Rataverkon keskeisiä peruskorjaustarpeita

Tilannekuvassa on tarkasteltu rataverkon keskeisiä korjaustarpeita. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Rataverkon kunnosta huolehtimisen tärkeys

Rataverkon riittävällä hoidolla ja kunnosta huolehtimalla luodaan edellytykset rautateiden liikennöitävyyden turvaamiselle ja rautatieturvallisuuden varmistamiselle. Väylävirasto rataverkosta vastaavana tuottaa tietoa verkon kunnosta ja peruskorjaustarpeista.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut keväällä 2022 muutoksia toimintaympäristöön ja Venäjän rajan ylittävään liikenteeseen. Tällä on seurausvaikutuksia kuljetusvirtoihin Suomessa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Erityisesti tavaraliikenteen osalta tilannetta on käsitelty koko liikennejärjestelmän näkökulmasta myös omassa osiossaan .

Rataverkolla oli korjausvelkaa vuoden 2022 alussa noin 1,29 mrd. euroa. Velka kasvoi vuonna 2020 noin 40 milj. euroa, mutta sen kasvu saatiin lähes pysäytettyä vuonna 2021. Korjausvelan ennustetaan jälleen kasvavan vuonna 2022 noin 20 milj. euroa, mikäli voimakas hintojen nousu ei lisäksi johda korjaus- tai parantamistoimenpiteiden vähenemiseen. Korjausvelasta valtaosa, 70 % kohdistuu ratojen päällysrakenteisiin. Tämän vuoksi yleisen kustannustason nousun lisäksi teräksen hinta vaikuttaa merkittävästi rakentamisen hintaan. 

Korjausvelka ilmenee lähinnä lisääntyneinä nopeusrajoituksina sekä täsmällisyyttä heikentävinä vikoina. Kuntotila tällä hetkellä on heikoin niin sanotuilla vähäliikenteisillä rataosuuksilla ja ratapihojen osilla. Rataverkon kehittämistä ei voi tehdä ilman, että nykyinen infra laitetaan kuntoon. Peruskorjauksia ja kehittämistä on hyvä sovittaa yhteen mahdollisuuksien mukaan. 

Keskeisimpiä tai kriittisimpiä peruskorjauskohteita ovat nykyliikenteen näkökulmasta seuraavat: 

  • TEN-T-ydinverkko ja pääväylät: Helsinki–Riihimäki, Kouvola-Luumäki, Riihimäki–Tampere ja Oulu–Tornio. Pääväylät: Jyväskylä–Pieksämäki ja Tuomioja–Raahe. Kriittisimmät kohteet ovat pääosin kaikkein kuormittuneimmalla verkolla. Odotettavissa näillä radoilla on myös liikenteen kasvua. Päällysrakenteen ikä rataosilla on täyttymässä lähivuosien aikana ja tämä johtaa korjausvelan kiihtyvään kasvuun, mikäli peruskorjauksia ei tehdä riittävästi. Tilanne näkyy jo nyt lisääntyneinä nopeusrajoituksina sekä kunnossapidon kiireellisinä lisätöinä. Lisäksi useissa kohteissa on tarpeen parantaa kuivatusta sekä routasuojausta.
  • Muu rataverkko: Kirkniemi–Hyvinkää, Haapajärvi–Saarijärvi sekä Turku–Uusikaupunki ja Raisio-Naantali. 

Keskeisimmät ratapihojen peruskorjaustarpeet kytkeytyvät ratapihojen kehittämistarpeisiin muun muassa Kokkolassa, Kouvolassa, Oulussa ja Tampereella.  

Lisäksi on tekniikka-alakohtaisia vuosirahoitustarpeita yksittäisempiin ja hajallaan sijaitseviin kohteisiin. Nämä kohdistuvat muun muassa siltoihin, vaihteisiin, rumpuihin sekä sähkörata- ja turvalaitteisiin.

Keskeisimpiin peruskorjauskohteisiin ovat lukeutuneet yhteysväleistä myös Luumäki–Vainikkala ja ratapihoista Vainikkala. Koska Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja toimintaympäristön muututtua Venäjän rajan ylittävästä liikenteestä ja sen kehittymisestä ei ole selkeää kuvaa, näitä korjaustarpeita on seurattava ja arvioitava uudelleen. Lisäksi muutosten seurauksena ja kuljetusten suuntautuessa uudelleen, voivat rataverkon peruskorjaustarpeet sekä niiden priorisointi ja ajoitus yleensäkin muuttua. Liikennevirtojen muutokset voivat toisaalla vähentää peruskorjaustarpeita ja toisaalla lisätä niitä. Tarpeiden mahdollinen muuttuminen vaatii vielä seurantaa ja arviointia.

Suomen kartalla esitetty keskeisiä peruskorjaustarpeita.
Keskeisimpiä ja kriittisimpiä yhteysvälien peruskorjaustarpeita.