Satamien tilannekuva
Tilannekuvassa on esitetty tilannekuva satamien keskeisimmistä haasteista. Tilannekuvaa tuotetaan sidosryhmäyhteistyön ja asiantuntija-analyysien perusteella puolivuosittain. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Satamien tilannekuva – haasteet nykytilanteessa ja 2032
Satamien palvelutaso
Satamien palvelut tuotetaan kysynnän mukaan kaupallisin perustein. Siten satamien palvelut ovat muovautuneet niitä käyttävien asiakkaiden tarpeisiin. On myös hyvä huomioida, että yritykset tekevät päätökset tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetusketjuista ml. niissä mahdollisesti käytettävistä satamista.
Alusten pituuden ja leveyden kasvu lisää jatkossa satamien investointitarpeita. Myös isompien uusien tuotantolaitosten ja kaivosten avaaminen tai nykyisten sulkeminen saattavat vaikuttaa merkittävästi yksittäisten satamien liikennemääriin ja investointitarpeisiin. Näistä merkittävin on toteutusvaiheessa oleva Metsä Groupin biotuotelaitoshanke Kemissä tai LNG-terminaalilaivan käyttöönotto joulukuussa 2022 Inkoon satamassa. Suunnittelu- ja selvittelyvaiheessa on useita erilaisia hankkeita eri puolella Suomea, mutta niiden mahdollinen toteutuminen ja satamiin kohdistuvat kuljetustarpeet ja -määrät ratkeavat vasta myöhemmin.
Satamanpitäjät ja satamaoperaattorit ovat investoineet vuosittain satamien kehittämiseen yhteensä keskimäärin 176 milj. euroa vuosina 2016–2020. Vuosille 2021–2025 satamiin on suunnitteilla vuosittain yhteensä keskimäärin 205 milj. euron investoinnit.
Maaliikenneyhteydet
Maaliikenneyhteydet täyttävät pääosin satamien kysynnän mukaiset tarpeet. Tie- ja rataverkolla on joitakin kuntoon, ominaisuuksiin ja kapasiteettiin liittyviä haasteita, joilla on vaikutuksia kuljetusketjujen tehokkuuteen (keskeiset asiat huomioitu osioissa ”Tieliikenne” ja ”Raideliikenne”). Satamayhteyksien ajoittaiset ruuhkat ovat kuitenkin haasteena satamien sisääntuloväylillä (mm. Helsingin ja Turun alueen satamat). Samoin raskaan liikenteen taukopaikoille on lisätarvetta satamien läheisyydessä (etenkin pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla) (Lisätietoja kohdassa "Raskaan liikenteen erityisasiat"). Tosin esim. erilaiset kuljetuksia sujuvoittavat mobiilisovellukset voivat jatkossa vähentää niihin liittyviä tarpeita.
Satamien näkökulmasta rataverkon ja -pihojen ylläpito satama-alueella on kallista johtuen korkeista laatuvelvoitteista.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia
Venäjän hyökkäyssota on muuttanut satamien toimintaympäristöä. Sen seurauksena venäläisiltä aluksilta on kielletty pääsy EU:n satamiin, Venäjän rajan yli kulkeneet vienti- ja kuljetusvirrat ovat ohjautuneet muille reiteille, Saimaan kanavan liikenne on pysähtynyt ja transitioliikenteen määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Koronapandemian seurauksena alkaneet globaalit konttiliikenteen haasteet ovat alkaneet helpottua. Suomen konttiliikenne on hyötynyt Venäjän konttiliikenteestä, mutta sen mahdollisuuksien loppumisen takia Suomen tyhjien konttien ja konttiliikennepalvelujen saatavuuteen liittyy tulevaisuudessa epävarmuuksia.. Maantiekuljetuksissa kuljettajapula Manner-Euroopassa voi vaikuttaa satamien ruuhkautumiseen, jolla olisi vaikutuksia etenkin roro-kuljetusten toimivuuteen myös Suomessa. Muutosten vaikutuksia pitemmällä aikavälillä on vielä haastavaa arvioida, kun yritysten selvitykset aiheesta jatkuvat.
Venäjän tuonti merikuljetuksina oli vuonna 2021 yhteensä noin 10,3 miljoonaa tonnia. Näistä noin 9 miljoonaa tonnia oli poltto- ja voiteluaineita, joiden hankinta on jo lähes kokonaan korvattu muista maista. Etenkin itäisen Suomen tuotantolaitoksille Venäjältä tulleet yhteensä noin 8 miljoonan tonnin vuotuiset raakapuu- ja hakekuljetukset on hankittu kotimaasta ja osin ulkomailta aluskuljetuksina. Etenkin HaminaKotkan satamassa raakapuun kuljetusmäärät ovat kasvaneet.
Venäjän transitoliikenteen kuljetusmäärät Suomen satamien kautta olivat vuonna 2021 noin 8,2 miljoonaa tonnia. Transitoliikenne on vähentynyt merkittävästi. Transitoliikenteen luonteen takia kuljetusmäärissä on aiemminkin tapahtunut merkittäviä muutoksia lyhyessä ajassa. Merkittävimmät transitoliikennesatamat ovat HaminaKotkan ja Kokkolan satamat, mutta merkittäviä kuljetusmääriä on myös Hangon ja Porin satamissa.
Saimaan kanavan kehittämishanke on pysäytetty, kanavan matkustaja- ja tavaraliikenne on pysähtynyt, eikä niiden palautumisesta ole tällä hetkellä tietoa. Kanavan noin 1,3 miljoonan tonnin kuljetukset ovat ohjautuneet muille reiteille. Saimaan alueen satamien suorat ulkomaankuljetukset ovat loppuneet, mutta alueen sisällä puun uitto on lisääntynyt. Venäjä kielsi jo viime vuoden puolella raakapuukuljetukset kanavalla, minkä lisäksi kanava on joka vuosi muutaman talvikuukauden kiinni. Talviaikana kuljetuksia on suuntautunut etenkin HaminaKotkan sekä Kokkolan satamiin ja myös muuttuneessa tilanteessa kuljetukset ovat suuntautuneet pääosin niihin.
Risteilyvarustamot ovat peruneet risteilyjä Venäjälle, mikä voi näkyä risteilyliikenteessä myös Suomen satamissa.
Muita haasteita/pullonkauloja
Satamien kyberturvallisuuteen liittyvät haasteet ovat kasvaneet Venäjän hyökkäyssodan takia. Yleinen taloustilanne ja siihen liittyvät epävarmuudet heijastuvat myös satamien kuljetusmääriin. Lisäksi tämän päivityksen aikana työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä. Jos niissä ajaudutaan lakkoihin, vaikutuksia voi olla myös satamien tai niiden asiakkaiden toimintaan lyhyellä aikavälillä.
Kuljetusketjuja tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja siinä satamilla on merkittävä rooli. Tehostaminen yhdessä automatisoinnin kanssa tulee keskittämään kuljetusvirtoja.