Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Rautateiden tulevaisuuden näkymiä ja haasteita

Tilannekuvassa on tarkasteltu rautateiden tulevaisuuden näkymiä ja haasteita. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti kevään 2022 aikana erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan seurauksena. Venäjän ja Suomen välinen rautateiden tavaraliikenne on merkittävästi vähentynyt. Lisäksi Venäjän henkilöliikenne on loppunut. Tällä on seurausvaikutuksia kuljetusvirtoihin Suomessa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Erityisesti tavaraliikenteen osalta tilannetta on käsitelty koko liikennejärjestelmän näkökulmasta omassa osiossaan .

Väylävirasto käy vuoropuhelua asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, ja seuraa muuttunutta tilannetta ja sen vaikutuksia väyliä koskeviin tarpeisiin. Tilanne on toistaiseksi vähentänyt joitakin aiemmin esillä olleita kehittämistarpeita niillä yhteysväleillä, joilla on ollut merkittävästi Venäjän rajan ylittävää liikennettä. Toisaalta tavaraliikenteen suuntautuessa uudelleen Suomessa, on nähtävissä erityisesti joidenkin jo aiemminkin esillä olleiden yhteysvälien toimivuutta koskevien tarpeiden vahvistumista entisestään. Toistaiseksi on kuitenkin vielä liian aikaista muodostaa tarkkaa kuvaa muutoksista sekä niiden seurauksista ja vaikutuksista etenkin pitkällä aikavälillä. Näkökohtia on tarkastelu tarkemmin tilannekuvassa myös rautateiden henkilö- ja tavaraliikennettä koskevassa osiossa .

Kotimaan henkilöliikenteessä näkymät eivät ole yhtä selkeät kuin ennen Covid19-pandemiaa erityisesti työmatkaliikenteen osalta. Kotimaan matkailuliikenteeseen (ml. yöjunaliikenne) on sen sijaan kohdistunut selvästi kasvavampaa kysyntää. 

Rataverkon turvallisuus ja toimintavarmuus ovat radanpidon tärkeimpiä lähtökohtia. Jatkuvuuden hallintaan sisältyy toimintavarmuus normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Kyse on myös yleisestä toimintavarmuudesta ja kansallisesta huoltovarmuudesta.  

Tulevaisuudessa on edelleen keskeistä huolehtia rataverkon korjausvelasta rahoituksen niukkuudesta ja kustannustason noususta huolimatta. Toimintaympäristön muutokset tuovat kustannusten nousun lisäksi epävarmuutta materiaalien saatavuuteen. 

Rautateiden turvallisuuden kehittämisessä korostuvat radalla tehtävien töiden turvallisuus rautatieliikenteeseen nähden, tasoristeysturvallisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset ja niihin liittyvät ratapihat sekä kyberturvallisuus. Yleisen kansainvälisen tilanteen kehittyminen vaikuttaa tasoristeysturvallisuuden sekä vaarallisten aineiden kuljetusten ratapihojen kehittämiseen. Toimintaympäristön muutos saattaa aiheuttaa tarpeen priorisoida uudelleen turvallisuuden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimintaympäristön muutoksella on vaikutus myös rautateiden varautumisen ja kyberturvallisuuden menettelyihin, ulottuen tieto- ja järjestelmäturvallisuudesta rautatiejärjestelmän fyysisen turvallisuuden varmistamiseen sekä niihin liittyviin toimintatapoihin. Lisäksi oleellista on VAK-lainsäädännössä jatkossa mahdollisesti tapahtuvat muutokset. 

Liikenteen ohjauksen ja hallinnan kokonaispalvelua Väylävirasto tilaa liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Palveluiden kehittämisen keskiössä ovat erityisesti rataverkon toimintavarmuus, turvallisuus, täsmällisyys ja kapasiteetin tehokas käyttö. 

Digitalisaatiota ja automaatiota edistetään Digirata-hankkeella. Hanke korvaa nykyisen elinkaarensa päähän tulevan junien kulunvalvontajärjestelmän. Käynnissä on Kehitys- ja verifiointivaihe. Maankattava varsinainen rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2028-2040.

Radanpidon kannalta merkittäviä ympäristökysymyksiä ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, kiertotalous, luonnon monimuotoisuuden suojelu, pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelu, melun ja tärinän hallinta sekä maiseman ja kulttuuriympäristön suojelu. Ympäristölainsäädännössä, strategia- ja ohjelmatasolla on meneillään paljon valmistelua, jolla on vaikutuksia radanpitoon. 

Monitoimijaympäristö kehittyy ja rataverkon on tarjottava tälle tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavaraliikenne on ollut jo pidempään avoinna kilpailulle ja toimijoiden määrä on myös laajentunut. Henkilöliikenteessä käytössä oleva Open Access -malli mahdollistaa myös henkilöliikenteeseen uusien toimijoiden tulon.

Erilaisia rataverkon kehittämistarpeita ja -toiveita on moninkertainen määrä hankkeiden toteutusmahdollisuuksiin nähden. Kyse ei ole vain nykyiseen ja ennustettuun tarpeeseen ja kysyntään vastaamisesta vaan myös siitä, miten junaliikenteen houkuttelevuutta lisätään kestävänä kulku- ja kuljetusmuotona. Rataverkkoon kohdistuvia tarpeita syntyy lisäksi esimerkiksi maankäyttöön liittyvien tavoitteiden seurauksena. 

Keskeisiä tarpeita kohdistuu rataverkon välityskyvyn turvaamiseen siellä missä kysyntä on kasvamassa ja kapasiteettia ei ole riittävästi. Henkilöliikenteen houkuttelevuuteen liittyy vuorotarjonnan ja liikenteen täsmällisyyden lisäksi se, miten erityisesti maakuntakeskusten välillä pystyttäisiin tarjoamaan nopeampia junayhteyksiä. 

Suomen ja Venäjän välisen tavaraliikenteen muutokset ja seuraukset erilaisiin rataverkon tarpeisiin ovat keskeisesti esillä, mutta elinkeinoelämän kuljetuksiin liittyy myös paljon muistakin syistä johtuvia tarpeita. Tarpeita tuovat muun muassa teollisuuden investoinnit, kuljetusvirtojen määrän ja suuntautumisen mahdolliset muutokset sekä raakapuun kuormauspaikkaverkoston puutteet. Raakapuun kuormauspaikkoihin kohdistuu myös maankäytön kehittämisestä syntyviä tarpeita.  

Esillä on ollut poikittaisyhteyksien kehittämiseen liittyviä näkökohtia. Osin poikittaisyhteydet ovat pääväyliä, osin ne ovat muita ratayhteyksiä, myös vähäliikenteisiä ratoja. Poikittaisyhteyksien yhteydessä esille nousee myös kysymyksiä liikenteeltä suljettujen ratojen käyttöönotosta. Osalla liikenteeltään hiljaisemmilla radoilla voidaan arvioida olevan mahdollisesti nykyistä enemmänkin kysyntäpotentiaalia, mutta osalla radoista potentiaalia on vaikeampi löytää. Poikittaisyhteyksillä on kuitenkin tärkeä rooli verkostokokonaisuudessa. Ne voivat osaltaan toimia myös varayhteyksinä, mutta niiden merkitys riippuu matka- ja kuljetusketjuista.

Lähijunaliikenteen tai alueellisen junaliikenteen edistämisessä on paikallisia tavoitteita eri puolilla Suomea. Radanpitoa koskevia oleellisia näkökohtia ovat uusien seisakkeiden toteuttaminen sekä rataverkon välityskyvyn riittävyys. Joillain osuuksilla henkilöliikenne edellyttäisi myös nykyisen radan nopeudennostoa ja tasoristeysturvallisuuden parantamista. 

Lukuisilla liikennepaikoilla on tarpeita kehittää niitä paremmin matkustajien ja kuljetusten tarpeita vastaaviksi huomioiden myös matka- ja kuljetusketjujen toimivuus. Asemanseutujen kehittämishankkeita on käynnissä monissa kunnissa ja useimmiten niillä on kytkentöjä ja vaikutuksia myös ratoihin ja ratapihoihin.