Sähköpotkulautailun liikenneturvallisuus

Kevyistä sähköajoneuvoista ja kävelyä avustavista ja korvaavista sähköisistä liikkumisvälineistä (Ulkoinen linkki) tuli laillisia kulkuvälineitä tieliikenteessä 1.1.2016. Suuri enemmistö sähköpotkulaudoista on ajoneuvolain mukaisia kevyitä sähköajoneuvoja. Kevyen sähköajoneuvon teho on enintään 1 kW ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa. Kevyeksi sähköajoneuvoksi luettavalla sähköpotkulaudalla ajetaan pyöräilysääntöjen mukaan.

Sähköpotkulautojen vuokrauspalvelut ovat viime vuosina yleistyneet kaupungeissa Suomessa ja maailmalla. Kesällä 2019 yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja vuokrattiin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Vuonna 2022 vuokrattavia sähköpotkulautoja oli jo 37:ssä Suomen kunnassa. Myös yksityisten henkilöiden omistamat sähköpotkulaudat ovat luultavasti yleistyneet liikenteessä viime vuosina.

Tutkittu tieto sähköpotkulautojen onnettomuuksista Suomessa perustuu yksittäisten sairaaloiden tiedonkeruuseen. Sairaalatutkimusten perusteella tiedetään, että satoja sähköpotkulautailijoita loukkaantuu Suomessa vuosittain. Vuonna 2023 terveydenhuollossa käytettävään ICD-10 -tautiluokitukseen lisättiin koodi, jolla sähköpotkulautojen ja muiden liikkumisvälineiden tapaturmat voidaan erotella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tapaturmista. Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat harvoin poliisin tietoon, eikä poliisilta tulevissa onnettomuustiedoissa erotella sähköpotkulautoja muista kulkuneuvoista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan tammi-elokuussa 2021 päivystyksessä kävi 528 sähköpotkulaudalla vammautunutta, ja vuonna 2022 samana ajanjaksona 318 vammautunutta. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan huhtikuun 2019 ja huhtikuun 2021 välillä ensiavussa hoidettiin 331 loukkaantunutta sähköpotkulautailijaa. Loukkaantuneita oli 18 henkilöä sataatuhatta sähköpotkulaudan käyttökertaa kohti. Tampereen kaupungin julkaiseman tutkimuksen mukaan ensiapukäyntejä oli 245 kpl vuonna 2022 ja 17 henkilöä loukkaantui 100 000 käyttökertaa kohti. 

Arviot ja tutkimustulokset sähköpotkulautailun onnettomuusriskistä vaihtelevat suuresti. ITF (2020) kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen mukaan sähköpotkulautailijoita kuolee noin yksi henkilö kymmentä miljoonaa matkaa kohti, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin polkupyöräilyssä. Ensiapupotilaiksi joutuu saman lähteen mukaan noin 90-250 sähköpotkulautailijaa miljoonaa sähköpotkulaudalla ajettua matkaa kohti. Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa ensiapua vaatineita loukkaantumisia oli 180 kappaletta miljoonaa sähköpotkulaudan käyttökertaa kohti, ja niistä 59 loukkaantumista oli vakavia. Yleisin onnettomuustyyppi on sähköpotkulautailijan kaatuminen, johon ei liity muita osapuolia. Yleisimpiä vammoja ovat pään alueen vammat ja raajojen murtumat. Onnettomuuksista suuri osa tapahtuu yöllä ja onnettomuuden uhri on usein päihtynyt.  

Liikenneturva on selvittänyt kyselyillä suomalaisten kokemuksia sähköpotkulaudoista sekä sähköpotkulautoja koskevista liikennesäännöistä. Keväällä 2022 toteutettuun kyselyyn vastanneista vain 64 prosenttia tiesi, että sähköpotkulaudalla kuuluu ajaa pääsääntöisesti pyöräilyväylillä. Joka neljäs vastaaja kertoi joutuneensa vaaratilanteeseen jalankulkijana sähköpotkulautailijan takia. Pyörällä vaaratilanteeseen joutumisesta kertoo 21 prosenttia vastanneista ja autolla taas 24 prosenttia. Loppuvuoden 2022 kyselyssä lähes puolet vastaajista koki vuokrattavien sähköpotkulautojen sopivan hyvin kaupunkiliikenteeseen. Yli puolet oli sitä mieltä, että vuokrattavia sähköpotkulautoja oli kesällä 2022 liikaa. Vain alle viidesosa koki, että sähköpotkulautailijoiden toiminta muuttui kesän aikana parempaan suuntaan.

Sähköpotkulautailun turvallisuuteen on pyritty vaikuttamaan käytön sääntelyllä ja rajoittamisella. Säännöt ja rajoitukset vaihtelevat maittain ja joissakin tapauksissa myös kaupungeittain. Yleisimpiä rajoituksia ovat vuokrattavien sähköpotkulautojen nopeuden, käyttöajan, käyttöalueen ja käyttäjien iän rajoittaminen. Esimerkiksi Helsingissä kesällä 2022 vuokrattavien sähköpotkulautojen nopeusrajoitus oli päivisin 20 kilometriä tunnissa, ja arkisin kello 00–05 välillä 15 kilometriä tunnissa. Viikonloppuöisin kello 00-05 vuokrattavat laudat olivat poissa käytöstä. Kesällä 2023 vuokrattavia sähköpotkulautoja saa pysäköidä Helsingin ydinkeskustassa vain merkityille alueille. Edellä mainittujen rajoitusten lisäksi eräissä muissa maissa käytössä olevia rajoituksia ovat kypäräpakko, käyttäjiltä vaadittava koulutus, lautojen omistusmuodon rajoittaminen niin että vain vuokrattavat tai vain yksityiset laudat ovat sallittuja, ja lautojen määrän rajoittaminen alueella. Eurooppalainen liikenneturvallisuusjärjestö ETSC on suositellut lisäksi teknisten ominaisuuksien sääntelyä, kuten 250 w suurinta tehoa ja vähintään 30 cm rengaskokoa.

Vuosien 2022-2026 liikenneturvallisuusstrategiassa on useita sähköpotkulautailun turvallisuutta parantavia toimenpiteitä: Perustetaan mikroliikkumisen verkosto (Ulkoinen linkki) ajantasaisen tiedon keräämistä varten, onnettomuustilastoinnin kehittäminen, tiedotus- ja koulutusmateriaali mikroliikkumisesta, selvitys kaupunkien toimivallan lisäämisestä liikkumisen palvelun suhteen, selvitys pyöräilyn ja mikroliikkumisen promillerajasta, poliisille oikeus keskeyttää päihtyneen lautailijan ajo.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi keväällä 2023 arviomuistion sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen sääntelyn kehittämisestä Suomessa. Muistiossa esitetyistä sääntelyvaihtoehdoista ministeriö piti parhaana yhdistelmää, jossa rajoitetaan kevyiden sähköajoneuvojen pysäköimistä, mahdollistetaan virheellisesti pysäköityjen lautojen välitön siirtäminen, yhtenäistetään kevyiden sähköajoneuvojen ja jalankulkua avustavien laitteiden liikennesääntöjä, lisätään lakiin kevyille sähköajoneuvoille tarkoitetut liikenteenohjauslaitteet, sekä asetetaan promilleraja kevyille sähköajoneuvoille ja polkupyörille. Arviomuistiota koskevissa lausunnoissa useat tahot toivoivat kunnille nykyistä tehokkaampia keinoja säädellä sähköpotkulautojen vuokraustoimintaa, esimerkiksi toimilupasääntelyä. Syksyllä 2023 asetettiin työryhmä valmistelemaan lainsäädäntömuutoksia.