Rataverkon keskeisiä peruskorjaustarpeita
Tilannekuvassa on tarkasteltu rataverkon keskeisiä korjaustarpeita. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Rataverkon kunnosta huolehtimisen tärkeys
Rataverkon riittävällä hoidolla ja kunnosta huolehtimalla luodaan edellytykset rautateiden liikennöitävyyden turvaamiselle ja rautatieturvallisuuden varmistamiselle. Väylävirasto rataverkosta vastaavana tuottaa tietoa verkon kunnosta ja peruskorjaustarpeista.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut vuonna 2022 muutoksia toimintaympäristöön ja Venäjän rajan ylittävään liikenteeseen. Tällä on ollut ja tulee edelleenkin olemaan seurausvaikutuksia kuljetusvirtoihin Suomessa. Erityisesti tavaraliikenteen osalta tilannetta on käsitelty koko liikennejärjestelmän näkökulmasta myös omassa osiossaan .
Rataverkolla oli korjausvelkaa vuoden 2022 alussa noin 1,28 mrd. euroa. Velka kasvu saatiin lähes pysäytettyä vuonna 2021. Korjausvelan ennustetaan pienenevän hieman vuonna 2022, mikä johtuu merkittävien monivuotisten asetinlaitteiden uusimisprojektien valmistumisesta. Vuonna 2023 korjausvelan arvioidaan kääntyvän jälleen kasvuun. Korjausvelasta runsaat puolet on pääväyläverkolla ja valtaosa siitä kohdistuu ratojen päällysrakenteisiin. Tämän vuoksi yleisen kustannustason nousun lisäksi teräksen hinta vaikuttaa merkittävästi rakentamisen hintaan.
Korjausvelka ilmenee lähinnä lisääntyneinä nopeusrajoituksina sekä täsmällisyyttä heikentävinä vikoina. Kuntotila on tällä hetkellä heikoin niin sanotuilla vähäliikenteisillä rataosuuksilla ja ratapihojen osilla. Rataverkon kehittämistä ei voi tehdä ilman, että nykyinen infra laitetaan kuntoon. Peruskorjauksia ja kehittämistä on hyvä sovittaa yhteen mahdollisuuksien mukaan.
Keskeisimpiä tai kriittisimpiä peruskorjauskohteita ovat nykyliikenteen näkökulmasta seuraavat:
- TEN-T-ydinverkko ja pääväylät: Helsinki–Riihimäki, Kouvola-Luumäki, Riihimäki–Tampere ja Oulu–Tornio. Pääväylät: Jyväskylä–Pieksämäki, Tuomioja–Raahe ja Parikkala-Säkäniemi. Kriittisimmät kohteet ovat pääosin kaikkein kuormittuneimmalla verkolla. Päällysrakenteen ikä rataosilla on täyttymässä lähivuosien aikana ja tämä johtaa korjausvelan määrän nopeaan nousuun, mikäli peruskorjauksia ei tehdä riittävästi. Tilanne näkyy jo nyt lisääntyneinä nopeusrajoituksina sekä kunnossapidon kiireellisinä lisätöinä. Lisäksi useissa kohteissa on tarpeen parantaa kuivatusta sekä routasuojausta.
- Muu rataverkko: Kirkniemi–Hyvinkää ja Turku–Uusikaupunki.
Keskeisimmät ratapihojen peruskorjaustarpeet kytkeytyvät ratapihojen kehittämistarpeisiin muun muassa Kokkolassa, Oulussa, Pieksämäellä ja Tampereella.
Tunneleiden osalta merkittävimmät korjaustarpeet ovat Pieni Neulamäen tunnelin korjaus Pieksämäki-Kontiomäki-välillä ja Möykynmäen tunnelin korjaus Haapamäki-Jyväskylä-välillä. Vähäisempiä tunneleiden korjaustarpeita on muun muassa Savon radalla.
Lisäksi on tekniikka-alakohtaisia vuosirahoitustarpeita yksittäisempiin ja hajallaan sijaitseviin kohteisiin. Nämä kohdistuvat muun muassa siltoihin, vaihteisiin, rumpuihin sekä sähkörata- ja turvalaitteisiin.
Keskeisimpiin peruskorjauskohteisiin ovat lukeutuneet yhteysväleistä myös Luumäki–Vainikkala ja Raisio-Naantali sekä ratapihoista Kouvola ja Vainikkala. Näiden kohteiden liikenteellinen tilanne on muuttunut Venäjän rajan ylittävän liikenteen vähennyttyä tai loputtua, ja korjaustarpeita on seurattava ja arvioitava uudelleen. Toimintaympäristömuutosten seurauksena ja kuljetusten suuntautuessa uudelleen, voivat rataverkon peruskorjaustarpeet sekä niiden priorisointi ja ajoitus yleensäkin muuttua. Liikennevirtojen muutokset voivat toisaalla vähentää peruskorjaustarpeita ja toisaalla lisätä niitä. Tarpeiden mahdollinen muuttuminen vaatii vielä seurantaa ja arviointia.
