Tilannekuvassa on tarkasteltu rautateiden ympäristönäkökohtia. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Radanpidon merkittävimmät ympäristökysymykset
Radanpidon kannalta merkittäviä ympäristökysymyksiä ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, vähähiilisyys, elinkaarikestävyys, resurssiviisaus, kiertotalouden edistäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu, pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelu, immissiohaittojen kuten melun ja tärinän hallinta sekä maiseman ja kulttuuriympäristön suojelu.
Kaupungistuminen ja suurimmilla kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakenteen tiivistyminen, esimerkiksi asemanseutujen kehittäminen, jatkuvat. Ne antavat mahdollisuuden kestävän liikkumisen kehittämiselle, mutta toisaalta melulle ja tärinälle altistuvien määrät voivat kasvaa. Kiinnostus radan päälle rakentamiseen on lisääntynyt, mikä tuo haasteita muun muassa runkomeluhaittojen torjuntaan. Radan lähelle rakentaminen korostaa hulevesien sekä radanpidon immissiohaittojen hallinnan ja yhteistyön merkitystä.
Osalla työssäkävijöistä työnteon tavat ovat muuttuneet, mikä vaikuttaa liikenteen kysyntään. Etätöiden lisääntyminen on vähentänyt kodin ja työpaikan välisiä matkoja sekä työasiointia. Työhön liittyvä liikkuminen on tasaisempaa pitkin päivää ja ruuhkahuiput ovat madaltuneet. Työmatkasuorite on jonkin verran pienentynyt. Suoritteen lasku on kohdistunut erityisesti joukkoliikenteeseen.
Ympäristölainsäädännössä sekä strategia- ja ohjelmatasolla on meneillään paljon valmistelua, jolla on vaikutuksia radanpitoon. Ilmastolaki on hyväksytty, minkä lisäksi luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukset ovat käynnissä. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) on hyväksytty valtioneuvostossa kesällä 2022 ja kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (KISS2030) on hyväksytty joulukuussa 2022. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta ja ympäristöministeriön johdolla valmisteltu kansallinen biodiversiteettistrategia valmistuu alkuvuonna 2023.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan on keskeinen haaste myös väylänpidossa, ja edellyttää tiivistä yhteistyötä koko alan toimijoiden kesken. Raideliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen - uusien ratahankkeiden tai radan parantamishankkeiden myötä - on merkittävä tavoite vähähiilisen yhteiskunnan mahdollistajana. Uusien raidehankkeiden rakentamisesta aiheutuvan ilmastovaikutuksen kompensointi hankkeella saavutettavilla ilmastohyödyillä on haastavaa.
Rautateiden rakentamisen tuottamat CO2-päästöt otetaan vaikutusten arvioinnissa huomioon aiempaa paremmin. Vähähiilisyyden arvioinnin tuominen osaksi suunnittelua ja hankearviointia jo varhaisessa vaiheessa auttaa tunnistamaan merkittävimpiä ja vaikuttavimpia keinoja rakentamisesta aiheutuvien CO2-päästöjen vähentämiseen. Väylävirastolla on hankintaorganisaationa myös merkittävä rooli vähähiilisyyden tavoitteiden ja toimintatapojen edistäjänä koko infra-alalla, mukaan lukien hankintakriteerien ja kannustimien kehittämisen kautta. Kehittämisessä tulee huomioida riittävän pitkä aikaväli ja varmistaa markkinoiden toimivuus.
Vähähiilisyyden ja resurssiviisauden mahdollistaminen koko elinkaaren aikana on vaikuttavin tapa tukea ilmastotavoitteiden toteutumista väylänpidossa. Toimintaympäristön valmius vastata näihin tavoitteisiin on hyvällä tasolla.
llmastonmuutokseen sopeutuminen
Sopeutumisen, varautumisen ja ilmastokestävyyden nykytilatiedolle, riskien ja haavoittuvuuksien tunnistamiselle sekä toimenpidetarpeiden määrittelylle, seurannalle ja vaikuttavuuden arvioinnille on lisääntyvää tarvetta rataverkon kunnossapidossa, liikenteen ja väyläomaisuuden hallinnassa sekä suunnittelussa. Sopeutumistoimilla voidaan vaikuttaa rataverkon korjausvelan muodostumiseen ja toimintavarmuuteen alueelliset erot ja tarpeet huomioiden.
Kiertotalous
Kiertotalous on keino hillitä ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotaloudessa käytetään mahdollisimman vähän luonnonvaroja ja säilytetään jo käytössä olevien luonnonvarojen arvo mahdollisimman pitkään.
Radanpidossa on tärkeää suunnitella mahdollisimman vähän materiaaleja kuluttavia pitkäikäisiä ratkaisuja. Ratkaisujen huollettavuus, korjattavuus ja uudelleenkäytettävyys korostuvat. Esimerkiksi kiskot ja betoniset ratapölkyt käytetään uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Uusiomateriaaleja voidaan käyttää huoltoteissä ja meluvalleissa.
Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja luontokadon pysäyttämisen merkitys on kasvamassa. Uusien ratojen rakentamishankkeissa ja nykyisten ratojen parantamishankkeissa otetaan huomioon luonnonarvot luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon perusteella. Rautatiealueet ovat monien eläin- ja kasvilajien kannalta luonnonympäristöjä korvaavia elinympäristöjä, joita toistuvat radanpidon hoitotoimet ovat luoneet. Rautatiealueilla tavataan myös uhanalaista lajistoa, kuten paahdeympäristöjen kasvi- ja perhoslajeja.
Haitallisia vieraslajeja, kuten jättiputkia, torjutaan rautatieympäristöstä. Rautatiealueille ei istuteta haitallisiksi säädettyjä tai tunnistettuja vieraskasvilajeja. Väylävirasto selvittää rautatiealueiden vieraslajikohteita torjuntatoimien priorisoinnin pohjaksi.
Melu ja tärinä
Vilkkaimmalla rautatieverkolla meluestetarpeita on 25 km (EU-meluselvitys).
Tavaraliikenteen ja sen reittien muututtua tärinä- ja meluhaitat voivat toisaalta vähentyä, mutta toisaalta laajeta uusille alueille, jolloin tärinälle ja melulle altistuvien määrä voi kasvaa. Tärinähaittoihin vaikuttaa muun muassa käytettävä rautatiekalusto.
Melun ohella runkomeluongelmat ovat kasvamassa, kun yhdyskuntarakennetta tiivistetään lähellä rataa.
Maaperä, pinta- ja pohjavedet
Rataverkkoa on vedenhankinnan kannalta tärkeillä I luokan pohjavesialueilla 360 km ja II luokan pohjavesialueilla noin 200 kilometrin matkalla.
Suurin pohjaveden pilaantumisriski on onnettomuuksissa, jotka liittyvät vaarallisten aineiden kuljetuksiin, erityisesti kemikaalikuljetuksiin. Keskeisessä roolissa ovat ratapihat, joiden kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuusriskejä pienennetään ennakolta muun muassa kuljettamista koskevia määräyksiä kehittämällä ja valvomalla sekä linjaosuuksilla tasoristeyksiä poistamalla.
Väylien rakentamisesta pintavesille aiheutuvia haittoja vältetään huolellisella suunnittelulla, töiden oikealla ajoituksella, asentamalla tarvittaessa suojaverhoja vesialueelle ja huolehtimalla työmaan aikaisten hulevesien hallinnasta.
Kemikaalien käyttö
Rautateillä käytetään kemikaaleja mm. kasvillisuuden hallintaan, liukkaudentorjuntaan ja voiteluaineina. Lisäksi rataverkolla on kreosootilla kyllästettyjä ratapölkkyjä. EU-komissio on ehdottanut torjunta-aineiden käyttömäärien ja riskien vähentämistä. Rautateillä on varauduttava kemikaalien mahdollisiin tiukentuviin rajoituksiin.