merkittävyytensä. Sotilaallista liikkuvuutta kehitetään Euroopassa kansallisen rahoituksen lisäksi EU:n Verkkojen Eurooppa -välineellä keskittyen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T-verkko) kuuluvin sotilas-siviilikaksoiskäyttöprojekteihin. Sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi – erityisesti nyt muuttuneessa turvallisuusympäristössä – on tärkeää, että Suomessa kehitetään kaksoiskäyttöistä liikenneinfrastruktuuria hyödyntäen myös CEF2-rahoitusmekanismia.

Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden. Kansainvälisen turvallisuuden jännitteet heijastuvat Itämeren alueelle sotilaallisen toiminnan lisääntymisenä. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt. Siksi on tärkeää, että sotilaallisen liikkuvuuden toimintaedellytykset luodaan Suomessa mahdollisimman suotuisiksi. Suomen tuleva Nato-jäsenyys lisää entisestään Suomen merkitystä ja painoarvoa transatlanttisessa puolustusyhteistyössä sekä normaali- että poikkeusoloissa.